Isännöintiliitolla syvä huoli taloyhtiöiden tulevaisuudesta

www.lapinisannoitsijat.fi 9 Isännöintiliitolla syvä huoli taloyhtiöiden tulevaisuudesta Isännöitsijöiltä jää yhä vähemmän aikaa taloyhtiöiden pitkäjänteiseen johtamiseen, kertoo uusin Isännöinnin ammattilaiset -tutkimus. Työn vastuullisuus kasvaa samalla kun isännöitsijöitä tarvitaan lisää. - Suomalaisten suurin omaisuuserä on heitteillä. Isännöitsijä on kuitenkin asunto-omaisuuden keskeisin vartija. Yksi isännöitsijä hoitaa vähintään 50 miljoonan euron asuntosalkkua, sanoo Isännöintiliiton kehityspäällikkö Heikki Kauranen. Isännöitsijä tekee töitä keskimäärin 43,2 tuntia viikossa. Työaika on noussut vuodesta 2007 liki kahdella tunnilla viikossa. Vuonna 2010 viikoittainen työaika oli melkein tunnin lyhyempi kuin nyt. Silti puolet vastaajista kokee, ettei taloyhtiöiden strategiseen johtamiseen ole riittävästi aikaa. Samalla puolet kertoo, ettei pysty laskuttamaan asiakkailta kaikkea heille tehtyä työtä. - Taloyhtiöiden asuk- kaat eivät tunne isännöintipalvelua ja haluavat sen mahdollisimman halvalla. Isännöintiyrityksissä pitäisi paremmin panostaa siihen, että osakkaat ja asukkaat ymmärtäisivät, mitä isännöitsijän työhön kuuluu. Isännöintipalvelu on tällä hetkellä yksinkertaisesti liian halpaa, sanoo Isännöintiliiton kehityspäällikkö Heikki Kauranen. Kolmannes isännöitsijän työajasta käytetään päivittäisiin asiakaskontakteihin: puheluihin, sähköposteihin ja tapaamisiin. Muita työtehtäviä ovat hallinnolliset kokoukset, korjaushankkeiden johtaminen ja läpivienti, palvelujen hankinta asiakkaille ja asiakkaiden talouden johtaminen. Isännöitsijät kokevat, että asukkaiden sosiaaliset ongelmat ovat taloyhtiöissä kasvaneet. Vaikka ammattitaidon kehittämistä ja ylläpitämistä pidetään tärkeänä - niin urakehityksen kuin työn mielekkyyden näkökulmasta, joka kolmannen mielestä siihen ei ole riittävästi aikaa. Isännöitsijän työaika kasvaa vuosi vuodelta, eivätkä isännöitsijät pysty enää aina palvelemaan asiakkaitaan laadukkaasti. - Laadukkaan palvelun tarjoamiselle ei kuitenkaan ole vaihtoehtoa. Suorituksen johtamista ja oman toiminnan tehostamistakin voi opetella. Hyvällä neuvottelu- ja myyntiosaamisella lisääntynyttä työmäärää kyetään viemään paremmin hintoihin, sanoo kehityspäällikkö Virpi Slotte Kiinteistöalan Koulutussäätiöstä. Lisätiedot Isännöintiliitto, ehityspäällikkö Heikki Kauranen, p. 040 080 5421 Kiinteistöalan Koulutussäätiö kehityspäällikkö Virpi Slotte, p. 0400 641 007 Hyvä isännöinti kannattaa. Faktat tutkimuksesta Isännöinnin ammattilaiset on isännöintialan valtakunnallinen kokonaisselvitys. Tutkimus on aikaisemmin tehty vuosina 2007 ja 2010. Tutkimuksen toteutti Promenade Research Oy ja sen rahoitti Kiinteistöalan Koulutussäätiö (Kiinko). Tutkimukseen vastasi 546 isännöintityötä tekevää ammattilaista. Isännöinnin ammattilaiset 2014 -tutkimuksen keskeiset tulokset on esitetty raportissa (pdf). Faktaa isännöintialasta Hyvä isännöinti tekee 2,7 miljoonan suomalaisen asumisen arjesta sujuvaa. Isännöintipalvelua tuottaa 700 isännöintiyritystä. Isännöintialalla työskentelee kaikkiaan 2 500 isännöitsijää ja yhteensä 5 000 asiantuntijaa. www. lapinisannoitsijat.fi Viemärihuollon ja korjauksen osaaja Tommy Rissanen, puh. 040 56 98 314, tokitek@gmail.com - Nykyaikaiset sukitusmenetelmät - Huolto, pesu ja aukaisu, kuntoraportit, videokuvaukset - LVI-työt - Palvelut kaikenkokoisille kiinteistöille, luotettavasti Remontit rahoituksella alk. 50,00 /kk. www.remonttirovaniemi.fi Puh. 050 441 5054

10 www.lapinisannoitsijat.fi Pienennä taloyhtiön energialaskua Taloyhtiön päästöihin ja energialaskuun vaikuttaa paljon se, miten talon lämpö hyödynnetään ja millaiset perussäädöt kaukolämpöön kuuluvien taloyhtiöiden lämmitysjärjestelmässä on. Taloyhtiöiden hallitusten kannattaa tilata asiantuntijoilta, esimerkiksi isännöinniltä, selvitys siitä, kuinka paljon kulutustottumuksilla voi säästää ja millaisia muutoksia rakennuksessa on mahdollista toteuttaa. Jos taloyhtiö on vuosikymmeniä vanha, eikä siellä vielä ole suunniteltu energiaremonttia, pohdinta kannattaa aloittaa viimeistään nyt. Jo laskemalla huonelämpötilaa asteella voi säästää jopa viisi prosenttia energialaskussa. Lämmityksen osuus asumisen hiilidioksidipäästöistä on ylivoimaisesti suurin, liki 70 prosenttia. Toiseksi suurin päästöjen aiheuttaja on sähkö, joka muodostaa hiilijalanjäljestä kymmenesosan. Energiaa vuotaa harakoille seinien, ikkunoiden, ovien, katon ja alapohjan kautta. Samalla ulos karkaa rahaa; lämmitys on taloyhtiöiden suurin kuluerä, ja energian hinta nousee. Isännöinti kokoaa tarjoukset Käytännössä energiaremontti toteutetaan niin, että isännöintiyritys lähettää tarjouspyynnöt hankkeiden toteutuksesta urakoitsijoille. Yleensä taloyhtiön hallitus ja isännöinti valitsevat sopivan urakoitsijan saapuneiden tarjousten