1. Mistä juontuu maailman köyhyys (valintakoekirjan mukaan)? (7 p.)
|
|
- Pertti Keskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Valtiotieteellinen tiedekunta Kehitysmaatutkimuksen valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 2012 Kirjallisuuskoe Koponen J - Lanki J -Kervinen A (toim.): Kehitysmaatutkimus - johdatusta perusteisiin. Gaudeamus (ISBN ) eller på svenska Koponen J - Lanki J - Kervinen A (red.): U-landsforskning. En inledning (toim.) Mistä juontuu maailman köyhyys (valintakoekirjan mukaan)? (7 p.) Täydessä 7 pisteen vastauksessa pitää olla köyhyyden ymmärtämisen näkökulmia kaikista alla olevista osioista I-VII. I Määritellään äärimmäinen köyhyys, ihmisen perustarpeet, köyhyysraja ja sen asettamisen ongelmallisuus, rakenteellinen- ja suhdanneköyhyys, perusköyhyys, köyhimmistä köyhimmät ja yksilöllinen köyhyys. II Köyhien suhteellinen ja kokonaismäärä, sijainti, köyhyys kokonaisina valtiokokonaisuuksina,/ sisäiset kehityserot, ensimmäinen, toinen kolmas maailma ja epävirallisempi neljäs maailma, LDCmaat, köyhimmistä köyhimmät. III Kehitys ja köyhyys teollisuusmaissa ja kehitysmaissa viimeisen 200 vuoden aikana (elintaso, valinnanmahdollisuudet, yhteiskunnalliset olot, lapsikuolleisuus, eliniänodote) ja maiden sekä yksilöiden välinen elintasokuilu, globalisaatio ja köyhät. IV Kehitysmaiden köyhyyden syiden selitysmalleja: Kehityksen historialliset selitysmallit alikehityksestä ja riistosta joka tuottaa köyhyyttä. Kehittyneet maat vievät toisten maiden resursseja erilaisin mekanismein aiheuttaen syy-seuraus-suhteen. Kerrotaan mallin eri muunnoksista mm. kehitysmaiden alikehittämisestä ja köyhdyttämisestä, taloudellisesta ylijäämästä ja investointien puutteesta syntymaassa. Kerrotaan maiden välisestä elintasokuilusta ja sen määritelmä ja valtanäkemys asiaan, maailmantalouden säännöt ja hintasuhteet, kerskakulutus, riippuvuusteoria jne. V Köyhyyden lieventämisajattelu ja ohjelmat, kehitysmaiden näkemyksiä köyhyyden poistamiseen, Köyhyyden vähentämisohjelmat, köyhyyssuuntautunut talouskasvu, Maailmanpankki, Kansainvälinen valuuttarahasto, kehitysapu, kestävän kehityksen periaatteet, vuosituhattavoitteet jne.
2 2. Mitä kehitystä edistäviä näkökulmia klassiset sosiologit näkivät kaupungeissa? (3 p.) Klassiset sosiologit pitivät kaupunkia uuden taloudellisen ja poliittisen järjestelmän syntyä ja kehitystä edistävänä tekijänä, mutta eivät aina määritelmällisesti siihen johtavana. He loivat pikemminkin teoriaa yhteiskunnallisesta muutoksesta kuin kuvausta tiettyyn fyysiseen rakenteeseen, kaupunkiin, sidotusta yhteiskunnasta. Kirja esittelee seitsemän sosiologia, jokaisesta sosiologista saa 0,5 pistettä kun vastaus sisältää kolme hänen kehitykseen liittyvää näkökulmaansa. Poikkeuksena Marx ja Engels, joista saa yhteensä 0,5 p. Tönniesistä vaaditaan vain kaksi näkökulmaa 1) miten moderni aikakausi on saanut aikaan yhteisön muuttumisen yhteiskunnaksi ja kuinka kaupungistuminen kiihdyttää ja edistää tätä muutosta sekä 2) muutoksessa yhteisöjen ihmissuhteiden kiinteys, intiimiys, yhteenkuuluvuus ja huolenpito vaihtuvat yhteiskuntien ihmissuhteiden välinpitämättömyyteen, pinnallisuuteen, ohimenevyyteen ja tarkoitushakuisuuteen. 