Uraani ja mangaani talousvedessä onko terveysriski? Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio
|
|
- Hannes Kivelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Uraani ja mangaani talousvedessä onko terveysriski? Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio
2 Uraani ja mangaani talousvedessä Esityksen sisältö: Mangaani Talousveden mangaanin aiheuttama terveysriski (Suomessa) Toksisuus ja muut haitat Esiintyminen talousvedessä Uraani Talousveden uraanin aiheuttama terveysriski (Suomessa) Toksisuus Esiintyminen talousvedessä 2
3 Mangaani juomavedessä on terveysriski! (myös Suomessa, kaivovedet) 3
4 Terveysriski erityisesti lapsille (sikiöaikainen altistuminen altistuminen lapsuusiässä, tutkittu/nähty 1-12 vuotiailla lapsilla) Poikkeavan mangaanipitoisen veden käyttö juomavetenä on yhdistetty lasten Oppimishäiriöihin Käyttäytymishäiriöihin Hienomotooriseen kömpelyyteen Alentuneeseen älykkyysosamäärään (vrt. lyijy) Useita samansuuntaisia tutkimustuloksia (erityisesti v jälkeen, pääasiassa ; ei ole tutkittu Suomessa) Lisäksi samansuuntaista näyttöä lasten ympäristöperäisestä mangaanialtistumisesta (mangaanikaivosalueet, -rikastamot, hengitetty pöly, pilaantunut maaperä, Meksiko, Brasilia, Etelä-Korea, Kiina) 4
5 Aikuiset eivät yhtä herkkiä, mutta lähinnä motoorisia haittavaikutuksia todettu; haitta ilmenee suuremmilla veden Mn-pitoisuuksilla kuin lapsilla Myös aikuisilla ympäristöperäinen mangaanialtistuminen aiheuttanut samansuuntaisia haittavaikutuksia kuin juomaveden mangaani 5
6 Haitat ilmenneet kun juomaveden Mn-pitoisuus ylittää 100 µg/l. (Juomaveden Mn-pitoisuus ennustaa hyvin haittoja.) Haitta ollut selvin kun veden Mn-pitoisuus > µg/l. Juomaveden/talousveden Mn:lle ei ole (tällä hetkellä) terveysperusteista enimmäispitoisuusraja-arvoa missään maassa (Suomi/laatuvaatimus, EU, WHO)!! Suomessa laatusuositus (suositeltu enimmäispitoisuus) Yksityiskaivoille Mn 100 µg/l (Asetus 401/2001) Pienet ja isot vesilaitokset 50 µg/l (Asetus 401/2001, Asetus 461/2000) Perusteena esteettiset haitat; värjäävyys (harmaa, musta väri), maku, saostuu vesijohtoverkostoon 6
7 WHO:lla oli suositusraja-arvo 400 µg/l. Poistettu v (4. painos ohjearvodokumentista) Ei terveyshaittaa (health concern) todetuilla pitoisuuksilla juomavedessä! Oli arvioitu ravinnosta saadun Mn:n perusteella (paljonko ainakin siedetään) Tieteellisessä kirjallisuudessa vaadittu julkisesti kahteen kertaan mangaanin uudelleen arviointia (v. 2007, 2013) Lisääntynyt näyttö haitoista lapsille Lasten suurempi herkkyys ja altistuminen mangaanille Ei tiedossa, koska arvioidaan/aiotaan arvioida WHO:n tasolla 7
8 Oma (henkilökohtainen) arvio: Juomaveden Mn-pitoisuuden ei saisi ylittää 100 µg/l; sitä isommilla pitoisuuksilla terveysriski kasvaa, pitoisuusvasteisesti (ts. mangaanin laatusuosituksesta olisi hyvä pitää kiinni). Lasten ei ole suotavaa käyttää juomavetenä (+ ruoanlaittoon) vettä, jossa on paljon mangaania (ainakaan yli µg/l-pitoista vettä). Raskauden aikana ei tulisi juoda hyvin mangaanipitoista vettä. Vettä, jossa on runsaasti mangaania (yli µg/l), ei tulisi käyttää ollenkaan (puhdistamatta) pysyvänä juomavetenä Hyvin mangaanipitoista vettä ei tulisi käyttää löylyvetenä saunassa (asia arvioitavana, ei ainakaan yli 1000 µg/l), tällaista vettä ei tulisi käyttää myöskään peseytymisvetenä (veden totaalinen käyttökielto, varovaisuusperiaate) 8
9 Mangaanista: Mn yleinen alkuaine luonnossa/maaperässä, esiintyy usein raudan kanssa yhdessä (mutta ei välttämättä) Mn on elimistölle välttämätön hivenaine, vakava puutos aiheuttaa terveyshaittaa (harvinaista) Elimistön Mn-pitoisuutta/tasapainoa säädellään tarkasti (homeostaasi); kun tämä ylitetään, haittoja seuraa Elimistön rautatasapaino (Fe) vaikuttaa imeytymiseen ja Mn toksisuuteen (mm. yhteisiä kuljetusmekanismeja), raudan puutos lisää Mn imeytymistä elimistöön Mangaania saadaan pääasiassa ravinnosta (n kertaa enemmän kuin juomavedestä), ravinnosta saatu Mn ei ole (samalla tavalla) haitallista kuin juomavedestä!? Haitta liittyy juomaveden mangaaniin! 9
10 Mangaanin toksisuus: Neurotoksista (selkeä koe-eläinnäyttö, työperäinen altistuminen hengitettynä, pöly), erityisesti aivojen ns. dopaminerginen järjestelmä Aiheuttaa aikuisille erityisesti motooristen toimintojen hidastumista Lapsilla muisti-, oppimis- ja käyttäytymishäiriöitä, yhteys älykkyysosamäärän laskuun (lyijyn kaltainen vaikutus) Sikiöaikainen altistuminen aiheuttaa pysyviä, elinikäisiä muutoksia (pääasiassa koe-eläinnäyttö), näyttöä raskaudenaikaisesta altistumisesta myös lapsilla Isoilla annoksilla Parkinsonin taudin oirekuvaa muistuttava tila (työperäisesti: krooninen myrkytys, manganismi, aivoissa pysyvät vauriot) Todettu lasten myrkytystapauksia juomavedestä (yli 1000 µg/l, mukana anemia tai muita tekijöitä) 10
