Laadunhallinta validoinnissa kahdeksan vaiheen prosessi Anni Karttunen, vastaava asiantuntija Opetushallitus Kansainvälistymispalvelut
Työnhaussa IKEAssa
Validoinnin laadun kahdeksan askelta
Informaatio Informaatiovaihe pureutuu kysymyksiin MIKSI, MITEN, KENELLE, MISSÄ ja MILLOIN Kaikilla kohderyhmillä pitäisi olla yhtäläinen ymmärrys validointiprosessista ja standardeista Informaatiota pitäisi olla saatavilla erilaisissa muodoissa ja erilaisissa paikoissa.
Järjestelmän edellytykset Lainsäädäntö ja ohjaus Rahoitusmekanismit Yhteistyörakenteet toimijoiden kesken Osaamisperustaiset tutkintojen perusteet Osaamisperustaiset arvioinnin kohteet ja kriteerit Asenneilmapiiri
Dokumentointi - hallinto Validointiprosessin hyvä dokumentointi kunkin yksilön kohdalla parantaa järjestelmän läpinäkyvyyttä, tukee yksilön oikeuksia ja vahvistaa validoinnin järjestelmällisyyttä. Dokumentointia voisi verrata luomuviljelyyn: koko tuotantoprosessi pitäisi pystyä jäljittämään pellolle saakka. Dokumentointijärjestelmässä pitäisi näkyä kunkin vaiheen tapahtumat: Ohjauskeskustelut Sopimukset Etenemissuunnitelmat ja aikataulutus Arvioinnin tulokset Sertifiointi / todistukset
Koordinaatio Koordinoinnin / koordinaattorin tehtävänä on: Monitoroida validointiprosessia Kouluttaa / tukea / ohjata validoinnin parissa toimivia arvioijia ja ohjaajia Koordinoida validointimenettelyjen kehittämistä Auttaa asiantuntijayhteisöjen / toimijaverkostojen muodostamisessa
Ohjaus Ohjaus kuvaa validointiprosessin: Hyödyt yksilölle Miten validointi toimii Mitkä ovat yksilön oikeudet ja velvollisuudet Mitkä ovat arvoinnin kriteerit Miten ja mitä dokumentoidaan hallinnollisesti Millaisen todistuksen prosessista saa Mitä muita lopputulemia validoinnista voi yksilölle olla kuin todistus Millaisia oppimispolkuja yksilölle on tarjolla validoinnin jälkeen
Kartoitus tekee osaamisen näkyväksi Kartoitus rakentaa tulevaisuuden tiekarttaa. Kartoituksen tarkoituksena selvittää mikä on kandidaatille sopivin tutkinto, minkä tasoista ja minkä laajuista osaamista kandidaatilla on, jotta voidaan rakentaa suunnitelma Kartoituksessa pitäisi käyttä useita eri metodeja, jotta yksilön osaaminen voitaisiin dokumentoida perusteellisesti: Yksilön työtodistukset, todistukset erilaisista koulutuksista ja tutkinnoista Kuvamateriaali Portfoliot Muut mahdolliset osaamiskuvaukset
Arviointi Arvioinnin tulisi olla luotettavaa Arvioijien tulisi olla päteviä validointimenettelyissä, arviointimetodiikassa ja sillä alalla, jota he arvioivat. Arviointimenetelmiä pitäisi olla useita ja arvioinnissa olisi hyvä käyttää niitä monipuolisesti Arviointikriteerien pitäisi olla yksiselitteisiä ja selkeitä (niin kandidaatille kuin arvioijillekin) Arvioijilla tulee olla selkeä käsitys arviointikriteerien tulkinnasta.
Seuranta Arvioinnin jälkeen yksilöllä on oikeus saada palautetta arvioinnin tuloksista ja seurauksista: Lyhentyykö opiskeluaika mahdollisesti? Mitkä ovat työllistymisen tai jatko/lisäkoulutusmahdollisuudet? Entä jos tuloksia ei tunnusteta, mitä seuraa? Entä jos kandidaatti ei ole samaa mieltä arvioinnin tulosten kanssa? Tuntevatko kaikki valitusprosessin? Onko ohjausta saatavilla vielä arvioinnin ja tunnustamisprosessin jälkeen tarvittaessa?
Linkkejä Kahdeksan laadun askelta osaamisen validoinnissa: http://nvl.org/portals/0/digarticle/11675/quality_model_validation_eng.pdf Kompetenssiprofiilit kussakin validoinnin vaiheessa: http://nvl.org/portals/0/digarticle/13411/competenceprofiles_2015_eng.pdf 27/03/2017 Opetushallitus 12