AIKAMME IKAROKSEN YÖLENTO VAI POSTMODERNI YKSISARVINEN Sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden näkemyksiä ja kokemuksia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvista asiakkaista ja työtovereista Matti Pihlaja Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) + kirkon työntekijän virkakelpoisuus
SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ...4 ABSTRACT...5 1 JOHDANTO...6 2 SEKSUAALI- JA SUKUPUOLIVÄHEMMISTÖT TYÖELÄMÄSSÄ...8 2.1 Seksuaalisuus 8 2.2 Sukupuoli 9 2.3 Seksuaalivähemmistöt 12 2.4 Sukupuolivähemmistöt 15 3 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSTAVOITTEET...16 4 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS...17 4.1 Tutkimusmenetelmän valita 17 4.2 Tutkimusjoukon valinta ja aineiston keruu 17 4.3 Aineiston analyysi 18 4.4 Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus 19 5 TULOKSET...20 5.1 Vastaajien taustatiedot 20 5.2 Työntekijöiden suhtautuminen 20 5.2.1 Henkilökohtainen suhtautuminen 21 5.2.2 Sisäinen yhteisö 22 5.2.3 Ulkoinen yhteisö 22 6 JOHOTOPÄÄTÖKSET...24
7 POHDINTA...25 8 LÄHTEET...27 LIITTEET...28 Liite 1. Kyselylomake 28 Liite 2. Esimerkki sisällön analyysistä 29
TIIVISTELMÄ Pihlaja, Matti. Aikamme Ikaroksen yölento vai postmoderni yksisarvinen: Sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden näkemyksiä ja kokemuksia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvista asiakkaista ja työtovereista. Oulu, kevät 2005. 27 sivua, 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö. Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma. Sosionomi (AMK) + kirkon diakoniatyöntekijän virkakelpoisuus. Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda kuvaa sosiaali- ja terveysalan työtekijöiden kokemuksista ja asenteista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvia asiakkaita ja työtovereita kohtaan. Aineisto kerättiin lomakkeen avulla aineistonkeruutilaisuudessa sekä sähköpostin välityksellä. Tutkimusjoukko koostui Arjen mielenterveyskoulutukseen osallistuneista, 30 sosiaali- ja terveysalan työntekijästä. Vastauksia tuli määräaikaan mennessä yhteensä viisi. Aineiston analysointimenetelmänä käytettiin sisällön analyysiä. Työntekijöiden suhtautumisesta voitiin erottaa kaksi eri ulottuvuutta: työntekijän oma, henkilökohtainen suhtautuminen sekä ammatillinen suhtautuminen. Työntekijät uskovat, että tulevaisuudessa yleisen ilmapiirin muuttuessa suvaitsevammaksi ja vapautuneemmaksi, asiakkaiden ja työtovereiden joukossa tulee olemaan nykyistä enemmän ihmisiä, jotka julkisesti ja avoimesti uskaltavat kuulua seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön. Ilmapiirin vapautumista odotetaan tapahtuvaksi, varsinkin pienillä paikkakunnilla missä yleinen asennoituminen koetaan vanhoilliseksi. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat väistämätön osa kulttuuriamme ja yhteiskuntaamme, niin myös osa sosiaali- ja terveysalaa. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskeva lainsäädäntö on muuttunut ajansaatossa yhä suvaitsevammaksi. Tämä sama tulee tapahtumaan myös ihmisten asenteissa, mutta muutos on hidas. Asiasanat: Seksuaalinen identiteetti, seksuaaliset vähemmistöt, sukupuolivähemmistöt, kvalitatiivinen tutkimus, analyysi
ABSTRACT Pihlaja, Matti. The night flight of Icarus of our time or the Postmodern Unicorn: The feelings and thoughts of the workers of social welfare and health care about sexual and gender minorities as a client and fellow worker. Oulu, spring 2006. Language: Finnish, 27 pages, 2 appendices. Diaconia Polytechnic, Oulu Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. Degree Programme in Social Services, Option in Christian Diaconal Work. The aim of the study was to draw a picture of the experiences and attitudes that workers of social welfare and health care have about clients and fellow workers who belong sexual and gender minorities. The research data were tried to gather from 30 people who work in social welfare and health care in Finland. All these were part of Arjen mielenterveys education group. The research data were gathered in a special meeting and also by e-mail. Altogether five questionnaires were returned within the time limit. The analysis was carried out by using content analysis. Two main dimensions can be found in the attitudes of the workers: the worker s own, personal attitude and his professional attitude. The difference between these can be considerable, but personal feelings are not allowed to affect the work and professional attitude. The workers believe that in the future, when the attitudes of the whole society change, there will be more fellow workers and clients, who are not afraid to belong to sexual and gender minorities. This change in attitudes is expected to happen, especially in smaller regions, where attitudes are generally seen to be quite conservative. Sexual and gender minorities are a real part of our culture and our society, as well they are a part of social welfare and health care. The laws regarding sexual and gender minorities has changed much more liberal and tolerant. The same will happen in people s attitudes too, but the change takes time. Keywords: Sexual identity, sexual minorities, gender minorities, qualitative method, analysis
1 JOHDANTO Seksuaalivähemmistöt ovat nostaneet päätään yhteiskunnassamme. Media on tuonut tietoisuuteemme oman näkemyksensä homojen ja lesbojen elämästä. Lehdistä saamme lukea, kuinka joku julkisuuden henkilö tulee kaapista. Seksuaalivähemmistöt ovat olleet aina aikojen alusta asti osa yhteiskuntaa ja kulttuuria, mutta suhtautuminen heistä kohtaan on vaihdellut vallitsevasta kulttuurista riippuen. Nykyään seksuaalivähemmistöt, homo- ja biseksuaalit ovat entistä näkyvämpi osa yhteiskuntamme ja kulttuuriamme. Suuri vaikutus tähän on ollut sillä, että homoseksuaalinen käyttäytyminen ja homosuhteet eivät ole enää lainvastaista, eikä sitä luokitella enää sairaudeksikaan. Myös suuri vaikutus on ollut uudella parisuhdelailla, joka astui voimaan keväällä 2002. Tämä uusi laki mahdollistaa samaa sukupuolta olevien parien suhteen rekisteröimisen. Valtion päätäntäelimet ja erinäiset työryhmät pohtivat tällä hetkellä kuumeisesti samaa sukupuolta olevien parien adoptio-oikeutta koskevaa lainsäädäntöä. Kirkko on myös valmistelemassa omaa kantaansa suhteessa seksuaalivähemmistöihin. Kirkon asettaman työryhmän oli tarkoitus valmistella lausunto vuoden 2005 keväälle, mutta työryhmä päätti lykätä lausunnon julkaisua ainakin vuodella eteenpäin. Opinnäytetyöni aiheena olivat sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden näkemykset ja kokemukset seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvista asiakkaista sekä kollegoista. Tarkoituksena oli kuvata: millaisia ennakkoluuloja sekä käsityksiä työntekijällä on, millaisia tunteita kyseinen asia herättää ja miten kyseessä oleva asia vaikuttaa suhtautumiseen ja mitä mieltä työntekijä on seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvasta kollegasta. On toivottavaa, että opinnäytetyö saavuttaa lukijansa. Jo aineistoa kerättäessä oli pyrkimyksenä saada vastaaja pohtimaan omia asenteitaan ja suhtautumistaan niin ammatillisessa mielessä kuin yksilötasollakin. Tämä olisi tärkeää siksi, koska on kiistaton fakta, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat pysyvä osa yhteiskuntaamme. Vielä tänään ei asia tule välttämättä esille asiakkaiden ja työtovereiden kesken, mutta tulevai
7 suudessa asia tulee julki entistä useammin, yleisen ilmapiirin muuttuessa avoimemmaksi sekä suvaitsevaisemmaksi. Seksuaalivähemmistöistä on nykyään saatavilla jo suhteellisen paljon hyvää kirjallisuutta ja uusia teoksia aiheen tiimoilta julkaistaan melko tiheään. Opinnäytetyössäni pyrin kuvailemaan tiivistetysti ihmisen seksuaalisuuden, sukupuolen sekä käsitteet seksuaalivähemmistö ja sukupuolivähemmistö. Tämä siksi, että lukijalla olisi mahdollisuus ymmärtää se tosiseikka, että maailma ei ole jakautunut vain kahteen sukupuoleen, eikä seksuaalisuus ole jakautunut vain homoseksuaalisuuteen ja heteroseksuaalisuuteen. Sukupuoli ja seksuaalisuus ovat janoja, joiden ääripäissä ovat mies ja nainen, heteroseksuaalisuus ja homoseksuaalisuus. Ihminen asettuu näiden välille, jokainen yksilöllisesti omaan kohtaansa.
8 2 SEKSUAALI- JA SUKUPUOLIVÄHEMMISTÖT TYÖELÄMÄSSÄ Opinnäytetyössäni käsittelen kahta vähemmistöryhmää: seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä. Käsitteiden määrittely on tärkeää tulevan takia, jotta työ avautuu lukijalle helpommin ja laaja-alaisemmin. Vielä nykyäänkin yhteiskunnassamme vallitsee heterooletuksellinen ilmapiiri. Tämä ilmapiiri pitää heteroseksuaalisuutta ainoana normaalina ja luonnollisena seksuaalisuuden muotona ja siitä poikkeava seksuaalisuus on poikkeavaa, epänormaalia. Homoseksuaalinen seksi oli rangaistavaa Suomessa aina vuoteen 1971 asti, vaikka se dekriminalisoitiin esimerkiksi Islannissa ja Tanskassa vuonna 1930 ja Ruotsissa 1944. Vuodesta 1971 lähtien homoseksuaalisuus oli suomessa rekisteröity sairaudeksi ja myös homosuhteiden suojaikärajat olivat korkeammat kuin heterosuhteilla vuoteen 1999 saakka. Homoseksuaalisuus poistettiin kansallisesta sairausluokituksesta vuonna 1981. Suomi on siis tullut jälkijunassa suvaitsevaisuudessa seksuaalivähemmistöjä kohtaan. (Kontula, O., Lottes, I., 2000) Kaikki sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät määrittelyt ja rajaukset ovat ihmisten keksimiä ja ne muuttavat muotoaan ajan mukana. Tällaiselle lokeroinnille ei juuri olisi tarvetta, jos olisi yhdentekevää, millaisia ihmiset seksuaaliselta suuntautuneisuudelta ja sukupuoleltaan ovat. (Lehtonen, J., 2002, 12) 2.1 Seksuaalisuus Seksuaalisuus on vaikeasti määriteltävä asia. Sitä pidetään ihmisen tapana esitellä itseään ja tulkita itseään itselleen sekä toisille elävänä yksilönä, miehenä ja naisena. Usein seksuaalisuus liitetään yksilön ulkoisiin ruumiillisiin ominaisuuksiin, sukupuolikäyttäytymiseen sekä yksilön toimintaan yhdyntätilanteessa. Seksuaalisuus on kuitenkin muutakin; yksilö ilmentää seksuaalisuuttaan ajatuksillaan, sanoillaan, teoillaan, arvoillaan, sekä käyttäytymisellään; sekä eroottisella että ei-eroottisella. (Virtanen, J., 2002, 21)