11 Kinetiikka: Imeytyy suun kautta < 5 %, ei erityisesti ihon läpi Pääsee aivoihin, sikiöön Pääsee myös hajuhermoja pitkin nenästä suoraan aivoihin (koeeläinnäyttö), hengitetty Mn-pöly/aerosoli. Tämän merkitys toksisuudelle epäselvä (esim. suihkussa käynti, löylyt saunassa) Äidinmaidossa ei korkeita Mn-pitoisuuksia Erittyy pääasiassa sapen kautta ulosteisiin Puoliintumisaika veressä lyhyt (< 2 t), kudoksissa pitkä (> 50 pv) => veren Mn-pitoisuus ei kuvasta hyvin altistumista Hiusten Mn-pitoisuus paras ja luotettavin Mn-altistumisen toteamiseen (pitempiaikainen altistuminen) 11
12 Mn-pitoisuudet talousvedessä Suomessa: Vesilaitokset (Ahonen MH ym., 2008, vv , ns. suuria vesilaitoksia): Mediaani 13 µg/l (mediaanin vaihteluväli µg/l, suurin todettu pitoisuus 390 µg/l) Vaihtelu suurinta pohjavesilaitoksilla 95 % laitoksista jakoi talousvesiasetuksen mukaista vettä (Mn < 50 µg/l, v %) = > Mangaani ei ole terveysriskin suhteen suurten (ns. EU) vesilaitosten ongelma (v seurannassa suurin todettu pitoisuus 130 µg/l) 12
13 Ns. keskisuuret vesilaitokset: ( m 3 päivässä, käyttäjälle) Vapaaehtoinen ilmoitus v (n. 700 laitosta, mukana ei kaikki laitokset) 97 % tuloksista, 96 % laitoksista, täytti laatusuosituksen (50 µg/l) Suurin todettu Mn-pitoisuus 470 µg/l Eniten ongelmia pienimmillä laitoksilla ( m 3 /pv) => Yksittäisissä pienemmissä vesilaitoksissa Mn 100 µg/l ylittyy? 13
14 Kaivot: (Ahonen MH ym., 2008; GTK:n ja STUK:n pohjavesiaineisto ) Maaperäkaivot (1738 kpl, GWd) Mediaani Mn 5 µg/l 95 % pitoisuuksista < 300 µg/l Suurin todettu µg/l Porakaivot (1031 kpl, Gwdib) Mediaani Mn 23 µg/l 95 % pitoisuuksista < 400 µg/l Suurin todettu 4140 µg/l Tuhat kaivoa-tutkimus (Lahermo P ym., 2002, GTK) 25 % porakaivoista Mn > 100 µg/l 12 % maakaivoista Mn > 100 µg/l Useissa kaivoissa pitoisuus > 400 µg/l, max µg/l 14
15 Haitalliset alkuaineet Kainuun kaivovesissä (Karppinen H. ym., 2012) 26 % porakaivoista Mn > 100 µg/l, suurin todettu pitoisuus 5400 µg/l = > Mn on merkittävä ongelma ja terveysriski kaivovesissä, erityisesti porakaivot => On käytössä kaivoja, joiden vettä ei puhdistamatta tulisi käyttää (ja kaivon omistaja ei ongelmaa välttämättä tiedä) 15
16 Mangaania porakaivoissa esiintyy liikaa kaikkialla Suomessa, pitoisuutta/ongelmakaivoa ei voi ennustaa (pitoisuus vedestä tutkittava) Rengaskaivoissa enemmän rannikkoseuduilla (Lahermo P. ym. (2002), Tuhat kaivoa) Musta piste: pitoisuus > 100 µg/l 16
17 Suuret pitoisuudet usein yhdessä raudan kanssa kaivovesissä (mutta ei aina) On kaivovedessä pääasiassa liukoisena, Mn 2+- muodossa Veden redox-potentiaali ja ph pohjaveden Mn-pitoisuuteen vaikuttavia tekijöitä, samoin orgaaninen aines Pitoisuus pohjavedessä varsin tasainen, periaatteessa yksi mittaus vedestä riittää toteamaan pitoisuustason Mn kertyy biofilmiin vesijohtoverkostossa, bolus-päästöt veteen biofilmin irrotessa (veden värjääntyminen varottaa) 17
18 Mangaanin poisto vedestä: Kationiset ioninvaihtohartsit, käänteisosmoosi (poistavat yli 90 %) Aktiivihiilisuodatin ei poista 18
19 Uraani talousvedessä Uraani juomavedessä on terveysriski (myös Suomessa, porakaivot, tietyillä alueilla; liian korkeita veden U-pitoisuuksia) Luonnon uraani (U) Radioaktiivinen aine; isotoopit 238 U (99 %), 235 U (0.7 %), 234 U (0.005%), säteilyä mutta heikosti Hajoaa muiksi radioisotoopeiksi ( 238 U puoliintumisaika 4500 miljoonaa vuotta!, radon yksi välivaihe) Matala-aktiivista, alfa- ja gammasäteilyä Maaperässä pieniä määriä U kaikkialla, Suomessa erityisesti graniitissa Kemiallinen toksisuus tuottaa terveyshaitat, säteilyyn liittyvä riski on pieni 19
20 Uraani talousvedessä Uraani juomavedessä saattaa vaikuttaa haitallisesti munuaisten toimintaan (tiedossa oleva pahin haitta) Estää mm. glukoosin, fosfaatin, kalsiumin ja useiden pienten proteiinien imeytymistä munuaistiehyeissä Eritys virtsaan kasvaa Ei kynnyspitoisuutta vedessä uraanin vaikutukselle, näkyi porakaivoveden käyttäjillä selvästi kun pitoisuus porakaivossa yli 300 µg/l (Kurttio P. ym., 2002) Palautuva vaikutus kun altistuminen vähenee Kliininen merkitys? Kuluttaa munuaisten varakapasiteettia? Koe-eläimissä todettu myös pysyvä munuaisvaurio isommilla annoksilla (ei ole havaittu uraanipitoista vettä juoneilla ihmisillä) 20
