Suomen Pysyvä Edustusto Bryssel EUE NEUVOSTORAPORTTI 1(6) EUE2018-01173 EUE Mustonen Pasi(UM) 15.05.2018 Asia EU; terveys; epävirallinen terveysministerikokous Sofiassa 22.-23.4.2018 Kokous Epävirallinen terveysministerikokous 22.04.2018-23.04.2018 EU:n terveysministerit kokoontuivat Bulgarian terveysministeri Kiril Ananievin johdolla epäviralliseen terveysministerikokoukseen Sofiaan 22.-23.4.2018. Suomen valtuuskuntaa kokouksessa johti valtiosihteeri Jari Partanen. Kokouksen aiheina oli lasten terveellinen ravitsemus, kohtuuhintaisten lääkkeiden saatavuus sekä EU-yhteistyön tulevaisuus terveysalalla, josta keskusteltiin työlounaalla. Ravitsemuskeskustelussa ministerit ilmaisivat vahvan tukensa HiAP-lähestymistavalle ja peräänkuuluttivat tiiviimpää yhteistyötä erityisesti maataloussektorin kanssa. Komission esiin nostama alkoholituotteiden pakkausmerkintöjä koskeva teollisuuden itsesääntelyehdotus kirvoitti vilkkaan keskustelun, jossa valtaosa asiaa kommentoineista 15 jäsenmaasta piti ehdotusta täysin riittämättömänä. Useissa puheenvuoroissa toivottiin siirtymistä pakottavaan sääntelyyn. Suljetussa lounaskeskustelussa ministerit asettuivat laajalla rintamalla puolustamaan EU:n terveysyhteistyötä ja toivoivat yhteistyön jatkuvan. Kokouksen yhteydessä järjestettiin triotapaaminen Suomen, Romanian ja Kroatian kesken tulevien puheenjohtajuussuunnitelmien kartoittamiseksi. Keskustelut kokouksessa käytiin puheenjohtajamaan toimittamien taustaasiakirjojen ja niiden sisältämien keskustelua ohjaavien kysymysten pohjalta. Puhetta kokouksessa johti Bulgarian terveysministeri Kiril Ananiev. 1. Lasten terveellinen ravitsemus Bulgarian puheenjohtajakauden yhdeksi prioriteetiksi on nostettu lapset ja nuoret; BG katsoo, että Eurooppa voi säilyä kilpailukykyisenä vain, jos sillä on terve ja hyvin koulutettu nuoriso. PJ korosti, että hyvä ravitsemus on keskeinen osa terveyttä ja sen varmistaminen edellyttää useiden eri sektoreiden välistä yhteistyötä. Siksi BG peräänkuuluttaa terveys kaikissa politiikoissa (Health in All
Policies, HiAP) -lähestymistavan vahvempaa soveltamista niin kansallisella kuin EU-tasollakin. Ravitsemus liittyy PJ:n mukaan vahvasti myös keskusteluun EUterveysyhteistyön tulevaisuudesta. Lisäksi tulee huomioida YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDGs) sekä tavoitteet, jotka ei-tarttuvien tautien (NCDs) osalta on globaalisti asetettu. Yhteistyö erityisesti maataloussektorin kanssa on PJ:n mukaan olennaista. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistus antaa mahdollisuuden etsiä synergioita ja vahvistaa CAP:n terveysulottuvuutta. BG haluaa myös nostaa vahvasti esille lasten ruoan markkinoinnin, jossa terveys- ja kaupalliset intressit usein näyttävät asettuvan vastakkain. PJ viittasi Sofiassa 6.2.2018 pidetyssä asiantuntijakonferenssissa käytyihin keskusteluihin, jotka on otettu huomioon epäviralliseen ministerikokoukseen valmistauduttaessa. Tavoitteena on neuvoston päätelmien hyväksyminen virallisessa terveysneuvostossa 22.6.2018. Terveys- ja elintarviketurvallisuuskomissaari Vytenis Andriukaitis totesi komission tukevan jäsenmaita SDG- ja NCD-tavoitteiden saavuttamisessa. Toimet lasten lihavuuden ehkäisemisessä eivät ole olleet riittäviä. Ruoan laatuun on komissaarin mukaan kiinnitettävä enemmän huomiota. Terveellisiä vaihtoehtoja tulisi olla paremmin saatavilla ja niiden tulisi olla kohtuuhintaisia. Aggressiivista markkinointia tulisi rajoittaa. KOM yhtyy puheenjohtajan näkemykseen siitä, että sektorienvälinen yhteistyö on keskeistä ja että HiAP-lähestymistapa tulisi integroida vahvemmin osaksi tavanomaisia hallinnon toimintatapoja. Komissaari mainitsi myös komission perustaman terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn ohjausryhmän, jonka yhtenä tehtävänä on käsitellä ravitsemuskysymyksiä ja tukea jäsenmaita kansallisissa politiikkatoimissaan. 