HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus

Samankaltaiset tiedostot
HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus

HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus

SYVENTÄVÄ TIETO PERUSTIETO. MRSA-näyteet

HYGIENIAOHJEISTUS Päivitetty

Hygieniaohjeet kotihoidossa

Tavanomaiset varotoimet Kosketusvarotoimet Pisaravarotoimet Ilmaeristys Käsien desinfektio. kuten tavanomaisissa

Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI

Influenssapotilaan eristyskäytännöt

Antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin kantaja pitkäaikaishoidon ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto

Moniresistentin mikrobin (MRSA/ VRE /CPE /Klebsiella ESBL) kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

OHJE. Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö KOSKETUSERISTYS

Eristyssiivousohje. Pintojen puhdistaminen ja desinfektio. Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

POTILAAN HYGIENIAOPAS

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa

Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä kevät 2018

Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä syksy 2017

KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Sivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Suojainten käyttö. Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä.

Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö

OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA

CPE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

Kosketuseristys potilas leikkaussalissa

MRSA-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

Saunotuksen ja suihkutuksen hygienia

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö

Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö. 2) Mitä terveysalan ammattitutkintoja olet suorittanut ja milloin?

MRSA-näytteenotto. Infektioyksikkö Ohje päivitetty

Ohjeistuksen ovat laatineet yhteistyössä päivähoidon kanssa: Terveystarkastaja Tiina Päätalo p Hygieniahoitaja Susanna Tella p.

MRSA -kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

Moniresistentit bakteerit

VRE -kantaja pitkäaikaishoidossa

Siivouskäytännöt - tekniikat ja menetelmät

Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut

Hygienia kotihoidossa. INTO-päivät Hygieniahoitaja Johanna Ihanus Hygieniahoitaja Tiiu Seitalahti Infektiolääkäri Laura Lehtola

Perifeeristen kanyylien infektiot ja niiden ehkäisy

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas

MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet

Pesutilojen siivous. Siivouksen tavoite

Clostridium difficile - infektioiden torjunta

HYGIENIAOHJEISTUS. Yksiköt, jotka pääsevät Tampereen kaupungin sisäisille sivuille (Tasku), voivat katsoa ohjeita myös sieltä.

HYGIENIAOHJEISTUS. Yksiköt, jotka pääsevät Tampereen kaupungin sisäisille sivuille (Tasku), voivat katsoa ohjeita myös sieltä.

Välinehuollon pintojen puhtaus. Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö

Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

Hygienia kotihoidossa

Ripuliepidemia - toimintaohje

ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia

Tutkimus- ja hoitovälineiden huolto

SIIVOUS EPIDEMIOIDEN AIKANA

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet

HYVÄT HYGIENIAKÄYTÄNNÖT PÄIVÄKODISSA

LIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA!

MDR-MIKROBIT SAIRAALAN ULKOPUOLELLA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri

MONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

Pesutilojen siivous. Siivouksen tavoite

Ylilyönnit ja rimanalitukset!

Pesutilojen siivous. Siivouksen tavoite

Hoitotyön hyvät hygieniakäytännöt tehostetussa palveluasumisessa OHJE HENKILÖKUNNALLE

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa

Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia?

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

INFEKTIOIDEN LEVIÄMISEN EHKÄISY TERVEYDENHOITAJAN TYÖSSÄ

MRSA(Metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus)- KANTAJA PITKÄAIKAISHOIDON YKSIKÖSSÄ

Käsihuuhdekulutusluvut

Siivooja epidemioiden ennaltaehkäisijänä

VÄLINEHUOLLON ERITYISPIIRTEET HAMMASHUOLLOSSA ANITA STARCK TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI, AIKUISKOULUTUS

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY

Aseptiikka pientoimenpiteissä Eija Similä, Leikkaussairaanhoitaja, hygieniavastaava Keskusleikkausosasto Oulun yliopistollinen sairaala

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho

Moniresistentit mikrobit Teija Puhto infektiolääkäri

KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA ESBL HYGIENIAHOITAJA LEENA SIMONS