9 Seksuaalisuus on välittäjäaineiden ja neuromodulaattoreiden tuottamia reaktiovasteita, biologista hormonitoimintaa ja aivotoimintaa. Seksuaalisuus ei kuitenkaan ole pelkästään biologis-anatominen ulottuvuus joka on yllä mainittujen asioiden integraatio. Ihmisen seksuaalisuus lähtee myös yksilöstä itsestään; hänen omasta käsityksestä, kokemuksesta sekä tietoisuudesta omasta sukupuolestaan. Tämän lisäksi seksuaalisuuteen liittyy myös muiden ihmisten, yhteisön tulkinta ja näkemys yksilöstä. Seksuaalisuutta tulee siis tarkastella moninaisena eri ulottuvuuksien integroituneena kokonaisuutena. (Virtanen, J., 2002, 35) 2.2 Sukupuoli Suuri merkitys ihmisen seksuaalisuudelle on yksilön sukupuoli. Yleisesti länsimaisessa kulttuurissa ihmiset jaotellaan kahteen eri sukupuoleen, miehiksi ja naisiksi. Sukupuoli ei kuitenkaan ole aivan näin yksiselitteinen. Hyvä tapa lähestyä sukupuolta on lähteä tutkimaan sitä neljän eri ulottuvuuden kautta: biologisen, anatomisen, psykologisen ja sosiaalisen sukupuolen kautta. (Virtanen, J., 2002, 35) Biologinen sukupuoli Hedelmöityksessä määräytyy ihmisen sukupuoli. Tähän vaikuttaa vanhemmilta saadut sukupuolikromosomit, minkä tähden voidaan myös puhua geneettisestä sukupuolesta. Kahden X-kromosomin (XX) läsnäolo alkiokehityksessä vaikuttaa siten, että alkiolle kehittyy feministiset sisäiset ja ulkoiset sukupuolielimet. Mikäli kehityksessä on mukana Y-kromosomi (XY) kehittyy alkiolle maskuliiniset sukupuolielimet. Aluksi alkio on samanlainen kromosomeista huolimatta ja erilaistuminen alkaa noin kuudennella raskausviikolla. (Virtanen, J., 2002)
10 Nykylääketiede tuntee joukon sukupuolikromosomiston häiriöitä, joilla voi olla suurestikin vaikutusta ihmisen seksuaalisuuteen myöhemmällä iällä. Tällaisia häiriöitä on muun muassa Turnerin syndrooma. Tässä harvinaisessa syndroomassa feministinen kromosomisto koostuu yhdestä X-kromosomista (XO) jonka johdosta kromosomien kokonaismäärä on 45 normaalin 46 sijaan. Syndroomasta kärsivillä tytöillä rintojen kehitys jää vähäiseksi ja heidän sisäisistä sukupuolielimistään puuttuvat ovaariot kokonaan tai ne ovat kehittyneet vajavaisiksi. Tytöille kehittyy naisen seksuaali-identiteetti, mutta hedelmällisyys on heikko tai he jäävät kokonaan steriileiksi. (Virtanen, J., 2002) Toinen tunnettu ja hieman yleisempi häiriö on Klinefelterin syndrooma. Häiriö syntyy kun isän siittiö, joka on Y-kromosomilla varustettu, hedelmöittää munasolun, jossa on jo kaksi X-kromosomia. Tällöin syntyy XXY-alkio, josta kehittyy poika Y-kromosomin ohjaamana. Ylimääräinen X-kromosomi kuitenkin häiritsee kehitystä, jonka seurauksena penis ja kivekset vajaakehittyvät. Tästä seuraa steriliteetti. Klinefelter-miesten seksuaalivietti on vähäinen tai se puuttuu kokonaan. Lisäksi osalle pojista kehittyy fyysisiä naisellisia piirteitä kuten rinnat. (Virtanen, J., 2002) Geneettisten häiriöiden lisäksi yksilön seksuaalisuuden psyykkiseen ja fyysiseen kehitykseen vaikuttaa myös hormonaaliset tekijät. Androgeenihormonien läsnäolo johtaa maskuliiniseen kehitykseen kromosomin tyypistä huolimatta. X- ja Y-kromosomien yhdistelmät luovat pohjan seksuaaliselle kehitykselle, jota muokkaa raskausajan hormonivaikutukset. (Virtanen, J., 2002, 39) Anatominen sukupuoli Kehon rakenteelliset ominaisuudet määräävät yksilön anatomisen sukupuolen. Näillä ominaisuuksilla tarkoitetaan pääasiassa sisäisiä ja ulkoisia sukupuolielimiä sekä sekundaarisia sukupuoliominaisuuksia. Tunnistettaessa anatomista sukupuolta täytyy tarkastella sukupuolielinten havainnoinnin lisäksi myös muiden sukupuoliominaisuuksien käsittelyä. Naisen tunnistamme ruumiin muodon ja koon, rintojen, lantion, kasvojen
11 rakenteen sekä ulkoisten ja sisäisten sukupuolielinten perusteella. Miestä tunnistettaessa kiinnitämme samankaltaisiin asioihin huomiota: maskuliiniseen ruumiinrakenteeseen ja lihasmassaan, kasvoihin, karvoituksen runsauteen sekä sukupuolielimiin. Näiden kautta ihminen myös lähettää seksuaalisia signaaleja tiedostamattomassa ja joskus tietoisessa seksuaalisessa viestinnässä. (Virtanen, J., 2002) Ihminen on pyrkinyt korostamaan ja onkin korostanut seksuaalisuuttaan läpi historiansa. Tällä on pyritty parantamaan mahdollisen kumppanin löytämistä ja lisääntymistä. Postmodernissa maailmassa viestinnässä ja markkinoinnissa seksuaalisuudella on pyritty huomion saamiseen ja sen kautta taloudelliseen menestykseen. Nyky-yhteiskunnassa seksuaalisuudessa korostuu entistä enemmän ulkoiset sukupuoliominaisuudet määritettäessä yksilön seksuaalisuutta, minkä johdosta miehekkään vartalon lihaksikkuuden ja naisellisen vartalon lantion, pakaroiden ja rintojen korostaminen on lisääntynyt. Ulkoisilla ominaisuuksilla on suuri merkitys nykyihmiselle hänen määrittäessään omaa seksuaalisuuttaan. Pieni penis tai pienet rinnat voivat vaikuttaa seksuaalisuuteen alentavasti kun taas keho joka vastaa vallitsevaa ihannetta voi nostaa ihmisen itsetuntoa ja lisätä seksuaalisuuden tuntoa. (Virtanen, J., 2002, 42) Psykologinen sukupuoli Psykologinen sukupuoli määräytyy siitä, miten yksilö itse itsensä näkee naisena tai miehenä; yksilön oma sisäinen käsitys ja tulkinta omasta sukupuolestaan. Psykologinen sukupuolen muodostumiseen vaikuttavat biologiset ominaisuudet, mutta nykyään nähdään, että sukupuoli-identiteetin ja sukupuolten välisten käytöksen erot ovat enemmän opittuja psykologis-sosiaalisten tekijöiden ohjaamia. Tätä näkemystä tukee se, että naisten ja miesten väliset perinteiset identiteetti- ja käyttäytymiserot ovat pienentyneet ilman mitään biologista perustaa. (Virtanen, J., 2002)