21 Uraani talousvedessä Lisäksi: Verenpainetta nostava vaikutus Haitallinen vaikutus luuhun (estää luun muodostusta, osteoblastit) Koe-eläimissä sikiötoksista, teratogeenista (mutta suuremmilla annoksilla kuin munuaisvaikutukset) Mutageenista, genotoksista (aiheuttaa soluissa DNA-vaurioita) in vitro Todennäköisesti kaikkia haittoja ei vielä tiedetä (esim. kemiallinen karsinogeenisuus; tästä näyttöä ei kuitenkaan ole) Haitallis(in)ta juotuna (suurin altistuminen), muut altistumisreitit ja veden käyttötavat toissijaisia Lapset ei ole tiettävästi herkempiä uraanille kuin aikuisetkaan 21
22 Uraani talousvedessä Juomaveden uraanin WHO:n terveysperusteinen suositusohjearvo (sallittu enimmäispitoisuus) 30 µg/l (perustuu munuaisvaikutuksiin) Tästä kannattaisi pitää kiinni! Ei tiedossa selkeää kynnyspitoisuutta, josta haitat alkavat 30 µg/l tulossa vesilainsäädäntöön laatuvaatimuksena Suomessa? Suomen nykyinen U:n ohjearvo juomavedessä perustunut U:n säteilyvaikutukseen, vastaa pitoisuutta 100 µg/l 22
23 Uraani talousvedessä Kinetiikka: Uraani imeytyy vähän suun kautta saatuna (1-2 %), hengitysteistä n. 40 % Erittyy nopeasti pois kehosta, virtsaan (kerta-annoksesta n. 60 % 24 tunnin aikana, 75 % 5 päivässä) Suurimmat pitoisuudet munuaisissa Kertyy pitempiaikaisesti luustoon (puoliintumisaika päivää), uranyyli-ioni (UO 2+ 2) muistuttaa Ca 2+ -ionia Uraanialtistumisen voi todeta virtsasta, myös hiukset 23
24 Uraani talousvedessä Esiintyminen Kalliopohjaveden uraanipitoisuudet (1681 porakaivoa) (Lahermo 1996). Uranium concentrations in bedrock groundwater (1681 drilled wells) (Lahermo 1996). 24
25 Uraani talousvedessä Vesilaitokset Ei (systemaattista) seurantatietoa pitoisuuksista Uraanipitoisuudet kaivovesissä (Tuhat kaivoa-tutkimus, Lahermo P ym., 2002, GTK) Maaperäkaivot Mediaani 0.09 µg/l 98 % pitoisuuksista < 9.14 µg/l Suurin todettu 36.6 µg/l Porakaivot Mediaani 0.64 µg/l 98 % pitoisuuksista < 121 µg/l Suurin todettu 643 µg/l Porakaivoissa keskim. 10 kertaa suuremmat pitoisuudet kuin rengas/maaperäkaivoissa 25
26 Uraani talousvedessä Tuhat kaivoa (Lahermo P. ym., 2002) 26
27 Uraani talousvedessä Porakaivovesitutkimus (Kurttio P. ym., 2002): 194 porakaivoa, 24 kunnan alueella Etelä-Suomen uraanialueella Mediaani 28 µg/l 30 % pitoisuuksista yli 100 µg/l 75 % < 135 µg/l Suurin todettu pitoisuus 1920 µg/l Haitalliset alkuaineet Kainuun kaivovesissä (Karppinen H. ym., 2012) Suurin todettu pitoisuus 25 µg/l (porakaivo) Arviolta ihmistä juo Suomessa vettä, jonka uraanipitoisuus yli 15 µg/l (arvio v. 2006). Uraani suomalaisissa porakaivovesissä kalsium-uranyylikarbonaattikompleksina, joka on vähemmän toksinen kuin esim. pelkkä uranyyli-ioni 27
28 Uraani talousvedessä Yhteenveto uraanin terveysriskistä: Suurimmassa osassa maata uraani talous/juomavedessä ei ole ongelma Maantieteellisesti hot spot -alueilla yksittäisissä porakaivoissa liikaa uraania (terveysriski) Kaivoveden uraanipitoisuutta ei voi ennustaa, uraani on aina kaivosta määritettävä Veden uraanipitoisuudesta voidaan ennustaa sen haitallisuutta Uraania voidaan poistaa vedestä tehokkaasti anioninvaihtimella/hartsilla. 28
Juomaveden mangaaniin liittyy terveysriski
Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ympäristöterveyden osasto Juomaveden mangaaniin liittyy terveysriski Mangaania talousvedessä on pidetty esteettisenä ongelmana (maku,
LisätiedotLuontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset
Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset Hannu Komulainen Tutkimusprofessori (emeritus) Terveydensuojeluosasto 21.11.2016 Ihminen ympäristössä:maaperä, 21.11.2016, Helsinki 1 Esityksen sisältö: Rajaukset
LisätiedotA. Talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset
2614.86.2012 1 (6) KIVIJÄRVEN JA KALLIOJÄRVEN KÄYTTÖ TALOUS-, UIMA-, PESU- JA LÖYLYVETENÄ - Ympäristöterveydenhuollon arvio perustuen terveydensuojelulain nojalla annettuihin asetuksiin ja Terveyden- ja
LisätiedotJOHDANTO... 3 TUTKIMUKSEN KOHTEET JA SUORITUS... 3 KAIVOVESIEN TUTKIMUKSET...5
KALKKIUUNINTIEN JA SEN LÄHIALUEEN KAIVOVESITUTKIMUS 2017 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 TUTKIMUKSEN KOHTEET JA SUORITUS... 3 KAIVOVESIEN TUTKIMUKSET...5 VESIANALYYSIT...5 Mikrobiologinen tutkimus...5 Sameus...5
LisätiedotRAUHALA / KATRIINANTIE -ALUEEN KAIVOVESITUTKIMUS
RAUHALA / KATRIINANTIE -ALUEEN KAIVOVESITUTKIMUS 2015 SISÄLLYS Johdanto...3 Tutkimuksen kohteet ja suoritus...3 Kaivovesien tutkimukset...5 Vesianalyysit... 5 Mikrobiologinen tutkimus... 5 Sameus... 5
LisätiedotKaivovesitutkimus Vanha Porvoontien Laurintien -alue
Kaivovesitutkimus Vanha Porvoontien Laurintien -alue Projektiyhteenveto 2014 Vantaan ympäristökeskuksessa tehdään kaivovesitutkimuksia tarkoituksena selvittää kunnallisen vesijohtoverkoston ulkopuolisten
LisätiedotKemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio
Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet
LisätiedotAsukkaat ovat kysyneet Kalliojärven ja Kivijärven veden käyttökelpoisuutta talous-, uima-, pesu- ja löylyvedeksi.
12.5.2011 Kainuun ELY-keskus PL 115 87101 Kajaani Asukkaat ovat kysyneet Kalliojärven ja Kivijärven veden käyttökelpoisuutta talous-, uima-, pesu- ja löylyvedeksi. Ympäristöterveydenhuolto on arvioinut
LisätiedotTalvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio
Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Terveysriskin näkökulmasta tilanne ei ole oleellisesti muuttunut Tilanne
LisätiedotKaivovesien analyysitulosten yhteenvetoa alueittain
Kaivovesien analyysitulosten yhteenvetoa ittain Porvoon terveydensuojelu on analysoinut tiedossaan olevien kaivovesinäytteiden analyysituloksia yksityiskaivoista, ja koonnut niistä yhteenvetoa ittain.
LisätiedotSäteily ja terveys -tutkimukset STUKissa
Säteily ja terveys -tutkimukset STUKissa Päivi Kurttio RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Epidemiologian laboratorio v.2009: 5 vakituista: laboratorionjohtaja Päivi Kurttio ylilääkäri Wendla Paile
LisätiedotUraanilouhinnan terveysvaikutukset. Uraanikaivosten vastaisten liikkeiden tapaaminen Kolilla 4.8.2007
Uraanilouhinnan terveysvaikutukset Uraanikaivosten vastaisten liikkeiden tapaaminen Kolilla 4.8.2007 Uraanikaivokset ja terveys Tutkittu tieteellisesti liian vähän Suomessa ei ole raja-arvoa juomaveden
LisätiedotKIILAN ALUEEN KAIVOVEDEN LAATU 2018 PROJEKTIYHTEENVETO
KIILAN ALUEEN KAIVOVEDEN LAATU 2018 PROJEKTIYHTEENVETO JOHDANTO Vantaan ympäristökeskuksessa tehdään kaivovesitutkimuksia tarkoituksena selvittää kunnallisen vesijohtoverkoston ulkopuolisten asuinalueiden
LisätiedotTALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET
TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET ERKKI VUORI PROFESSORI, EMERITUS 27.11.2012 HJELT INSTITUUTTI OIKEUSLÄÄKETIETEEN OSASTO MEISSÄ ON PALJON VETTÄ! Ihmisen vesipitoisuus on keskimäärin yli
LisätiedotKAIVOVEDEN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS OTANTATUTKIMUS 2001
/ TOUKOKUU 2004 KAIVOVEDEN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS OTANTATUTKIMUS 2001 P. Vesterbacka 1, I. Mäkeläinen 1, T. Tarvainen 2, T. Hatakka 2, H. Arvela 1 1 Säteilyturvakeskus, PL 14, 00881 HELSINKI 2 Geologian
LisätiedotKiila-Lavanko -alueen kaivovesitutkimus 2012
Sivu 1(6) Kiila-Lavanko -alueen kaivovesitutkimus 2012 Vantaan ympäristökeskuksessa tehdään kaivovesitutkimuksia tarkoituksena selvittää kunnallisen vesijohtoverkoston ulkopuolisten asuinalueiden kaivoveden
LisätiedotSoklin radiologinen perustila
Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella 12.1.2010 pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa 12.1. esitettyjä tutkimustuloksia
LisätiedotTalousvesien radioaktiivisten aineiden mittaukset
Talousvesien radioaktiivisten aineiden mittaukset Ajankohtaista laboratoriorintamalla Evira 1.10.2015 Esitelmän sisältö 1. Johdanto 2. STM:n asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista
LisätiedotMISTÄTIETÄÄMIKÄON JUOMAKELPOISTA VETTÄ
MISTÄTIETÄÄMIKÄON JUOMAKELPOISTA VETTÄ Erkki Vuori professori Oikeuslääketieteen laitos 16.01.2008 Lääketieteellinen tiedekunta VOINKO JUODA? VOINKO ANTAA TOISTEN JUODA? Luonnon lähteestä pulppuava vesi
LisätiedotVesa Kettunen Kehityspäällikkö Kemira Oyj, Municipal&Industrial. vesa.kettunen@kemira.com p.050-3087803
Vesa Kettunen Kehityspäällikkö Kemira Oyj, Municipal&Industrial vesa.kettunen@kemira.com p.050-3087803 Vesa Kettunen, Kemira Municipal&Industrial 3/23/2013 1 AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS-SEMINAARI AMPUMARATA-ALUEIDEN
LisätiedotHivenaineiden perustarpeen sekä hiukan lisääntyneen tarpeen tyydyttämiseen laskimoravitsemuksen yhteydessä.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Addaven infuusiokonsentraatti, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Addaven sisältää: 1 ml 1 ampulli (10 ml) Kromikloridi 6 H 2 O 5,33 mikrog
LisätiedotYMPÄRISTÖN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA professori Jukka Lehto Radiokemian laboratorio Helsingin yliopisto SISÄLTÖ Säteilyn lähteet Radioaktiivisuuden lähteet Suomessa Säteilyn terveysvaikutukset
LisätiedotTalousveden laatu ja pohjaveden käsittely
Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Aino Pelto-Huikko Tutkija, DI 5.6.2014 Kankaanpää Vesivälitteiset epidemiat 69 vesiepidemiaa vuosina 1998 2010 Suurin osa (pienillä) pohjavesilaitoksilla (25)