2(6) Puheenvuoronsa lopuksi komissaari Andriukaitis nosti odotetusti esille alkoholituotteiden pakkausmerkintöjä koskevan ajankohtaisen tilanteen. Teollisuudelta pyydetty ehdotus pakkausmerkintöjen itsesääntelemiseksi saatiin 12.3.2018 ja komissio arvioi sitä parhaillaan. KOM on luvannut käynnistää muita vaihtoehtoja koskevan vaikutustenarvioinnin, mikäli teollisuuden ehdotusta ei voida pitää riittävänä. Komissaari totesi, että nykytilanne, jossa muista elintarvikkeista poiketen alkoholituotteista ei tarvitse ilmoittaa ainesosia eikä ravintosisältöä, ei joka tapauksessa ole kestävä. Tilanteeseen tarvitaan uskottava ratkaisu. Dr João Breda Maailman terveysjärjestön WHO:n Euroopan aluetoimistosta totesi alustuksessaan, että WHO:n mandaatti edistää terveellistä ruokavaliota on vahva ja lapsiin kohdistuvat mainontaan liittyvät tavoitteet ovat hyvin selkeät. Tavoitteena on luoda terveyttä edistävä ympäristö, erityisesti haavoittuville ryhmille (kuten lapsille). Breda korosti verotuksellisista keinoista saatuja hyviä tuloksia (mm. Unkarissa ja Portugalissa) sokerin käytön vähentämisessä. Eri terveystavoitteista lihavuuden ja suolan käytön vähentämistavoitteet vaikuttavat vaikeimmilta saavuttaa. Breda puuttui myös keskusteluun alueellisista ruokavalioista (esim. Välimeren ruokavalio) todeten, että niiden hyödyistä on näyttöä, mutta sitä ei terveyspoliittisessa päätöksenteossa riittävästi hyödynnetä. Käydyssä keskustelussa jäsenmaat ilmaisivat voimakkaan tukensa HiAPlähestymistavalle ja pitivät yhteistyötä erityisesti maataloussektorin kanssa tärkeänä. Tuotiin myös esille tarve panostaa itsenäiseen tutkimukseen ja
varmistaa riittävä EU-rahoitus tälle. Yleisesti kaivattiin yhteistä EU-tason lähestymistapaa ruoan markkinointiin lapsille, koska uudet teknologiat mahdollistavat markkinoinnin rajojen yli. Useat jäsenmaat kertoivat myös omista markkinointia rajoittavista toimenpiteistään sekä esim. WHO:n ravintoprofiilien hyödyntämisestä. Puheenvuoroissa toivottiin myös mm. EU:n kouluruokaohjelman laajentamista ja yhteistä EU-linjausta transrasvoille sekä muistutettiin tarpeesta kiinnittää huomiota sosiaaliseen epätasa-arvoon, joka on vahvasti kytköksissä syömiseen ja ravitsemukseen. 3(6) Alkoholituotteiden pakkausmerkintäasiaan otti kantaa viisitoista jäsenmaata. Näistä lähes kaikki ilmaisivat pettymyksensä teollisuuden itsesääntelyehdotukseen, jota pidettiin riittämättömänä. Komissiolta peräänkuulutettiin jatkotoimia; eräät jäsenmaat toivoivat suoraan pakottavaa EUtason sääntelyä. Useissa puheenvuoroissa kritisoitiin teollisuuden ehdotusta erityisesti siitä, että tuotetiedot haluttaisiin antaa vain internetissä (off-label) eikä juomapakkauksissa. Myös Suomi ilmaisi puheenvuorossaan tyytymättömyytensä teollisuuden ehdotukseen ja lupasi tukensa komissiolle, mikäli se päätyy ehdottamaan pakollisia pakkausmerkintöjä myös alkoholituotteisiin. Ravitsemusaiheeseen liittyen Suomi peräänkuulutti terveyden