12 Historiallisesti ajateltuna on kulttuurimme hyvin vahvasti kaksijakoinen sukupuolen suhteen. Tämä tuottaa ongelmia tilanteissa, joissa henkilön psykologinen sukupuoli on epävakaa tai vastakkainen anatomiseen ja biologiseen sukupuoleen verrattuna. (Virtanen, J., 2002, 44) Sosiaalinen sukupuoli Sosiaalinen sukupuoli on kulttuurisidonnainen. Se on yhteisön kokemus ja tulkinta ihmisen sukupuolesta. Kulttuurihistoriamme ohjaamina toteutamme stereotypiaa jakaa ihmiset miehiksi ja naisiksi. Tämän pyrkimyksen taustalla on virheellinen mutta vallitseva käsitys ihmisten jakautumisesta 100-prosenttisiin miehiin ja 100-prosenttisiin naisiin. Tämän virheellisen ajattelun katsotaan johtaneen siihen että miehen ja naisen katsotaan olevan psykologisesti ja seksuaalisesti erilaisia, että miehet ovat luonnostaan voimakkaampi sukupuoli kuin naiset ja että miesten ja naisten erot sekä miesten hallitsevuus ovat biologisesti välttämättömiä. Tällainen jako 100-prosenttisiin miehiin ja naisiin on virheellinen. Ihmiset ovat esimerkiksi anatomialtaan vallitsevasti feminiinisiä tai maskuliinisia, mutta kaikista löytyy kuitenkin enemmän tai vähemmän myös vastakkaisen sukupuolen ominaisuuksia. (Virtanen, J., 2002) Sosiaaliseen sukupuoleen kuuluu myös osana ihmisen juridinen sukupuoli. Ihmisen juridinen asema vallitsevassa kulttuurissa määrää ihmisen juridisen sukupuolen. Ongelmallista on jos yksilö näkee oman psykologisen sukupuolen eri tavalla kuin yhteiskunta sen tulkitsee. (Virtanen, J., 2002, 45) 2.3 Seksuaalivähemmistöt Tässä tutkimuksessa termi seksuaalivähemmistöt sisältää termit homo- ja biseksuaalisuus sekä homot lesbot ja biseksuaalit. Yleensä seksuaalisuudesta puhuttaessa puhutaan vain sen äärimuodoista homo- ja heteroseksuaalisuudesta, bi-seksuaalisuuden jäädessä
13 vähemmälle huomiolle. Seksuaalisuus on jana, jonka toisessa ääripäässä on 100 % heterot ja toisessa ääripäässä 100 % homot ja biseksuaalisuus on näiden ääripäiden välillä. Ihmiset asettuvat jokainen yksilöllisesti tälle janalle ja loppupeleissä jokainen määrittää itse paikkansa tällä janalla. Homoseksuaalisuus Homoseksuaalisuutta on ilmennyt kaikkina aikoina ja kaikissa kulttuureissa. Miten homoseksuaalisuuteen on suhtauduttu on vaihdellut suurestikin läpi historian. Antiikin kreikassa miesten välinen homoseksuaalisuus oli laajalti hyväksyttyä. Joissain tilanteissa sitä pidettiin jopa seksuaalisuuden korkeimpana ilmentymänä. Ihannoiduin kahden miehen seksuaalinen suhde oli kauniin nuorukaisen suhde vanhempaan, viisaaseen mieheen. Oli myös luostareita, joiden alueelle oli pääsy kielletty nuorukaisilta, joilla ei vielä parta kasva. Tämä siksi, että heidät luokiteltiin, naisten ohella, uhaksi siveyteen sitoutuneille munkeille. (Nissinen, M., Tuovinen, L., 2003, 66) Homoseksuaali ihminen tuntee emotionaalista, sosiaalista ja seksuaalista vetoa pääsääntöisesti samaa sukupuolta olevaan ihmiseen. Vakiintunut termi arkielämässä puhuttaessa homoseksuaalisesta miehestä on homo ja vastaavasti homoseksuaalista naisesta puhuttaessa on vakiintunut termi lesbo. (www.seta.fi) Homoseksuaalisuutta on pyritty selittämään erilaisin keinoin läpi ihmisen historian. Selitystä homoseksuaalisuuteen on pyritty löytää muun muassa geeniperimästä, äidin sikiöajan hormonitoiminnasta ja varhaisen lapsuuden tunnesuhteista. Tällainen syiden hakeminen on kuitenkin jokseenkin syrjivää, sillä niissä ajatellaan homoseksuaalisuuden olevan jotain poikkeavaa. (www.seta.fi) On vaikea vetää selvää rajaa ja jaotella sen eripuolille homot ja heterot. Kaikki ihmiset jotka tuntevat fyysistä, psyykkistä ja/tai emotionaalista vetoa samaa sukupuolta olevaa ihmistä kohtaan, ei miellä itseään homoseksuaaliksi. Toisaalta taas kaikki jotka mieltä-
14 vät itsensä homoseksuaaliksi eivät elä seksi- tai parisuhteessa samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa. (Lehtonen, J., 2002, 11) On jokaisen ihmisen määrittelyvallassa mikä merkitys seksuaalisuudella on omassa elämässään ja identiteetin muodostuksessa. Jotkut määrittävät itsensä vaikkapa homo- ja biseksuaaliksi yhtä aikaa, jotkut melkein heteroiksi ja jotkut käyttävät itsestään nimitystä ei-hetero. Tämä lisää seksuaalisuuden kirjoa entisestään. (Lehtonen, J., Nissinen, J. & Socada, M. 1997, 22) Biseksuaalisuus Biseksuaalisuus termi kertoo ihmisen kyvystä tuntea emotionaalista, sosiaalista ja seksuaalista vetoa kumpaa tahansa sukupuolta kohtaan. Biseksuaalisuus tuo esiin seksuaalisuuden aktiivisen luonteen joka kyseenalaistaa seksuaalisuuden vanhaa jaottelua heteroja homoseksuaalisuuteen. (www.seta.fi) Seksuaalisuutta tutkitaan nykyään muunkin kuin sukupuolen kautta. Tämä on johtanut siihen, että myös biseksuaalisuus on noussut pinnalle näkyviin. Nykyäänkin on vielä selvittämättä onko ihminen syvimmiltään biseksuaalinen ja kuinka paljon seksuaalisuuden ilmaisemisessa ja sille asetetuissa rajoitteissa on opittua. (www.seta.f) Jotkut homoseksuaaliksi itsensä määrittävät on jossain elämän vaiheessa ollut heterosuhteessa, tuntenut vetoa tai harrastanut seksiä vastakkaista sukupuolta olevan kanssa, tai toisin päin. Silti nämä ihmiset eivät välttämättä koe olevansa biseksuaaleja. Tällaiset tuntemukset ja kokemukset eivät aina häiritse henkilön varmuutta omasta seksuaalisuudestaan. Jokainen ihminen on itse oman seksuaalisuutensa herra/rouva ja määrittää itse oman seksuaalisuutensa. (Lehtonen, J., Nissinen, J. & Socada, M. 1997, 35)
15 2.4 Sukupuolivähemmistöt Puhuttaessa sukupuolivähemmistöstä tarkoitetaan sillä yleensä transsukupuolisuutta. Transsukupuolisuudessa ihminen kokee syntyneensä ruumiiseen, joka ei vastaa hänen itsensä oikeaksi kokemaa sukupuolta. Ihminen tuntee hänen anatomisen ja biologisen sukupuolensa vääräksi. Ihminen ei tunne kehoaan oikeaksi. Tällöin ihminen voi kokea suurtakin ahdistusta ja eroavaisuutta ympäröivästä yhteiskunnasta, jopa universaalia yksinäisyyttä. Sukupuoliristiriidan läpikäyminen on raskasta eivätkä kaikki transsukupuoliset ihmiset ikinä tule sinuiksi itsensä kanssa. (www.seta.fi) Sukupuolenkorjausprosessi voi olla tapa etsiä ratkaisua sukupuoliristiraidan aiheuttamaan ahdinkoon. Tämä prosessi alkaa, kun ihminen myöntää ja näkee sukupuoliristiriidan transsukupuolisuutena. Lääketieteelliseen sukupuolenkorjausprosessiin hakeutuminen on suuri askel ihmiselle. Kaikki trans-ihmiset eivät hakeudu tähän prosessiin. Lääketieteellinen sukupuolenkorjausprosessi on pitkä ja raskas. Siihen kuuluu muun muassa psykiatriset diagnosointi- ja seurantatutkimukset, muutoksia aikaansaavat lääketieteelliset hoidot (hormonihoito ja kirurgiset hoidot), tukihoidot ja kuntoutus sekä nimen ja juridisen sukupuolen vaihdos. (www.seta.fi)