LisätiedotVesiturvallisuus. Ilkka Miettinen
Vesiturvallisuus Ilkka Miettinen 5.2.2019 Valtakunnalliset Vesiosuuskuntapäivät 1.2.2019 1 Pinta- ja pohjavesiin kohdistuvia uhkia Luonto Maaperän omat epäpuhtaudet Huuhtoutumat pintavesiin (humus) Mikrobien
LisätiedotYhteenveto suurten, Euroopan komissiolle raportoivien vedenjakelualueiden talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2015
Ympäristöterveyden osasto Vesi ja terveys -yksikkö Yhteenveto suurten, Euroopan komissiolle raportoivien vedenjakelualueiden talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2015 Outi Zacheus, Terveyden ja hyvinvoinnin
LisätiedotLuonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla
Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus 16.3.2016 Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla Länsi-Uudenmaan
LisätiedotSäteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle
Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle Turvallista ja laadukasta talousvettä! seminaari 27.11.2012 Kaisa Vaaramaa Esitelmän sisältö 1. JOHDANTO 2. LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS 3. KEINOTEKOINEN RADIOAKTIIVISUUS
LisätiedotSisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily
Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily Ajankohtaista laboratoriorintamalla 10.10.2012 Esitelmän sisältö 1. JOHDANTO 2. TÄRKEIMMÄT SISÄILMAN JA JUOMAVEDEN SÄTEILYANNOKSEN AIHEUTTAJAT 3. SISÄILMAN RADON
LisätiedotKemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö
Kemia 3 op Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut Kurssin sisältö 1. Peruskäsitteet ja atomin rakenne 2. Jaksollinen järjestelmä,oktettisääntö 3. Yhdisteiden nimeäminen 4. Sidostyypit 5. Kemiallinen
LisätiedotAnalyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio
Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy
LisätiedotRIIPILÄN ALUEEN KAIVOVEDEN LAATU 2019
RIIPILÄN ALUEEN KAIVOVEDEN LAATU 2019 PROJEKTIYHTEENVETO JOHDANTO Kaivoista otettavan talousveden laatuun vaikuttavat ennen kaikkea pohjaveden laatu, kaivon kunto ja sijainti. Veden laadussa voi olla hyvin
LisätiedotVesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen
Vesiturvallisuus Suomessa Ilkka Miettinen 29.9.2015 Ilkka Miettinen 1 Kyllä Suomessa vettä riittää Kuivuus maailmanlaajuinen ongelma Suomi Runsaat vesivarat: pinta- (235 km 3 ) ja pohjavedet (6 milj. m
LisätiedotHaitalliset alkuaineet Kainuun kaivovesissä -hanke 2/2011-12/2012. Loppuraportti
Haitalliset alkuaineet Kainuun kaivovesissä -hanke 2/2011-12/2012 Loppuraportti Julkaisija: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Puh. 08 615 541 Faksi 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi ISSN
LisätiedotRadioaktiivisten aineiden valvonta talousvedessä
Radioaktiivisten aineiden valvonta talousvedessä 3.11.2016 Ympäristöterveyspäivät, 2.-3.11.2016, Tampere Esitelmän sisältö 1. Johdanto 2. Luonnollinen radioaktiivisuus juomavedessä 3. Talousvedestä aiheutuva
LisätiedotOpas analyysitulosten tulkintaan Talousvedet
Opas analyysitulosten tulkintaan Talousvedet Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Opas talousveden analyysitulosten tulkintaan Tämä opas talousvesianalyysitulosten tulkintaan on laadittu Savo-Karjalan Ympäristötutkimus
LisätiedotTESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus
1 (5) Liperin kunta, tekninen osasto Riikonen Kari kari.riikonen@liperi.fi Keskustie 10 83100 LIPERI Tilausnro 219962 (4774J/VALVLIYL), saapunut 3.5.2017, näytteet otettu 3.5.2017 Näytteenottaja: Väisänen
LisätiedotRadonin vaikutus asumiseen
Radonin vaikutus asumiseen Pohjois-Espoon Asukasfoorumi 28.10.2010 Tuomas Valmari, Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu, joka hengitettynä aiheuttaa keuhkosyöpää syntyy jatkuvasti kaikessa
LisätiedotAuri Koivuhuhta Sonkajärvi
Sotkamon Talvivaaran ympäristön vesien harvinaiset maametallien sekä talliumin, lyijyn ja uraanin pitoisuudet GTK:n tekemän selvityksen tulosten esittely Esityksen sisältö Mitä ovat harvinaiset maametallit
LisätiedotUraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset
Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Fil. tri Tarja Laatikainen Eno, Louhitalo 27.02.2009 Ympäristövaikutukset A. Etsinnän yhteydessä B. Koelouhinnan ja koerikastuksen yhteydessä C. Terveysvaikutukset
LisätiedotKaivoveden mangaani. KAIMA-projekti
GEOLOGIA TUTKIMUSKESKUS Kaivoveden mangaani Kaivoveden mangaani KAIMA-projekti Anne Kousa, Birgitta Backman, Hannu Komulainen ja Sirpa Hartikainen GEOLOGIA TUTKIMUSKESKUS Kaivoveden mangaani GEOLOGIA
LisätiedotSuomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille. Johanna Suomi
Suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille Johanna Suomi Projektin tavoitteet 1-, 3- ja 6-vuotiaat suomalaislapset Neljä raskasmetallia (Cd, As, Hg, Pb) Suomalaiset elintarvikkeet ja tuontielintarvikkeet
LisätiedotSÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI
SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI 1 Sisällysluettelo 1. Luonnossa esiintyvä radioaktiivinen säteily... 2 1.1. Alfasäteily... 2 1.2. Beetasäteily... 3 1.3. Gammasäteily... 3 2. Radioaktiivisen
LisätiedotKEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE
PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1
LisätiedotTESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus
1 (4) Liperin kunta, tekninen osasto Riikonen Kari kari.riikonen@liperi.fi Keskustie 10 83100 LIPERI Tilausnro 219952 (4774J/VALVVIIN), saapunut 3.5.2017, näytteet otettu 3.5.2017 Näytteenottaja: Väisänen
LisätiedotTALOUSVEDEN RADIOAKTIIVISET AINEET
5 TALOUSVEDEN RADIOAKTIIVISET AINEET Laina Salonen, Pia Vesterbacka, Ilona Mäkeläinen, Anne Weltner, Hannu Arvela SISÄLLYSLUETTELO 5.1 Radionuklidien pitoisuus suomalaisten talousvedessä.. 164 5.2 Luonnon
LisätiedotD-vitamiinin tarve ja saanti
D-vitamiinin tarve ja saanti Onko D-vitaminoimaton luomumaito terveysriski? D-vitamiini Ravintoaine ja hormonin esiaste Puutos aiheuttaa riisitautia ja osteomalasiaa Yksi kansainvälinen yksikkö (IU, international
LisätiedotEndomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015
1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä Kuopion yliopisto, Ympäristötieteen laitos Päivi Roivainen KYT-seminaari 26.9.2008 KY, Ympäristötieteen laitos
LisätiedotKaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari
KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Sedimentin geokemiallisten olojen muuttuminen kaivoskuormituksessa (KaiHali-projektin työpaketin 2 osatehtävä 3), Jari Mäkinen, Tommi Kauppila ja Tatu Lahtinen
LisätiedotKäyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö
VESI-INSTITUUTIN JULKAISUJA 5 Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö Aino Pelto-Huikko (toim.) Vesi-Instituutti WANDER Vesi-Instituutin
LisätiedotE Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä
E Seleeni 7000 plex Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä KOOSTUMUS E-vitamiini 7 000 mg/kg B6-vitamiini B12-vitamiini C-vitamiini Sinkki (Zn) Seleeni (Se) 60 % natriumseleniittinä 40 % orgaanisena
LisätiedotTalvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys
Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys (antti.pasanen@gtk.fi) Anu Eskelinen, Anniina Kittilä, Jouni Lerssi, Heikki Forss, Taija Huotari-Halkosaari, Pekka Forsman, Marja Liisa
LisätiedotMetallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus. Matti Leppänen SYKE,
Metallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus Matti Leppänen SYKE, 20.11.2018 Uudet ympäristölaatunormit direktiivissä ja asetuksessa Muutos Ni ja Pb AA-EQS Biosaatavuus Miksi mukana? Vedenlaatu vaihtelee
LisätiedotSuomalaisten lasten raskasmetallialtistuksen. Johanna Suomi Riskinarviointi, Evira
Suomalaisten lasten raskasmetallialtistuksen lähteet Johanna Suomi Riskinarviointi, Evira Raskasmetallit Tässä tutkimuksessa: Kadmium (Cd) Lyijy (Pb) Arseeni (ias, epäorgaaninen arseeni) Elohopea (ihg,
LisätiedotTERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Vuosiraportti Päivämäärä 2.5.2016 Viite 1510016678 ja 1510021110 TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET TERRAFAME OY TERRAFAMEN
LisätiedotKiertotalouden kemikaalit ja riskit työntekijöille
Kiertotalouden kemikaalit ja riskit työntekijöille Sirpa Laitinen SIRKKU-hankkeen työpaja 9.5.2018, SYKE Kestävä ja turvallinen kiertotalous työntekijöille Millä kiertotalouteen liittyvillä toimialoilla
LisätiedotPROJEKTIYHTEENVETO BISAJÄRVEN ALUEEN KAIVOVESITUTKIMUS
PROJEKTIYHTEENVETO BISAJÄRVEN ALUEEN KAIVOVESITUTKIMUS 2016 JOHDANTO Kaivoveden laatuun vaikuttavat monet tekijät. Pohjavesi muodostuu sade- ja sulamisvesistä, jotka imeytyvät maaperään ja johtuvat siitä
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO
TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 9.11.2009 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotMetallit ja metalloidit
74. Metallit ja metalloidit Metallit ja metalloidit Metallit ja metalloidit (kuten arseeni) todettiin jo antiikin aikana myrkyllisiksi. Koska ne ovat alkuaineita, ne eivät häviä kuten orgaaniset aineet.
