Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä

Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä JORVAKSEN SORTTI-ASEMAN HANKESUUNNITELMA 13.11.2015

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi Lisätietoja Toimialajohtaja Petri Kouvo, puhelin 040 868 1048 Rakennuttamispäällikkö Juha Lipsanen, puhelin 040 551 1032 Rakennuttajainsinööri Heikki Hämäläinen, puhelin 050 574 6892 Projektipäällikkö Veli-Pekka Keisu, puhelin 040 831 4327 etunimi.sukunimi@hsy.fi

3 Sisällys 1 Tausta 5 2 Hankkeen suunnittelun perusteet 6 2.1 Asiakaskäyntimäärät Sortti-asemilla yleensä... 6 2.2 Asiakaskäyntiennuste Jorvaksen Sortti-asemalla... 6 2.3 Toiminnan kuvaus... 7 2.4 Rakentamisen vaatimukset ja asiakaspalvelun tilatarpeet... 8 2.5 Suunnittelua ohjaavat periaatteet... 8 3 Hankkeen kuvaus 9 3.1 Rakennuspaikka ja liikennejärjestelyt... 9 3.2 Arkkitehtoniset ja rakennetekniset ratkaisut... 11 3.3 Geotekniset ratkaisut... 11 3.4 Talotekniikkajärjestelmät... 12 3.4.1 LVI... 12 3.4.2 Sähköjärjestelmät sekä valaistus... 13 3.4.3 Turvajärjestelmät... 13 3.4.4 Sortti-aseman SMART-ratkaisut... 13 3.5 Maisemointi... 13 3.5.1 Maisemointi... 14 3.5.2 Hulevesien hallinnan periaatteet... 14 4 Ympäristövaikutukset 14 4.1 Tehdyt ympäristöselvitykset... 14 4.2 Toiminnan sijoittumisen ympäristövaikutus... 15 4.3 Rakentamisen ja käytön aikaiset ympäristövaikutukset... 15 4.3.1 Rakennusten energiankulutuksen tavoitetaso... 15 4.3.2 Rakentamisesta aiheutuvat ympäristövaikutusten pienentäminen... 16 4.3.3 Käytön aikaisten ympäristövaikutusten pienentäminen... 16 5 Toteutus 16 5.1 Hankkeen johtaminen... 16 5.2 Suunnittelu... 17 5.3 Rakentaminen... 17 5.4 Aikataulu... 17 6 Kustannusarvio 18 7 Kaavoitus ja lupamenettelyt 19 7.1 Kaavoitus... 19 7.2 Ympäristölupa... 19 7.3 Rakennusluvan hankkiminen... 19 8 Käyttö ja ylläpito 19 8.1 Johtaminen ja vastuuorganisaatio... 19 8.2 Vaikutukset käyttötalouteen... 20 8.3 Vaikutukset henkilöstöön... 20 9 Riskit ja niiden hallinta 20

4 9.1 Kapasiteetti... 20 9.2 Tekniset riskit... 20 9.3 Rakentamisen aikaiset riskit... 21 9.4 Kustannusriskit... 21 9.5 Aikatauluriskit... 21 9.6 Toiminnan aiheuttamat riskit... 21 10 Tiedottaminen 22 Liitteet Liite 1: Tilaohjelma Liite 2: Asemapiirustus Liite 3: 3D tontinkäyttöluonnos Liite 4: Rakennusten pohjapiirustusluonnokset Liite 5: Luonnos hulevesien hallintasuunnitelmaksi Liite 6: Tavoitehintalaskelma

5 1 Tausta HSY:n alueella on yhteensä viisi Sortti-asemaa: Espoon Ämmässuolla, Helsingin Kivikossa ja Konalassa sekä Kirkkonummen Munkinmäellä. Vantaan Ruskeasantaan valmistui Sortti-asema syyskuussa 2015. Jorvaksen Sortti-asema korvaa Munkinmäen Sortti-aseman ja palvelee Kirkkonummen ja Länsi- sekä Etelä- Espoon asukkaita. 7.2.2007 Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) ja Kirkkonummen kunta tekivät jätehuollon yhteistyösopimuksen, jossa sovittiin jätehuoltoyhteistyöstä. Sopimuksessa YTV sitoutui investoimaan ja järjestämään uuden miehitetyn jäteaseman Kirkkonummelle. Sortti-aseman sijainnista laadittiin selvitys vuonna 2007. Selvityksen perusteella valittiin rakennuspaikaksi Vanhan Jorvaksentien kortteli 3040, joka sijaitsee kantatie 51 ja Kehä III:n liittymän läheisyydessä. Kuva 1: Jorvaksen Sortti-aseman sijainti Sortti-aseman ympäristölupahakemus jätettiin Uudenmaan ympäristökeskukselle 19.11.2007. Uudenmaan ympäristökeskus myönsi ympäristöluvan 25.4.2008. Uudenmaan ympäristökeskus edellytti alueelle asemakaavan laatimista. Kirkkonummen kunta valmisteli alueelle asemakaavaluonnoksen ja asetti sen nähtäville 30.11.2009. Kirkkonummen kunnanhallitus hyväksyi sopimuksen Sortti-aseman kunnallistekniikan järjestelyistä 23.1.2012. Kirkkonummen kunnanvaltuusto päätti hyväksyä alueen asemakaavan 16.4.2012, päätös sai lainvoiman 28.6.2013. Vuosina 2013-2015 HSY:n jätehuolto keskittyi Ruskeasannan Sortti-aseman rakentamiseen. Jorvaksen Sortti-asema -hanke vietiin esisuunnitteluvaiheeseen. Esisuunnitteluvaiheessa tutkittiin viisi eri vaihtoehtoratkaisua mm. moduuli- ja hallirakennevaihtoehdot. Luonnossuunnittelun perustaksi valittiin kahden vaihtoehdon yhdistelmä. Samalla myös tarkennettiin pohjatutkimusta ja loppuunsaatettiin hallinnolliset kuten tontinmuodostukseen, lohkomiseen sekä lainhuutoon liittyvät asiat. HSY:n jätehuollon investointiohjelmassa vuosille 2015-2024 on osoitettu rakennushankkeen toteuttamiseen 7 670 000 euroa (alv 0 %). HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2016-2018 on osoitettu

