1 LAUSUNTO SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE Ilmoitus Sosiaali- ja terveysministeriö on 24.8.2018 pidetyssä neuvottelussa, joka koski Ruoveden kunnan ja Virtain kaupungin välistä sosiaali- ja terveyspalvelun palvelujen tuottamista koskevan yhteistoimintasopi-muksen purkamista, pyytänyt Ruoveden kuntaa ilmoittamaan, jatkuuko ja millä edellytyksillä yhteistoiminta-alueen mukainen yhteistyö. Ruoveden kunta ilmoittaa, ettei yhteistyö jatku sen jälkeen, kun yhteistoimintasopimuksen päättymisajankohdasta on Ruoveden kunnan ja Virtain kaupungin välillä sovittu. Yhteistoimintasopimus päättyy joka tapauksessa viimeistään 31.12.2019. Yhteistoimintasopimuksen päättäminen sopimussuhteessa Yhteistoimintasopimuksen mukaan sopijapuoli voi purkaa yhteistoimintasopimuksen päättymään ilman eri perustetta 31.12.2014 jälkeen. Yhteistoimintasopimuksen päättämistä koskeva sopimusehto on siltä osin epäselvä, tuleeko purkamistilanteessa sovellettavaksi sopimusehtoon kirjattu irtisanomisaika. Mikäli irtisanomisaika tulisi sovellettavaksi, yhteistoimintasopimus päättyisi 31.12.2019, ellei muuta sovita. Ruoveden kunta on ilmoittanut edellä mainituissa olosuhteissa Virtain kaupungille, että yhteistoiminta-sopimus on purettu ja sen voimassaolo päättyy viimeistään 31.12.2019. Ruoveden kunta ja Virtain kaupunki ovat aloittaneet 11.9.2018 neuvottelut, jotka liittyvät muun ohella yhteistoimintasopimuksen purkamiseen. Neuvotteluissa on sovittu, että Ruoveden kunta toimittaa Virtain kaupungille viimeistään 21.9.2018 ehdotuksen, milloin yhteistoimintasopimuksen voimassaolo voitaisiin yhdessä sovitulla tavalla päättää. Ruoveden kunta on esittänyt jo neuvotteluissa, että päättämismenettely voisi olla portaittainen, eikä kaikki yhteistoimintaan liittyvä toiminta päättyisi kerralla. Tätäkin asiaa koskevaa neuvottelua on tarkoitus jatkaa 26.9.2018, milloin on sovittu seuraava neuvottelu pidettäväksi. Joka tapauksessa yhteistoimintasopimuksen päättäminen on tarkoitus toteuttaa yhteistyössä sopijapuolten välillä parhaalla mahdollisella tavalla. Tässä lausunnossa jäljempänä on selvitetty, että yhteistoimintasopimuksen päättäminen on perustunut taloudellisiin, toiminnallisiin ja sopijapuolten keskinäisen luottamuksen puutteeseen perustuviin seikkoihin. Todettakoon myös, että erikseen on vielä Virtain kaupunkia pyydetty selvittämään yhteistoimintasopimuksen perusteella lähetettyjen laskujen perusteita. Yhteistoimintasopimuksen päättäminen ja Paras-puitelaki Ns. Paras-puitelaki ei estä kuntaa kunnan itsehallinnon perustuslainsuojaa koskevan perustuslain 121 :n mukaisesti valitsemasta yhteistoiminta-aluetta, kunhan Paras-puitelain 5 :ssä määrätyt edellytykset täyttyvät. Paras-puitelain 5 :ssä on todettu seuraavaa:
2 Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta. Kuntien yhteistoiminnan vahvistamiseksi kunnat voivat perustaa toiminnallisesta kokonaisuudesta muodostuvan 3 5 momentissa tarkoitetun yhteistoiminta-alueen. Kunnat voivat sopia, että yhteistoiminta-alueen tehtävät annetaan kunta-lain (365/1995) 76 :n 2 momentin mukaisesti alueen yhden kunnan hoidettaviksi, jolloin tehtävien hoitamista varten perustetaan kuntalain 77 :ssä tarkoitettu alueen kuntien yhteinen toimielin, tai että yhteistoiminta-alueen tehtävät hoitaa kuntayhtymä. Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja sosiaalihuollosta, on oltava vähintään noin 20 000 asukasta. Yhteistoiminta-alueelle voidaan antaa myös muita tehtäviä Ruoveden kunta on aloittamassa neuvotteluja sosiaali- ja terveyspalvelun palvelujen tuottamista koskevasta yhteistoimintasopimuksesta Mänttä-Vilppulan kunnan ja Juupajoen kunnan kanssa. Uusi yhteistoimintasopimus tulee täyttämään kaikki Paras-puitelain 5 :n edellytykset aikaisempaa yhteistoimintasopimusta paremmin. Samalla Ruoveden kunta muodostaa Mänttä-Vilppulan ja Juupajoen kuntien kanssa yhteistoiminta-alueen, jossa on lähes 20.000 asukasta. Tämä järjestely luo siis entistä paremmat edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselle. Lisäksi tämä mahdollistaa palvelurakenteen kattavamman, taloudellisemman ja tehokkaamman käytön. Paras-puitelain 5 a :ssä on todettu muun ohella seuraavaa: Jos kunta ei täytä 5 :n 3 momentissa säädettyjä väestöpohjavaatimuksia joko itse tai kuulumalla yhteistoiminta-alueeseen, valtioneuvosto voi päättää, että kunta liitetään jo perustettuun yhteistoiminta-alueeseen tai että kunta muodostaa muiden kuntien kanssa kokonaan uuden yhteistoiminta-alueen. Kun Ruoveden kunta tulee siis edellä mainituin tavoin siirtymään uuteen yhteistoiminta-alueeseen tekemällä uuden yhteistoimintasopimuksen edellä mainittujen kuntien kanssa, ei valtioneuvostolla ole tarvetta toimia edellä mainitun säännöksen nojalla. Korkein hallinto-oikeus on ottanut kantaa ratkaisussaan 2014:144 kunnan oikeuteen valita yhteistoiminta-alueensa Paras-puitelain voimassaolon aikana seuraavasti: Valtioneuvostolla oli kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (puitelaki) 15 :n 2 momentin toisen ja kolmannen virkkeen perusteella toimivalta tehdä kunnan yhteistoimintaan velvoittavia päätöksiä myös puitelain 5 a :ssä tarkoitetun määräajan päätyttyä, kun kunta oli päättänyt hoitaa puitelain 5 :n 3 momentissa tarkoitettuja tehtäviä toisin kuin oli ilmoittanut valtioneuvostolle 5 b :n 4 momentin perusteella eikä kunnan päättämä uusi tapa hoitaa mainittuja tehtäviä täyttänyt niitä vaatimuksia, joita tehtävien hoidolle asetetaan 5 :ssä (alleviivaus allekirjoittaneen) Eli korkeimman hallinto-oikeuden mukaan kunnan toimivaltaan kuuluu edelleen vaihtaa yhteistoiminta-aluetta, mikäli kunnan päättämä uusi tapa hoitaa mainittuja tehtäviä täyttää ne vaatimukset, joita tehtävien hoidolle asetetaan Paras-puitelain 5 :ssä. Paras-puitelaki ei sisällä siis säännöstä, joka estäisi voimassaolevan kuntien välisen yhteistoimin-tasopimuksen päättämisen ja korvaamisen uudella sopimuksella tai muutoin järjestää palvelunsa Paras-puitelain edellyttämällä tavalla. Ruoveden kunta tulee myös esittämään valtioneuvostolle yleisesti hyväksyttävät Paras-puitelakiin liittyvät perusteet yhteistoiminta-alueen muuttamiselle. Kunnan itsehallintoon perustuvalla perusoikeudella se voi itse päättää, miten se täyttää