edistämisen ottamista vahvemmin osaksi yhteistä maatalouspolitiikkaa. Suomi totesi myös, että lapsille kohdennettujen tuotteiden markkinoinnin sääntelyssä tulisi EU:ssa pyrkiä luomaan yhtenäisiä käytäntöjä, jotka kattavat markkinoinnin eri muodot, myös digitaalisen markkinoinnin ja pelit. Vastauspuheenvuorossaan komissaari Andriukaitis kiitti hyvästä keskustelusta ja peräänkuulutti yhteisten toimien vahvistamista. Tavoitteista vallitsee selkeä yhteisymmärrys, mutta implementointi on toisinaan vaikeaa. Transrasvojen osalta komissaari totesi, että vaikutustenarviointi on valmistumassa vuoden loppuun mennessä. Alkoholiasian osalta KOM on kuullut jäsenmaiden vahvan viestin. PJ totesi saaneensa hyviä aineksia ravitsemusaiheesta valmisteltaviin neuvoston päätelmiin, jotka tuodaan toukokuussa terveystyöryhmään neuvoteltaviksi. 2. EU-yhteistyön tulevaisuus terveysalalla (lounaskeskustelu) Ministerit ja muut valtuuskuntien johtajat kävivät suljetulla työlounaalla keskustelun EU-yhteistyön tulevaisuudesta. Aiheen taustalla on komission 1.3.2017 Euroopan tulevaisuudesta antama valkoinen paperi, jossa yhtenä vaihtoehtona esitetään, että EU:n tulisi tehdä nykyistä vähemmän nykyistä tehokkaammin. Terveys on asiakirjassa nostettu esiin esimerkkinä sektorista, jolla EU-yhteistyö ei tällä hetkellä tuota riittävästi lisäarvoa tai saavuta asetettuja tavoitteita. EU:n rahoituskehysneuvottelujen aattona puheenjohtajamaa halusi nyt käydä poliittisen tason keskustelun siitä, miten EU:n terveysyhteistyön nähdään toimivan ja miten sitä pitäisi kehittää. Lounaskeskustelussa jäsenmaat asettuivat laajalla rintamalla puolustamaan EU:n terveysyhteistyön hyötyjä ja toivoivat yhteistyön jatkuvan tulevaisuudessakin. Hieman keskustelun yleislinjasta poiketen Saksan uusi terveysministeri
peräänkuulutti realismia: kansalaisten keskuudessa terveysalan yhteistyötä ei koeta keskeiseksi EU-yhteistyössä. Saksan ministeri toivoi EU:n terveysyhteistyöltä tuloshakuisuutta, konkretiaa ja parempaa vaikuttavuutta. Suomi korosti puheenvuorossaan uskottavan EU:n terveyspolitiikan merkitystä toimivien sisämarkkinoiden kannalta ja toi esiin, että kansanterveydellisten kysymysten ja sisämarkkinapolitiikan jännitteiden onnistuneet ratkaisut voivat osaltaan myös vahvistaa EU:n legitimiteettiä kansalaisten keskuudessa. Suomen näkemyksen mukaan EU:n terveysyhteistyöllä on osoitettavissa olevaa lisäarvoa, jonka saavuttamiseksi on parannettava koordinaatiota ja yhteistyötä komission pääosastojen kesken. Suomi katsoo, että terveysasioista tulisi jatkossakin olla päävastuu yhdellä pääosastolla. Puheenjohtajamaan suunnitelmissa on jatkaa tulevaisuuskeskustelua virallisessa terveysneuvostossa 22.6.2018. 3. Kohtuuhintaisten lääkkeiden saatavuus PJ totesi alustuksessaan, että tarvitaan balansoitua lähestymistapaa terveyden ja kaupallisten intressien välillä. Lääkkeiden hintaan, tehokkuuteen ja saatavuuteen sekä terveysjärjestelmien kestävyyteen liittyvät ongelmat ovat pitkälti yhteisiä kaikille EU-jäsenmaille. PJ halusi nyt herättää keskustelua siitä, olisiko esim. kestäviä rahoitusmalleja koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtamisesta hyötyä ja tulisiko EU-tasolla perustaa mekanismi välttämättömien lääkkeiden vaihtamiseksi jäsenmaiden kesken. PJ oli myös kiinnostunut kuulemaan jäsenmaiden näkemyksiä siitä, miten kansallisten lääkevirastojen kapasiteettia voisi parhaiten vahvistaa. PJ kiitti jäsenmaita aktiivisesta osallistumisesta 6.3.2018 Sofiassa järjestettyyn asiantuntijakonferenssiin, jossa näitä kysymyksiä jo käsiteltiin ministerikokoukseen valmistauduttaessa. Komissaari Andriukaitis piti tervetulleena keskustelun jatkamista lääkkeiden saatavuudesta, koska ongelmat eivät ole kadonneet minnekään. Puheenvuorossaan hän viittasi jäsenmaiden moniin hyviin käytäntöihin, kuten lääkkeitä koskevien vientirajoitusten käyttöönottoon (mm. Bulgariassa) ja lainsäädäntöön perustuvaan lääkkeiden varastointiin (kuten Suomen velvoitevarastointi). Komissaari käytti myös tilaisuuden hyväkseen puolustaakseen komission tammikuussa antamaa asetusehdotusta terveysteknologian arvioinnista (HTA). Brexitiin liittyen Andriukaitis kehotti jäsenmaita varautumaan Isolta-Britannialta vapautuvien lääkevalvontaan liittyvien tehtävien vastaanottamiseen. Komission tilaama tutkimus lääkealan kannustimista on komissaarin mukaan valmistumassa toukokuun loppuun mennessä. 4(6) Dr Hans Kluge Maailman terveysjärjestön WHO:n Euroopan aluetoimistosta käsitteli esityksessään aihetta globaalista näkökulmasta lähtien kestävän kehityksen tavoitteista (universaali terveyskattavuus). Kluge kertoi aluetoimiston valmistelevan parhaillaan raporttia aiheesta Can people still afford healthcare?. Raportti on tarkoitus esitellä Tallinn Charterin 10-vuotisjuhlakonferenssissa Tallinnassa kesäkuussa ja se tulee myös Euroopan aluekomitean käsiteltäväksi syyskuussa. Kluge kertoi myös, että lääkkeiden saatavuuteen liittyen WHO:n
toukokuisessa yleiskokouksessa on tarkoitus tehdä päätös viisivuotisen tiekartan laatimisesta ohjaamaan WHO:n työtä tällä alueella. 5(6) Hieman hajanaiseksi jääneessä keskustelussa korostettiin balanssin löytämisen tärkeyttä eri intressien välillä, alueellisten yhteistyöjärjestelyjen hyötyjä (lisäävät keskinäistä luottamusta ja ovat hyödyllisiä erit. pienille maille, joilla ei resursseja) sekä innovaatioiden merkitystä (suuret odotukset komission insentiivitutkimusta kohtaan). Osa jäsenmaista nosti esille rinnakkaisviennin ongelmat ja tarpeen lisätä lääkkeiden hintoja koskevaa transparenssia. Kuultiin myös toive, että KOM selvittäisi mahdollisuutta asettaa teollisuudelle velvoite tuoda lääke jokaisen jäsenmaan markkinoille ehtona keskitetyn myyntiluvan myöntämiselle. Useat jäsenmaat kertoivat valmistautuneensa jo Brexitiin kansallista lääkevirastoaan vahvistamalla. HTA-ehdotuksen pakottavat elementit saivat osakseen kritiikkiä monissa puheenvuoroissa, mutta myös ehdotusta puolustavia lausuntoja kuultiin. PJ:n spesifejä kysymyksiä ei puheenvuoroissa juurikaan kommentoitu. Suomi totesi kannattavansa jäsenmaiden välistä vapaaehtoista yhteistyötä, kun etsitään ratkaisuja mm. uusien lääkkeiden käyttöönoton ongelmiin. Jäsenmaiden välinen yhteistyö voi helpottaa tiedon vaihtoa, parantaa koordinaatiota ja auttaa löytämään ratkaisuja yhteisiin ongelmiin. Välttämättömiä lääkkeitä koskevan EUtason vaihtomekanismin perustaminen on kiinnostava ajatus, mutta siihen liittyy useita avoimia kysymyksiä, joihin tulisi ensin löytää ratkaisut. Suomi esitteli lyhyesti oman lääkkeiden velvoitevarastointijärjestelmänsä esimerkkinä toimivasta menettelystä, jolla voidaan torjua lääkepulan riskejä. Komissaari Andriukaitis veti keskustelua yhteen ja viittasi puheenvuoroon, jossa peräänkuulutettiin yhteistä visiota jatkoaskelista; tarvitaan konkreettisia toimia tilanteen parantamiseksi (balanssin löytämiseksi). Keskustelu jatkuu. HTAehdotuksen osalta komissaari toisti komission ykköstavoitteen, joka on jäsenmaissa tehtävän päällekkäisen työn välttäminen. Ehdotuksella ei ole tarkoitus puuttua jäsenmaiden toimivallassa oleviin hinta- ja korvattavuusasioihin. Muut asiat Viron valtuuskunta informoi Tallinnassa 13.