perusteella. Isännöinnillä on kuitenkin paljon tehtäviä ja rajallinen työaika. Jos energiatehokkuusneuvonnasta ei ole sovittu mitään, isännöinti ei tee sitä automaattisesti. Hallituksen kannattaa sopia isännöinnin kanssa, millaista aktiivisuutta energiaasioissa tarvitaan. Kotitalo-lehti tarjoaa selkeitä ratkaisuja taloyhtiöelämään. Lähde: www. kotitalolehti.fi Asbestiepäily kannattaa selvittää ajoissa Asunnoissa käytetyissä rakennustarvikkeissa, esimerkiksi kylpyhuoneen saumalaasteissa tai muovimaton liimoissa, käytettiin aikoinaan yleisesti asbestia. Asbestiepäily on syytä selvittää, sillä sen purkutyössä muodostuu terveydelle vaarallista asbestipölyä. Kun suunnittelet kylp y h u o n e r e m o n t t i a 1960 1970-luvulla rakennetussa talossa, asbestikartoitus on paikallaan ennen purkutöitä. Jos asbestia löytyy, remontti täytyy suorittaa siten, ettei asbestipöly pääse leviämään muualle asuntoon tai porraskäytävään. Asbestipurkutyössä käytetään alipaineistusta, ja sen saa tehdä vain työsuojeluviranomaisen valtuuttama työnantaja. Asbestikartoituksen tekeminen on remonttiin ryhtyvän osakkaan velvollisuus. Hänelle kuuluvat niin selvitystyöstä kuin purkutyöstäkin aiheutuvat kustannukset. Mikäli talossa on poikkeuksellisesti yhtiön toimesta tehty asbestikartoitus jo aiemmin, osakas voi pyytää ennen remonttia huoneistoa koskevat tiedot taloyhtiöltä, Isännöintiliiton lakiasiantuntija, VT Jaana Sallmén kertoo. Sallmén muistuttaa, että joskus on tarkoituksenmukaista toimia siten, että taloyhtiö maksaa yhden asunnon asbestikartoituksen: jos 1970-luvun talossa kaikki kylpyhuoneet ovat alkuperäisiä, samasta asbestikartoituksesta hyötyisivät näin kaikki osakkaat. Kotitalo-lehti tarjoaa selkeitä ratkaisuja taloyhtiöelämään. Lähde: www. kotitalolehti.fi Vesi-, kosteus-, ja savuvahinko korjaukset Kylpyhuoneremontit Saunaremontit Vesieristykset, VTT märkätila-asentaja sertifikaatti Keittiöremontit Laminaatti- ja parkettilattioiden asennukset Maalaukset ja tapetoinnit Ovien ja ikkunoiden korjaukset, säädöt ja asennukset Julkisivujen ja kattojen korjaukset Pihakalusteiden ja -laatoituksien asennukset ja korjaukset Hitsaustyöt Lumenpudotukset Jani Sieppi 0400-619539 info@rovarakentajat.fi JUHATEK LVI UUSI LVI TARVIKE- MYYMÄLÄMME Näverintie 6 93600 Kuusamo puh. 010 2796 294 www.juhatek.fi

11 www.lapinisannoitsijat.fi Kaukolämpö lämmitysmuotona on enemmän kuin edullinen kustannustaso Markus Tykkyläinen toimitusjohtaja Rovaniemen Energia Oy Kaukolämpö lämmitysmuotona eroaa Rovaniemellä muista lämmitysmuodoista edukseen kustannusten lisäksi myös helppokäyttöisyytensä ja ympäristöystävällisyytensä puolesta. Suurissa energiantuotantoyksiköissä energiantuotannon kustannustehokkuudessa saavutetaan suuruuden ekonomiaa. Rovaniemen Suosiolan voimalaitoksella tavoitellaan vuonna 2015 vuositasolla 95 % polttoainehyötysuhdetta, mikä on erittäin korkea taso. Korkeampi polttoainehyötysuhde on mahdollista savukaasujen lämmön talteen oton myötä, ja onnistuneet kehitysinvestoinnit mahdollistavat energian tuotannon vähemmällä polttoainemäärällä. Kaukolämmön tuotannon ylläpitämiseksi on jat- kuvasti tuotantolaitoksilla miehitys, polttoainerekat pysyvät liikkeellä yötä päivää, ja jakeluhäiriöiden varalta kaukolämpöverkon kunnossapitohenkilöstö on jatkuvasti varalla. Kaukolämpöasiakkaan huolena on vain oman kaukolämpöliittymän ja kiinteistön sisäisen lämmön kierron huolehtiminen. Energian toimitusvarmuus lämmönvaihtimelle on energiayhtiön ja sen kumppaneiden harteilla. Kaukolämpöasiakkaan ei tarvitse huolehtia lämmöntuotannon polttoainehankinnoista. Rovaniemellä energiantuotannon polttoainehankinta vastaa noin miljoonan irtokuutiometrin hankintaa haketta tai turvetta. Suurten erien hankinnassa saavutetaan kiinteistökohtaiseen polttoainehankintaan nähden suuruuden ekonomiaa. Suurissa tuotantolaitoksissa ympäristönäkökulmiin on mahdollista panostaa enemmän, kuin mitä olisi hajautetuissa ratkaisuissa mahdollista. Kun lisäksi suurissa tuotantolaitoksissa on mahdollisuus investoida ympäristösuojeluun, esimerkiksi Suosiolan voimalaitoksen rikkioksidipäästöt ja hiukkaspäästöt ovat romahtaneet jopa 90 95 % viime vuoteen verrattuna, ja liki kaikilta osin Suosiolan voimalaitos täyttää ensi vuosikymmenenkin tiukentuvat ympäristösuojelun normit. Kaukolämmön tarffeja Rovaniemllä kehitetään jatkuvasti lähemmäs kustannusvastaavuutta. Mikäli tariffit eivät tavoittele kustannusvastaavuutta, syntyy vääristyneitä tilanteita, joissa jokin asiakasryhmä maksaa myös muiden asiakasryhmien kaukolämmön kustannuksia. Konkreettisina muutoksina on ollut kiinteiden perusmaksujen korjaus eri kuluttajaryhmissä lähemmäs kaukolämpötoiminnan kiinteiden kustannusten tasoa. Energian osuus kaukolämpötariffeissa on prosentuaalisesti pienentynyt mutta tämäkin on luontevaa energiantuotannon energiatehokkuuden paranemisen