3 Paras-puitelain määräämät edellytykset. Se, että uutta Paras-puitelain voimassaoloa koskevaa lainsäädäntöä mahdollisesti uudistettaisiin perustuslainsäätämisjärjestyksessä, ei voi tulla kuitenkaan taannehtivasti voimaan jo purettujen yhteistoimintasopimusten osalta, varsinkin, kun uusi yhteistoimintasopimus entistä paremmin luo mahdollisuudet sote- ja maakuntauudistuksen toteuttamiselle. Todettakoon, että Ruoveden kunta on jo 2.7.2018 purkanut yhteistoimintasopimuksen päättymään viimeistään 31.12.2019. Ruoveden kunta on elokuussa 2018 lähettänyt tästä myös Virtain kaupungille kirjallisen ilmoituksen. Hankintalaki ja ns. rajoituslaki Ruoveden kunta tulee kaikissa tulevissa ratkaisuissaan huomioimaan hankintalain sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain (ns. rajoituslaki) soveltamisen ja edellytykset. Uusi yhteistoimintasopimus ja sen hyödyt Ruoveden kunnalla on ollut jo usean vuoden ajan epäluottamus Virtain kaupungin toimintaan siltä osin, kun se koskee yhteistoimintasopimuksen toiminnallisuutta, taloudellisuutta ja eräiden sopimusehtojen soveltamista. Tämä epäluottamus kärjistyi lopullisesti toukokuussa 2018 kariutuneisiin Keiturin Sote Oy:n osakeanti- ja osakassopimusjärjestelyihin. Epäluottamus oli kuitenkin syntynyt jo aiemmin. Osana tätä epäluottamusta Ruoveden kunta on esittänyt Virtain kaupungille tämän lausunnon liitteenä 1 olevat kysymykset liittyen Virtain kaupungin laskutuksen oikeellisuuteen. Virtain kaupungilta on pyydetty selvitystä myös sote-palvelutuotannon johtamis-, raportointi- ja valvontakysymyksiin. Virtain kaupunki on 11.9.2018 pidetyssä neuvottelussa luvannut vastata esitettyihin kysymyksiin viimeistään 25.9.2018. Joka tapauksessa suhteet Ruoveden kunnan ja Virtain kaupungin välillä ovat muodostuneet tämän yhteistoiminnan osalta sellaiseksi, ettei yhteistoimintaa ole enää mahdollista jatkaa. Ruoveden kunta varmistaa uudella Mänttä-Vilppulan ja Juupajoen kuntien kanssa tehtävällä yhteistoimintasopimuksella entistä paremmat sosiaali- ja terveyspalvelut seuraavilla toiminnallisilla ja taloudellisilla perusteilla: Toteuttaa Mänttä-Vilppulan ja Juupajoen kanssa luottamukseen perustuvaa sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoimintaa, joka tuo lisäarvoa yhteistoiminta-alueen kuntalaisille ja huomioiden myös palveluja tuottavan henkilöstön työhyvinvointi Vahvistaa kunnan palvelurakennetta Kehittää tuotantotapoja, organisointia, laatua ja saatavuutta sekä palvelujen maakuntayhteen-sopivuutta Toteutuksella nähdään palveluiden siirtyvän maakunnalle huomattavasti nykyistä paremmin hoidettuna/kustannustehokkaampina kuin jatkamalla nykyisellä mallilla Mahdollistaa digitaalisten palveluiden käyttöönoton sote-palveluissa Parantaa tuottavuutta ja hillitä menojen kasvua. Saada sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannus- ja laskutusrakenne läpinäkyväksi Kehittää palveluja huomioiden asiakaslähtöisyys, kustannustehokkuus ja myös koko kunnan elinvoimaisuus Estää sote-kulujen hallitsematon nousu ja tasapainottaa Ruoveden kunnan taloutta estäen Ruoveden kunnan ajautuminen kriisikunnaksi