6 sorttiasemien rakentamiselle 7 100 000 euroa (alv 0 %). Hankkeen kustannukset tullaan huomioimaan vuoden 2017 toiminta- ja taloussuunnitelmaa laadittaessa. 2 Hankkeen suunnittelun perusteet 2.1 Asiakaskäyntimäärät Sortti-asemilla yleensä Ensimmäinen Sortti-asema rakennettiin Kivikkoon vuonna 2000. Ämmässuon Sortti-asema rakennettiin vuonna 2002, Konalan Sortti-asema 2004 ja Ruskeasannan Sortti-asema valmistui 2015. Sortti-asemien asiakaskäyntimääriä arvioidaan toteutuneilta asemilta saatujen kokemusten pohjalta. Sorttiasemien asiakaskäyntimäärät ovat vuosina 2001-2014 kasvaneet 5-10 %, mikä vastaa vuosittain yli 20 000 uutta asiakasta. Vuosina 2013 ja 2014 Sortti-asemille tehtiin n. 340 000-350 000 vuosittaista asiakaskäyntiä. Vuosien 2015-2024 aikana Sortti-asemien asiakasmäärän kasvun ennustettaisiin kasvavan maltillisesti eli n. + 3 % vuodessa. Kuva 2: Toteutuneet asiakaskäynnit Sortti-asemilla 2000-2014 ja asiakaskäyntiennuste 2015-2027 / lähde HSY:n jätehuollon aluepalvelut yksikkö 2.2 Asiakaskäyntiennuste Jorvaksen Sortti-asemalla Jorvaksen Sortti-aseman asiakaskäyntimäärää voidaan arvioida nykyisten Sortti-asemien asiakaskäynneillä ja tiedolla asuinkiinteistöjen määrästä 10 kilometrin säteellä ko. Sortti-asemasta.

7 Sortti-asema Pientalo-asukkaita Asiakaskäynnit vuonna 2014 (10 km) säteellä Ämmässuo 28 000 kpl 40 500 käyntiä Munkinmäki 16 500 kpl 25 000 käyntiä Konala 134 000 kpl 120 305 käyntiä Kivikko 143 617 kpl 159 479 käyntiä Taulukko 1: Nykyisten Sortti-asemien lähiseudun asukasmäärät ja toteutuneet asiakaskäynnit /lähde HSY:n jätehuollon aluepalvelut yksikkö Sortti-asema Pientalo-asukkaita Asiakaskäyntiennuste / vuosi (10 km) säteellä Jorvas 38 300 kpl 50 000 kävijää. Taulukko 2: Jorvaksen Sortti-aseman lähiseudun asukasmäärä ja asiakaskäyntiennuste /lähde HSY:n jätehuollon aluepalvelut yksikkö 2.3 Toiminnan kuvaus Sortti-asema on auki arkisin klo 7.00-21.00. Asemalla työskennellään kahdessa työvuorossa. Kussakin työvuorossa on kerralla kaksi työntekijää. Asemalla ennustetaan käyvän noin 200 asiakasta päivässä. Sortti-asema vastaanottaa: kartonkia kipsiä lasia metallia paperia puuta puutarhajätettä ja risuja remontti- ja rakennusjätettä sekajätettä sähkölaiteita kodin vaarallista jätettä kierrätyskelpoisia tavaroita (yhteistyössä kierrätyskeskuksen kanssa) sako- ja umpikaivolietteitä (varaus)

8 2.4 Rakentamisen vaatimukset ja asiakaspalvelun tilatarpeet Sortti-aseman tontti on kooltaan 0,9 hehtaaria. Tontti on ahdas, eikä mitoitus mahdollista toimintojen laajentumista jatkossa. Tarvittavien toimintojen sijoittaminen tontille on haastavaa. Sortti-asemalla on ylä- ja alapiha, joiden tasoero on 2 m. Ylempi taso on varattu asiakasasioinnille, alemmalla tasolla sallitaan vain urakoitsijaliikenne. Alemmalla tasolla sijaitsevat jätelavat, jätepuristimet sekä lähtevien kuormien pressutuspaikka. Asemakaavassa on tontille määrätty rakennusoikeus 2000 k-m 2 (kerrosneliömetriä) ja kerrosmääräksi yksi kerros. Sortti-asemalle tulee katettu konttikatos, jossa on 17 lavapaikkaa ja 12 varalavapaikkaa. Lisäksi puutarhajätteelle, kiviainekselle ja risuille on oma väljemmin mitoitettu alue. Mullanmyynti ja lumen väliaikainen sijoituspaikka sijaitsevat aseman sisäpihalla. Sortti-aseman tilat jakautuvat tontinkäyttöluonnoksen pohjana olleen tilaohjelman mukaisesti. Sisätiloja ovat tukikohtarakennus, johon sisältyvät asiakaspalvelu- ja sosiaalitilat. Sisätiloja ovat myös konttivarasto ja vaarallisten jätteiden varasto, jossa säilytetään helposti syttyviä ja muuten vaaralliseksi määriteltyjä jätteitä. Konttikatokseen sijoitetaan tila kierrätyskelpoiselle tavaralle. Tukikohdan kokonaisala: 250 m 2 Konttivaraston kokonaisala: 342 m 2 (sis. vaarallisen jätteen varaston ja herkästi syttyvät aineet) Lavakatoksen kokonaisala: 1314 m 2 (katoksen räystäslinjan mukaan) Kokonaisala yhteensä: 1906 m 2 (sako- ja umpiokaivolietteen purkupaikkaa ja ajoneuvokatoksia ei ole huomioitu) Liitteessä on esitetty Sortti-aseman tilaohjelma (liite 1). 2.5 Suunnittelua ohjaavat periaatteet Sortti-aseman suunnittelua ohjaavia tekijöitä ovat toimivuus, helppohoitoisuus sekä taloudellinen ja ekologinen kestävyys. Tavoitteena on toteuttaa edustava kokonaisuus, jossa asiointi on sujuvaa ja miellyttävää. Edustava kokonaisuus on tarkoitus saavuttaa selkeillä isoilla rakennusteknisillä elementeillä koeteltuja ja yksinkertaisia rakennedetaljeja käyttäen.