myötä. Kaukolämpöliittymien saatavuutta on tänä vuonna parannettu oleellisesti, ottamalla käyttöön uudet liittymät paremmin mahdollistava toimintamalli. Mikäli joskus historiassa olemme joutuneet kieltäytymään kaukolämpöverkon rakentamisesta jollekin alueelle, tilanne on voinut nyt muuttua. Kannattaa tiedustella kaukolämpöön liittymisen mahdollisuuksia uudelleen, vaikka joskus historiassa liittymisen mahdollisuuksia ei olisikaan ollut. Rovaniemen Energia Oyllä on sata energia-alan ammattilaista huolehtimassa sähkön jakelun ja kaukolämpötoiminnan varmuudesta, ympäristöasioiden hyvästä hoidosta ja edullisista tariffeista. KATTO- JA VESIERISTYSTYÖT Icopal Katto Oy Pohjois-Suomi Ahjotie 27, 96320 Rovaniemi p. 020 7436 381 Bauer Watertechnology Oy Jaakonkatu 2 01620 Vantaa PL 155, 01801 KLAUKKALA puh. (09) 276 99 556 www.bauer-wt.com email: info@bauer-wt.com SÄHKÖURAKOINTI ETÄOHJAUKSET MURTOVALVONNAT HUOLTOTYÖT Kierätie 8 93825 RUKATUNTURI GSM 0400-282 462 sahkopalvelu.ruka@gmail.com Varasto: Rukanriutta 15 93825 RUKATUNTURI

12 Ota tämä tämä au AMMATTI-ISÄNNÖINTIÄ LÄÄNISSÄ KIINTEISTÖHUOLTOA ROVANIEMELLÄ ROVANIEMI AUKTORISOITU ISÄNNÖINTIYHTEISÖ DK-ENORMI OY, ISA Hallituskatu 20 A 3. krs gsm 0400 693 135 toimisto@dk-enormi.fi ISÄNNÖINTI TT OY Valtakatu 20 A 3 96200 Rovaniemi 040 551 6889/ Taru Tornberg taru.tornberg@teetee.fi ISÄNNÖINTIPALVELU EERO LANTTO Hallituskatu 26 p. 342 2827, gsm 0400 399 615 eero.lantto@pp.inet.fi ISÄNNÖINTIPALVELU JES OY Maakuntakatu 29-31 A 96200 Rovaniemi gsm 040 540 7651 jes.oy@pp.inet.fi ISÄNNÖINTIKESKUS OY Rovakatu 10 p. 0207 311 360, fax 0207 311 361 posti@lapinisannointikeskus.fi www.lapinisannointikeskus.fi KIINTEISTÖTAHKOLA Rovakatu 36-38 A 96200 Rovaniemi p. 0207 480 260 fax 0207 480 261 etunimi.sukunimi@ kiinteistotahkola.fi www.kiinteistotahkola.fi OVENIA ISÄNNÖINTI OY Hallituskatu 26, 4.krs p. 0201 774 890, asiakaspalvelu.rovaniemi@ ovenia.fi www.ovenia.fi REALIA ISÄNNÖINTI OY Rovakatu 36 96200 Rovaniemi p. 010 228 8500 www.realiaisannointi.fi ISA- Yritysauktorisoitu KEMI ISÄNNÖINTIPALVELU JP LOUSTE OY Valtakatu 21-23, 94100 Kemi p. isännöitsijä 050 5969 030 p. toimisto 050 5754 494 isannointipalvelu.jp.louste.oy@ pp.inet.fi OVENIA ISÄNNÖINTI OY Keskuspuistokatu 6-8 94100 Kemi p. 0201 774 733 asiakaspalvelu.kemi@ovenia.fi www.oveniaisannointi.fi KUUSAMO ISÄNNÖINTIKUUSAMO Auktorisoitu isännöintiyhteisö ISA Maaseläntie 5, 93600 Kuusamo www.isannointikuusamo.fi KIINTEISTÖTAHKOLA Kelantie 2 93600 Kuusamo p. 0207 480 270 fax 0207 480 271 etunimi.sukunimi@ kiinteistotahkola.fi www.kiinteistotahkola.fi SODANKYLÄ ISÄNNÖINTIKESKUS OY Ostoskuja 3 99600 Sodankylä 0207 311 368 www.lapinisannointikeskus.fi REALIA ISÄNNÖINTI OY Jäämerentie 18 99600 Sodankylä p. 010 228 8500 rovaniemi.isp@skv.fi SAARISELKÄ ISÄNNÖINTIKESKUS OY Kelotie 1, 99830 Saariselkä 0207 311 369 www.lapinisannointikeskus.fi KITTILÄ/LEVI ISÄNNÖINTIPALVELU KOURUJÄRVI Valtatie 44 99100 Kittilä esa@kourujarvi.fi 044 558 55 20 ISÄNNÖINTIKESKUS OY Mariankuja 6 99130 Levi 0207 311 367 www.lapinisannointikeskus.fi Lapin Isännöitsijät ry www.lapinisannoitsijat.fi ALLTIME OY Vaihdekatu 2 Päivystys: 0400 253 000 Toimisto: 0400 233 700 toimisto@alltime.fi NN KIINTEISTÖTYÖ OY Aronrinne 6 96190 Rovaniemi, Puh. 0400-692 114 nnrit@nnkiinteistotyo.fi www..nnkiinteistotyo.fi KIINTEISTÖPALVELU LINTULA KY Hallituskatu 20 B 2 krs. Puh. 044 0290312 huolto@ kiinteistopalvelulintula.fi Rovaniemen Rappusiivous Ky Veitikantie 40 Puh. 0400 695 582 JARKAT KY / Kati Vuorinen Lehtotie 7 96910 Rovaniemi Puh. 040 703 6300 T:mi Kukkola Marja-Terttu Kämpäntie 4 C 11 96460 Rovaniemi Puh. 0400 695 289 HUOLTOPALVELU Kiviniementie 8 96400 Rovaniemi Puh. 0400 692 566 www.lapinhuoltopalvelu.fi KIINTEISTÖHUOLTO JA MAANRAKENNUS MARTIN OY Evakkotie 47, 96100 Rovaniemi Puh. 040 766 5568 / 040 547 7244 kiinthuolto-jamaanrak@ martinoy.inet.fi WIDE-YHTIÖT OY LUUSUANIEMI Vesalanperäntie 18 96900 Saarenkylä Puh. 0400 391 200 roin.kiinteistotyo@ co.inet.fi SIIVOUSLIIKKEITÄ ROVANIEMELLÄ PAAVON PUHDISTUSPALVELU Kallioniementie 2 A 10 96300 Rovaniemi Puh. 040 538 1043 SIIVOUS- JA ASIOINTIPALVELU Elina Autio Sinentie 3 97220 Sinettä Puh. 040 704 0791 Asuntojen lämmitys houkuttelee luteet esiin syksyllä Näkyykö sohvalla outoja mustia pisteitä? Pieniä tummia täpliä lakanoissa? Näin syksyllä, kun taloja aletaan taas lämmittää, kodeista voi löytyä luteita. Luteen tunnistaa tummista ulosteläikistä. Ötököitä on saattanut tarttua mukaan esimerkiksi kesällä tehdyltä lomamatkalta Keski-Eurooppaan. Juuri luteet ovat yleistyneet maailmalla, ja ne kulkevat turistien mukana maasta toiseen. Ulkomaalaisissa elintarvikkeissa saattaa olla munavaiheen ötököitä, jotka alkavat myöhemmin kehittyä lämpimässä asunnossa. Lutikat eivät ole meillä vielä kuitenkaan samanlainen maanvaiva kuin esimerkiksi Tuhkolmassa, Kööpenhaminassa tai