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 31.5.2017 17-3131 #1 1 (3) Karttulan Vesiosuuskunta Kissakuusentie 8 72100 KARTTULA Tilausnro 220428 (4908/Jaks+5v), saapunut 11.5.2017,
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 5.9.2016 16-6969 #1 1 (3) Pieksänkosken vesiosuuskunta Väänänen Pekka Rannanmaantie 64 73360 PAJULAHTI Tilausnro 210662 (4912/Jaksott),
LisätiedotTYÖTURVALLISUUSSÄÄNNÖKSIÄ VALMISTELEVA NEUVOTTELUKUNTA Luonnos 2/HTP2012
TYÖTURVALLISUUSSÄÄNNÖKSIÄ VALMISTELEVA NEUVOTTELUKUNTA Luonnos 2/HTP2012 5.5.2011 1 (6) Propyleeni HTP-ARVON PERUSTELUMUISTIO Yksilöinti ja ominaisuudet CAS No: 115-07-1 EINECS No: 204-062-1 EEC No: 601-011-00-9
LisätiedotKala-alan valvonnan koulutuspäivä 15.2.2012 Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa?
Kala-alan valvonnan koulutuspäivä Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa? Ylitarkastaja Tuoteturvallisuusyksikkö, Evira p.040 48777 98 ulla.luhtasela@evira.fi 1 Lainsäädäntö Komission asetus (EY)
LisätiedotAsuntojen kosteusvauriot, mikrobitoksiinit ja astma
Asuntojen kosteusvauriot, mikrobitoksiinit ja astma Juha Pekkanen, Pirkka V. Kirjavainen, Michael Sulyok, Martin Täubel, Anne K. Karvonen, Rudolf Krska, Anne Hyvärinen 2.4.2014 Asunnon mikrobitoksiinit
Lisätiedot7. MAKSA JA MUNUAISET
7. MAKSA JA MUNUAISET 7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. syyskuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. syyskuuta 2017 (OR. en) 11882/17 ADD 1 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 4. syyskuuta 2017 Vastaanottaja: ENV 727 MI 607 AGRI 443 CHIMIE 78 SAN 319 CONSOM 293 DELACT 149
LisätiedotIonisoiva säteily. Tapio Hansson. 20. lokakuuta 2016
Tapio Hansson 20. lokakuuta 2016 Milloin säteily on ionisoivaa? Milloin säteily on ionisoivaa? Kun säteilyllä on tarpeeksi energiaa irrottaakseen aineesta elektroneja tai rikkoakseen molekyylejä. Milloin
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D048947/06 LIITE 1.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2017 (OR. en) 11470/17 ADD 1 AGRILEG 145 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 20. heinäkuuta 2017 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Kom:n
LisätiedotWSP-työkalu talousveden riskien arviointiin ja hallintaan Yleisesittely Raili Venäläinen SuoVe-hanke 2017
WSP-työkalu talousveden riskien arviointiin ja hallintaan Yleisesittely Raili Venäläinen SuoVe-hanke 2017 WaterSafetyPlan WSP 7.11.2017 Suomen ympäristöopisto SYKLI Kuva STM/J Rapala Vedentuotantoketju
LisätiedotKeski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta
Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 20.5.2015 - kemiallisesta luokittelusta Kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet Kemiallinen tila Kemiallisen tilan arviointi tarkoittaa sitä, että vesissä olevien
LisätiedotKemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys
Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Päivitetty: 9.7.2007 3,4-Dikloorianiliini CAS nro 95-76-1 Synonyymejä 3,4-Dichlorophenylaniline 3,4-dichlorophenylamine 3,4-dichlorobenzeneamine 3,4-DCA Tuoterekisteritiedot
LisätiedotKaivosvesien riskinarviointimalli KAVERI työkalu kaivosvesien riskien arviointiin ja hallintaan
Kaivosvesien riskinarviointimalli KAVERI työkalu kaivosvesien riskien arviointiin ja hallintaan Marjo Niittynen 1, Päivi Meriläinen 2 ja Ilkka Miettinen 1 1 Asiantuntijamikrobiologiayksikkö; 2 Vaikutusarviointiyksikkö
LisätiedotHormonihäiriköiden yhteisvaikutusten tutkimus ja hormonihäiriköiden määrittelyn vaikeus sääntelyssä
Hormonihäiriköiden yhteisvaikutusten tutkimus ja hormonihäiriköiden määrittelyn vaikeus sääntelyssä MITEN HORMONIHÄIRIKÖT KURIIN? Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 15.3.2017 Hannu Kiviranta
LisätiedotPILAANTUNEEN MAAPERÄN JA POHJAVEDEN KUNNOSTUS MIKKELIN PURSIALASSA. Timo Massinen
PILAANTUNEEN MAAPERÄN JA POHJAVEDEN KUNNOSTUS MIKKELIN Timo Massinen HISTORIAA / TAUSTAA Kreosoottikyllästämö PAH- yhdisteet Lisäksi pursialan alueella pienteollista toimintaa, puunjalostusta, korjaamoja
LisätiedotKoekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen
Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia
LisätiedotArseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet
Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Vesilaitosvesi Tilausnro (1001/VIHTIVL), saapunut , näytteet otettu Näytteenottaja: Tilaaja, JM
LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Laboratorio TESTAUSSELOSTE Vesilaitosvesi 12.12.2016 16-4749 #1 1 (4) Vihdin kunta / Vihdin Vesi PL 13 03101 NUMMELA Tilausnro 98290 (1001/VIHTIVL), saapunut 21.11.2016,
LisätiedotOptimointi muutokset vaatimuksissa
Optimointi muutokset vaatimuksissa STUKin Säteilyturvallisuuspäivät Jyväskylä 24.-25.5.2018 Ylitarkastaja Petra Tenkanen-Rautakoski Optimoinnista säädetään jatkossa SätL 2 luku, 6 Optimointiperiaate Tarkemmat
LisätiedotHistadin- valmisteen tehoa ja turvallisuutta ei ole osoitettu alle 2-vuotiailla lapsilla.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Histadin 10 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 10 mg loratadiinia. Yksi tabletti sisältää 94 mg laktoosimonohydraattia.