9 Sortti-asema toteutetaan tämän päivän laatutasoa noudattaen, voimassa olevien rakennusmääräysten ja ohjeiden sekä Kirkkonummen kunnan rakennusvalvontaviraston ohjeiden mukaisesti. Tilat suunnitellaan terveellisiksi, turvallisiksi, viihtyisiksi ja ajanmukaisiksi. Suunnittelussa ja toteutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota paloturvallisuuteen, esteettömyyteen, sisäilman laatuun, äänenvaimennukseen sekä valaistukseen, siten että asiakastilat ja -alueet soveltuvat myös aisti- ja liikuntarajoitteisille. Työtilojen suunnittelussa otetaan huomioon valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista. Rakenteiden, materiaalien, kalusteiden ja varustusten tulee olla kulutusta kestäviä, helposti puhdistettavia ja käyttökustannuksiltaan edullisia. Suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan kestävän kehityksen periaatteet. Rakenteissa pyritään käyttämään puuta, sillä se tuo esille HSY:n ympäristöarvoja ja tavoitteita sekä voimistaa organisaation yhteisökuvaa kuntalaisten keskuudessa. Rakennus ja piha-alueet suunnitellaan 50-75 vuoden käyttöikätavoitteella. 3 Hankkeen kuvaus 3.1 Rakennuspaikka ja liikennejärjestelyt Rakennuspaikka on pinnanmuodoltaan pääosin luoteeseen laskeva rinne, jonka kaltevuus vaihtelee noin välillä 1:10 1:20. Rinteen kaakkoiskulmassa maanpinnan taso on noin +7 ja alimmillaan maanpinnan taso on alueen länsireunalla tasossa noin +2. Vanhan Jorvaksentien ja sen vierellä olevan kevyen liikenteen väylän korkeus vaihtelee tontin kohdalla välillä +3,3 +9,9. Kaavaan merkityn tontin liittymän kohdalla maanpinta on noin tasossa +9,5. Kuva 3: Ilmakuvassa esitetty rakennuspaikka

10 Kantatie 51 ja Kehä III:n liittymäaluetta eli Inkilänportin aluetta kehittään tulevina vuosina. Alueesta on valmistunut asemakaavaehdotus, jota käsiteltiin Kirkkonummen yhdyskuntatekniikan lautakunnassa 22.10.2015. Kaavaehdotuksessa alue on varattu pääosin tilaa vievälle erikoiskaupalle. Sortti-aseman liittymän läheisyyteen on tulossa Inkilänportista tieyhteys, joka lisää liikennettä Vanhalle Jorvaksentielle. Kuva 4: Inkilänportin asemakaavaehdotus Tontilla oleva yksityistie (Mathildebergintie) puretaan ja sen liittymä siirretään Sortti-aseman liittymän itäpuolelle. Vanhalle Jorvaksentielle rakennetaan lisäkaista Sortti-aseman liittymän kohdalle. Liitteessä on esitetty asemapiirustus, jossa näkyy tonttiyhteyden järjestäminen (liite 2). Piha-alueen korkotaso tulee mukauttaa tulevan liittymän tasoon, muutoin aseman toiminnallisuustavoitteita ei saavuteta. Yläpihan korkotaso sisääntuloliittymän kohdalla on n. +8.8, yläpihalla + 8.0 ja alapihalla + 6.0. Sortti-aseman tonttiliittymän korkotaso on tasossa +9.5. Tontin länsi-/luoteisrajan välittömässä läheisyydessä sijaitsee rajan suuntaisesti Gasum Oy:n kaasuputki DN 300 ja Fortum Oy:n maakaasun jakeluputki 110 PEH. Maakaasuputken läheisyydessä ei saa kaivaa tai pengertää 5 m lähempänä putkilinjaa. Tontti aidataan ja sen ympäri rakennetaan tarvittavilta osin tukimuuri.

11 Liitteessä on esitetty 3D tontinkäytön luonnos (liite 3). 3.2 Arkkitehtoniset ja rakennetekniset ratkaisut Rakennusten runko- ja julkisivumateriaaleina käytetään puuta, koska puujulkisivu on yhteensopiva lähialueella olevan pientaloasutuksen kanssa. Lisäksi puujulkisivun luoma ympäristöimago on erittäin myönteinen. Konttikatoksen ja lavakatoksen runkorakenteen osalta havaittiin, että materiaalin ollessa puuta hiilijalanjälki on noin puolet verrattuna betoni- ja teräsrakenteeseen. Tukikohta, konttikatos ja sako- ja umpikaivolietteiden purkupaikka Tukikohdassa on kellarikerros ja yksi maanpäällinen kerros Konttikatos sekä sako- ja umpikaivolietteiden purkupaikka (varaus) ovat yksikerroksisia. Rakennusten rungot ovat puurakenteisia. Julkisivuverhoukset ovat pääosin puuta Kattomateriaaleina käytetään bitumikermiä. Tukikohdan sisäseinäpinnat verhoillaan pääosin pinnoitetuilla rakennuslevyillä. Tukikohdan sisäkattopinnat verhoillaan akustisella verhouksella ja puurimoituksella. Osa tukikohdan sosiaali- ja talotekniikkatiloista voidaan sijoittaa kellarikerrokseen. Lavakatos Katos on kahdessa tasossa Katoksen runkomateriaali on betonia ja puuta Kattomateriaalina käytetään bitumikermiä. Tukimuurin päälle rakennetaan kaide ja tukimuurien alapihan puoleisille seinille rakennetaan törmäyssuojat. Lavakatoksen alapinnan verhouksessa otetaan huomioon esteettiset näkökohdat ja katoksen näkyminen Vanhalle Jorvaksentielle. Liitteessä on esitetty rakennusten pohjapiirustusluonnokset (liite 4). 3.3 Geotekniset ratkaisut Rakennusalue on pehmeikköaluetta. Alueen länsi- ja pohjoisosan pehmeikön syvyys on n. 14 metriä. Rakennuspaikalla on seuraavat maakerrokset ylhäältä alaspäin lukien: ohut pintamaakerros, humusta tai multaa savikerros, 1-1,5 m paksu yläosa kuivakuorisavea ja 5-14 m paksu alaosa pehmeää savea ohut kerros hiekkaa tai silttiä moreenikerros kallio

