KAAVOITUSKATSAUS 2017 Alavieskan kunnanvaltuusto hyväksynyt:..

KAAVOITUSKATSAUS 2017 Alavieskan kunnanvaltuusto hyväksynyt:..

ALAVIESKA KAAVOITUSKATSAUS 2017 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia kaavoituskatsaus: Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksen yhteyteen on kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. (29.12.2006/1441) Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla. (MRL 7 ) Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä maankäyttö- ja rakennusasetus säätelevät kaavoitusta ja rakentamista. Kunnat vastaavat yleis- ja asemakaavoituksesta omalla alueellaan. Alavieskan kaavoitusta ohjaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus järjestämällä vuosittain kunnan kanssa kehittämiskeskustelut sekä yksittäisiä kaavoja koskien viranomais- ja työneuvottelut. Tässä katsauksessa esitellään Alavieskan kunnan kaavahankkeet. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan 1.6.2001 ja joita on täydennetty 1.3.2009. Alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tavoitteiden tarkoituksena on edistää kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista ja eheytyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Tavoitteiden on turvattava kansainvälisten sopimusten täytäntöönpano ja parannettava mahdollisuuksia vaikuttaa niiden sisältöön. Tavoitteilla turvataan myös valtakunnallisten hankkeiden ja alueidenkäyttöratkaisujen tarkoituksenmukainen toteuttaminen. Tarkistuksessa on vastattu ilmastomuutoksen haasteisiin ja lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentäen tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Tavoitteiden tehtävänä on siis varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioiminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Nämä tavoitteet

välittyvät kunnan yleis- ja asemakaavoihin pääsääntöisesti maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta, mutta osa tavoitteista on huomioitava suoraan kuntien kaavoituksessa. KAAVATASOT JA KÄSITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat maankäyttöä jokaisessa kaavatasossa. Lisätietoja: www.ymparisto.fi Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005. Alavieska on Oulun eteläisen aluekeskuksen aluetta ja kuuluu alueen kuntaverkostoon. Uudistaminen on käynnistynyt vuonna 2010. Lisätietoja: www.pohjois-pohjanmaa.fi Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen tai maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Asemakaava ohjaa rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta. VIREILLÄ OLEVA MAAKUNTAKAAVAN UUDISTAMINEN 1. 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013 ja vahvistettu Ympäristöministeriössä 23.11.2015. Maakuntahallitus on 18.3.2013 päättänyt maakuntakaavan uudistamisen. 1. vaihemaakuntakaava voimaan 3.3.2017. Vireillä olevien vaihemaakuntakaavojen teemat ovat: 2. 2. vaihekaava: kulttuuriympäristö, maaseudun asutusrakenne, virkistys ja matkailu, jätteenkäsittely. Kaava on tullut vireille 2013. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä keväällä 2015, kaavaehdotus lausunnoilla keväällä 2016 ja nähtävillä 5.9-4.10.2016. 2. maakuntakaava tuli lainvoimaiseksi 2.2.2017. 3. 3. vaihekaava: kiviaines- ja pohjavesialueet, mineraalivarat ja kaivokset, tarvittavat päivitykset. Kaava on tullut vireille tammikuussa 2016. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen kaavoitustyön sisältöä ja vuorovaikutusta käsittelevä osallistumis- ja

arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä 26.1. 26.2.2016. Maakuntahallitus hyväksyi 13.6.2016 vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin. Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihekaavan valmisteluvaiheen julkinen kuuleminen oli 10.4-12.5.2017. Luonnosvaiheen palaute ja vastineet käsiteltiin maakuntahallituksessa 11.10.2017 ( 159). Alavieskan kunnalla ei ollut huomautettavaa luonnosteluvaiheen lausunnossa. Lausunto annettiin 8.5.2017. Tällä hetkellä on menossa osallistumis- ja arviointisuunnitelma, josta Alavieskan kunnanhallitus antoi lausunnon 13.11.2017. Alavieskan kunnalla ei ollut huomautettavaa lausunnossaan. Maakuntakaavan valmisteluaineisto on kaavaprosessin ajan nähtävissä Pohjois-Pohjanmaan liiton internet- sivuilla www-osoitteessa: http://www.pohjois- pohjanmaa.fi/aluesuunnittelu/maakuntakaavoitus/ vireillä_olevat_maakuntakaavat/1_vaihemaakuntakaava

Ote voimassaolevasta vahvistetusta maakuntakaavasta Alavieskan kohdalta. YLEISKAAVA Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet. Yleiskaavalla osoitetaan periaatteet tarkemmalle suunnittelulle. Kaava esitetään kartalla ja siihen liitetään kaavamerkinnät ja kaavamääräykset sekä selostus.