New Yorkissa, joissa niitä voi olla hienoissakin hotelleissa. Kannattaa tiedottaa muille heti Jos asunnosta löytyy ötököitä luteita, torakoita, russakoita tai vain sokeritoukkia tai jäytiäisiä asiasta on hyvä kertoa taloyhtiön hallitukselle, joka kertoo asiasta eteenpäin isännöitsijälle. Toimenpiteistä kannattaa neuvotella jo tuolloin. Viisainta on tiedottaa tuholaisista heti mahdollisimman laajasti taloyhtiössä. Esimerkiksi ilmoitustaululla kannattaa kertoa selvästi, missä, milloin ja paljonko vaikkapa luteita on havaittu, ja mitä ongelman ratkaisemiseksi on tehty. On tärkeää, että vain yksi henkilö esimerkiksi isännöitsijä toimii koordinattorina. Asuntoihin kannattaa jakaa myös jonkinlaiset tietopaketit tuholaisten tunnistamista varten. Moni ei tiedä, miltä esimerkiksi lutikka näyttää. Osakas maksaa, jos on tuonut ötökät Kun tuholaiset on saatu pois päiviltä, on aika miettiä, kuka joutuu maksumieheksi. -Jos tuholaiset tai pienjyrsijät tulevat kiinteistön rakenteista tai liikkuvat ja lisääntyvät rakenteissa, tuholaisten hävittäminen kuuluu lähtökohtaisesti taloyhtiön kunnossapitovas- tuulle, Isännöintiliiton lakiasiantuntija, OTM Marina Furuhjelmsanoo. Jos taas tuholaiset ovat tulleet asuntoon osakkaan mukana, tämän tulisi huolehtia niiden hävittämisestä. Osakas voi joutua vastaamaan tuholaisten hävittämisestä jopa koko talosta, jos hän on aiheuttanut vitsauksen toimimalla huolimattomasti. Vakuutus ei korvaa Tekstiili- ja turkistuholaiset asukkaan pitää hävittää asunnostaan itse. Isännöinnin tekemän arvion pohjalta taloyhtiön hallitus voi päättää tuholaisten hävittämisestä koko taloyhtiöstä samaan aikaan. Vakuutuksista ei saa apua tuholaistorjunnan kuluihin. Hyönteiset on yleensä rajattu vakuutusten ulkopuolelle kiinteistö- ja henkilövakuutuksissa. 10 neuvoa, joilla pärjäät hallituksessa Ajattele, että hoidat omaisuuden arvoa. Tutustu taloyhtiösi isännöinti-, huolto- ja siivoussopimuksiin sekä yhtiöjärjestykseen. Älä pelkää vastuuta. Isännöinti huolehtii siitä, että päätökset tehdään lainmukaisesti. Ajattele päätösten vaikutuksia 10 vuoden tähtäimellä. Asiantuntija-apu maksaa itsensä takaisin, isoissa remonteissa moninkertaisesti. Valmistaudu kokouksiin vähintään lukemalla isännöitsijän lähettämä materiaali. Aja taloyhtiön kokonaisetua, älä omaa tai jonkun muun etua. Kohtele osakkaita yhdenvertaisesti. Pysyttele ajan tasalla ja hanki tietoa. Hyvä tapa on lukea taloyhtiön hallituksille tarkoitettua Kotitalo-lehteä. Muista, että asukkaat eivät kuule taloyhtiön asioista yhtä paljon kuin hallituksen jäsenet. Järjestä tietoa ja neuvoja asukkaille. Lisätietoa: www.kotitalolehti.fi www.isannointiliitto.fi/oppaat Asunto-osakeyhtiölain luvut 3-6 Lähde: Isännöintiliitto

keama talteen... Jätteet ja roskat pois pöntöstä Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen (VVY) ja vesilaitosten Pytty-kampanja on koonnut verkkoon tietoa siitä, mitä wc-pyttyyn ei sovi laittaa. Esimerkiksi hygieniatuotteiden tai biojätteiden laittaminen pönttöön voi aiheuttaa kalliin ja kiusallisen tukoksen kotisi putkistossa tai viemäriverkossa. Kemikaalien kaataminen viemäriin puolestaan aiheuttaa hajuja, haittaa jätevesien puhdistusta ja lisää vesistön kuormitusta. Älä heitä pönttöön: vanupuikkoja tai -tyynyjä kondomeja muovikääreitä, terveyssiteitä, tamponeja tai vaippoja ruoantähteitä, vanhentuneita elintarvikkeita käytettyjä öljyjä tai rasvoja hedelmien, vihannesten, juuresten tai kananmunien kuoria kahvin tai teen poroja talouspaperia tai lautasliinoja tupakantumppeja hiekkaa kotieläinten häkkien siivousjätteitä kukkamultaa kasvinosia tai kuihtuneita kasveja lääkkeitä maaleja, liimaa tai lakkoja liuotinaineita (asetoni, tärpätti, tinneri) emäksisiä pesuaineita kasvinsuojelu- tai torjunta-aineita KIINTEISTÖVISA 2014 1. Huoneistokohtaisen saunan kiukaan ja ohjauskeskuksen kunnossapitovastuu kuuluu a) taloyhtiölle b) osakkaalle 2. Vakituisessa asuinkäytössä olevan huoneiston savuhormi, jota on käytetty vähänkin on nuohottava a) vuosittain b) 3-vuoden välein c) 5-vuoden välein 3. Onko vakituisen asunnon henkilukuun perustuva vesimaksu maksettava 3 kuukauden poissaolon ajalta (vaihto-oppilas, työkomennus, pitkä lomamatka) a) ei ole maksettava b) on maksettava c) on maksettava ½ vahvistetusta maksusta 4. Asunnon vuokrauksen yhteydessä tarvittavan energiatodistuksen on laatinut a) vuokranvälittäjä b) taloyhtiön oma isännöitsijä c) pätevöitynyt energiatodistuksen laatija 5. Kenen vastuulle kuuluu sähkölämmityspatterin korjaus? a) osakkaalle b) taloyhtiölle c) sähkölaitokselle 6. Mitä kirjainlyhenne AIT tarkoittaa? a) Akateeminen Ilman Tutkintoa b) pahalaatuinen sairaus c) Ammatti Isännöitsijän Tutkinto 7. Huoneiston lattiakaivon puhdistus kuuluu a) isännöitsijälle b) huoltoyhtiölle c) asukkaalle Vastaukset: s. 19 Jos suunnittelet vilkkuvan ja värikkään valosarjan