16 3 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSTAVOITTEET Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda kuva sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden näkemyksiä ja kokemuksia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvista asiakkaista sekä työtovereista. Pyrkimyksenä oli saada kuva työntekijöiden asenteista sekä ennakkoluuloista, sekä niiden vaikutuksesta asiakassuhteeseen sekä suhteeseen työtovereita kohtaan. Yksi opinnäytetyön tavoitteista oli myös herättää työntekijä pohtimaan asenteitaan, ennakkoluulojaan sekä ennakkokäsityksiään niin henkilökohtaisella tasolla kuin työyhteisöstä päin peilaten. Tutkimustehtäviä olivat: I. Millaisia ennakkoluuloja ja -käsityksiä sosiaali- ja terveysalan työntekijöillä on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvista ihmisistä? II. Onko työntekijä kohdannut työssään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvia asiakkaita? III. Tietääkö työntekijä onko hänen työyhteisössään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvia henkilöitä? IV. Mitä mieltä työntekijä on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvista henkilöistä, joka työskentelevät sosiaali- ja terveysalalla?
17 4 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS 4.1 Tutkimusmenetelmän valita Tutkimus suoritettiin laadullisen tutkimuksen metodein. Laadullinen tutkimus on hyvä tutkimusmenetelmä tilanteessa jossa otos on pieni. Laadulliselle tutkimuksen aineistolle tyypillistä on se, että se on ilmaisultaan tekstiä. Aineisto voi olla tutkijasta riippuvaista tai riippumatonta. Tutkijasta riippuvaista aineistoa ovat esimerkiksi havainnoinnit ja haastattelut. Tutkijasta riippumattomampia aineistoja ovat esimerkiksi omaelämänkerrat, päiväkirjat ja muuta tarkoitusta varten tuotettu aineisto. (Eskola, J., Suoranta, J., 15) 4.2 Tutkimusjoukon valinta ja aineiston keruu Opinnäytetyöni on laadullinen tutkimus. Tutkimusjoukoksi valitsin Arjen mielenterveys-koulutukseen keväällä 2005 osallistuneet. Koulutukseen osallistuneet henkilöt olivat sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä koko Pohjois-Suomen alueelta. Koulutukseen osallistuneita henkilöitä oli noin 30. Tämä joukko sopi siis hyvin tutkimuksen tutkimusjoukoksi sekä laadultaan että määrältään. Aineiston keruuta varten järjestettiin tilaisuus Arjen mielenterveys-koulutuksen aikana Oulun Diakonia-ammattikorkeakoulun tiloissa keväällä 2005. Tässä tilaisuudessa kerroin opinnäytetyöstäni. Ennen aineistonkeruu tilaisuutta työstin kyselylomakkeen. Tämän lomakkeen ensimmäisen version näytin ohjaavalle opettajalleni. Tämän jälkeen tein tarvittavat muutokset ja lisäykset kaavakkeeseen saamani palautteen pohjalta. Tilaisuudessa jaoin kaikille kysymyslomakkeen ja selitin suullisesti lomakkeen läpi kohta kohdalta. Tämän jälkeen osallistujilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä koskien opinnäytetyötäni ja kyselyä. Osallistujille annoin mahdollisuuden vastata joko heti tai ottaa kysymyslomake mukaansa ja toimittaa vastaus minulle joko postin tai sähköpostin välityksellä kahden viikon sisällä. Huonon ajankohdan johdosta yksikään ei jäänyt vas-
18 taamaan kyselyyn heti, vaan kaikki osallistujat poistuivat esitykseni päätyttyä. Määräaikaan mennessä minulle oli toimitettu vain yksi vastaus. Lisäaineistoa päätin kokeilla hankkia sähköpostin välityksellä. Sähköpostin valitsin siksi, että se oli yksinkertaisin ja halvin tapa lähestyä ihmisiä tässä tilanteessa. Sain ohjaavalta opettajaltani Arjen mielenterveys-koulutukseen osallistuneiden sähköpostiosoitteet. Sähköpostissa kerroin jälleen opinnäytetyöstäni ja täsmensin kyselylomakkeen sisältöä. Vastausaikaa annoin noin kolme viikkoa. Tällä kertaa määräaikaan mennessä vastauksia tuli neljä. Näin ollen aineistoni kokonaismääräksi tuli loppujen lopuksi viisi. Vastauksista kaksi tuli sähköpostin välityksellä ja kolme postin välityksellä. 4.3 Aineiston analyysi Saatu aineisto analysoitiin käyttäen laadullisentutkimuksen sisällön analyysiä. Aineistomassasta pyritään löytämään oleellinen tieto tutkimusongelman kannalta. Tämän seurauksena voi aineistosta syntyä sitaattikokoelma. Tällä tavoin aineisto pyritään pelkistämään helpommaksi käsitellä. Tämän jälkeen aletaan etsiä yhtäläisyyksiä ja yhteisiä teemoja pelkistetystä aineistosta. (Eskola, J., Suoranta, J., 2003, 174) Aineiston analysoimisen aloitin lukemalla kaikki vastaukset. Arvioidessani vastausten laatua, tulin tulokseen että kaikki määräaikaan mennessä tullet vastaukset ovat laadultaan ja sisällöltään riittäviä tutkimukseen. Tämän jälkeen aloin poimimaan aineistomassasta oleellisia tietoja sitaattikokoelmaksi. Tämän jälkeen aloin etsimään yhteisiä teemoja ja asioita, jotka kumpusivat esiin pelkistetystä aineistosta. Kokosin samankaltaiset vastaukset yhteen. Näistä muodostui alakategorioita. Yhdistämällä alakategorioita muodostui yläkategorioita. Yläkategorioista muodostui yhdistäväkategoria.