-14.6.2018 järjestettävästä Tallinn Charterin 10-vuotisjuhlakonferenssista. Kutsut jäsenmaille on lähetetty. * * * Kokouksen yhteydessä järjestettiin Romanian aloitteesta triotapaaminen Suomen, Romanian ja Kroatian kesken tulevien puheenjohtajuussuunnitelmien kartoittamiseksi ja kontaktien luomiseksi. Valtuuskuntaa johti Kroatian puolelta terveysministeri prof. Milan Kujundžić, Romaniasta valtiosihteeri Octavian Alexandrescu sekä Suomen puolelta valtiosihteeri Jari Partanen. Romania kertoi, että yhdeksi puheenjohtajakautensa painopisteeksi terveysalalla on muodostumassa rokotteet, erityisesti rokotepula. Lisäksi Romania tullee kaudellaan tarkastelemaan sairaalainfektioita mikrobilääkeresistenssin (AMR) näkökulmasta. Kroatia totesi rokotteiden olevan hyvä teema, mutta ei ainoastaan hintanäkökulmasta (viittasi kasvavaan rokotuskielteisyyteen). Muina tulevina
6(6) kansallisina prioriteetteinaan Romania mainitsi innovatiivisten lääkkeiden saatavuuden ja eterveyden. Suomi kysyi Romanian tarkemmista suunnitelmista ehealth-viikkoon liittyen, mihin Romania vastasi asian olevan ministeriössä valmistelussa ja tarkempien eterveys-teemojensa tarkentuvan tuonnempana. Toukokuussa 2019 Bukarestissa järjestettävän ehealth-viikon fokus tullee kuitenkin olemaan laaja. Kysyttäessä Romania kertoi, ettei se ole vielä päättänyt, tuoko se tapahtumassa hyväksyttäväksi julistusta tai muuta vastaavaa asiakirjaa. Perinteinen EU:n eterveys-verkoston kokous on tarkoitus järjestää tapahtuman yhteydessä. Suomi totesi, että on tärkeää löytää synergioita trio-ohjelmaa varten ja esitteli lyhyesti hyvinvointitalousteemaansa, joka sai triokumppaneilta positiivisen kiinnostuneen vastaanoton. Valtiosihteeri Partanen kertoi kansallisen ohjelman parlamentaarisen valmistelun olevan vasta alussa, ja että ohjelman tulee hyväksymään aikanaan Suomen seuraava hallitus. Ministeri Kujundžićin mukaan Kroatian puheenjohtajakauden terveysteemoiksi on nousemassa elinsiirrot, innovatiiviset lääkkeet ja niiden tehokkuus sekä alueelliset erot terveyspalveluiden saatavuudessa. Lääketeeman osalta huomiota on tarkoitus kiinnittää nimenomaan uusien entistä kalliimpien lääkkeiden kustannustehokkuuteen tilanteessa, jossa paine teollisuuden taholta on merkittävä ja kansallisten terveysjärjestelmien resurssit rajalliset. Ministeri totesi valmistelujen olevan alkuvaiheessa. Todettiin tarve pitää jatkossa tiivistä yhteyttä myös pääkaupunkien avainhenkilöiden kesken. Seuraava triotapaaminen ehdotettiin järjestettävän joko 22.6. virallisen neuvoston yhteydessä Luxemburgissa tai Itävallan kauden epävirallisessa terveysministerikokouksessa Wienissä 10.-11.9.2018. Suomen edustajat Valtiosihteeri Jari Partanen, osastopäällikkö Markku Tervahauta (STM), erityisasiantuntija Noora Saarinen (STM), erityisasiantuntija Pasi Mustonen (EUE) Asiakirjat Puheenjohtajan numeroimattomat tausta-asiakirjat Liitteet Viite Asiasanat Hoitaa Tiedoksi kansanterveys, lääkkeet, MERTENS, ravinto, terveyspolitiikka, yhteinen maatalouspolitiikka MMM, STM EUE, EVIRA, MAVI, OKM, TEM, TULLI, UM, VM, VNK, VTV, YM