Yleiskaava on joustava kaavamuoto. Se voi olla luonteeltaan hyvinkin strateginen ja yleispiirteinen lähestyen maakuntakaavan esitystapaa. Toisaalta yleiskaava voidaan laatia tarkaksi suoraan rakentamista ohjaavaksi. Tällaisia yleiskaavoja on laadittu erityisesti ranta- ja kyläalueille. Myös tuulivoimarakentamisen ohjaamisessa yleiskaavan rooli on vahvistunut. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa- alueittain, jolloin kaavan nimi on osayleiskaava. Ranta- alueille laaditaan rantayleiskaavoja tai rantaosayleiskaavoja. ASEMAKAAVA Asemakaavoitus on yksityiskohtaisin maankäytön suunnittelun taso. Asemakaavan tarkoitus on osoittaa yksityiskohtaisesti eri alueiden käyttötarkoitukset: mitä säilytetään, mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennuksen sijainti, koko ja käyttötarkoitus sekä viheralueet, asumisen alueet teollisuuden ja palvelujen alueet. Ranta- asemakaavalla ohjataan pääasiassa loma- asutuksen järjestämistä ranta- alueille. OIKEUSVAIKUTTEISUUS Oikeusvaikutteinen / oikeusvaikutukseton ilmaisee kaavoituksen yhteydessä sen, miten sitovia vaikutuksia kaavalla on. Asemakaava on aina oikeusvaikutteinen, mikä tarkoittaa sitä, että rakentamisen yhteydessä siitä voi poiketa ainoastaan vähäisessä määrin. Yleiskaava voidaan laatia sekä oikeusvaikutteisena että oikeusvaikutuksettomana. Mikäli yleiskaava on oikeusvaikutteinen, se on mainittava kaavakartassa. Oikaisuvaikutukseton yleiskaava on kehittämispoliittinen ja strateginen suunnitelma. Oikeusvaikutuksetonta osayleiskaavaa on käytännössä pidettävä valtuuston tahdonilmauksena halutusta kehityksestä. Oikeusvaikutteinen yleiskaava vaikuttaa sitovammin muuhun suunnitteluun. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaa laadittaessa on selvitettävä suunnitelman toteuttamisen vaikutukset. Kaavoituksessa tulee arvioida ennakkoon kaavan ja sitä koskevien vaihtoehtojen toteuttamisen merkittävät ympäristövaikutukset. Lisäksi tulee arvioida yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut mahdolliset vaikutukset. Vaikutusten arvioinnin apuna käytetään kaavaprosessin alussa laadittuja selvityksiä. KAAVAPROSESSIN ETENEMINEN Kaavat valmistellaan vuorovaikutuksessa osallisten kanssa. Osallisia ovat maanomistajien lisäksi kaikki, joiden oloihin tai etuihin kaavoitus vaikuttaa. Myös viranomaiset sekä yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, ovat osallisia. Jokainen voi siis vaikuttaa omaa elinympäristöään koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Maankäyttö- ja rakennuslaissa

säädetään kaavoituksen tiedottamisesta, osallistumisesta sekä viranomaisten yhteistyöstä. Tavoitteena on turvata kansalaisten tiedonsaanti ja mahdollisuus osallistua suunnitelmien valmisteluun. Kaavaprosesseissa kaavoituksen alkamisesta eli vireille tulosta kuulutetaan esim. paikallisissa lehdissä. Prosessin aluksi laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa on esitetty vuorovaikutusprosessi. Kaavaprosessin valmisteluvaiheessa laaditaan kaavaluonnos, joka asetetaan nähtäville laatimisvaiheen kuulemista varten. Luonnoksen nähtävillä olon aikana voi jättää sitä koskevan mielipiteen. Tämän jälkeen kaavasta valmistellaan ehdotus, joka asetetaan nähtäville vähintään 30 vuorokauden ajaksi. Ehdotuksesta voi jättää muistutuksen nähtävillä olon aikana. Sekä luonnosettä ehdotusvaiheessa pyydetään viranomaislausunnot ja pidetään tarvittavat viranomaisneuvottelut. Alavieskassa kaavat hyväksyy kunnanvaltuusto. Kaavan hyväksymispäätöksestä voi hakea muutosta. Yleiskaavaa ja asemakaavaa koskevasta kunnan päätöksestä valitetaan hallinto- oikeuteen. Jatkovalitukset tehdään korkeimpaan hallintooikeuteen. Kaavaprosessi

