GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Maaperaosasto/pohjavesitutkimukset No Vilte Ylitarkastaja Urpo J. Salo Kauppa- ja teollisuusministerio Juho Hyyppa: Lausunto KTM:lle kallioperan metaanikaasusta Pelle Bergstrdmin laatimasta artikkelista pyytamasi lausunnon johdosta esitan seuraavassa muutamia nykyhetken tietojani, jotka antavat ainakin jossain maarin valaistusta asiaan. Eurassa ja Eurajoella on porakaivoja, joissa on suolaista vetta ja vedesta on kuplinut kaasua. Kahdessa tapauksessa vesi on ollut huomattavasti suolaisempaa kuin nykyinen merivesi Pohjanlahdessa. Kaasut ovat olleet paaasiassa typpea. Niissa on ollut poikkeuksellisen paljon heliumia mukana (2,3-3,7 filavuus-%). Euran porakaivo on tukittu, mutta Eurajoella ovat suolainen vesi ja kaasu purkautuneet porakaivosta jo lahes 20 vuotta. Kaasun maara oli alkuaikoina parikymmenta litraa tunnissa. 1970-luvun lopulla otettiin Kotalahden kaivoksesta naytteet suolaisesta vedesta ja kaasusta, jotka purkautuivat +700 m:n tasolta poratusta reiasta. Vesi oli siella viela suolaisempaa kuin Eurassa ja Eurajoella ja kaasu oli metaanipitoista (49,9 %). Raskaita hiilivetyja oli 0,9 %, typpea 43 % ja heliumia 4,5 8. Edella esitetyista tapauksista on lyhyt yhteenveto oheisessa monisteessa sivuilla 123-126. Viime syyskuussa loytyi uusi porakaivo Urjalassa, josta purkautui kaasua (suolainen vesi), jossa oli metaania 16,5 %. Itaisen naapurimme lahella maamme rajaa olevista kallioperan suolaisista vesista ja kaasuista on oheisena mielenkiintoinen kirjoitus. Siella on paikoin lahes Kotalahden veden kaltaista vetta ja kaasua. Kuolan niemimaalla on kallioperassa 900-1200 mm:n syvyydessa erittain metaanirikasta kaasua (74,8-63,3 %). 188204096~-27/6993 0 S 0 IT E : Kivimiehentie 1 PU HE Ll MET: Vaihde (90-)46931 TELEX: 12 3185 02150 ESP00 15
13 14 Taulukko 6. Naytteiden tritiumpitoisuudet, 6 C- ja C-maaritysten tulokset. Niiyte 3~ TU h1 3~ 4~-m98ritykses t2i laskettu ika 1. Pori, vesi 0-18,48 20 000 - + 700 2. Eura, vesi 40 3. Eurajoki, vesi 24-14,08 11 100 - +460 4. Kotalahti, vesi -25,02 kaasu -45,61 38 600 2 2 800 Taulukossa esitetyt ikamaaritykset seka vesien etta kaasun osalta osoittavat, etta tutkimuksen kohteena olevat vedet eivat olisi peraisin Litorinameren vedesta. Esim. Euraioen sekoittumaton suolainen vesi on kxocattavasti vanhezpaa kuin 11 100 vuotta, koska tutkitussa vedessa oli mukana tritiumia 24 TU. Porin veden hiilidioksidista magritetty 14c-ika 20 000 + 700 vuotta on likimain sama kuin Weichsel- jaatikoitymisen maksimivaiheen. Kotalahden kaivoksen rnetaanikaasun 14~-ikii, 38 600 + 3 888, on taas samaa suuruusluokkaa kuin ns. Perapohjolan interstaalivaiheen ika (mm. Korpela 1969). Ikakysymysten tarkastelussa on jatkotutkimuksissa kiinnitettava huomiota tutkituista vesista vapautuneiden kaasujen heliurnpitoisuuksiin. Ne ovat erittain suuret verrattuna esim. ilman