ripustamista, kannattaa sen sijoittelussa ottaa huomioon naapurit. Huomioi turvallisuus ja naapurit, kun ripustat talvivaloja Maria Rautio Kotitalolehti On taas se aika vuodesta, kun pihoille ja ikkunoihin viritellään valosarjoja. Jos suunnittelet vilkkuvan ja värikkään valosarjan ripustamista, kannattaa sen sijoittelussa ottaa huomioon naapurit. Muista myös tarkistaa valosarjan kunto ennen käyttöönottoa. Valot välkkyvät marraskuun pimeydessä, mutta kaikkia ei tämän tyyppinen kaamoksen torjunta ilahduta. Mitä voi tehdä, jos naapurikodin parvekkeelle tai ikkunaan ripustettu, yötä myötä tuikkiva valoshow, aiheuttaa ärtymystä, unettomuutta tai pahimmillaan jopa migreenikohtauksen? Ei oikeastaan mitään paitsi jutella ystävällisesti häiriötekijästä naapurin kanssa. Tavallisesti ongelmat ratkeavat, kun asian ottaa vain reilusti puheeksi. Taloyhtiöelämään kuuluu keskeisesti se, että osaa ottaa kanssa-asujat huomioon, Isännöintiliiton lakiasiantuntija, OTM Marina Furuhjelm sanoo. Turvallisuus ennen kaikkea Pidennä asuntosi elinkaarta - hoida sitä oikein Matti Tuovinen Kotitalo-lehti Nykyaikaisissa kodeissa on yhä enemmän tekniikkaa. Joskus tekniikkaa voi olla jopa liikaa; kaikki asukkaat ja osakkaat eivät osaa käyttää moderneja laitteita oikein. Älytekniikka ja taloautomaatio laajassa mitassa ovat vielä tulevaisuutta, mutta asunnoissa on jo monenlaista muuta uutta perustekniikkaa. Sitä pitää osata käyttää, huoltaa ja korjata oikein alusta asti. Viisas taloyhtiön johto opastaa huoneistojen oikeanlaiseen ylläpitoon ja jakaa tarkat laitteiden käyttöohjeet myös uusille asukkaille ja vuokralaisille. Kotitalo-lehti kokosi muistilistan. Jos muistat nämä asiat, asuntosi elinikä pitenee ja vältyt kalliilta korjauksilta. Ilmanvaihto Asukas voi säätää yleensä vain ilmanvaihdon tehoa asteikolla poissa-kotona-tehostettu ilmanvaihto. Ilmanvaihtokonetta ei saa koskaan sulkea kokonaan. Laitteen suodattimet on vaihdettava säännöllisesti. Taloyhtiön kannattaa antaa työ huoltoliikkeelle tai valitulle vastuuhenkilölle. Ilmanvaihtoventtiilien puhdistaminen kuuluu asukkaalle. Venttiilit imuroidaan ja pyyhitään kostealla. Venttiilien asentoa ei saa muuttaa. Jos asunnossa on korvausilmaventtiilit esimerkiksi ikkunoissa, niitä ei saa tukkia. Liesituulettimen rasvasuodattimen puhdistaminen tai vaihtaminen on asukkaan vastuulla. 13 Vanhan tutun valosarjan virittely menee monesti niin rutiinilla, että sen kunnon tarkistaminen saattaa unohtua. Rikkinäiset johdot ovat aina iso turvallisuusriski. Sen sijaan että yrittäisit parannella ja korjailla niitä teippauksilla, poikkea kauppaan ostamaan uusi turvallisuuskriteerit täyttävä valosarja. Ulos ripustettavien valosarjojen ja niiden muuntajan tulee olla kosteuden ja pakkasen kestäviä. Joissakin valosarjoissa voi kuitenkin olla muuntaja, jota tulee pitää sisätiloissa. Tällöin johdot pujotetaan esimerkiksi ikkunan raosta, jolloin on tärkeää huomioida, ette johto pääse vaurioitumaan. Sisäpistorasiasta ei saa vetää jatkojohtoa ulos, tekninen asiantuntija Henrik Rousku Sähköinfo Oy:stä opastaa. Muista nämä, kun ostat valosarjaa Mieti, mihin käyttöön valot hankit: sisätiloihin vai ulos? Mistä saat virtaa valoihin? Kuinka pitkät ovat valosarjan virtajohdot? Millaiset ovat valosarjan lamput? Voiko ne vaihtaa ja löytyykö varaosia? Miten haluat valosarjoilla valaista: herkkää tunnelmaa vai värikästä jouluiloa? Tarkista, että valosarja on testattu ja hyväksytty. Miten paljon valosarja kuluttaa energiaa? Ovatko valot helposti asennettavissa ja poistettavissa? Säilytä ostoksen jälkeen sekä kuitti että valosarjan ostopakkaus esimerkiksi varalamppujen ostoa varten. Ota naapurit huomioon valojen paikkaa miettiessäsi Lähde: Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Lämmitys Huonelämpötilaa voi yleensä säätää asteen, pari viileämmäksi tai lämpimämmäksi patteritermostaateilla. Patteritermostaattien irrottaminen on kielletty. Pesutilojen lattialämmitys on pidettävä aina päällä. Vesi Hanojen ja muiden vesikalusteiden kunnon tarkkailu kuuluu asukkaalle. Ilmoita vuodoista ja muista ongelmista huoltoyhtiölle. Pesualtaan vedenpoistoputkessa sijaitsevan hajulukon puhdistaminen kuuluu asukkaalle. Pesutilojen lattiakaivojen puhdistaminen kuuluu asukkaalle. Vakuutus ei välttämättä korvaa tukkeutumisesta aiheutunutta tulvimisvahinkoa. Paloturvallisuus Jääkaapin ja pakastimen takaosa tulee pyyhkiä pölystä puhtaaksi kerran vuodessa. Palovaroittimen paristo on hyvä tarkistaa testinappia painamalla kerran kuukaudessa. Saunassa ei kuivata pyykkiä ainakaan kiukaan yläpuolella. Rikkonaisia tai oikuttelevia sähkölaitteita ei pidä käyttää. Muuta Tyhjilleen jääneen asunnon kunnosta vastaa osakkeenomistaja. Tyhjääkin huoneistoa on käytävä katsomassa. Pyydä apua hallitukselta, isännöitsijältä tai huoltoyhtiöltä, jos et itse osaa tai pysty täyttämään vastuitasi!