12 Lähinnä tonttiliittymän korkeudesta johtuen tulee yläpihan korkotasoon olla +8 ja alapihan korkotaso +6. Edellä mainitut ala- ja yläpihan korkotasot johtavat siihen, että lähes koko rakennusalueelle tarvitaan nykyiset maanpinnan tasot huomioon ottaen pengertäyttöä, jonka paksuus vaihtelee välillä 2,5 4,0 m. Piha-alueen pohjanvahvistuksen vaihtoehtoina on tutkittu seuraavia menetelmiä: yhtenäinen paalulaatta (piha-alueet ja rakennukset), pilaristabilointi, pystyojitus ja esikuormitus sekä esikuormitus ja vaahtolasikevennys. Rakennettavuusselvitysten (Ramboll Finland Oy, 1.4.2015 21.5.2015) mukaan paalulaatta on teknistaloudellisesti ainoa järkevä pohjanvahvistusmenetelmä. Pengertäyttö rakennetaan paalulaatan päälle. Rakennukset ja rakenteet perustetaan pengertäytölle. Paalulaattaratkaisua on myös Liikennevirasto käyttänyt läheisen kantatie 51 uuden moottoritien rakenteissa. Tässä hankesuunnitelmassa esitetyt Sortti-aseman piha- ja liikennealueiden maa- ja pohjarakennustöiden kustannukset on laskettu seuraavien reunaehtojen, rakenteiden ja rakennekerrosten mukaisesti: pohjanvahvistuksena paalulaatta (paksuus 400 mm) koko tontin rakennuskelpoiselle alueella (8000 m 2 ), jossa tb-lyöntipaalut 300x300 mm 2 (LPOIB30 tai vastaava) ja niiden k/k 2,8 m paalulaatan kohdalta poistetun pintamaiden, alueelle asennettu suodatinkangas N4 ja paalutustöitä varten tehty murskeesta KaM 0/90 keskimäärin 0,6 m paksu paalutusalusta tukimuurit (paksuus 400 mm) rakennuskelpoisen alueen itä- ja länsireunalla, yläpinnan korko n. +6,7 lavakatoksen ja ajoluiskan tukimuurin paksuus n. 400 mm ajoluiskan kohdalla sulana pidettävä lämpöeristetty pintalaatta, paksuus n. 400 mm paalulaatan päällä asfalttipäällysteisillä alueilla seuraavat rakennekerrokset alhaalta ylöspäin lukien: o pengertäyttö betonimurskeesta o jakava kerros 350 mm betonimurskeesta tai louheesta o kantava kerros 150 mm, materiaali KaM 0/32 o sidottu kantava kerros 50 mm, materiaali ABK 22 o päällystekerros 50 mm, materiaali AB 16 Paalulaatalla olevilla viheralueilla pengertäytön yläpuoliset rakennekerrokset korvataan tarpeellisilta osiltaan kasvu- ja kylvöalustoilla sekä muilla ko. alueilla tarvittavilla rakennekerroksilla. 3.4 Talotekniikkajärjestelmät 3.4.1 LVI Rakennusten ja käyttöveden lämmitys tapahtuu maalämmöllä lämmönsiirtimen välityksellä. Alueelle rakennetaan 5-6 maalämpökaivoa (syvyys n. 150-200 m). Rakennus varustetaan painovoimaisella jäte- ja sadevesiviemäriverkostolla ja käyttövesiverkostolla, jotka liitetään vesilaitoksen verkostoihin. Jäte- ja pesuvedet johdetaan yleiseen viemäriin pumppaamon kautta. Vesimittari asennetaan lämmönjakohuoneeseen. Ilmanvaihtoa varten rakennetaan IV-konehuoneeseen tulo-poisto-ilmanvaihtokone suodatuksella,

