Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla

Transkriptio

1 Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus

2 Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla Länsi-Uudenmaan kallioperä Metallit Uraani ja radon Arseeni Fluoridi Kloridi 2

3 Länsi-Uudenmaan kallioperä ja metallogeeniset vyöhykkeet Palmottu U-vyöhyke Pyrokseenigneissi Kvartsi-maasälpägneissi Aijala Zn,Cu,Au-vyöhyke Kalkkikivi Kiillegneissi Rapakivi, Obbnäsin graniitti Mikrokliinigraniitti Rapakivi Bodomin graniitti Amfiboliitti ja Sarvivälkegneissi Kuovila Ag-vyöhyke Kvartsi- ja granodioriitti Orijärvi Zn,Cu,Ag,Pb-vyöhyke 3

4 Länsi-Uudenmaan mineraaliesiintymät 4

5 Metallit, esimerkkeinä Cu, Pb ja Zn Lähde: Suomen Geokemian Atlas, osa 1, GTK

6 Uraani ja radon Uraanimalmia Enon Paukkajanvaarasta. Keltainen mineraali uranofaania. Kuva: J.Väätäinen, GTK. Etelä-Suomessa etenkin Uusimaa erottuu sekä radiometrisesti että geokemiallisesti alueena, jonka kallioperässä ja pohjavedessä on laajoilla alueilla korkeampia uraanipitoisuuksia kuin muualla Suomessa. Nummi-Pusulassa on Palmotun esiintymä migmatiittista kiillegneissiä leikkaavissa graniiteissa (0,1 % U; tu). Palmotussa on malminetsintätöiden päätyttyä tutkittu mm. radionuklidien kulkeutumista uraaniesiintymän ympäristössä analogiana käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusympäristölle Lähteet: GTK, Hakku- tietopalvelu ja Geokemiallinen ympäristövaikutuskartta 2016 Uraanin yksi hajoamistuote on radon. Radon liikkuu kallioperän raoissa ja ruhjeissa sekä maaperän huokosissa kaasuna. Radon liukenee myös veteen, joten sitä on uraani-ja radonpitoisten alueiden pohjavedessä. Suurimpia arvoja on todettu kallioporakaivovesistä. Yksityiskaivon vedessä saisi olla radonia korkeintaan 1000 Bq/l. 6

7 7

8 Palmotun uraanivyöhyke Palmottu U-vyöhyke Lähteet: GTK ja Paikkatietoikkuna 8

9 Uraani ja radon Kuva: Porakaivoveden radon- (vasen karttakuva) ja uraanipitoisuuksien (oikea karttakuva) keskiarvot 10 x 10 km ruudussa. Radonaineisto kattaa noin porakaivoa ja uraaniaineista noin 5000 porakaivoa. Lähde: STUK 9

10 Arseeni Arseenikiisua kivessä. Kuva: Jari Väätäisen, GTK, kuvasta muokannut Samrit Luoma, GTK 10

11 Arseeni Lähde: GTK, Geokemiallinen ympäristövaikutuskartta

12 Fluoridi Lähde: GTK, Geokemiallinen ympäristövaikutuskartta

13 Länsi-Uudenmaan rapakivityyppiset graniittiesiintymät Rapakivi Bodomin graniitti Rapakivi, Obbnäsin graniitti 13

14 Kloridi Uudellamaalla rengaskaivojen korkean kloridipitoisuuden aiheuttaja on yleensä tiesuolaus Porakaivoissa tilanne on toinen. Uusimaa on ollut nykyisen Itämerta edeltävien merivaiheiden aikana nykyistä laajemmin merenpinnan alla, minkä seurauksena suolaista merivettä on jäänyt kallioperän rakosysteemeihin ja rikkonaisuusvyöhykkeisiin Jos porakaivo ulottuu merenpinnan alapuolelle, riski suolaisen pohjaveden esiintymiseen on korkea, varsinkin rannikolla Eem-meri (suolainen) Baltian jääjärvi (makea) Yoldia-meri (suolainen) Ancylus-järvi (makea) Litorina-meri (suolainen) 14

15 Miten näihin haittatekijöihin tulisi varautua? Etukäteen kaivoa tehtäessä varautuminen on hankalaa. Voi selvittää GTK:n, SYKE:n, STUK:in ja ELY-keskuksen julkisista aineistoista internetissä, millaisella alueella suunniteltu kaivon paikka sijaitsee. Tärkeää on tutkia kaivon veden laatu perusteellisesti. Teetettävään analyysivalikoimaan on lisättävä tässä esityksessä mainitut aineet Tarjolla on vedenkäsittelylaitteistoja, joilla useimmat laatuvirheet saadaan poistettua. Jos on mahdollista liittyä vesijohtoverkkoon, se kannattaa Länsi-Uudellamaalla tehdä. 15

16 Pohjavesinäytteistä tutkittavia laatutekijöitä Laatutekijä Suppea analyysi Laaja analyysi Huom Alkaliniteetti Alumiini AO tai VOC Ammonium Arseeni Porakaivot, tarvittaessa E.coli Fluoridi Porakaivot, tarvittaessa Haju Happi Kloridi Kokonaiskovuus Koliformiset bakteerit 36 o C Maku Mangaani Mineraaliöljyt Nitraatti Nitriitti Permanganaattiluku (hapettuvuus)/ COD Mn /TOC ph Polttoainehiilivedyt Radon/uraani Porakaivot, tarvittaessa Rauta Raskasmetallit Cd, Cu, Pb,Ni, Zn Sameus Sähkönjohtavuus Ulkonäkö Väriluku

17 Kiitokset mielenkiinnosta! Timo Kinnunen Hydrogeologi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Luonnon- ja vesiensuojeluyksikkö