Kehitysmaatutkimuksen johdantokurssi ti 13.9.2011 klo.16-18 Kehitysmaayhteiskunta: Bolivia Yhteydenotot: eija.ranta-owusu@helsinki.fi, 09-191 24261 Ovatko Latinalaisen Amerikan maat kehitysmaita? Kehitysmaa = köyhä, yksipuolisen ja matalatuottoisen talousrakenteen omaava, yhteiskuntarakenteeltaan eriarvoinen maa, joka maapallon eteläisellä puoliskolla sijaitseva entinen siirtomaa (Koponen 2007) Talousmittarit: menestyjiä ja köyhiä avunsaajia UNDP inhimillisen kehityksen indeksi Eriarvoisuus maiden sisällä Eniten kehitysapua: Haiti, Kolumbia, Nicaragua, Bolivia (OECD/DAC 2009) 1
Bolivia? 2
Perustiedot: Väestö: noin 10.1 milj. (2011), etninen & maantieteellinen heterogeenisyys Talous: Öljy, maakaasu, soija, puuvilla, kaivosteollisuus, koka-lehti, omavaraistalous Politiikka: epävakaata -vallankumous 1952 -sotilasdiktatuurit 1962-1984 -edustuksellinen demokratia 1984-2009 -plurikansallinen ja yhteisöllinen valtio 2009 Kehitysongelmat Boliviassa KÖYHYYS Moniulotteinen, (absoluuttinen vai?) suhteellinen & poliittinen kysymys Lat. Am. köyhimpiä maita (??): 2007 köyhyys 60.1%, äärimmäinen köyhyys 37.7% (arvio 30.3%, alle 2$ 2011) Alueelliset erot & maaseutu (tyydyttymättömät perustarpeet 85%) Köyhyys korreloi alkuperäiskansojen osuuden kanssa Köyhyyden syyt, ilmenemismuodot ja seuraukset vaihtelevat Kehitysmaat eivät vain köyhyyden ja kurjuuden runtelemia 3
Kehitysongelmat Boliviassa SOSIAALISET JA TALOUDELLISET ONGELMAT: Äitiyskuolleisuus 230/100,000 (2005), eliniänodote 66 (2009), lukutaito 91% (2008) Koulutus- ja terveystilastot kohentuneet & poliittinen osallistuminen tasa-arvoistunut ei ole kasvattanut taloudellisia mahdollisuuksia Epävirallinen sektori, omavaraistalous, työttömyys, heikko tuottavuus, ei markkinoita, maanomistusolot, tulonjako (10% omistaa 40%) Alkuperäiskansojen marginalisaatio & hierarkkiset rakenteet kaikkialla: rakenteellinen eriarvoisuus MITKÄ OVAT KÖYHYYDEN SYITÄ JA MITKÄ SEURAUKSIA? Rakenteellisen eriarvoisuuden taustatekijöitä: Pitkä koloniaalinen historia Post-koloniaalinen riippuvuus ulkomaista (kauppa, kehitysapu, ruoka, jne.) Bolivian asema maailmankaupassa: globalisaatio, altis heilahteluille Poliittisen ja taloudellisen eliitin edustavuus? Eriarvoisuuden etninen ulottuvuus 4
Kehitysajattelun selitysmallit Boliviassa: 1. Liberaali kehitysyhteistyömalli 2. Kriittinen (vasemmistolainen) näkemys 3. Alkuperäiskansojen kehityskritiikki Akateemisia, poliittisia ja käytännöllisiä selitysmalleja on useita. Ne voivat olla universaaleja, kansallisia ja/tai paikallisia. Liberaali kehitysyhteistyömalli Boliviassa: TEESI: Kehitysyhteistyö on tärkeää, koska se vähentää köyhyyttä Apuriippuvuus: 9-11% BKT, 50-60% julkisista investoinneista (2005); Moralesin hallinnon aikana 30% Tärkeimmät toimijat: Multilateraalit (Maailmanpankki, IADB, YK-järjestöt), bilateraalit (USAID, Ruotsi, Kanada, Hollanti, jne.), kansalaisjärjestöt; suuri vaikutus sisäpolitiikassa, suvereenisuus? Toimenpiteet: kansainvälisten rahoituslaitosten ja kehitysyhteistyöjärjestöjen ajama (sanelema) kehityspolitiikka (rakennesopeutusohjelmat, köyhyydenvähentämisstrategiat) 5