he~iumpitoisuuten (5 Oraanin ja toriumin radioaktiivisen hajaantumisen eri vaiheissa muodostuu OH^-isotooppia. Tutkituista vesistii mitatut radon-kaasun ja myos uraanin maarat ovat kuitenkin verrattain pienet. Heliumia voi purkautua myos kallioperan er'it~ain syvalle ulottuvista murroskohdista. flel iumkaasuissa on 3He- j a 4~e-isotooppe j a alkuperan mukaan tietyissa suhteissa. Tulevaisuudessa on pyrittava maarittamaan ko. kaasuista myos monien muiden kaasujen stabiilien isotooppien rnaarasuhteita, mm. hapen, argonin ja neonin isotooppien maaritykset ovat tarkeita. POHJAVESIEN URAANI - JA RADONPITOISUUKSI STA hiaamme pohjavesissa on tavattu erittain suuria uraani- ja radonpitoisuuksia. G. Aartovaara miiaritti jo 1923 I-ielsingin keskustassa Malminknclun varrel la ollcen porakaivon uraanipitoisuudeksi perati 13,7 mg U/1 (Xartovaara 1923). Myohemmin ovat prof. Erametszn (1968) ja S~iteilyturvallisuuslaitokscn (Kahlos ja Asikainen 19731 tutkimukset v3hvist;incet i\:~rtov:ral-an 111tiiir.i tyksct oi kci ks i. Slitc.ilyt~lrvr11 ist1~1~i;~itokscn ~i;~tkotutkia~uksiss;i OII totlcttu cri ttii in ur;l;trli- j;~ i-;~tlon~)itoi - i ;I vvs iii o I L>V:III k:~ I 1 i t>l)c rii ssii 11 i III~>IIOIII:I;I~I llc\l 5 i 11s i 11 seticlill I :I.I:I t i ~aty i I lii :11i1c>i 1!:I Iitc>l 5-St~on~css:~.
aktivisuuksien suuri suhdeluku (7). Niiytevesien muita erityispiirteitii ovat natrium- ja kaliumpitoisuuksien suuri suhdeluku (50-601, suuri fluoripitoisuus ja vahainen piihappopitoisuus. K I RJALL I SUUTTA Aartovaara, G. 1923. Radiumpitoista voimakkaasti radioaktiivista. vetta Helsingissa, Teknillinen Aikakauslehti. Asikainen, M. & Kahlos, H. 1979. Anomalously high concentrations of uranium, radium and radon in water from drilled wells in the Helsinki region. Geochimica et Cosmochimica Acta, - 43: 1681-1686. Erametsa, 0. 1968. Malminkadun uraanipitoisesta vedesta. Suomen kemistilehti A 41: 255-258. - Helovuori, 0. 1979- Geology of Pyhasalmi Ore deposit, Finland. Economic Geology. - 74: 1084, Hyyppa, Juho. 1963. Eurassa kallioperaan poratun syvzkaivon suolaisen veden koostumuksesta. Geologi - 15,1:61-63. Hyyppa, Juho. 1966. Alustava tiedonanto Eurajoen heliumia sisaltavasta luonnonkaasuesiintymasta. Geologi p 18, 1: 11-12. Hyyppa, Juho & Juntunen Risto. 1977. Tiedonanto Askolan ja Porvoon m1k:n pohjavesien radon- ja uraanipitoisuuksista. Geologi - 29, 3: 40-42. Isokangas, Pauli. 1978. Mineral Deposits of Europa. Northwest Europe Finland, - 1: 39-92. :;tihlos, 14. & Asikainen, M. 1973. Natural Radioactivity of Ground Water in the I-lelsinki Area. Raport SFL-AIS Institute of Radiotion Physics. Korpela, Kauko. 1969. Die Weichsel - Eiszeit und ihr Interstadia1 in Perapohjola (nordliches Nordfinnland) in Licht von submoranen Sedimenten. Ann. Acad. Scient. Fcnnicsc Ser. 11. 111 99. Stu~nm, PI. and Morgan J..J. 1!)70. Aquat. ic chemistry Wiley- Intcrsc icnce. Ncw-York.