4 Kunnan talouden turvaamisen kannalta Mänttä-Vilppula yhteistoiminta-alue merkittävästi parempi, sillä sote-kuluista yli 80% tulee olemaan kiinteähintaista, jolloin kunta kykenee suunnittelemaan taloutensa paremmin. Lähipalvelujen määrittely ja niiden turvaaminen Lääkäripalvelujen saatavuuden parantaminen ja monikanavaisten palvelujen edistäminen Etälääkäritoiminta Digitaaliset palvelut Liikkuvat palvelut Erikoissairaanhoidon palvelut lisääntyvät Ruovedellä Lääkäripalvelujen saatavuus myös virka-ajan ulkopuolella ja viikonloppuisin paranee. Lääkärien kiirevastaanotto toimii yhteistoiminta-alueella 24/7/365 Laajemmalla yhteistoiminta-alueella ja kokeneemmalla palvelutuottajalla on paremmat mahdollisuudet sekä henkilöstöresurssien, että osaamisen ja johtamisen näkökulmasta Uusien tehokkaampien toimintatapojen käyttöönotto Eri palvelujen käyttömäärien arviointi ja uusien ratkaisujen hakeminen niille osa-alueille, joissa käyttömäärä on kustannuksiin nähden vähäisempää Kulurakenteen läpinäkyvyyden parantaminen ja paremman sekä ajantasaisemman raportoinnin saaminen Palveluntuottaja on velvollinen raportoimaan Ruoveden palvelutuotannosta vähintään kolme kertaa kokoontuvalle palvelutuotannon ohjausryhmälle mm. seuraavat asiat Laatukriteerien toteutuminen Tuotantomäärät ja niiden suhde arvioituun tarpeeseen Toiminnan muutosten ennakointi ja toiminnan kehittäminen Potilas- ja asiakastyytyväisyysmittausten tulokset Henkilöstötyytyväisyys Mahdollisesti ilmenneet potilasvahinkotapaukset Tehdyt kantelut ja muistutukset (tiedoksi) Palvelujen vaikuttavuuden ja yleisen hyvinvoinnin kehittymisen seuranta Valmiuslain tarkoittamat sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitelmat Eri toimintojen vaikuttavuuden mittaaminen ja arviointi Asiakastyytyväisyyden mittaaminen ja asiakaspalautteen huomioiminen palvelujen kehittämisessä Ruovedellä mahdollisuus olla mukana palvelut tuottavan yhtiön hallituksessa, jolloin mahdollisuus myös vaikuttaa palveluiden tuottamiseen, kustannuksiin ja henkilöstöpolitiikkaan. Yhteistyön lisääminen paikallisten yritysten ja yhdistysten kanssa
5 Koulutusyhteistyön lisääminen ja lähihoitajakoulutuksen käynnistämisen selvittäminen Ruovedellä Uudenlainen laaja-alainen yhteistyö sote-palvelujen ja koulutuksen kanssa Mänttä-Vilppulan koulutusterveyskeskuksen yhteistyön mahdollisuudet Paremmat mahdollisuudet kiinteistökehitykseen sekä investointeihin Ruovedellä mahdollisuus saada palvelutuotantoyhtiön hallitukseen edustus Ruoveden kunta on jo aloittanut valmistelut uuteen yhteistoiminta-alueeseen siirtymiselle, mikä helpottaa olennaisesti uuden yhteistoimintasopimuksen solmimista. Valmistelussa on otettu huomioon muun ohella seuraavia asioita: Yhteistoiminta-alueen vaihtamiseksi on suunnitelma, jossa seuraavan kahden kuukauden aikana arvioidaan osa-alueittain yhteistoiminta-alueen vaihdon vaikutukset ko. toimintaan. Suunnittelun aikana tehdään myös yksityiskohtainen riskianalyysi ja ennakointisuunnitelma (EVA). Suunnitelman laatimisen vastuuhenkilöt on nimetty ja työtä ohjaa ja valvoo siihen nimetty työryhmä. Suunnitelman laatiminen toteutetaan muun muassa teemakartoituksin ja kokouksin, jossa on mukana myös henkilöstön edustus. Yhteistoiminta-alueen vaihtaminen tehdään yhteistyössä Virtain kaupungin kanssa. Tästä on myös alustavasti sovittu 11.9.2018 Virtain kaupungin kanssa pidetyssä neuvottelussa. Tässä vaiheessa suurimmat tunnistetut riskit liittyvät potilastietojärjestelmien tietojen siirtoon ja sitä kautta potilasturvallisuuteen ja tietosuojaan. Riskianalyysin tulokset saadaan yksityiskohtaisesti lähiviikkojen aikana. Riskejä vähentää se, että