Pientoimenpiteiden aseptiikka

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Tartuntatautiraportti. Eksote 2016

Transkriptio:

HYGIENIAOHJEISTUS 1

PERUSTIETO Mikrobit ja tartunta Moniresistentit mikrobit Ripulitaudit Käsihygienia Suojaimien oikeaoppinen käyttö Hoitovälineet ja tarvikkeet Ruokailu Saunominen Eritetahrojen poisto Tilojen siivous Pyykkihuolto Jätteet Toiminta veritapaturmatilanteessa SYVENTÄVÄ TIETO 2

Asumispalveluyksikön asukkaista joku voi olla tietämättään moniresistentin mikrobin kantaja, mikäli näytteitä ei ole tutkittu. Kun yksikössä hoidetaan MRSA tai VRE kantajia, muut asukkaat ovat tartuntariskissä, mikäli hygieniaohjeita ei noudateta. Tartuntariskiä lisäävät asukkaiden moninaiset pitkäaikaissairaudet, heikentynyt ravitsemustila ja niistä johtuva heikentynyt vastustuskyky sekä muistisairaudet. Asukkaat tarvitsevat paljon fyysistä apua päivittäisissä toiminnoissaan. Asukkailla esiintyy usein suolisto- ja virtsatieinfektioita, hengitystieinfektioita sekä ihoinfektioita. Hyvää hoitohygieniaa noudattamalla henkilökunta mahdollistaa asukkaille turvallisen elämisen kodinomaisissa olosuhteissa, omassa kodissaan. MIKSI HYGIENIA ON TÄRKEÄÄ? 3

Infektioita aiheuttavat mm. bakteerit, virukset ja sienet. Mikrobit ovat kooltaan niin pieniä, että niitä ei voi havaita paljaalla silmällä. Kosketustartunta on tärkein mikrobien leviämistapa henkilökunnan käsien, käytettyjen välineiden tai kosketuspintojen välityksellä. Tartuttavalla henkilöllä on joko mikrobin aiheuttama oireinen infektiotauti (esim. virtsatieinfektio) tai hänellä on mikrobeja iholla tai limakalvoilla ilman infektion oireita (esim. MRSA nenä-nielukantaja). Kun näytteestä löytyy MRSA, VRE tai ESBL ja infektion hoitoon on aloitettu antibiootti, lääkkeen sopivuus täytyy tarkistaa lääkäriltä PERUSTIETO: MIKROBIT JA TARTUNTA 1. 4

Tartuttavia kohtia ovat haavat, ihorikot, nenä ja nielueritteet sekä kosteat ihokohdat. Tartuntojen torjunnan kulmakivet ovat: huolellinen käsihygienia suojaimien käyttö oikein puhtaiden hoitovälineiden käyttö eritetahrojen poisto ympäristöstä kosketuspintojen ja WC pesutilojen puhtaudesta huolehtiminen PERUSTIETO: MIKROBIT JA TARTUNTA 2. 5

MRSA metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus bakteeri. MRSA löytyy nenästä ja/ tai nielusta, haavasta tai virtsasta otetusta bakteeriviljelynäytteestä. MRSA leviää kosketustartuntana. Kun MRSA on kerran todettu, henkilö on pysyvästi MRSA:n kantaja. Hoitotilanteissa noudatetaan kosketustartuntaohjeita. MRSA:lle altistuneen hoidossa noudatetaan tavanomaisia varotoimia MRSA:lle altistuneeksi katsotaan potilas/asukas, joka on ollut sijoitettuna MRSA:n kantajan kanssa samaan huoneeseen osaston epidemiatilanteessa ollut samalla osastolla hoidossa asuu samassa kodissa MRSA-kantajaksi todetun kanssa MRSA:lle altistuminen lisätään Pegasoksen riskitietoihin PERUSTIETO: MONIRESISTENTIT MIKROBIT, MRSA. 6