19 4.4 Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus Laadulliselta tutkimukselta edellytetään, että se on pätevä. Pätevyydellä tarkoitetaan sitä, että tutkimuksen tulos vastaa sille asetettua tutkimuskohdetta ja päämäärää. Tutkimus ei ole pätevä, mikäli se vastaa eri kysymyksiin kuin sille on asetettu ja se vastaa huonosti tutkimuskohdetta. Laadullisen tutkimuksen pätevyydelle keskeistä on yleistykset joita tutkimuksessa tehdään prosessi edetessä ja päätelmät sekä johtopäätökset syntyvät aineistosta käsin. (Varto, J., 1992, 103) Opinnäytetyössä eettisten ratkaisujen tavoitteena on tasa-arvoinen vuorovaikutus, ihmisten kunnioittaminen sekä oikeudenmukaisuuden korostaminen. Kriittinen ajattelu tapa korostuu myös opinnäytetyön eettisessä puolessa. Tutkimusta tehtäessä tulee tutkijan kiinnittää huomiota moniin eettisiin kysymyksiin. Aineistoa kerättäessä tulee tutkijan kiinnittää huomiota keruu tapaan, kysymysten asetteluun ja muotoon sekä informaation riittävyyteen. Tutkijan on lisäksi mietittävä kenelle hän tutkimustaan tekee ja miksi. (Eskola, J., Suoranta, J., 2003) Opinnäytetyöni aineisto kerättiin niin, että jokaisella oli mahdollisuus vastata anonyymisti. Lisäksi vakuutin tutkimukseen osallistujille, että vastauksia ei tule lukemaan kukaan muu kuin minä sekä opinnäytetyötäni ohjaava opettaja. Vastauksia ei myöskään julkaista tai ne ei ole luettavissa missään sellaisinaan ja tulokset kirjataan niin, että niistä ei voi tunnistaa yksittäistä henkilöä. Tämä lisää tutkimuksen luotettavuutta ja sen eettisyyttä.
20 5 TULOKSET 5.1 Vastaajien taustatiedot Tutkimukseen vastasi yhteensä viisi sosiaali- ja terveysalan työntekijää. Tämä määrä vastaa noin 17 % koko otoksesta. Vastaajista kaikki olivat naisia. Vastaajien ikärakenne oli 26-vuotiaasta 39-vuotiaaseen. Vastanneista kaksi oli diakonissa-sairaanhoitajia, yksi sosionomi-diakoni, yksi psykiatrinen sairaanhoitaja sekä yksi ylioppilaspohjaisen perushoitajatutkinnon suorittanut. Vastaajista kaikki olivat työelämässä. 5.2 Työntekijöiden suhtautuminen Aineistosta kumpuaa paljon samankaltaisuutta. Puhuttaessa työntekijöiden suhtautumisesta tulee esille tietysti nyanssieroja, jotka johtuvat siitä että jokainen ihminen ajattelee itsenäisesti ja omaa oman elämänkatsomuksensa. Aineistosta nousi esiin kolme pääteemaa, joiden kautta raportoin opinnäytetyön tuloksia. Kaikissa vastauksissa tuli esille työntekijän oma suhtautuminen ja sen vaikutus, sisäisen yhteisön suhtautumien ja sen vaikutus sekä ulkoisen yhteisön suhtautuminen ja sen vaikutus. Oma suhtautuminen kertoo työntekijän omista asenteista, ennakkoluuloista ja kokemuksista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvia kohtaan. Sisäisellä yhteisöllä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa työntekijän omaa työyhteisöä. Aineistossa tuli vahvasti esille työyhteisössä vallitsevat asenteet ja niiden vaikutukset. Kolmantena kohtana on ulkoinen yhteisö, millä tässä tutkimuksessa tarkoitetaan paikkakuntaa. Aineistosta kävi ilmi, että paikkakunnilla vallitsevissa ilmapiireissä on eroja.
21 5.2.1 Henkilökohtainen suhtautuminen Yksikään vastaaja ei ollut törmännyt työssään seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluneeseen asiakkaaseen. Vastauksissa todetaan, että työntekijä ei ole ainakaan tietoinen asiakkaan seksuaalisesta tai sukupuolisesta suuntautumisesta. Kaksi vastaajaa myönsi itse olevansa biseksuaaleja. Tämän lisäksi toinen näistä vastaajista tiesi, että hänen työyhteisössään on myös toinen biseksuaali. Monessa vastauksessa todetaan, että omat seksuaaliset taipumukset ja mieltymykset eivät ole avoimen keskustelun aiheita. Tästä johtuen vastaajat eivät osanneet sano varmaksi, että onko heidän työtovereinaan seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvia. Työntekijöiden henkilökohtaiselle suhtautumiselle ja asenteille löytyi kaksi pääteemaa, jotka erosivat toisistaan osittain aika radikaalistikin. Vaikka työntekijän oma suhtautuminen olikin kielteinen, niin silti työntekijä ei antanut omien tuntemustensa vaikuttaa ammatillisuuteen. Siinä missä työntekijä ajattelee henkilökohtaisella tasolla seksuaalija sukupuolivähemmistöistä kielteisesti, hän suo työntekijänä, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisena, ihmisille vapauden olla oma itsensä, oli kyseessä sitten homo tai hetero. Vastauksista käy myös ilmi, että työntekijöitä ei ensisijaisesti edes kiinnosta asiakkaiden ja työtovereiden seksuaalisuus ja seksuaalinen suuntautuminen. Oma seksuaalisuus ja siihen liittyvät asiat eivät työntekijöiden mukaan ole ollut yleisiä keskustelunaiheita. Kahdesta vastauksesta kävi ilmi, että seksuaalisesta orientoitumisesta oli puhuttu vähän läheisen ja luotettavan työtoverin kanssa. Aineistosta nousi myös näkökulma, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien käyttäytyminen on vastoin Jumalan tahtoa, toisin sanoen syntiä. Tästä johdosta asennoituminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvia kohtaan oli kielteistä ja jopa tuomitsevaa.