13 lämmityksellä ja lämmön talteenotolla kanavistoineen. Tuloilmakojeen lämmityspatteri liitetään lämmitysverkoston pääpiiriin. Lisäksi asennetaan erillispoistoja wc-tiloihin, keittiöön sekä lämmönjako-, sähköpääkeskus- ja IV-konehuoneeseen. Konttikatoksen vaarallisen jätteen tilassa olevat herkästi syttyvien nesteiden tilaan järjestetään erillispoisto. Tarvittavat KVV liittymät sijaitsevat n. 400 m päässä tontin lounaiskulmasta. 3.4.2 Sähköjärjestelmät sekä valaistus Rakennus liitetään pienjänniteliittyjänä sähköverkkoon. Kohteeseen tulee lisäksi aurinkosähköjärjestelmä. Rakennuksen valaistusjärjestelmä toimii yleis-, kulku- ja työskentelyvalaistuksena. Sisä- ja ulkovalaistus tehdään LED valonlähteillä. Rakennukseen asennetaan määräysten mukainen poistumisvalaistus poistumisteille. Puhelinverkko rakennetaan osana yleiskaapelointijärjestelmää. Merkinantoa varten asennetaan soittokello ja inva-wc hälytys. Sortti-asema varustetaan AV-kaapeloinneilla. 3.4.3 Turvajärjestelmät Sortti-asemalle rakennetaan seuraavat turvajärjestelmät: palohälytysjärjestelmä kulunvalvontajärjestelmä rikosilmoitus- ja murtohälytysjärjestelmä kameravalvontajärjestelmä työajanseurantajärjestelmä 3.4.4 Sortti-aseman SMART-ratkaisut Sortti-aseman toimintaa palvelemaan rakennetaan seuraavat järjestelmät: itsepalvelukaista INFO-TV järjestelmä ovipuhelin ja maksupäätejärjestelmä liikenteen laskentajärjestelmä kehittynyt kulunvalvontajärjestelmä 3.5 Maisemointi Rakennuspaikka on länsi-lounaaseen viettävä rinne. Länsiosa on alavampaa ja hieman tasaisempaa. Alueen eteläosassa, Vanhan Jorvaksentien suunnassa, on syvä ojapainanne

14 3.5.1 Maisemointi Tontin itäreunassa oleva kuusiaita säilytetään kaavamääräysten samoin kuin sen vieressä kasvava suojapuusto. Tontin länsireunalle istutetaan näkösuojaksi korkea pensasvyöhyke, eteläpuolen näkösuoja toteutetaan katualueelle istutettavalla puurivillä. 3.5.2 Hulevesien hallinnan periaatteet Sortti-aseman yläpihan alueella kuivatus hoidetaan sekä linjakuivatuskouruilla että suppilokuivatuksella. Alapihalla on käytössä suppilokuivatus. Liikennöidyiltä piha-alueilta hulevedet johdetaan hulevesiputkia pitkin erotinjärjestelmään. Hulevesien käsittelyyn rakennetaan erotinjärjestelmä sisältäen virtauksensäätökaivon, hiekan- ja lietteenerottimen, öljynerottimen sekä näytteenotto-/sulkuventtiilikaivon. Erotinjärjestelmän jälkeen hulevedet johdetaan rakennettavan helevesien viivytysjärjestelmän kautta maastoon. Viivytysalue sijaitsee tontin lounaisreunan pohjoisosassa. Rakennusten ja rakenteiden perustukset salaojitetaan ja salaojavedet johdetaan alueen hulevesiviemäreihin. Sortti-aseman rakennusten ja katosten kattopinnoille satava, kiintoaineesta ja öljystä vapaa, hulevesi ohjataan oman hulevesiverkoston kautta suoraan erilliselle viivytysalueelle ilman erotinjärjestelmää. Sortti-aseman rakennusaluetta ympäröivän yläpuolisen, noin 86 hehtaarin, valuma-alueen hulevedet ohjautuvat nyt rakennusalueen eteläreunalla sijaitsevaan ojaan. Sortti-aseman piha-alue nostetaan pengertämällä, jolloin pengerryksen reunalle muodostuu luontaisesti ojat. Ojissa rakennusalueen ulkopuoliset hulevedet johdetaan ohittamaan Sorttiaseman piha-alue. Vanhan Jorvaksentien ja Sorttiaseman välinen avo-oja putkitetaan joko kokonaan tai osittain. Liitteessä on esitetty luonnos hulevesien hallintasuunnitelmaksi (liite 5). 4 Ympäristövaikutukset 4.1 Tehdyt ympäristöselvitykset Sortti-aseman sijoittumiselle alueelle on tehty seuraavat ympäristö- tai niihin verrattavat selvitykset: Jorvaksen Sortti-aseman elinkaarisuunnittelu tarveselvitys ja hankesuunnitteluvaihevaihe (Paula Rantanen, Ramboll/ 04/2015) Kolmen elinkaarilaskentaohjelman soveltuvuuden arviointi (Paula Rantanen, Ramboll/ 4.5.2015) Linnusto- ja ympäristöselvitys (Veli-Risto Cajander/ 1.7.2009) Kirkkonummen Sortti-aseman liikenneyhteydet (Olli Haveri 5.3.2008) Jorvaksen Sortti-aseman yleissuunnitelma (Vuori, Harjula, Komulainen 28.5.2007 Lausunto tontin rajan nykyisestä kuusiaidasta (Arto Kaituri/ 6.2.2007)

15 4.2 Toiminnan sijoittumisen ympäristövaikutus Sortti-aseman ympäristölupahakemuksessa 19.11.2007 selvitettiin toiminnan sijoittamisen vaikutukset ympäristölle. Selvityksen loppupäätelmänä oli, että Ilmaan, maaperään tai pohjaveteen ei pääse päästöjä, joilla olisi merkittäviä vaikutuksia luontoon, ihmisten viihtyvyyteen tai terveyteen. Toiminnalla ei ole vaikutuksia rakennettuun ympäristöön, eikä Sortti-aseman sijainti aiheuta haittaa ekologisten käytävien verkostolle. Sortti-asema ei sijaitse pohjavesialueella eikä toiminnalla ole normaalitilanteissa vaikutuksia maaperään tai pohja- tai pintavesiin. Sortti-aseman alueella ja sen lähiympäristössä ehkäistään jatkuvasti roskaantumista. 4.3 Rakentamisen ja käytön aikaiset ympäristövaikutukset Sortti-aseman rakentamisen ja käytön aiheuttamat merkittävimmät ympäristövaikutukset hiilijalanjälkenä 50 vuoden aikana ovat maanrakentamisen materiaalien päästöt ja kohteen käytön aikainen energiankulutus. Maanrakentaminen aiheuttaa laskelman mukaan 69 % hiilijalanjäljestä ja aseman käytön aikainen energiankulutus n. 26 % hiilijalanjäljestä. Kuva 5: Sortti-aseman kasvihuonekaasupäästöjen summa eli hiilijalanjälki 50 vuoden aikana / lähde Ramboll Finland Oy, Jorvaksen Sortti-aseman elinkaarisuunnittelu, tarveselvitys ja hankesuunnitteluvaihe 4.3.1 Rakennusten energiankulutuksen tavoitetaso Tukikohtarakennuksen energiankulutuksen eli E-luvun tavoitetasoksi asetetaan 110 kwh/m 2 /v. Esim. määräysten mukaan toimistorakennuksen E-luku ei saa ylittää 170 kwh/m 2 /v ja asuinkerrostalon E-luku ei saa ylittää 130 kwh/m 2 /v.