MRSA tutkimuspyyntö: 4358-MRSAVi, merkitse mistä otettu Jokainen MRSA -näyte tulee pyytää erikseen, jotta vastaukset tulevat oikein. Näytteenottajan suojautuminen: kertakäyttöiset suojakäsineet ja tarvittaessa suu-nenäsuojus sekä muoviesiliina MRSA -näytteiden otossa tarvittavat välineet: M40 Transystem -kuljetusputket ja näytteenottotikut (näytetikkua ei saa katkaista!), tarvittaessa steriiliä keittosuolaliuosta näytteenottotikun kostuttamiseen (limakalvo- ja ihonäytteet), potilastarrat. PERUSTIETO: MRSA. 7

Nenä ->pyöräytä näytteenottotikulla näyte molemmista sieraimista noin 1 cm syvyydestä (1 tikku). Nielunäytteet -> pyyhkäise molempien nielurisojen pintaa ja takanielua tikulla (1 tikku). nämä näytteet voi ottaa laboratoriokin Ellei nenästä ja nielusta voi ottaa näytettä, terveydenhuollon työntekijä ottaa näytteet välilihan alueelta tai molemmista nivusista) = yhteensä kaksi näytettä (nenä ja nielu tai nenä ja väliliha tai nenä ja molemmat nivuset) ->pyöräytä näytteenottotikulla välilihan tai molempien nivusten aluetta (1 tikku). virtsankeräyspussista PERUSTIETO: MRSA 8

Lisäksi mahdollisista infektioporteista: kirurgisesta tai kroonisesta haavasta, ihorikoista, hautumista, ihottumaalueista, katetrien ja kanyylien juurista (ota näyte tarvittaessa kostutetulla tikulla puhdistamattomasta alueesta (1 tikku/ alue), kestokatetripotilailta PERUSTIETO:MRSA 9

VRE vankomysiinille resistentti Enterokokki. VRE löytyy virtsasta, ulosteesta tai haavasta otetusta bakteeriviljelynäytteestä. VRE leviää kosketustartuntana. Kun VRE on kerran todettu, henkilö on pysyvästi VRE kantaja Hoitotilanteissa noudatetaan kosketustartuntaohjeita PERUSTIETO:MONIRESISTENTIT MIKROBIT, VRE 10

ESBL extended spectrum betalactamases. Kyseessä on ominaisuus, jonka avulla bakteerit (esim. E. Coli ja Klebsiella ) ovat tulleet vastustuskykyisiksi tietyille antibiooteille. ESBL löytyy virtsasta, ulosteesta tai haavasta otetusta bakteeriviljelynäytteestä. ESBL leviää kosketustartuntana. Maininta ESBL Klebsiella positiivisuudesta säilyy sairauskertomuksen riskitiedoissa, sen sijaan ESBL- e.coli positiivisten riskitieto poistetaan hygieniahoitajien toimesta vuoden kuluttua viimeisimmästä positiivisesta löydöksestä laskien. ESBL kantajalta otetaan aina virtsan bakteeriviljelynäyte virtsatieinfektiota epäiltäessä.. PERUSTIETO: MONIRESISTENTIT MIKROBIT, ESBL. 11

ESBL -löydös tai kantajuus ei edellytä asukkaan kosketuseristystä laitoshoidossa tai ympärivuorokautisessa hoidossa. Yhden hengen huoneita suositaan, jos sellaisia on käytettävissä. Jos osastolla on useita ESBL -kantajia, on hyvä varata näille oma WC Ulosteen- tai virtsanpidätyskyvyttömät tai tuhrivat asukkaat sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan yhden hengen huoneeseen, jossa on käytettävissä oma WC ja pesutila Hoitotilanteissa noudatetaan tavanomaisia varotoimia (hyvää hoitohygieniaa). Pesuissa ja hoitotoimissa, joissa on eriteroiskeiden vaara, käytetään asianmukaisia suojaimia ESBL -potilaiden kohortteja ja seulontaa ei tarvita normaalisti. Sairaalahoitoon joutuessaan ESBL ja Klebsiella -kantajaa hoidetaan kosketuseristyksessä. Kotihoidossa ja geriatrian poliklinikkakäynneillä riittävät myös tavanomaiset varotoimet. Perustieto:ESBL 12