3. Mitä tarkoitetaan kriittisellä postdevelopmentalistisella trendillä? (2 p.) Trendi kyseenalaistaa koko kehityksen idean. Sen mukaan kehitysmaissa on kehityksen nimissä aiheutettu paljon pahaa. Se on eräänlainen jälkikolmasmaailmalainen muunnelma länsimaiden sisäisestä modernisaatiokritiikistä. (0,5 p) Kehityskriittisen ajattelun ehkä tärkein haara kyseenalaistaa meidän nykyiset kehitysmallimme ja kysyy: Kuinka paljon on tarpeeksi? (0,5 p) Tämä perustuu Mahatma Gandhin ajatukseen, että maa pystyy tuottamaan, mitä tarvitaan, mutta ei kaikkea, mitä ahnehditaan. (0,5 p) Mikäli taloudellinen kasvu ja kehitys ovat kehitysmaissa yhä tarpeen aineellisen perusturvan takaamiseksi ja jos maailman resurssit ovat rajalliset, eikö kehittyneissä maissa ole materiaalista hyvää jo liikaakin? Miten jatkuvaan kasvuun perustuva kehitysmallimme sopii malliksi muille saati itsellemme? Tämä edellyttäisi vaihtoehtoista sisältöä kehitykselle pohjoisessa. Sellaisen kehitysmallin etsintää developmentalistinen ajattelu on kaihtanut. (0,5 p) 4. Miten suomalaisten ekologinen jalanjälki, biosfääri- ja ekosfääri-ihmiset, Erich Zimmermannin, Ernst Friedrichin sekä Rooman klubin käsitykset luonnonvaroista kytkeytyvät toisiinsa? (3 p.) Kaikki liittyvät luonnonvarojen riittävyyteen tai käyttöön: Ekologiseen jalanjälkeen vaikuttavat suora kulutus ja sen tuottamiseen tarvittavan viljelys- ja laidunmaan, metsän, rakennetun maan, merien sekä fossiilisen energian tuottamiseen varatun maan kulutus, kulutuksesta syntyvät jätteet sekä ihmisten ruokatottumukset, liikennevälineiden käyttö ja asuminen. Suomalaisten jalanjälki on kuudenneksi suurin 148 maan vertailussa. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät niin kuin suomalaiset, tarvittaisiin neljä maapalloa. Lisäksi esimerkkejä kulutuksesta. (1 p) Ekologi Raymond Dasmann jakaa ihmiskunnan kahtia. Hän kutsuu paikkaan sopeutuneita ihmisiä ekosfääri-ihmisiksi. Heidän kulttuurinsa on kehittynyt asuttuun ekosfääriin sopivaksi. Paikallisyhteisöjen kulttuurit eroavat toisistaan ympäristön ja kehittämänsä kulttuurin ja ympäristön vuorovaikutuksen mukaan. Paikallisesta tietotaidosta rakentui oma sivistys, etnotiede. Paikalliskulttuureissa ekolokero voidaan määrittää alueellisesti hyvinkin tarkasti selvittämällä ympäristön hyödyntämisen rajat. Biosfääriyhteisön ekolokeroa ei voi rajata alueellisesti monimutkaisessa teollisessa yhteisössä, joka hyödyntää ympäristöä maailmanlaajuisesti