16 Energiankulutus sisältää lämmitysenergian ja sähköenergian. Kiinteistösähkö on mukana tavoitetason laskelmissa mutta käyttäjäsähköä ei ole. Laskennassa huomioidaan energiamuotokertoimet (D3 ja RIL 259). 4.3.2 Rakentamisesta aiheutuvat ympäristövaikutusten pienentäminen Seuraavat toimenpide-ehdotukset asetetaan tavoitteeksi rakentamisesta aiheutuvien ympäristövaikutusten pienentämiseksi: betonimurskeen käyttö pengerrakenteissa neitseellisen kiviaineksen sijasta (vaikutus hiilijalanjälkeen n. 16 %) vihreän betonin käyttäminen paalulaatta- ja perusmuurirakenteissa (vaikutus hiilijalanjälkeen n. 8 %) Lähtökohtaisesti betonimurskeen käyttöä pengertäytöissä tulee suosia neitseellisen kalliomurskeen sijaan. Ensimmäiseksi selvitetään kuitenkin HSY:n muista rakennushankkeista saatavilla olevan louheen käytöstä saatava kokonaistaloudellinen hyöty. Vihreän betonin käyttöä harkitaan viimeistään tarjouspyyntövaiheessa. Vihreän betonin tuotannossa käytetystä sementistä vapautuvat hiilidioksidipäästöt ovat noin 10 % vähäisemmät kuin perinteisillä sementeillä, koska osa sementistä korvataan masuunikuonalla tai lentotuhkalla. 4.3.3 Käytön aikaisten ympäristövaikutusten pienentäminen Energiakulutuksen osalta merkittävimmät tekijät vaikutuksena hiilijalanjälkeen ovat ajoluiskien lämmitys 14 % ja ulkovalaistus 5 %. Seuraavat toimenpide-ehdotukset asetetaan rakentamisen tavoitteeksi käytön aikaisten ympäristövaikutusten pienentämiseksi: Ajoluiskan sulatuslämmityksen toteuttaminen maalämmöllä Ulkovalaistuksen toteuttaminen LED-valaistuksella Ajoluiskan sekä tilojen lämmittäminen maalämmöllä pienentäisi ostoenergiankulutusta 45 % siinä tapauksessa, että kaikki tarvittu lämmitysenergia saadaan maalämpöjärjestelmästä. Ajoluiskan energiankulutusta voidaan vähentää lisäksi lumianturilla, joka aistii maanpinnassa olevan lumen ja jään määrää. Ulkovalaistuksen toteuttaminen LED valaisimilla vähentäisi energiankulutusta noin 12 % monimetallilampuilla toteutettuun ratkaisuun nähden. 5 Toteutus 5.1 Hankkeen johtaminen Hankkeen toteutusvastuu kuuluu HSY:n Jätehuollon rakennuttamisyksikölle.

17 5.2 Suunnittelu Esi- ja yleissuunnittelu sekä tontinmuodostukseen, lohkomiseen sekä lainhuutoon liittyvät suunnittelua vaativat asiat on hoitanut WSP Finland Oy. Hankesuunnitteluvaiheen luonnossuunnitelmat on laatinut myös WSP Finland Oy, rakennettavuusselvitykset pohjarakenteiden osalta on laatinut Ramboll Finland Oy ja kustannusselvitykset FMC Laskentapalvelut Oy. Seuraavassa vaiheessa eli rakennussuunnitteluvaiheessa tehdään luonnossuunnitelmat ja rakennuslupahakemukseen liittyvät suunnitelmat. Rakennussuunnitteluvaihe alkaa suunnittelijoiden valinnalla. HSY:n Jätehuollon aluepalveluyksikön käyttöpäällikkö ja vastaava työnjohtaja osallistuvat mahdollisuuksiensa mukaan suunnittelukokouksiin. 5.3 Rakentaminen Hankkeen toteutus perustuu hyväksyttyihin toteutussuunnitelmiin. Sortti-aseman rakennusurakka jaetaan vähintään kahteen osaurakkaan: pohjarakennusurakkaan ja maanpäällisten rakennusten urakkaan eli rakennusurakkaan. Pohjarakennusurakassa tilaajaan eli rakennuttajan toimitukseksi rajataan pengertäytön ja kasvualustan toimitus rakennusalueelle. Sorttiaseman toimintaan liittyvät SMART järjestelmät suunnitellaan ja kilpailutetaan erikseen. Näiden järjestelmien toteutus alistetaan rakennusurakoitsijalle. Urakkakilpailutusvaiheessa vielä selvitetään onko LVI-, sähkö-, automaatio- ja turvalaiteurakka järkevää kilpailuttaa erikseen ja alistaa rakennusurakoitsijalle. 5.4 Aikataulu Rakennussuunnittelu aloitetaan heti hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Toteutussuunnittelu ja hankinta-asiakirjojen valmistelu jaetaan kahteen osaan: pohjarakenteet ja maanpäälliset rakenteet eli rakennukset. Rakennusten ja järjestelmien toteutussuunnitteluun panostetaan ja suunnittelutyölle annetaan aikaa 5 kk. Rakennussuunnittelu saatetaan loppuun toukokuussa 2016. Rakennuslupahakemus jätetään helmikuussa 2016. Rakennuslupa oletetaan saatavan viimeistään toukokuussa 2016. Pohjarakennusurakoitsija valitaan keväällä 2016 ja rakennusurakoitsija syksyllä 2016. Rakennustyöt valmistuvat lokakuussa 2017. Marraskuu 2017 varataan aseman kalustamiseen, varustamiseen ja teknisten järjestelmien viimeistelyyn ja käyttöönottoon. Asema otetaan käyttöön joulukuussa 2017.