Clostridium difficile bakteeri ja Norovirukset aiheuttavat ripuli- ja oksennustauteja sekä epidemioita (kahdella tai useammalla asukkaalla on oireinen ripuli ja/tai oksennustauti). Ripulitaudit leviävät helposti kosketustartuntana käsien, pintojen ja eritteiden välityksellä, norovirukset myös pisaratartuntana (oksennukset). Ripuliepidemian leviämisen ehkäisy vaatii nopeaa reagointia ja erityistoimia: huolellinen käsihygienia; käsien vesi- saippuapesu ja desinfektio käsihuuhteella suojautuminen; ripuloivaa asukasta hoidettaessa suojakäsineet ja muoviesiliina tai suojatakki sekä suu-nenäsuojus oksennuseritteitä käsiteltäessä suojaimien riisumisen jälkeen käsien vesi saippuapesu ennen desinfektiota PERUSTIETO: RIPULITAUDIT 1. 13

Ripuliepidemian leviämisen ehkäisy vaatii nopeaa reagointia ja erityistoimia (jatkuu): eritteiden poisto välittömästi ja kosketuspintojen pyyhkiminen desinfektioaineella (klooriyhdiste 1000 ppm) huoneissa, WC pesutiloissa ja yleisissä tiloissa päivittäin pyritään siihen, että asukas pysyttelee huoneessaan ripulin keston lisäksi kaksi (2) oireetonta päivää: hoidot, pesut ja ruokailut ripuloivan/ oksentavan asukkaan huoneessa epidemiayksikön henkilökunta ei käy auttamassa muissa yksiköissä työvuoron aikana henkilökunta käyttää lyhythihaista työasua ja vaihtaa sen työvuoron jälkeen, työasujen pesu vähintään + 60 asteessa PERUSTIETO: RIPULITAUDIT 2. 14

Käsihygienia on tärkein yksittäinen keino ehkäistä tartuntojen leviämistä asukkaiden ja henkilökunnan sekä vieraiden välillä. Käsihygienian onnistumiseksi asukkaita hoitoon osallistuvalla henkilökunnalla ei saa olla pitkiä, lakattuja kynsiä, sormuksia, rannekelloa, rakenne- tai geelikynsiä työssä ollessa. Kädet pestään vedellä ja nestesaippualla työhön tullessa, kun kädet ovat näkyvästi likaiset sekä ripuloivaa asukasta hoidettaessa ja/ tai ripulieritteitä käsiteltäessä suojakäsineiden riisumisen jälkeen ennen käsien desinfektiota (Clostridium difficile bakteeri, Norovirus). Henkilökunta desinfioi kätensä käsihuuhteella ennen asukkaan hoitoja auttamistoimen-piteitä ja niiden jälkeen, ennen suojakäsineiden ym. suojaimien pukemista ja niiden riisumisen jälkeen sekä kosketustartuntaohjein (MRSA, VRE, ripulit) hoidettavan asukkaan kotiin mennessä ja sieltä poistuessaan. PERUSTIETO: KÄSIHYGIENIA 1. 15

Kaikki asukkaat ohjataan pesemään kätensä vedellä ja nestesaippualla WC:ssä käydessä. Kaikki asukkaat desinfioivat kätensä ennen yhteisruokailuja sekä ennen erilaisia kuntoutus-, virike- ym. ryhmätilanteita ja niiden jälkeen. MRSA ja/ tai VRE kantaja ohjataan tai henkilökunta auttaa häntä desinfioimaan kätensä ennen kodistaan poistumista. Vieraat ohjataan desinfioimaan kätensä asumispalveluyksikköön tullessa ja sieltä poistuessaan. PERUSTIETO: KÄSIHYGIENIA 2. 16