ALAVIESKAN KAAVATILANNE V. 2017 Alavieskassa viime vuosina laaditut yleis- ja asemakaavatyöt: YLEISKAAVAT 1. Alavieskan keskustan osayleiskaava 2030 Alavieskan keskustan osayleiskaavatyö käynnistyi vuoden 2010 aikana. Kaavaehdotus oli nähtävillä kesä-elokuussa 2013 ja kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan kokouksessaan 11.11.2013 ( 62). Kaava on tullut voimaan alkuvuodesta 2014. Osayleiskaava on tavoitevuotena vuosi 2030. Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitetaan Alavieskan keskusta-alueen asumis-, elinkeino- ja palvelutoiminnot ja niiden laajentumisalueet sekä laajentumisen vaiheittaisuutta kuvaavia reservialuemerkintöjä. 2. Saarenkylä- Vieskanjärven tuulivoimapuiston osayleiskaava Osayleiskaava- alue sijaitsee noin viisi kilometriä Alavieskan keskustan pohjoispuolella, Alavieska-Merijärvi välisen seututien itäpuolella ja se rajautuu idässä Alavieskan keskustan ja Saarenperän yhdistävään Järvitiehen. Hankealue on pinta- alaltaan n. 6 km2. Alueelle voidaan toteuttaa yhdeksästä tuulivoimalasta muodostuva tuulivoimapuisto. Saarenkylä- Vieskanjärven tuulivoimapuiston osayleiskaava on hyväksytty Alavieskan kunnanvaltuustossa 13.1.2014 ( 4). 3. Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava Osayleiskaava- alue sijaitsee 10 km:n päässä kirkonkylältä, Alavieskan ja Kalajoen rajalla Taluskylän ja Tolosperän länsipuolella. Alueelle voidaan toteuttaa yhdeksän tuulivoimalan muodostamaa tuulivoimapuistoa. Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava on hyväksytty Alavieskan kunnanvaltuustossa 17.3.2014 ( 9). 4. Kähtävän osayleiskaava Kähtävän osayleiskaava sijaitsee Kähtävänkylällä n. 4 km Alavieskan keskustasta kaakkoon Alavieskan ja Ylivieskan rajalla sekä rajoittuen lisäksi Kalajoen Raution kylään. Alueelle on kaavoitettu maaseutumaista rakentamista ja aluetta. Kylää kehitetään taajaman jälkeen tärkeänä asumisen alueena. Kähtävän osayleiskaava on hyväksytty Alavieskan kunnanvaltuustossa 31.11.1992. ASEMAKAAVAT 1. Alavieskan keskustassa on voimassa asemakaava, johon on tehty viimeisin kaavamuutos koskien vanhan koulurakennuksen käyttötarkoituksen muuttamista. Kaavamuutoksen on hyväksynyt Alavieskan kunnanvaltuusto 15.12.2014.( 49) Uutena

asemakaavoitukseen liittyvänä asiana kunnanhallitus on 11.9.2017 kokouksessaan päättänyt kortteleiden 29, 31 ja 32 kaavoituksen uudelleen järjestelyn. Kaavoitusprosessi käynnistetään loppuvuoden 2017 aikana, samalla käsitellään Alavieskan Keskustien maantien muuttaminen kaduksi. MUITA MAANKÄYTTÖÖN LIITTYVIÄ ASIAKIRJOJA ALAVIESKAN KUNNASSA RAKENNUSJÄRJESTYS Alavieskan kunnanvaltuuston hyväksymä rakennusjärjestys vuonna 2017 antaa paikallisista oloista johtuvia suunnitelmallisia sekä sopivan rakentamisen ja kulttuuri- sekä luonnonarvojen huomioonottavia määräyksiä. Lisäksi rakennusjärjestys antaa tarpeellisia määräyksiä hyvän elinympäristön toteuttamisen ja säilyttämisen kannalta. Uusi päivitetty rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 30.10.2017. ALAVIESKAN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA Alavieskan maankäytön kehityskuvan tavoitevuosi on 2025 ja se on hyväksytty Alavieskan kunnanvaltuustossa 2008. Maankäytön kehityskuvalla määritellään Alavieskan kunnan maankäytölle pitkän aikavälin tavoitteet. TONTTIPÖRSSI Asemakaava- alueen tontit on koottu tonttipörssiin. Tontteja on seuraavilla alueilla: Kivihaassa (19 kpl), Ämmänkalliolla (12 kpl), Kauhaperkkiössä (2 kpl), Laidunpuistossa (5 kpl), Savelantiellä 1 kpl sekä Mönkönvainiossa (3 kpl). Tonttipörssi löytyy Alavieskan kunnan internet- sivuilta: www.alavieska.fi/kaavoitus_ja_tontit ALAVIESKAN KUNNASSA VOIMASSA OLEVAT KAAVAT YLEISKAAVAT - Keskusta- alueen osayleiskaava. (Alavieskan kunnanvaltuusto, hyv. v. 2013) - Kähtävän osayleiskaava, oikeusvaikutukseton (Alavieskan kunnanvaltuusto, hyv. v. 1992) - Saarenkylä- Vieskanjärvi- tuulivoimapuiston osayleiskaava (Alavieskan kunnanvaltuusto, hyv. v. 2014 - Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava (Alavieskan kunnanvaltuusto, hyv. v. 2014) ASEMAKAAVAT - Alavieskan kirkonseudun asemakaava. Tällä hetkellä voimassa ja sitä on muutettu eri aikoina. Kaava on internet- sivuilla: www.paikkatieto.airix.fi/paikkatieto/alavieska/

LISÄTIETOJA ALAVIESKAN KAAVOITUSASIOISSA Lisätietoja Alavieskan kunnan kaavoitusasioista saa kunnan internet- sivuilta: www.alavieska.fi/kaavoitus_ja_tontit sekä Ympäristöhallinnon internet- sivuilta: www.ymparisto.fi. Alavieskan kunnan maankäyttösuunnitelmista antaa tarvittaessa lisätietoja kunnaninsinööri Tuomas Häggman, puh: 044-5395287 tai tuomas.haggman@alavieska.fi