18 Kuva 6: Hankeaikataulu 6 Kustannusarvio FMC Laskentapalvelut Oy on laatinut hankkeen kustannusarvion tavoitehintalaskentamenetelmällä. Laskelmassa suurimmat kustannuserät eli alueen kaivutyöt, paalulaatta ja pengerrystyöt on huomioitu Ramboll Finland Oy:n erillisen kustannustarkastelun mukaisesti. Laskelman yksikköhintoina on käytetty toteutuneita Ruskeasannan Sortti-aseman pohjarakennusurakan yksikköhintoja. Pohja-, perusmuuri ja muiden aluerakenteiden osuus on yli puolet koko rakennushankkeen kustannuksista. Tämä johtuu pääosin rakennuspaikan poikkeuksellisen heikoista pohjaolosuhteista. Hankkeen kustannusarvio on 7,91 milj. euroa (alv 0 %). Kustannusarvioon sisältyy sako- ja umpikaivolietteen purkupaikka n. 0,25 milj. euroa (alv 0 %), joka sisällytetään vesihuollon investointiohjelmaan. Liitteessä on esitetty hankkeen tavoitehinnan yhteenvetolaskelma (liite 6). Jatkosuunnittelussa tilatarpeet tarkastellaan kriittisesti. Tukikohtarakennuksen sosiaali- ja teknisiä tiloja pienennetään mahdollisuuksien mukaan. Tavoitteena on tiloja järkevästi tiivistämällä aikaansaada tehokkuutta ja kustannussäästöjä.

19 HSY:n jätehuollon investointiohjelmassa vuosille 2015-2024 on osoitettu rakennushankkeen toteuttamiseen 7 670 000 euroa (alv 0 %). HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2016-2018 on osoitettu sorttiasemien rakentamiselle 7 100 000 euroa (alv 0 %). Hankkeen kustannukset tullaan huomioimaan vuoden 2017 toiminta- ja taloussuunnitelmaa laadittaessa. 7 Kaavoitus ja lupamenettelyt 7.1 Kaavoitus Tontilla on lainvoimainen asemakaava. Lainhuuto on valmis ja tontinmuodostus on viety päätökseen. 7.2 Ympäristölupa Laitoksen toiminnalle on myönnetty ympäristönsuojelemislain mukainen ympäristölupa (Uudenmaan ympäristökeskus, ympäristölupa UUS-2007-Y-573 111/ 25.4.2008/ Helsinki). Luvan saajan on toimitettava 30.9.2016 mennessä ympäristölupahakemus toimivaltaiselle lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamiseksi. Lupahakemuksen tarkistuksessa on esitettävä mm. Sortti-aseman rakenteiden, mukaan lukien hiekan- ja öljynerotuskaivojen, kuntokartoitusselvitys. Ympäristölupamääräysten tarkastamisen yhteydessä esitetään hakemus varauksena suunnitellusta sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottamisesta Sortti-asemalle. Ympäristöluvassa on myönnetty Sortti-aseman toiminnan aloitusoikeus muutoksenhausta huolimatta. Ympäristöluvasta ei valitettu. 7.3 Rakennusluvan hankkiminen Sortti-asema vaatii rakennusluvan. Ennakkoneuvottelut ja lausuntokierrokset tulee käydä ennen rakennusluvan hakemista rakennusvalvonnan ja pelastusviranomaisen kanssa. Esteettömyysasioiden osalta lausuntoa pyydetään Kirkkonummen vammaisneuvostolta. 8 Käyttö ja ylläpito 8.1 Johtaminen ja vastuuorganisaatio Hankkeen päävastuu toteutusvaiheessa kuuluu HSY:n jätehuollon rakennuttamisyksikölle. HSY:n jätehuollon aluepalveluyksikön käyttöpäällikkö ja vastaava työnjohtaja osallistuvat mahdollisuuksiensa mukaan hanketta koskeviin kokouksiin.

20 Sortti-aseman vastaanottotarkastuksessa HSY:n jätehuollon rakennuttamisyksikkö luovuttaa samalla kohteen HSY:n jätehuollon aluepalveluyksikölle. 8.2 Vaikutukset käyttötalouteen Jorvaksen Sortti-asema tulee korvaamaan nykyisen Munkinmäen Sortti-aseman. Tästä syystä käyttömenot pysyvät jokseenkin ennallaan. Asiakkaiden ja vastaanotettavien jätemäärien kasvaessa tulevat jätteenkäsittely- ja kuljetuskustannukset nousemaan. 8.3 Vaikutukset henkilöstöön Nykyisen Munkinmäen Sortti-aseman henkilökunta tulee siirtymään rakennettavalle asemalle. Kävijämäärän nousuun on varauduttu lisäämällä henkilöstöbudjettiin vuodelle 2018 yksi asemanhoitaja. 9 Riskit ja niiden hallinta 9.1 Kapasiteetti Jorvaksen Sortti-asemaa varten asemakaavoitettu tontti on pieni. Hankesuunnitelmassa on varattu paikat 17 kuormalavalle, joihin vastaanotetaan noin 10 eri jaetta. Jätejakeiden määrää ei voida rajattomasti asemalla kasvattaa. Sortti-asema toiminta saadaan alueella järjestettyä palvelemaan arvioitua nykyistä asiakasmäärää. Tulevaisuudessa lajiteltavien jätteiden määrä tulee lisääntymään, samoin asiakasmäärät. Asiakasmäärien kasvu ei sinänsä tuo ongelmia pienelle asemalle, koska jätelavoja voidaan tyhjentää useammin. Ainoastaan keväisin, kun asiakasmäärä on suurimmillaan voi tulevaisuudessa muodostua jonoja. 9.2 Tekniset riskit Teknisenä riskinä nähdään kemikaalipäästö ympäristöön. Kemikaalipäästö ympäristöön ei normaalitoiminnan aikana ole mahdollista. Vaaralliset jätteet lajitellaan tiiviisiin keräysastioihin, keräysastiat sijaitsevat vaarallisten jätteiden vastaanottorakennuksessa, jonka lattia rakennetaan kaukalorakenteena. Vahinkojen ja onnettomuuksien varalle on laitoksella aina riittävä määrä imeytysmateriaalia ja astioita kerätyille aineille.