Hoitotilanteissa käytettävät suojaimet ovat kertakäyttöiset ja asukaskohtaiset. Suojaimet puetaan hoitotilassa, esim. asukkaan kotona. Kertakäyttöiset suojakäsineitä käytetään, kun: hoidetaan haavoja, käsitellään rikkonaista ihoa, katetreita ja vaippoja, ollaan kosketuksessa vereen, muihin eritteisiin ja limakalvoihin sekä kosketustartuntaohjein hoidettava asukkaan (MRSA, VRE, Clostridium difficile bakteeri, Norovirus) iho- ja vuodevaate sekä likapyykkikosketuksessa. Käsineitä vaihdetaan likaisesta työvaiheesta puhtaaseen siirryttäessä sekä käsineiden rikkouduttua. PERUSTIETO: SUOJAIMIEN OIKEAOPPINEN KÄYTTÖ 1. 17

Kertakäyttöinen muoviesiliina roiskesuojana, kun on työasun tahriintumisen vaara. Kosketustartuntaohjein hoidettavan asukkaan (MRSA, VRE, Clostridium difficile bakteeri, Norovirus) lähihoidossa, vuodevaatelikapyykkikosketuksessa ja pesuissa kertakäyttöinen muoviesiliina, hihallinen muoviesiliina tai suojatakki. Suu- nenäsuojus flunssaisen MRSA nenä- nielukantajan lähihoidossa (alle 1 m etäisyys) sekä MRSA positiivisen, erittävän haavan hoidossa. Norovirusepidemian aikana suu- nenäsuojusta käytetään oksennuseritteitä siivottaessa. Suojaimet riisutaan hoitotilassa, laitetaan jätepussiin ja lopuksi desinfioidaan kädet. Ripulitilanteissa kädet pestään vedellä ja nestesaippualla ennen desinfektiota. PERUSTIETO: SUOJAIMIEN OIKEAOPPINEN KÄYTTÖ 2. 18

Käytetään tarvittaessa kertakäyttöisiä instrumentteja, esim. atuloita, jotka laitetaan jätteisiin käytön jälkeen. Hoitotarvikkeet säilytetään omissa pakkauksissaan, pölyltä suojassa ja pakkaukset avataan käytön mukaan, yksi kerrallaan. Avatut haavanhoito- yms. tarvikkeet säilytetään esim. kannellisessa rasiassa asukkaan kotona. Likaiset haavasidokset ym. hoitojäte ja suojaimet laitetaan hoitotilassa suoraan muovipussiin, suljetaan pussi ja tuodaan asukkaan kotoa pois. Kertakäyttöiset kyrettiveitset ym. pistävät, terävät välineet laitetaan käytön jälkeen särmäjäteastiaan, muut kertakäyttövälineet tavalliseen hoitojätepussiin. Verenpainemittari ja mittari ym. monikäyttöiset välineet puhdistetaan vähintään kerran viikossa ja aina tartuttavan asukkaan (MRSA, VRE, ripulit) jälkeen. Välineen pinnan pyyhintään suositellaan pesevää alkoholia (esim. Easydes) ja kertakäyttöisiä siivouspyyhkeitä. PERUSTIETO: HOITOVÄLINEET JA TARVIKKEET 19

Asukkaat ruokailevat yleensä yhdessä. Ripuloivan ja/ tai oksentavan asukkaan tulisi ruokailla omassa kodissaan. MRSA ja VRE kantajat voivat osallistua yhteisruokailuun. Kaikki asukkaat desinfioivat kätensä ennen ruokailuja joko itse tai henkilökunnan avustamana. Käytäntö on pysyvä. Kaikkien asukkaiden ruokailuvälineet ja tarjottimet pestään normaalisti. PERUSTIETO: RUOKAILU 20