Kriittinen (vasemmistolainen) selitys: TEESI: Kehitysyhteistyö on vain laastari, jolla paikataan globaaleja ongelmia. Tarvitaan rakenteellisia muutoksia tuotantosuhteissa. Toimijat: Akateemikot, kansalaisliikkeet, vasemmistopuolueet Länsimaiden rikkaus on kehitysmaiden köyhyyden syy (luonnonvarojen, työvoiman, ruumiiden riisto) Kehitysyhteistyö legitimoi status quo poliittisen ja taloudellisen järjestelmän (siis ylläpitää hierarkioita) Valtion roolin kasvattaminen, luonnonvarojen kansallistaminen Alkuperäiskansojen kehityskritiikki: TEESI: Kehitys on länsimaista hapatusta. Kapitalistinen ja sosialistinen kehitys ovat epäonnistuneet. Haluamme elää omien uskomustemme ja tapojemme mukaisesti länsimaisen kehityksen ulkopuolella. Toimijat: Intiaani-intellektuellit, intiaaniliikkeet, antropologit Köyhyyden moninaiset merkitykset Kaikki eivät halua muutosta ja (länsimaista) kehitystä Globaalissa maailmassa vaarana hyväksikäyttö 6
Evo Moralesin kehityspolitiikka: Evo Moralesin kehityspolitiikka: Yhdistelmä kaikkia mainittuja näkemyksiä ja toimijoita (teknokraatit, sosialistit, intiaaniaktivistit) Evo Morales, 1. intiaanipresidentti, intiaaniliikkeiden massiivinen nousu Taustana konfliktit ja kansalaisliikkeiden aktivismi (antiglobalisaatio) sekä uusliberalismin vastustus (LatAm alue) Kehitysajattelun uutena lähtökohtana SUMA QAMAÑA, hyvä elämä: yhteisöllisyys, vastavuoroisuus, harmonia, alkuperäiskansojen hyvät puolet ( länsimaisen kehityksen kieltäminen) Valtion & desentralisaation vahvistaminen (ristiriita), suvereeniuden korostaminen (intiaanit ja valtio), symbolinen merkitys 7
Evo Moralesin kehityspolitiikka: HAASTEET Kauniit ajatukset, heikko toimeenpano Yhtenäisen poliittisen ohjelman/ideologian sijaan moninaisten näkemysten välinen sisäinen konflikti Valtion keskittyminen, valtiovallan kasvaminen vs. alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeus Itsekritiikin puute Miten toimii globaalissa ja modernissa maailmassa? Latinalaisen Amerikan vasemmistoaalto ja kehitysajattelu Brasilia, Kuuba, Venezuela, Nicaragua, Ecuador, Bolivia: heterogeenisyys Taustalla 20-vuotta uusliberaalia talouspolitiikkaa, joka ei ole edistänyt kansalaisten hyvinvointia; demokratisoituminen on mahdollistanut muidenkin kuin eliitin ehdokkaiden esilletulon Kv. rahoituslaitosten kyseenalaistaminen; oma kehityspankki; oma talousliitto ALBA Sosiaalisen kehityksen agenda ja suoran ja osallistavan demokratian ajatus Bolivian tekee erilaiseksi alkuperäiskansat ja kansalaisliikkeiden nousu 8
Lopuksi Kehitys ei välttämättä kehitä, muttei sen tuomitseminenkaan ole rakentavaa Kehitysyhteistyöllä on aina vaikutuksia, vaikkeivät ne olisikaan niitä, mitä haluttiin Kehityksen kaksi puolta: mahdollistava ja ehdollistava Tarkasteltava kehitystä ilmiönä (käsitteinä, diskursseina ja käytäntöinä) Katse köyhistä ja marginalisoiduista niihin, jotka määräävät kehityksestä: eliitit ja valtaapitävät Lopuksi Kehityskäsite historiallinen Kehityskäsite moninainen Kehityskäsite on areena valtataisteluille Sama kehitysmalli ei toimi kaikkialla Paikallista kehityskäsitettä kunnioitettava Kehitys ei ole automaattisesti positiivista (tarviiko tutkimuksen ottaa kantaa?) 9
Sen vuoksi tutkittava: Miten kehitys toimii? (ajattelu, ohjelmat, hankkeet; globaali-kansallinen-paikallinen) Miten kehitys rakentuu sosiaalisesti ja kulttuurisesti sen taloudellisine, poliittisine ja historiallisine ulottuvuuksineen? Valta, ideologiat, ristiriidat, poliittisuus Heterogeenisyys, dynaamisuus, ilmiöiden moniulotteisuus ja moninaisuus 10