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotMiksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909
Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO
TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 11.12.2009 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotMITÄ PIILEE TALOUSVEDESSÄ?
MITÄ PIILEE TALOUSVEDESSÄ? Lahtiset olivatkin yllättäen mökillään, kun Virtaset palasivat ensimmäiseltä muuton jälkeiseltä ulkomaanmatkaltaan. He olivat tulleet mökille, koska kaupungissa oli vesijohtolaitoksen
LisätiedotTESTAUSSELOSTE (8)
TESTAUSSELOSTE 2017-11846-1 1(8) Ritasjärven Vesiosuuskunta Ridasjärven Kylätie 215 05950 HYVINKÄÄ Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 29.05.2017 Vastaanotettu 31.05.2017 08.55 Tutkimus alkoi 31.05.2017
LisätiedotWSP-työkalu talousveden riskien arviointiin ja hallintaan Yleisesittely SuoVe II -hanke 2018
WSP-työkalu talousveden riskien arviointiin ja hallintaan Yleisesittely SuoVe II -hanke 2018 WaterSafetyPlan WSP 24.10.2018 Suomen ympäristöopisto SYKLI Kuva STM/J Rapala Vedentuotantoketju 24.10.2018
LisätiedotKeski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta
Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 16.9.2015 - pintavesien kemiallisesta luokittelusta Pintavesien kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet 16.9.2015 Petri Poikonen 2 Pintavesien kemiallisen tilan
LisätiedotVedenhankintaratkaisut ja kaivot
Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus Helsinki 5.5.2014 Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittyminen, vesiosuuskunta tai oma kaivo
LisätiedotTalvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin
Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea
LisätiedotTehtävä 1. (6 p). Nimi Henkilötunnus Maankuori koostuu useista litosfäärilaatoista. Kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta
Tehtävä 1. (6 p). Nimi Henkilötunnus Maankuori koostuu useista litosfäärilaatoista. Kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta painuu törmäyssaumassa kevyemmän mantereisen laatan alle.
LisätiedotKuva Pohjavesialueet Hannukaisen alueella.
Kuva 10-7-1. Pohjavesialueet Hannukaisen alueella. 166 Kuva 10-7-2. Pohjavesialueet Rautuvaaran ja Niesan alueilla. 167 10.7.2 Pohjavesi ja virtaussuunnat Maaperägeologisesti hankealue sijaitsee Länsi-Lapin
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 20.9.2017 17-6793 #1 1 (3) Karttulan Vesiosuuskunta Kissakuusentie 8 72100 KARTTULA Tilausnro 226225 (4916/Jaksotta), saapunut 4.9.2017,
LisätiedotSisäilman radon osana säteilylainsäädännön uudistusta
Sisäilman radon osana säteilylainsäädännön uudistusta Tuukka Turtiainen, Olli Holmgren, Katja Kojo, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus 29.1.2019 1 Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa
LisätiedotTOIVAKAN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI
TOIVAKAN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. UIMAVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA VALVONTA 2.1 Laatuvaatimukset ja suositukset. 2.2 Laadun arviointi ja luokitus 2.3 Laadun
Lisätiedot3. esitelmä: Muodostavatko nanomateriaalit työntekijälle työterveys- ja turvallisuusriskin? www.nanodiode.eu
3. esitelmä: Muodostavatko nanomateriaalit työntekijälle työterveys- ja turvallisuusriskin? www.nanodiode.eu Toistaiseksi havaitut terveysvaikutukset Nanomateriaalit voivat hengitettyinä tunkeutua syvemmälle
LisätiedotMUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus
MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014 Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus 21.3.2014 LÄHTÖKOHDAT Käytöstä poistetut tai hylätyt vakavaa
LisätiedotTESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus 26.5.2017 17-3029 #2 1 (3) Varparannan vesiosuuskunta Vatanen Kyösti info@varparannanvesihuolto.com Onkaniementie 3 81120 KATAJARANTA
LisätiedotTalvivaaran säteilyturvallisuus
Talvivaaran säteilyturvallisuus Sonkajärven kuntalaisilta 22.3.2012 Raimo Mustonen, Apulaisjohtaja, Säteilyturvakeskus 22.3.2012 1 Keskeiset kysymykset Minkälainen uraani on? Onko uraani ongelma Talvivaarassa?
LisätiedotTalousvesiasetuksen ja talousveden radioaktiivisuuden valvonnan muutokset. Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö
Talousvesiasetuksen ja talousveden radioaktiivisuuden valvonnan muutokset Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Talousvesiasetuksen (461/2000) muutos Ministerille allekirjoitettavaksi toukokuun
LisätiedotSukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:
K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat
Lisätiedot