Asukkaat pestään ennen löylyhuoneeseen vientiä. Laudesuojana käytetään kertakäyttöisiä, läpäisemättömiä peflettejä. Kertakäyttöiset suojakäsineet ja muoviesiliina vaihdetaan asukkaiden pesujen välissä. Monikäyttöinen suihkuesiliina puhdistetaan asukkaiden pesujen välissä ja pestään päivän päätteeksi pesukoneessa. MRSA suurerittäjän (eritteleviä haavoja, hilseilevä ihosairaus) ja paljon autettavan MRSA kantajan pesussa käytetään kertakäyttöistä hihallista muoviesiliinaa. Muiden MRSA ja VRE kantajien pesuissa käytetään kertakäyttöistä muoviesiliinaa. MRSA ja VRE kantajan pesu ja saunottaminen tehdään päivän viimeisenä, jos mahdollista (samoin kuin lääkärikäynnit kierroilla!). ESBL kantaja pestään ja saunotetaan normaalisti. Haavasidoksia ei saa avata sauna- ja pesuhuonetiloissa. Haavat suojataan pesun ja saunomisen ajan. Haavahoidot tehdään asukkaan kotona. Eritteet poistetaan, suihkutuolit ja suihkutila puhdistetaan asukkaiden pesujen välissä ja lopuksi klooripitoisella kosteiden tilojen desinfioivalla aineella. Löylyhuone pestään yleispuhdistusaineella ja annetaan kuivua hyvin. PERUSTIETO: SAUNOMINEN 21

Kaikkien eritteiden (veri, virtsa, uloste, sylki, oksennus jne.) poistossa käytetään klooripitoista desinfektioainetta (kloramiini T 1000 ppm/ 5% laimennos). Desinfioidaan kädet. Puetaan suojakäsineet, imeytetään erite kertakäyttöiseen siivousliinaan. Poistetaan suojakäsineet, desinfioidaan kädet ja puetaan uudet suojakäsineet. Sen jälkeen alue pyyhitään desinfektioaineella kostutetulla puhtaalla siivousliinalla. Riisutaan suojakäsineet ja lopuksi desinfioidaan kädet. Eritetahrapakin käyttö on suositeltavaa. Eritetahrapakin varustelu: käsihuuhde, kertakäyttöiset suojakäsineet, kloramiini T 1000 ppm/ 5% vahvuinen laimennos, kertakäyttöisiä siivousliinoja, jätepusseja ja ohje eritetahradesinfektiosta. Desinfektioainelaimennos tehdään suojakäsineet kädessä. Laimennos tehdään viileään veteen. Desinfektioaineen ja veden määrät mitataan annosmitalla. Laimennospulloon merkitään desinfektioaineen nimi, laimennoksen vahvuus (ppm/ %) ja viimeinen käyttöpäivä. Eritetahradesinfektiossa käytettävän laimennoksen käyttöaika on 1 2 viikkoa PERUSTIETO: ERITETAHROJEN POISTO 22

Asukkaan kodin ja yleisten tilojen siivouksessa on suositeltavaa käyttää mikrokuituisia siivouspyyhkeitä ja heikosti emäksistä yleispuhdistus-ainetta. Mikrokuitupyyhkeiden kanssa ei saa käyttää klooriyhdisteitä. Mikrokuitupyyhkeet pestään pesukoneessa käytön jälkeen. Yleispuhdistusaineesta tehtävän laimennoksen käyttöaika on yksi (1) päivä. Kosteiden ja likaisten tilojen siivouksessa suojaudutaan käyttämällä suojakäsineitä sekä tarvittaessa kertakäyttöistä muoviesiliinaa. Monikäyttöiset käsineet ovat henkilökohtaiset ja pestään sisältä ja päältä käytön jälkeen. Siivotessa suojaimet ovat tilakohtaiset. PERUSTIETO: SIIVOUS 1. 23

MRSA, VRE kantajan koti siivotaan viimeisenä. Siivotessa käytetään huonekohtaisia siivousvälineitä ja kertakäyttöisiä tai mikrokuituisia siivouspyyhkeitä, jotka pestään pesukoneessa käytön jälkeen. Suojaudutaan käyttämällä kertakäyttöisiä suojakäsineitä ja muoviesiliinaa. Kodin viikkosiivous tehdään yleispuhdistusaineella, kosketuskohdat huolellisesti pyyhkien. WC- ja pesutilat puhdistetaan päivittäin. Myös apuvälineet, kuten suihkutuoli, rollaattori tai tarttumapihdit, puhdistetaan viikkosiivouksen yhteydessä. PERUSTIETO: SIIVOUS 2. 24