3 (esim. Suomi) ja levittäytyvät ekosysteemi-ihmisten kustannuksella. Lisäksi vähintään yksi esimerkki yhteisöjen törmäyksistä. (1 p) Yhdysvaltalaisen taloustieteilijän Erich Zimmermannin mukaan luonnonvaroja ei ole, vaan niitä tulee. Esimerkiksi uraanivaroille paikallisyhteisöillä ei ole mitään käyttöä, saati tietoja, pääomaa ja teknologiaa niiden hyödyntämiseen, mutta ulkopuolinen hyödyntäjä näkee ne luonnonvarana. (0,25 p) Vuonna 1904 saksalainen maantieteilijä Ernst Friedrich kirjoitti ryöstötaloudesta: Luonnonvarojen liiallista käyttöä, jossa ei piitata jälkikasvun elinmahdollisuuksien ja raaka-aineiden saatavuuden vaarantumisesta. Vasta 1970-luvun öljykriisissä ymmärrettiin luonnonvarojen rajallisuus. (0,25 p.) Luonnonvarojen rajallisuutta havainnollistettiin maailmanmallien avulla. Kuuluisin esitettiin Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) tutkijaryhmän Rooman klubille laatimassa raportissa Kasvun rajat (1972), jossa väestön, tuotannon ja saastumisen kasvua verrattiin viljelykelpoisen maan ja uusiutumattomien luonnonvarojen (fossiilisten polttoaineiden, metallien) määrään. Tuloksien mukaan maailman kasvun rajat ovat vastassa seuraavan sadan vuoden aikana. Muutos todettiin mahdolliseksi, mutta raportin mukaan siihen tuli ryhtyä nopeasti vuotta myöhemmin laskettiin uudemmat skenaariot paremmilla tiedoilla ja kokemuksella. Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki on kasvanut liian suureksi. Pessimistisimmässä skenaariossa talous romahtaa vuoden 2015 tienoilla. Optimistisimassa skenaariossa maailman tuotanto ja kulutus mahdutetaan luonnon kantokyvyn rajoihin edellyttäen, että toimeen tartutaan heti ja väestönkehitys tasaantuu, teollisuustuotannon kasvua hillitään, elintasoa lasketaan nykyisissä teollisuusmaissa ja luontoa säästävää ja saastumista ehkäisevää tekniikkaa otetaan käyttöön. Yhden laskelman mukaan maapallo kykenee elättämään 7,7 miljardia ihmistä. (0,5 p) 5. Kaksikymmentä vuotta sitten pidettiin Riossa YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi, mitä tuolloin sovittiin? (3 p.) Täydessä 3 pisteen vastauksessa pitää olla köyhyyden ymmärtämisen näkökulmia kaikista alla olevista osioista I-III I Brundtlandin komission kestävän kehityksen (1987) raportin suosituksista muokattiin käytännön toimintaohjeet valtioille ja järjestöille, Agenda 21. Osallistujina oli 178 valtiota, joista 118 oli valtion tai hallituksen päämiehiä. Kansalaisjärjestöjen ja yksityisen sektorin edustajia oli mukana enemmän kuin koskaan. Kokouksen jälkeen ympäristö ja kehitys nähtävä aina peruuttamattomasti yhdessä. Teollisuusmaiden ja kehitysmaiden kumppanuus myös Agenda 21 ohjelman toteutuksessa. Ilmasto- ja luonnon monimuotoisuuden sopimukset, metsäperiaatteet ja ohjelmien seuranta. II Rion vaikutuksia, uudet kehityksen ja kestävyyden mittarit 8 kpl. Läpileikkaavuus kaikkeen toimintaan, myös ennakoiva arviointi. Kioton prosessi, päästövähennykset (sovitut ja tarvittavat ilmastonmuutoksen hidastamiseksi). Seurantakonferenssit. III Kehitysmaiden osuus ja rooli, oikeudet kehitykseen, vaurastumiseen, kulutukseen ja omiin luonnonvaroihin sekä teollisuusmaiden velvoitteet. Pohjoisen tarpeet tulee täyttää tavoilla, jotka eivät vaaranna etelän nykyisten ja tulevien tarpeiden tyydyttämistä.