22 5.2.2 Sisäinen yhteisö Kahdessa vastauksessa kerrottiin, että heidän työyhteisössään on seksuaalivähemmistöön kuuluva työntekijä. Toisessa näistä vastauksista vastaaja kertoi itsestään, toisessa vastaaja kirjoitti työtoveristaan. Vastauksista kävi ilmi, että kukaan vastaajista ei näe työtoverin kuulumista seksuaalitai sukupuolivähemmistöön sinänsä negatiivisena asiana työn kannalta. Päinvastoin tämä nähtiin ennemminkin työyhteisöä rikastavana ja mielenkiintoa herättävänä asiana. Seksuaalisuutta ei nähty työhön sinänsä vaikuttavana asiana, vaan vastauksissa korostui oman/toisen seksuaalisuuden vaikuttamattomuus työhön. Useassa vastauksessa kerrottiin työyhteisön olevan erittäin vanhoillinen. Tällä selitettiin se, että seksuaalisuus ja siihen liittyvät asiat eivät nousseet keskustelujen aiheiksi työyhteisön sisällä. Työyhteisön vanhoillisuuden nähtiin myös vaikuttavan siten, että asiakkaat eivät uskalla puhua työntekijän kanssa seksuaalisuudestaan ja suuntautumisestaan. Pelko tuomituksi, syrjityksi ja haukutuksi tulosta ei rajoittunut vastausten perusteella pelkästään asiakkaisiin, vaan sen vaikutus ulottui myös työntekijöihin. Vanhoillisessa työyhteisössä työskentelevät työntekijät kirjoittivat seksuaalisuuden ja siihen liittyvien asioiden olevan tabuja. Vastauksissa todettiin muutenkin vanhojen tabujen olevan vielä vahvasti osa työyhteisöjen kulttuuria. Työyhteisöä ei nähty hedelmälliseksi seksuaalisuuteen liittyvistä asioista keskustelemiseen. Vaikka lainsäädäntö onkin muuttunut ajan kuluessa suvaitsevaisemmaksi, nähtiin työyhteisöissä vallitsevan ilmapiirin ja asenteiden tulevan kaukana perässä. 5.2.3 Ulkoinen yhteisö Monet vastaajista asuivat, omien sanojensa mukaan, uskonnollisesti virittyneillä paikkakunnalla. Näistä vastauksista kävi ilmi, että uskonnollisen ja muutenkin vanhoillisen ulkoisen yhteisön asennoituminen vähemmistöjä kohtaan oli negatiivista, syrjivää ja tuomitsevaa. Tämä koski, muiden vähemmistöjen ohella, myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä. Tällaisen ulkoisen yhteisön nähtiin vaikuttava myös työntekijöiden työ-
23 hön. Vastauksissa todettiin, että pienillä, uskonnollisilla ja vanhoillisilla paikkakunnilla asiakkaat eivät uskaltaneet tuoda julki seksuaalisuuttaan. Syyksi tähän nähtiin pelko siitä, että ulkoinen yhteisö tuomitsee, alkaa syrjiä tai niin sanotusti hiillostaa keskuudestaan. Tällaiset tuntemukset eivät koskeneet pelkästään asiakkaita, vaan myös työtekijöillä oli samanlaisia pelkoja ulkoisen yhteisön suhteen. Osa vastaajista uskoi asiakkaiden käyvän mieluummin muualla keskustelemassa seksuaalisuudesta ja siihen liittyvistä asioista paljastumisen pelon tähden. Vastauksissa kävi ilmi myös se, että ulkoisen yhteisön suhtautumisessa on eroja kaupunkien ja kuntien välillä. Siinä missä pieni paikkakunta nähtiin tuomitsevana ympäristönä, kaupunki nähtiin avoimempana ja suvaitsevampana ympäristönä.
24 6 JOHOTOPÄÄTÖKSET 1. Seksuaalivähemmistöt ovat osa sosiaali- ja terveysalan työkenttää. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevien lakien muuttuessa suvaitsevimmiksi, yhä enemmän ihmisiä niin sanotusti uskaltautuu ulos kaapista. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvia ihmisiä löytyy niin asiakkaiden kuin työtovereidenkin joukosta. 2. Työntekijöiden suhtautumisesta voidaan erottaa kaksi eri ulottuvuutta. Työntekijän oma suhtautuminen voi olla hyvinkin kielteinen, mutta sen ei anneta vaikuttaa ammatilliseen suhtautumiseen. Jokaiselle asiakkaalle annetaan tilaa olla oma itsensä. 3. Työtoverin seksuaalisella suuntautumisella ei nähdä olevan vaikutusta työhön. Työntekijöiden näkemyksen mukaan työtoverin seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluminen ei vaikuta sinänsä tehtävään työhön. 4. Paikkakunnalla nähdään olevan vaikutusta suhtautumiseen. Uskonnollisilla, vanhoillisilla ja pienillä paikkakunnilla nähtiin suhtautumisen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan olevan kielteisempää kuin suurilla paikkakunnilla ja kaupungeissa. 5. Tulevaisuudessa uskotaan asiakaskunnasta ja työtovereista yhä useamman kuuluvan julkisesti seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Lainsäädännön muuttuessa suvaitsevaisemmaksi, nähdään myös yleisen ilmapiirin muuttuvan suvaitsevaisemmaksi. Tästä johtuen yhä useampi tulee niin sanotusti ulos kaapista.