21 9.3 Rakentamisen aikaiset riskit Rakennusalueen länsi-/luoteisrajan välittömässä läheisyydessä sijaitsee rajan suuntaisesti Gasum Oy:n kaasuputki DN 300 ja Fortum Oy:n maakaasun jakeluputki 110 PEH. Maakaasuputken läheisyydessä ei saa kaivaa tai pengertää 5 m lähempänä putkilinjaa. Maakaasuputkille ei saa aiheuttaa painumia tai siirtymiä. Maakaasuputkilinjan läheisyys huomioidaan paalutuksen suunnittelussa ja paalutustyössä. 9.4 Kustannusriskit Hankevaraukset sisältävät lisä- ja muutostyövarausta 10 % ja riskivarausta 2,5 %. Hankevarauksissa ei ole huomioitu kustannusten nousuvarausta, koska keskimääräisten rakennuskustannusten ei oleteta nousevan kahtena seuraavana vuonna tai niiden nousu on hyvin maltillinen 1-2 %. Oikein suoritettu hankintajako, selkeät suunnitelmat ja hankinta-asiakirjat alentavat urakoitsijan riskivarauksia enemmän kuin rakennuskustannusten nousupaineet. Rakennusten ja järjestelmien toteutussuunnitteluun panostetaan ja suunnittelutyölle annetaan aikaa 5 kk. 9.5 Aikatauluriskit Mikäli varauksena suunniteltu sako- ja umpikaivolietteiden purkupaikka päätetään toteuttaa hankkeen aikana, se saattaa aiheuttaa viivettä hankkeen aikatauluun. Kirkkonummen kunnan kaavoitus- ja liikennepalveluviranomaisten alustava suhtautuminen sako- ja umpikaivolietteiden sijoittamiselle Sorttiaseman yhteyteen on ollut kielteinen. Sortti-aseman läheisyyteen ollaan ilmoituksen mukaan sijoittamassa asuntoja. Hankkeen toteutuminen suunnitellussa aikataulussa edellyttää rakennusluvan saamista hankeaikataulussa esitetyn mukaisesti. Mikäli rakennusluvan saaminen viivästyy, viivästyy hankkeen aloitus ja rakentamisen työvaiheet siirtyvät epäedullisempaan vuodenaikaan. Tämä lisää kustannuksia ja saattaa vaikuttaa hankkeen valmistumiseen enemmän kuin mitä mahdollinen rakennusluvan viivästymisen kesto. Sako- ja umpikaivolietteiden purkupaikan sijoittaminen Sortti-aseman yhteyteen pitää esitellä ja perustella Etelä-Suomen aluehallintoviranomaisille ennen ympäristöluvan tarkennuksen jättämistä. Samoin purkupaikan sijoittaminen Sortti-aseman yhteyteen tulee perustella Kirkkonummen kunnan kaavoitus- ja liikennepalvelu- sekä rakennusvalvontaviranomaisille ennen rakennuslupahakemuksen jättämistä. 9.6 Toiminnan aiheuttamat riskit Sortti-aseman asiakkaat liikkuvat alueella sekä autolla että jalan. Urakoitsijat tyhjentävät jätelavat raskailla ajoneuvoilla.

22 Alueen liikennejärjestelyt toteutetaan huolellisesti. Asiakasliikenne ja urakoitsijaliikenne pidetään erillään: Sortti-aseman asiakkaat asioivat sortti-aseman piha-alueen ylätasolla ja urakoitsijat alatasolla. Sortti-aseman lavapaikat suunnitellaan siten, että ajoneuvojen peruuttamiset lavapaikoille tehdään mahdollisimman helpoksi. Joidenkin jätteiden reagointi keskenään aiheuttaa tulipalon syttymisen riskin. Herkästi syttyvien jätteiden välivarastointia rajoitetaan pitäen palokuormat pieninä. Sortti-aseman palosuojaukseen ja sammutusjärjestelmiin kiinnitetään rakennussuunnitteluvaiheessa erityistä huomiota. Erityistä huolellisuutta noudatetaan vaarallisen jätteen tilojen palosuojauksen suunnittelussa. Vaarallisten jätteiden välivarastotilaan rakennetaan herkästi syttyville jätteille oma rajattu vastaanottotila. Vaarallisten jätteiden välivarastotiloista tehdään lisäksi räjähdyssuojausasiakirjat ja tilaluokituspiirustukset. 10 Tiedottaminen Viestintäsuunnitelma tehdään vuonna 2016 ja aloitetaan uudesta Sortti-asemasta viestiminen muun Sorttiasematiedottamisen yhteydessä. Viestintäsuunnitelman laatii HSY:n viestintä- ja neuvontayksikkö. Viestintä suunnitelma tarkentuu vuosittain. Vuoden 2017 viestintäsuunnitelmassa huomioidaan aseman avajaiset.