4 Aineistokoe Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma, Valtioneuvoston periaatepäätös ; (luku 3. Läpileikkaavat tavoitteet), (luku 4.2. Osallistava ja työllistävä vihreä talous) ja (luku 4.3. Luonnonvarojen kestävä hallinta ja ympäristönsuojelu) Kysymys Suomi on lupautunut tukemaan Tansanian valtion uutta metsähanketta, jonka tavoitteena on lisätä Bagamoyon maakunnan asukkaiden tuloja metsistään ja samalla vaalia luonnon monimuotoisuutta. Hankesuunnitelma tehdään Tansanian ja Suomen yhteistyönä. Hankkeessa aiotaan mm. järjestää neuvontaa alueen kyläläisille metsänhoidossa ja metsätaloustuotteiden markkinoinnissa. Hanke kestää 4 vuotta ja sen toteutumisesta raportoidaan neljännesvuosittain. Raportteja ja niiden aiheuttamia muutostarpeita hankkeen toteutuksessa käsitellään hankkeen ohjausryhmän kokouksissa, joissa ovat edustettuina Tansanian ja Suomen viranomaiset. Noin 10 vuotta sitten hyväksytyn Tansanian lain mukaan kylillä on mahdollisuus virallistaa omistus- ja hallintaoikeus nykyisiin epävirallisiin yhteismetsiinsä. Lain toteutus on kuitenkin edennyt hyvin hitaasti, ja siksi metsien käyttöoikeudetkin ovat usein epäselviä. Keksi hankkeelle yksityiskohtaisia tavoitteita ja toimintatapoja ja esitä konkreettisin esimerkein miten hankkeen tavoitteiden asettelussa ja seurannassa voitaisiin käytännössä huomioida Suomen uuden kehityspoliittisen toimenpideohjelman luvun 3 läpileikkaavat tavoitteet? Aineistosta löytyvät toimenpideohjelman luvut osallistavasta ja työllistävästä vihreästä taloudesta ja luonnonvarojen kestävästä hallinnasta ja ympäristönsuojelusta antavat taustaa tämän sektorin toiminnan tavoitteista ja keskeisistä kysymyksistä. (Vastauksen arviointikriteerinä ovat konkreettiset ja kattavat ehdotukset kehityspoliittiseen toimenpideohjelman luvun 3 läpileikkaavien tavoitteiden huomioimisesta keksimiesi tavoitteiden asettelussa ja seurannassa.) ( 18 p.)
5 Arvostelu: Suomen uuden kehityspoliittisen toimenpideohjelman läpileikkaavat tavoitteet: esimerkkimatriisissa on esitetty elementit, jotka täydet pisteet saavassa vastauksessa pitäisi olla. Kunkin ruudun teemasta voi saada maksimissaan 2 pistettä silloin kun vastauksen sisältö kattaa ruudussa mainitut elementit sovellettuina hankkeen sisältöön. Elementtien sisältö voi vaihdella hankkeen sisällön mukaan. läpileikkaavat.tavoitteet: edistetään: Sukupuolten tasa-arvo Eriarvoisuuden vähentäminen Ilmastokestävyys Poliittisella vaikuttamis- työllä - keskustellaan sukupuolten tasa-arvosta -keskustellaan naisten ja miesten omistus- ja perintäoikeuksista - keskustellaan mitkä ryhmät hyötyvät hankkeesta ja -miten köyhät ja syrjäytyvät ryhmät huomioidaan -keskustellaan ilmastonmuutoksen torjunnasta, hiilikaupan mahdollisuuksista, vaikutuksista ilmastokestävyyteen, katastrofiriskien vähentämiseen ja varautumiseen Valtavirtais- tamisella -naiset ja miehet mukana päätöksenteossa -tieto kerätty sukupuolittain -varmistetaan, että vähäosaiset tietoisia ja heillä on mahdollisuus osallistua - huomioidaan virallinen ja epävirallinen talous -hankkeeseen sisällytetään sopeutumistoimenpiteitä -selvitetään ennakolta hakkeen mahdolliset ilmastoriskit, luonnonkatastrofien vaikutus ja niiden vähentämismahdollisuudet, ja sisällytetään hankkeeseen tarvittavat toimenpiteet Kohdennetuilla toimilla -naisille kohdennetut komponentti -vähäosaisille (samat kuin viereinen ruutu) erityistoimenpiteitä -selvitetään naisten, lasten, etnisten, kieli- ja uskonnollisten vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen tarpeet ja sisällytetään kohdennettuja toimia.
Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö
Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan
Lisätiedot1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?
Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2
LisätiedotTULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014
Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu
LisätiedotTAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.
TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS
KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa
LisätiedotYMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ
YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain
LisätiedotKoponen J - Lanki J -Kervinen A (toim.): Kehitysmaatutkimus - johdatusta perusteisiin. Gaudeamus 2007. (ISBN 978-952-495-004-6)
Valtiotieteellinen tiedekunta Kehitysmaatutkimuksen valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 2013 Kirjallisuuskoe Koponen J - Lanki J -Kervinen A (toim.): Kehitysmaatutkimus - johdatusta perusteisiin. Gaudeamus
LisätiedotTalouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy
Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä
LisätiedotTaloudellinen kasvu, ympäristö ja hyvinvointi
Kansainvälisen sosiaalipolitiikan iltapäivä 1.12.2014 Helsinki Taloudellinen kasvu, ympäristö ja hyvinvointi Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja
LisätiedotMaapallon rajat ovat tulossa vastaan
Maapallon rajat ovat tulossa vastaan BIOS 3 jakso 3 Talouskasvun priorisointi on tapahtunut ympäristön kustannuksella, mikä on johtanut mittaviin ympäristöongelmiin. Lisäksi taloudellinen eriarvoisuus
LisätiedotYMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet
YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto
LisätiedotSuomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus
Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,
LisätiedotSuhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio
Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin
LisätiedotJohtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa
Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät
LisätiedotTAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.
TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.
LisätiedotMaailman metsät paljon vartijana
Maailman metsät paljon vartijana Jussi Viitanen Neuvonantaja Ulkoasianministeriön kehityspoliittinen osasto Metsät maapallolla Metsät peittävät 31 prosenttia maapallon maa-alueesta yli neljä miljardia
LisätiedotOnko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?
Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä
LisätiedotVASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013
VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja
LisätiedotHAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus
HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotSuomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus
KESTÄVÄN KEHITYKSEN STRATEGIARYHMÄN TYÖN TULOKSENA LAADITTU EHDOTUS 27.6.2013 Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotLuonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy
Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen
LisätiedotR U K A. ratkaisijana
R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotUskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013
Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen
LisätiedotKotina maapallo. Hanketta tukee Ulkoasiainministeriö
Kotina maapallo Hanketta tukee Ulkoasiainministeriö 1 Globalisaatio sosiaalinen kulttuurinen tiedonkulun taloudellinen ympäristövaikutusten poliittinen Maailmanlaajuistuminen 2 Miten ihmiset elävät globaalisti
LisätiedotSuomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa
Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Hanna-Mari Kilpeläinen Kehityspoliittinen osasto Ulkoasiainministeriö Kansainvälinen kehityspoliittinen agenda
LisätiedotMitä on kestävä kehitys
Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät
LisätiedotPoistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay
Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa
LisätiedotSelonteosta puuttuu johdonmukaisuus. Kehitettävää. Kiitettävää. Maa- ja metsätalousvaliokunta
Maa- ja metsätalousvaliokunta 13.3.2017 Asia: Kepan lausunto aiheesta valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta Kestävän kehityksen Suomi pitkäjänteisesti,
LisätiedotKiertotalouden ja ekotehostamisen haasteet ja mahdollisuudet. Green Key -te tapäivä Toiminnanjohtaja Leo Stranius
Kiertotalouden ja ekotehostamisen haasteet ja mahdollisuudet Green Key -teemailtapäivä 24.10.2017 Toiminnanjohtaja Leo Stranius Leo Stranius, HM Luonto-Liiton / Kansalaisareenan toiminnanjohtaja Ympäristöasiantuntija
LisätiedotKuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012
Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen
LisätiedotSuomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus
Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,
LisätiedotA. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)
A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella
LisätiedotKatsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö
Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen
LisätiedotEdessä väistämätön muutos
Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa 24.9. 2014
Antti Kasvio, vanhempi tutkija ONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa 24.9. 2014 Kohtuullisia toiveita ILO:n mukaan kaikilla työikään kasvavilla kansalaisilla
LisätiedotYK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen KUNTIEN JA MAAKUNTIEN TASA-ARVO- JA 10.4.2019 YHDENVERTAISUUSVERKOSTON
LisätiedotJätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt
Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista
LisätiedotKulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen
Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen Avainsanat: kulutus, kestävä kulutus, luonnonvara, millainen kuluttaja sinä olet?, halu ja tarve Mitä kulutus on? Kulutus on jonkin hyödykkeen käyttämistä
LisätiedotSuomi ja kestävän kehityksen haasteet
Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen
LisätiedotVähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)
Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi
LisätiedotKESTÄVÄ KULUTUS - mitä, miksi, miten?
KESTÄVÄ KULUTUS - mitä, miksi, miten? Senja Laakso Tutkijatohtori, Kuluttajatutkimuskeskus / Helsingin yliopisto senja.laakso@helsinki.fi, @SenjaLaakso Senja Laakso 28.11.2018 1 KULUTUS Senja Laakso 28.11.2018
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
LisätiedotSuomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007
Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin
LisätiedotKestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella
Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle
LisätiedotMaailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen
Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen Sitran trendilista 1. Ennakoimattomien tapahtumien tiheys
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa
LisätiedotHyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.
Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,
LisätiedotYritysvastuu ja etiikka -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu Asmo Kalpala
-kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu 12.4.2017 Asmo Kalpala Vastuullisuus on sydämen sivistystä, tietoa ja tahtoa tuottaa hyvää. Kysymys: Oletteko valinneet kaupalliset opinnot vaikuttaaksenne maailmaan?
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen
LisätiedotKestävä kehitys autoalalla
Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän
LisätiedotVIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta
VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma
LisätiedotSILMÄLASIT SILMÄLASIT
SUKUPUOLI- SILMÄLASIT KÄYTTÖÖN! Esitteitä 2008:2 Sukupuolisilmälasien käyttöohje Sukupuolisilmälaseilla näkee toiminnan ja toimintaympäristön sukupuolinäkökulmasta. Kartoita toimintamaasto Testikysymys
LisätiedotKestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin
Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä
LisätiedotLuonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia
Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet Outi Honkatukia Tilannekatsaus Hallitusohjelmakirjaus: Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Hallitusohjelman tavoitteita
LisätiedotSiellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy
Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa
LisätiedotToimittaneet Juhani Koponen Jari Lanki Mariko Sato Anna Kervinen KEHITYKSEN TUTKIMUS. Johdatus perusteisiin
Toimittaneet Juhani Koponen Jari Lanki Mariko Sato Anna Kervinen KEHITYKSEN TUTKIMUS Johdatus perusteisiin Copyright 2016 kirjoittajat ja Gaudeamus Helsinki University Press. Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi
LisätiedotKESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA
KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA Kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 saakka kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. YK:n jäsenmaiden uusien
LisätiedotKöyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa
Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa
LisätiedotKestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008
Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja
LisätiedotVTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka
VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu
LisätiedotOHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös
OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaaminen; Globaali näkökulma: Uusiutuvat luonnonvarat, kestävän kehityksen agendan tavoitteet ja nexus-lähestymistapa, Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotKestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet. 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö
Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö Tämän päivät faktat Maailman luonnonvarojen käyttö on kestämättömällä
LisätiedotMaailmaa pelastamassa kestävän kehityksen oppia joka opelle Jani Siirilä
Maailmaa pelastamassa kestävän kehityksen oppia joka opelle Jani Siirilä 13.2.2016 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Jani Siirilä www.helsinki.fi 15.2.2016 1 Näkökulmia kestävän kehityksen käsitteeseen
LisätiedotNeljäntenä asiakohtana olivat sääolosuhteet ja rutot, jotka hidastivat kehitystä erityisesti mustan surman aikana (0,5p).
Valtiotieteellinen tiedekunta Yleisen valtio-opin valintakoe Maailmanpolitiikan tutkimuksen linja Arvosteluperusteet Kesä 2010 Kirjallisuuskoe Valintakoekirjan (J.R. McNeill & William McNeill: Verkottunut
LisätiedotVastuullisuussuunnitelma 2018
Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen
LisätiedotReino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa
Reino Hjerppe Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa 1960-LUVULLA PUHUTTIIN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ PELÄTTIIN MAAPALLON VÄESTÖN KASVAVAN HALLITSEMATTOMAN SUUREKSI VÄESTÖN KASVU OLI
LisätiedotEU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011
EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotKEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI. Juhani Koponen 10.9. 2009
KEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI Juhani Koponen 10.9. 2009 Luennon teemoja Kehitysmaatutkimuksesta ja käsitteistä Kehityksen käsitehistoriaaa Kehityksen kolme ulottuvuutta: prosessi, ideaali ja interventio
LisätiedotTässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä
Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän
LisätiedotLataa Maapallon ilmastohistoria - Juha Pekka Lunkka. Lataa
Lataa Maapallon ilmastohistoria - Juha Pekka Lunkka Lataa Kirjailija: Juha Pekka Lunkka ISBN: 9789524950831 Sivumäärä: 286 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.47 Mb Maapallon ilmasto ja ympäristö ovat muuttuneet
LisätiedotTyöelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet
Antti Kasvio Työterveyslaitos Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Suomalainen koulutus 2030 foorumi 19.11. 2009 Jäsennystä Kaksi peruslähestymistapaa tulevaisuutta koskevassa keskustelussa
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT
KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti
LisätiedotSuomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö
Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön
LisätiedotDigitalisaation hyödyntäminen kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa
Digitalisaation hyödyntäminen kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, maa- ja metsätalousministeriö, Digitalisaatiotyöpaja 7.6.2018, Elinkeinoelämän keskusliitto EK 6.6.2018
LisätiedotFrank Martela Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto Osakas, Filosofian Akatemia Oy
ONKO SUOMI VARAUTUNUT HYVINVOINNIN JA TALOUSKASVUN IRTIKYTKEYTYMISEEN AIKANA JOLLOIN TYÖTÄ EI ENÄÄ OLE KAIKILLE JA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT VÄHENEVÄT RAJUSTI? Frank Martela Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto
LisätiedotBio- ja ympäristökysymykset
Bio- ja ympäristökysymykset 1. Niukkenevat luonnonvarat 2. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hoito ja käyttö sekä niistä valmistetut tuotteet ja palvelut viennin vahvistajina 3. Moniulotteinen kestävyys
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotYmpäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua
Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi Megatrendit - lähtökohdat
Lisätiedot1. Ympäristökasvatus Inkoossa
Sisällys 1. Ympäristökasvatus Inkoossa... 2 1.1. Myönteinen suhde luontoon ja ympäristöön... 2 2. Kestävä kehitys... 4 2.1. Agenda 2030... 4 2.2. Kestävä kehitys opetusta ja kasvatusta ohjaavissa suunnitelmissa...
LisätiedotKAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY
KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY 10.11.2015 Miksi resurssiviisautta tarvitaan Miksi kaupunkien pitää muuttua Mitä resurssiviisaus tarkoittaa Mitä sillä
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun
LisätiedotSuunnitelma 0,7% -varojen käytöstä
Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa
LisätiedotKansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus
Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen
Lisätiedotainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi.
TALOUSTUTKIMUS OY 20141229 11:28:59 TYÖ 000012172.12 TAULUKKO 41015 ss VER % Telebus vko 51A-52A/2014 Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta
LisätiedotSUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA
SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)
LisätiedotKaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.
Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.2009 Ekologian ulottuvuudet Ekologiana tai ekologisuutena esitetyn asian
LisätiedotEU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.
EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus
LisätiedotMetsäpolitiikka arvioitavana
Metsäpolitiikka arvioitavana Päättäjien 33. Metsäakatemia Seminaarijakso, Majvik, 12.9.2012 Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1.Metsäpolitiikan toimintaympäristö
LisätiedotTulevaisuuden ennakointimenetelmiä ja toteutuksia. Henrik Ramste tekniikan tohtori kauppatieteiden lisensiaatti
Tulevaisuuden ennakointimenetelmiä ja toteutuksia Henrik Ramste tekniikan tohtori kauppatieteiden lisensiaatti Toimintaympäristön ja sen muutosten tarkastelu Ympäristön ilmiöiden ja muutosten systemaattista
LisätiedotGlobaali kiertotalous ja kestävä kehitys
Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen
LisätiedotHyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi
1 MUISTIO 19.2.2015 Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi Perjantai-ryhmän järjestämä dialogi monenkeskisen kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa Aika: tiistaina 10.2.2015 klo 15-17 Paikka: Eduskuntatalo,
LisätiedotStrategisen tutkimuksen rahoitus
Strategisen tutkimuksen rahoitus HENVI-LUKE-verkottumistilaisuus 26.1.2015 Tiina Petänen 1 Mitä on strateginen tutkimus? Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto
LisätiedotMetsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa
Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa WEC Finlandin & Ilmansuojeluyhdistys ry:n seminaari 12.3.2018 Outi Honkatukia Ilmastoasioiden pääneuvottelija Keskeiset viestit 1. Maankäytöllä on väliä
LisätiedotMinne menet Post 2015- kehitysagenda?
Minne menet Post 2015- kehitysagenda? Kepan syyskokous, Aino Pennanen, Kehityspoliittinen asiantuntija 21/11/2014 Ohjelma Klo 9.30-10.45 tilaisuuden avaus Aino Pennanen Johdatus Post 2015 agendaan ja siihen
Lisätiedot