Yksikön yleisten tilojen kosketuspinnat (ovenkahvat, tukikaiteet, valokatkaisijat, pöydät, tuolien käsinojat, TV kapula jne.) ja WC tilat siivotaan päivittäin. Käytetään mikrokuituisia siivouspyyhkeitä ja heikosti emäksistä yleispuhdistusainetta. Sauna- ja pesuhuonetiloissa eritteet poistetaan mahdollisimman pian klooriyhdisteellä (kloramiini T 1000 ppm/ 5%). Saunatilat siivotaan yleispuhdistusaineella ja annetaan kuivua hyvin. Pesuhuonetilat siivotaan kosteiden tilojen siivoukseen tarkoitetulla desinfioivalla puhdistusaineella. PERUSTIETO: SIIVOUS 3. 25

Clostridium difficile bakteerin tai noroviruksen aiheuttaman ripuliepidemian aikana asukkaiden huoneet ja WC pesutilat, kosketuskohdat huolellisesti, siivotaan päivittäin. Eritteet poistetaan, tilat siivotaan ja siivousvälineet desinfioidaan käytön jälkeen klooriyhdisteellä (kloramiini T 1000 ppm/ 5%). Siivouksessa käytetään kertakäyttöisiä siivouspyyhkeitä. Suojautuminen: kertakäyttöiset suojakäsineet, muoviesiliina ja suu- nenäsuojus oksennuseritteitä siivottaessa. Suojaimet riisutaan työtilassa jätesäkkiin. Kädet pestään vedellä ja nestesaippualla ennen käsien desinfektiota. PERUSTIETO: SIIVOUS 4. 26

Likapyykkiä käsitellään kertakäyttöiset suojakäsineet kädessä. Työasu suojataan tarvittaessa kertakäyttöisellä muoviesiliinalla (eritteinen pyykki ja MRSA, VRE kantajan likapyykki). Likapyykit kerätään huonekohtaisesti pyykkisäkkiin tai puhdistettavaan pyykkikoriin. MRSA ja VRE kantajien pyykit pestään erikseen, omana pyykkinään + 60 lämpötilassa. Hienopesua edellyttävien tekstiilien pesussa suositellaan Erisan OXY+ desinfektioaineen käyttöä annoksella: 1 pussi OXY+ ja ½ annosta pesupulveria. Pesulaan menevän pyykin kanssa toimitaan normaalisti. PERUSTIETO: PYYKKIHUOLTO 27

Injektioneulat ym. pistävä tai viiltävä särmäjäte lajitellaan erikseen läpäisemättömään, korkilla tai kannella suljettavaan muovipurkkiin tai muuhun tukevaan astiaan, esim. tehdasvalmisteiseen särmäjäteastiaan. Haavahoidosta tuleva haavasidos- ja hoitojäte, vaipat, suojaimet jne. pakataan ensin muovipussiin. Jätepussi suljetaan ennen huoneesta pois tuontia. Eritteistä hoito- tai vaippajätettä ei saa jättää asukkaan huoneeseen. Jokainen huolehtii siitä, että täyttyneen jätesäkin tilalle vaihdetaan uusi jätesäkki. PERUSTIETO: JÄTTEET 28

verisen neulan tai muun välineen pisto- tai viiltotapaturma aiheuttaa veritapaturmariskin neuloja ei saa laittaa takaisin suojukseen vaan ne laitetaan suoraan särmäjäteastiaan, joka pidetään mukana hoitotapahtumassa veritapaturman sattuessa puhdista tapaturma-alue huuhtelemalla pisto/ viiltokohtaa juoksevalla vedellä, aluetta ei saa puristella jos verta roiskahtaa silmien tai suun limakalvoille, huuhtele juoksevalla vedellä usean minuutin ajan puhdista pisto- viiltokohta ihon desinfektioaineella, suojaa alue ilmoita tapaturmasta esimiehelle ja ota yhteys työterveyteen Perustieto: Toiminta veritapaturmassa 29