Mänttä-Vilppula, Juupajoki yhteistoiminta-alueella toiminta on vakiintunutta ja eri osapuolilla on myös aiempaa kokemusta vastaavanlaisen muutosprosessin onnistuneesta läpiviennistä (Juupajoki liittyi Mänttä-Vilppulan yhteistoiminta-alueeseen vuonna 2015). Yhteistoiminta-alueen käytännön vaihtamiseen varaudutaan riittävän pitkällä ajalla sen jälkeen kun suunnitelmat on tehty ja ne on hyväksytty, jotta muutos toteutuu hallitusti. Arviomme mukaan tarkoituksenmukainen aikajänne operatiivisten muutossuunnitelmien hyväksynnän ja käyttöönoton välillä on noin kuusi kuukautta. Siirtymä voi tapahtua toimintokohtaisesti myös vaiheittain. Ruoveden kunta on tehnyt aikataulusuunnitelman uuteen yhteistoiminta-alueeseen siirtymisestä. Kyseinen suunnitelma on tämän lausunnon liitteenä 2. Ruoveden kunta varautuu siirrosta aiheutuviin kustannuksiin 500 000 euron määrärahavarauksella vuodelle 2019. Kustannus on kertaluontoinen ja suurin yksittäinen menoerä tulee olemaan ICT- ja ohjelmistokustannukset ja niiden yhteensovittaminen. Kustannus nähdään kuitenkin investointina tulevaisuuteen, sillä tavoitteena on pysäyttää perusterveydenhuollon kustannusten kasvu. Lisäksi yhteistoiminta-alueen vaihtamisella on kunnan elinvoimaa lisääviä taloudellisia tuotto-odotuksia seuraaville osa-alueille: Koulutusyhteistyö Kiinteistöriskin alentuminen
6 Verotulojen kasvu Kunnan vetovoimaisuuden paraneminen, kun peruspalvelut ovat hyvin hoidettu Sote-työpaikkojen säilyminen Ruovedellä Nettohyötytavoite yhteistoiminta-alueen vaihdolla on vuodelle 2019 500.000,- euroa ja vuodelle 2020 1.000.000,- euroa. Uuteen yhteistoiminta-alueeseen siirtyminen tarkoittaa Ruoveden kunnan näkemyksen mukaan liikkeen luovutuksen luonteista järjestelyä ja tällöin työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-edut siirtyvät uudelle omistajalle tai haltijalle. Henkilöstön siirtymisessä huomioidaan myös sote- ja maakuntauudistuksen linjaukset henkilöstön osalta. Tavoitteena on tehdä myös henkilöstön osalta hyvää yhteistyötä sote- ja maakuntavalmistelijoiden kanssa. Henkilöstön asemasta irtaantumistilanteessa on sovittu myös yt-sopimuksessa ja näitä sopimuksen ehtoja Ruovesi luonnollisestikin myös noudattaa. Mikäli Mänttä-Vilppula velvoittaa Pihlajalinna-ryhmittymän tuottamaan palvelut Ruovedelle, Ruoveden käsityksen mukaan työntekijät siirtyvät Pihlajalinna-ryhmittymän palvelukseen vastaavalla liikkeenluovutuksella, joten siinäkin tapauksessa työntekijöiden asema ja ehdot säilyvät vähintään nykyisellään. Mikäli Mänttä-Vilppula velvoittaa Pihlajalinna-ryhmittymän tuottamaan palvelut Ruovedelle tarjoaa Pihlajalinna työntekijöilleen useita työsuhteeseen liittyviä etuja, jotka ovat Ruoveden kunnan käsityksen mukaan nykyisiä työsuhde-etuja paremmat. Uusi yhteistoiminta-alue täyttää edellä mainituilla perusteilla aiempaa paremmin PARAS-lainsäädännön asukaspohjavaatimuksen. Ruoveden kunta ei ota kunnalliseen itsemääräämisoikeuteen vedoten kantaa Virtain kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen tulevaisuudessa. Ruoveden kanta on, että kunta on valmis ottamaan myös Virtain kaupungin mukaan uuteen laajempaan yhteistoiminta-alueeseen. Ruovedellä 17. päivänä syyskuuta 2018 Ruoveden kunnanhallitus Eeva Kyrönviita kunnanjohtaja