14 www.lapinisannoitsijat.fi Yli miljoona ihmistä kärsii hengitystieallergioista Sakari Pyykkönen Vado Oy Aluepäällikkö, Oulun ja Lapin lääni sakari.pyykkonen@vado.fi 045 658 6661 Ilman puhtauteen kiinnitetään vähänlaisesti huomiota. Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa on itsestään selvää, että ruoan ja juomaveden puhtaudesta huolehditaan. Ilman suhteen ei tilanne ole niin hyvä, vaikka ihminen tulee toimeen hengittämättä vain muutaman minuutin. Ihminen viettää valtaosan ajasta sisätiloissa. Silti harvoin tulee mietityksi sitä, että ihminen tarvitsee kiinteän ravinnon lisäksi päivittäin noin 20 kiloa puhdasta ilmaa. Ilmassa olevat hiukkaset ovat useimmiten niin pieniä, että ne erottuvat paljaalla silmällä vasta huoneen pinnoille kertyneenä pölynä. Siitepölyt, itiöt, rikkiyhdisteet ja muut ilmassa olevat epäpuhtaudet vaikuttavat terveyteemme ja viihtyvyyteemme yleensä varsin hitaasti. Epäpuhtauksia muodostuu lisäksi muun muassa teollisuuden ja liikenteen päästöistä sekä katu- ja siitepölyistä. Vain harvoin niiden pitoisuudet nousevat tasolle, joista on välitöntä haittaa. Siksi ilman puhtauteen ja suodatukseen ei aina kiinnitetä huomiota samalla tavalla kuin ruoan ja juoman laatuun. Ihmiset ovat erilaisia. Moni sietää ulko- ja sisäilman hajuja, hiukkasia ja bakteereita haitatta. Alati kasvava osa väestöstä on kuitenkin herkistynyt erilaisille epäpuhtauksille. Ikääntyvän väestön ohella muun muassa astmaatikot kärsivät pienistäkin pitoisuuksista. Allergikkojen osuus väestöstämme on huomattava. Yli miljoona suomalaista kärsii hengitystieallergioista. Lievimmillään herkkien ihmisten oireet ovat nenän tukkoisuutta, mutta monilla oireet ovat vakavampia kuten astmakohtauksia. Ilmastointilaitteistojen yleistyttyä ongelmia voi helpottaa muun muassa oikeanlaisen ilmansuodattimen valinta. Tarjontaa löytyy, ja suodatin kannattaa valita oikean käyttötarkoituksen mukaan. Myös niiden uusiminen kannattaa ottaa säännölliseksi rutiiniksi. Ilmansuodatin tukkeutuu siite- tai katupölyistä helposti. Hyvä rytmi suodattimien vaihdolle on ennen pölykautta ja sen jälkeen kahdesti vuodessa. Mikäli suodattimien vaihtoväli venyy, myös suodattimiin itseensä alkaa kerääntyä erilaisia epäpuhtauksia ja terveydelle haitallisia kasvustoja. Ilmaa voidaan puhdistaa erilaisten suodattimien avulla. On suodattimia, jotka poistavat ilmasta vain karkean pölyn ja soveltuvat siten lähinnä kohteisiin, joissa oleskellaan vaan tilapäisesti. Suodattimien tehokkuus vaihtelee erittäin matalasta (G1-G4 karkea suodattimet) erittäin korkeaan (M5-F9 Hienosuodattimet). Suodattimia testataan, tutkitaan ja kehitetään jatkuvasti. Tavoitteena on parantaa ilmanlaatua entisestään niin ihmisille, prosesseille kuin ympäristöllekin. Lisätietoja ja ilmoittautumiset www.mpk.fi koulutuskalenteri > Lappi Kurssihinta 20 Lisätietoja voi kysyä myös Yrjö Säkkinen 040 552 4824 yrjo.sakkinen@mpk.fi POHJOIS-SUOMEN MAANPUOLUSTUSPIIRI KOULUTUS- JA TUKIYKSIKKÖ

www.lapinisannoitsijat.fi 15 Rakentamista koskeva tiedonantomenettely toi taloyhtiöille lisätöitä Pekka Luoto toiminnanjohtaja Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys Rakennusalan harmaa talous on viime vuosina kansainvälistynyt samalla, kun se on laajentunut ja vakavuusaste kasvanut. Tyypillisiä rakennusalan harmaan talouden esiintymismuotoja ovat kuittikauppa, arvonlisäveropetokset sekä tilaajavastuulain laiminlyönti. Erityisesti ongelmia esiintyy aliurakoinnissa. Rakennusalan har-maata taloutta ehkäisemään on alalle luotu urakka- ja työntekijätietoja koskeva ilmoitusmenettely. Laki tuli voimaan kuluvan vuoden heinäkuussa ja ensimmäiset ilmoitukset verottajalle on annettu syyskuun alussa. Tiedot on annettava uudisrakentamisesta, perusparantamisesta, korjausrakentamisesta sekä muutos-, laajennus- tai kunnossapitotyöstä. Tiedot voidaan antaa vain sähköisesti. Verottajalle ilmoitukset on annettava sekä urakoitsijoista että työmaalla työskentelevistä työntekijöistä. Ilmoitusvelvollisuus ei koske ihan pieniä työmaita, sillä urakkaa koskevat tiedot on annettava kun yksittäisen sopimuksen arvo ilman arvonlisäveroa on yli 15.000 euroa. Työntekijätiedot annetaan vain, jos kysymyksessä on niin sanottu yhteinen työmaa, jonka kokonaisarvo ilman arvonlisäveroa on vähintään 15.000 euroa. Urakkatiedot ilmoittaa tilaaja, päätoteuttaja eli yleensä pääurakoitsija ilmoittaa työntekijätiedot. Päätoteuttajan