25 7 POHDINTA Tutkimusjoukko koostui 30 sosiaali- ja terveysalantyöntekijää. Kyselyyni vastasi määräaikaan menneessä yhteensä viisi sosiaali- ja terveysalan työntekijää. Näin ollen vastausprosentti jäi alle viidenkymmenen. Aineisto oli kuitenkin tarpeeksi kattava ja vastaukset olivat laajoja ja laadukkaita. Kaikki kyselyyn vastanneista oli naisia, vaikka tutkimusjoukkoon kuului myös miehiä. Vastausten määrän jääminen viiteen voi johtua aiheen arkaluontoisuudesta, työntekijöiden vähäisistä kokemuksista kyselyn aiheesta sekä tutkimuksen aiheen kiinnostamattomuudesta. Suurin osa vastaajista ei ollut kohdannut työssään seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvia asiakkaita. Kaksi vastaajaa tiesi heidän työyhteisössään olevan seksuaalivähemmistöön kuuluva henkilö. On myös mainittava, että kaksi vastaajaa kertoi itse kuuluvansa seksuaalivähemmistöön. Vastauksista kävi ilmi, että työntekijät osaavat erottaa oman henkilökohtaisen suhtautumisensa ammatillisesta suhtautumisesta. Vaikka oma suhtautuminen olisikin kielteinen ja paheksuva, antaa työntekijä asiakkaalleen ja työtovereilleen vapauden olla millaisia ovat. Vastauksista kävi myös ilmi, ettei työtoverin kuulumisella seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön nähdä olevan vaikutusta henkilön ammatillisuuteen. Tähän kuitenkin poikkeuksena mainittakoon yhden vastaajan näkemys, ettei seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluva voi työskennellä seurakunnassa, koska tällainen käyttäytyminen on hänen näkemyksensä mukaan syntiä sekä huonoa esimerkkiä lapsille ja nuorille. Tämä kertoo, että työilmapiiri ei ole vielä täysin suvaitseva, vaan vanhoilliset ajattelutavat ja asenteet ovat vielä tiukasti vallalla. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat yhä näkyvämpi osa nyky-yhteiskuntaamme ja kulttuuriamme. Lainsäädäntö seksuaalivähemmistöjä kohtaan on muuttunut ajan kuluessa yhä suvaitsevaisemmaksi. Samansuuntainen muutos on myös käynnissä ihmisten ajatuksissa, asenteissa ja suhtautumisessa. Tämä muutos on kuitenkin hidas ja kestääkin luultavasti kauan että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat ihmiset pääsevät eroon erilaisen leimasta muiden ihmisten silmissä.
26 Kaikki sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät määrittelyt ja rajaukset ovat ihmisten keksimiä ja ne muuttavat muotoaan ajan mukana. Tällaiselle lokeroinnille ei juuri olisi tarvetta, jos olisi yhdentekevää, millaisia ihmiset seksuaaliselta suuntautuneisuudelta ja sukupuoleltaan ovat.
27 8 LÄHTEET Painetut lähteet Eskola, J., Suoranta, J. 2003. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Osuuskunta Vastapaino Kontula, O., Lottes, I. 2000. Seksuaaliterveys Suomessa. Helsinki: Kustannusyhtiö Tammi Nissinen, M. & Tuovinen, L. 2002. Synti vai siunaus. Homoseksuaalit, kirkko ja yhteiskunta. Helsinki: Kirjapaja Oy Lehtonen, J., Nissinen, J. & Socada, M. 1997. Hetero-olettamuksesta moninaisuuteen. Lesbot, homot, bi- ja transihmiset sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaina. Helsinki: Oy Edita Ab Lehtonen, J. 2002. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä. Helsinki: Stakes. Raportteja 269. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Varto, J. 1992. Laadullisen tutkimuksen metodologia. Helsinki: Kirjayhtymä Virtanen, J. 2002. Kliininen seksologia. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö Julkaisemattomat lähteet Seksuaalinen tasavertaisuus ry. Tietopankki. Viitattu 5.3.2006. www.seta.fi. Tuloste tekijän hallussa.
28 LIITTEET Liite 1. Kyselylomake KYSSÄRIT OPINNÄYTETYÖHÖN 1. Taustatiedot: Ikä Sukupuoli Koulutus Nykyinen ammatti 2. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluva asiakkaana: Kerro ennakkokäsityksistäsi ja ennakkoluuloistasi Oletko kohdannut asiakkaana seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvaa Millaisia mietteitä ja tuntemuksia asia herätti/herättää Miten asia vaikutti/vaikuttaa suhtautumiseesi asiakasta kohtaan 3. Seksuaalivähemmistöön kuuluva työtoverina: Tiedätkö onko työyhteisössäsi seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvia Millaisia mietteitä ja tuntemuksia asia herätti/herättää Miten asia vaikutti/vaikuttaa suhtautumiseesi työtoveria kohtaan Miten seksuaalinen suuntautuminen vaikuttaa työhön 4. Ongelmatilanteet Kerro työpaikalla ilmenneistä ongelmista Millaisia ongelmia voisi olla asiakkaalla/työtoverilla Vastaukset voi toimittaa joko postitse tai sähköpostitse ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Vastaa mahdollisimman rehellisesti ja laajasti. Kiitoksia vaivannäöstänne näin jo etukäteen ja keltaista kevättä! Ystävällisin terveisin Matti Pihlaja, zorcrama@hotmail.com, Nummikatu 18 E 11, 90100 Oulu
29 Liite 2. Esimerkki sisällön analyysistä ALKUPERÄINEN PELKISTETTY ALAKATEGORIA YLÄKATEGORIA YHDISTÄVÄ VASTAUS VASTAUS KATEGORIA Totta kai suon vapauden jokaiselle sellaiselle ihmiselle ns. harjoittaa sitä, mitä = Hyväksyy Ammatillinen haluaa, ihan sama ammatillisesti suhtautuminen onko hän hetero vai seksuaalivähemmistöön kuuluva ihminen. En ole todella- Työntekijöi- kaan kiinnostunut den näke- näkemään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön = Työntekijän oma asenne kielteinen Henkilökohtainen suhtautuminen Työntekijän suhtautuminen mykset ja kokemukset seksuaalivä- kuuluvaa paria hemmistöön kuuluvista Työyhteisöni on erittäin vanhoillinen ja uskonnollisesti latautu- = Paikkakun- neella paikkakunnalla, jossa seksuaalisuus yleensäkin ja nalla vallitseva ilmapiiri on vanhoillinen ja konservatiivi- Ulkoisen yhteisön suhtautuminen varsinkin nen seks.vähemmistöt ovat erittäin tabuja.