puuttuessa, asunto-osakeyhtiö ilmoittaa myös työntekijätiedot. Urakkatiedot ilmoittaa tilaaja Tiedonantovelvollisena on rakennustyön tilaaja, joka on tehnyt urakkasopimuksen. Tiedonantovelvoite koskee siten aina vähintään sopimuksen tehnyttä rakennuttajaa kuten esimerkiksi asunto-osakeyhtiötä. Myös pääurakoitsija samoin kuin jokaisen yksittäisen sivu- tai aliurakoitsijan on ilmoitettava omista yli 15 000 euron tilauksistaan urakkatiedot suoraan Verohallinnolle. Urakkatietoina ilmoitetaan esimerkiksi sopimuspuolet, kokonaissumma, kesto ja ilmoitusajanjaksolta laskutettu määrä. Tiedot annetaan urakka- ja tilaajakohtaisesti sähköisesti. Työntekijätiedot ilmoittaa päätoteuttaja Koska harmaan talouden ongelmia esiintyy pääasiassa aliurakoitsijoissa, ilmoitusvelvollisuus työntekijöiden osalta koskee vain yhteisiä työmaita eli sellaisia työmaita, joilla samanaikaisesti tai peräkkäin toimii useampi kuin yksi työnantaja tai itsenäinen työnsuorittaja. Jos palkanmaksajana on vain yksi taho, työntekijätietoja ei tarvitse antaa. Lisäksi koko rakennushankkeen yhteenlaskettu kokonaisarvo ilman arvonlisäveroa on oltava vähintään 15.000 euroa. Jos yli 15 000 euron työmaa muodostuu alle 15 000 urakoista, työntekijätiedot tulee antaa, mutta urakkatietoja ei. Työntekijätiedot antaa päätoteuttaja. Jos päätoteuttajaa ei ole nimetty, rakennuttaja itse antaa myös koko työmaata koskevat työntekijätiedot. Kukin työmaalla toimiva yritys on velvollinen ilmoittamaan työntekijätietonsa päätoteuttajalle, joka ilmoittaa heidät edelleen Verohallinnolle. Tiedot koskevat esimerkiksi työntekijän yhteystietoja, työsuhteen laatua ja työskentelyaikaa. Ilmoitusvelvollisuus huomioon sopimuksissa Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiössä tilaajaa koskeva ilmoitusvelvollisuus kuuluu hallituksen vastuulle. Luontevaa kuitenkin on, että hallitus siirtää ilmoitusvelvollisuuteen kuuluvat käytännön tehtävät sopimusteitse, esimerkiksi isännöitsijän, urakoitsijan tai konsultin tehtäväksi. Sopimus kannattaa tehdä kirjallisesti. Selvää on, että tässä yhteydessä tulee myös sopia palvelusta maksettavasta korvauksesta. Kun asunto- tai kiinteistöyhtiö suunnittelee uusia korjaushankkeita, kannattaa tiedonantovelvoite huomioida viimeistään tarjouspyyntövaiheessa. Asia käsitellään myös urakkaneuvotteluissa ja sopimuksiin otetaan mukaan tiedonantoa koskevat sopimuskohdat. Urakkasopimuksista tulee vähintään käydä ilmi kuka toimii päätoteuttajana. Tehtävien siirto ei vapauta asunto-osakeyhtiötä velvoitteen rikkomiseen liittyvästä vastuusta. Toki silloin yhtiö voi vaatia sopimuskumppaniltaan vahingonkorvausta sopimusrikkomuksen perusteella. Sähköinen ilmoittaminen ja Katso-tunnistin Kun asunto- tai kiinteistöyhtiö suunnittelee uusia korjaushankkeita, kannattaa tiedonantovelvoite huomioida viimeistään tarjouspyyntövaiheessa. Urakkaa ja työntekijöitä koskevat tiedot voidaan toimittaa Verohallinnolle vain sähköisesti. Tiedot voidaan toimittaa joko verkkolomakkeella suomi.fipalvelun kautta tai Ilmoitin. fi-palvelun kautta. Yrityksessä tai yhteisössä toimivat tarvitsevat sähköisiin palveluihin kirjautumista varten Katsotunnisteen. Katso-tunnisteen eli pääkäyttäjyyden saa käyttöönsä henkilö, jolla kaupparekisteriotteen mukaan on nimenkirjoitusoikeus. Pääkäyttäjä voi luoda Katso-alitunnisteita yrityksen toisille työntekijöille. Sanktiot Jos tiedonantovelvollinen ei täytä tiedonantovelvollisuuttaan, hänelle voidaan määrätä enintään 15.000 euron laiminlyöntimaksu. Laiminlyöntimaksu voidaan määrätä myös, jos tietoja ei toimiteta sähköisesti. Laiminlyöntimaksua ei määrätä päätoteuttajalle, jos päätoteuttajan antamat tiedot ovat puutteelliset tai virheelliset työnantajan tai itsenäisen työnsuorittajan laiminlyönnin johdosta. Edellytyksenä laiminlyöntimaksusta vapautumiselle on tällöin, että päätoteuttaja ilmoittaa työnantajan laiminlyönnistä Verohallinnolle. Kotitalouksille kevennetty ilmoitusvelvollisuus Kotitalouksien ja yksityishenkilöiden osalta tiedonantovelvoite on kevyempi. Yksityishenkilö on velvollinen ilmoittamaan vain sellaisista remonteista, joihin edellytetään viranomaisen antamaa rakennuslupaa. Toimenpidelupa tai purkamislupa ei käynnistä ilmoitusvelvollisuutta. Yksityishenkilö ilmoittaa Verohallinnolle tiedot muun muassa rakennustyön suorittaneista yrityksistä, heille maksetuista korvauksista sekä omille työntekijöilleen maksamista palkoista. Yksityishenkilö voi ilmoittaa tiedot sekä sähköisesti että postitse. Ilmoittaja saa verottajalta todistuksen ilmoituksen suorittamisesta. Todistus esitetään rakennustarkastajan pitämässä loppukatselmuksessa. Jos todistusta ei esitetä, rakennustarkastaja on velvollinen ilmoittamaan siitä verottajalle, joka voi määrätä ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöneelle laiminlyöntimaksun. Lisätietoa ja ohjeita löytyy Vero.fi- sivuilta Ellappi Oy Sähköalan ammattilainen Sairaalantie 3A, 99800 Ivalo Utsjoentie 38, 99980 Utsjoki www.ellappi.fi Sähköasennus palvelut Sähköurakointi Asennukset, saneeraukset Huoltopalvelu Toimisto avoinna: klo 09.00-15.00 Yhteystiedot Ivalo puh. 661 999 fax. 0207 460 399 Utsjoki puh. 661 999 fax. 677 426 LVI-ALAN EDELLÄKÄVIJÄ JO 30 VUODEN AJAN Putkiasennusliike Lämpölukko Ky Teollisuustie 17 A 96300 Rovaniemi info@lampolukko.fi www.lampolukko.fi

16 www.lapinisannoitsijat.fi Ikkunat Ovet Asennus Ylivoimainen valinta ikkunasaneeraukseen! Iso 9001 sertifioitu asennus. Työlle 10 vuoden takuu ainoana Suomessa! Asiantuntija palveluksessanne: Pekka Tahkola 020 7690 445 pekka.tahkola@tiivi.fi Tiivituote Oy, Idealinja 13, 90420 Oulu Korkein luottoluokitus Bisnode 2014 Kylmäkellarit kuumentavat tunteita Vanhoissa kerrostaloyhtiöissä käydään putkiremontin lähestyessä usein kiivasta keskustelua kylmäkellareista. Osa pitää kylmäkellareita täysin turhina ja vanhanaikaisina energiasyöppöinä, ja jotkut osakkaat eivät luopuisi niistä ilveelläkään - etenkään sieni- ja marjasesonkiaikaan. Taloyhtiön korjaushankkeiden suunnitteluvaiheessa kannattaa pohtia, mitä muuta kiinteistölle on järkevää tehdä samanaikaisesti sekä miten tiloja voisi jalostaa, uudistaa vajaakäytössä olevia tiloja ja toisaalta selvittää tarvittaessa myös lisärakentamismahdollisuudet. Iso osa hankesuunnittelua on myös energiakysymysten tarkastelu. Kylmäkellareita muutetaankin hiljalleen muihin tarkoituksiin. Niiden muuhun käyttöön muuttamiseen vaikuttaa se, kuuluvatko ne juridisesti taloyhtiön vai osakkeenomistajien hallintaan, kertoi Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Jaana Sallmén Rovaniemellä keskiviikkona. Vastaus hallintakysymykseen selviää yhtiöjärjestyksestä. Jos yhtiöjärjestyksessä ei ole selkeästi mainittu, että tilat kuuluvat osakkaiden hallintaan, niiden katsotaan kuuluvan taloyhtiön hallintaan. Tällöin taloyhtiössä voidaan enemmistöllä päättää esimerkiksi tilojen muuttamisesta tavallisiksi kellarivarastoiksi. Joskus voidaan kuitenkin tarvita yhtiöjärjestyksen muutosta, jolloin käytännössä 2/3 yhtiökokousväestä tulisi ajatella tilamuutoksesta samalla tavalla. Sen sijaan osakashallintaan kuuluvien tilojen käyttötarkoituksen muuttaminen tai vaikkapa energiakustannusten kohdistaminen vain käyttäjille vaatii 2/3 määräenemmistöpäätöksen lisäksi osakkeenomistajien suostumukset, Sallmén sanoi. Jopa yksittäinen osakas voi vastustuksellaan estää kylmäkellarin ottamisen pois käytöstä. Mahdollinen lupatarve kannattaa selvittää rakennusvalvonnasta tarkoin ennen yhtiöoikeudellisten päätösten tekoa, Sallmén lisäsi. Yhä useammasta osakkaasta tuntuu pahalta jäähdyttää kymmeniä kuutiometrejä pikkukomeroineen vain muutaman osakkaan perunasäkin tai puolukkasangon vuoksi. Siksi taloyhtiöt teettävät ammattilaisilla yhä enemmän kalseiden ja kylmien kellareiden korjaus- ja muutossuunnitelmia. Kellarit elävät uutta elämää verstaina, kerhotiloina, myymälöinä, pesutupina, pyykinkuivaushuoneina, pyöräkellareina, neuvottelutiloina tai jopa toimistoina, luetteli Kiinteistöliiton kehityspäällikkö Jari Virta. Sallmén vinkkaa, että yhtiön hallinnassa olevia kylmäsäilytystiloja on mahdollista myös pienentää yhdenvertaisesti kaikkien osakkaiden kohdalta tavallisella enemmistöpäätöksellä, jos yhtiöjärjestyksessä ei ole määritelty tilojen pinta-aloja. Joissain taloyhtiöissä on tarpeellinen kannatus tilamuutokseen hankittu järjestämällä pienempiin tiloihin lukollisia pakastimia ja kylmiöitä niitä tarvitsevien käyttöön. Kylmälaitteiden sijoitus yhtiön hallinnassa oleviin tiloihin voi kuitenkin olla paloturvallisuusriski, joten kannattaa selvittää paikallisen palotarkastajan sekä kiinteistön täysarvovakuutuksen myöntäneen vakuutusyhtiön kanta pakastinten säilyttämiseen kellarissa. Vierustie 14 96300 Rovaniemi puh : 020 780 0330 rovaniemi@turvaykkoset.fi Koskiniemen Sähkö Hanneksentie 19 96600 Rovaniemi 040 778 63 56