Käsihygienian toteutumisen arviointi

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI NÄYTTÖÖN PERUSTUVA YHTENÄINEN TOIMINTAMALLI Käsihygienian toteutumisen arviointi KhYHKÄ-toimintamalli päivitetty 28.5.2014 TOIMINTAMALLIN KEHITTÄJÄT Anne Korhonen, TtT, tutkija 1, kliinisen hoitotieteen asiantuntija 2 Helena Ojanperä, TtM, osastonhoitaja 3 Raija Järvinen, Sh, hygieniahoitaja 3 Teija Puhto, infektiolääkäri 3 Pirjo Kejonen, TtT, hallintoylihoitaja 2 Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja 1 1 Hoitotyön Tutkimussäätiö 2 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 3 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, infektioiden torjuntayksikkö Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Lomakeversio 23.1.2014

2 SISÄLTÖ JOHDANTO... 3 1. KÄSIHYGIENIAN MERKITYS... 3 2. YHTENÄINEN TOIMINTAMALLI KÄSIHYGIENIAN SEURANTAAN... 4 2.1 Miksi tarvitaan yhtenäinen toimintamalli?... 4 2.2 Toimintamalli... 4 2.3 Toimintamallin toteuttaminen käytännössä... 6 2.3.1 Päätös kehittämisestä ja työryhmien perustaminen... 6 2.3.2 Osaamisen varmistaminen... 6 2.3.3 Havainnointi aineiston keruumenetelmänä... 7 2.3.4 Havainnointilomake... 8 2.3.5 Tulosten tallentaminen, analysointi ja raportoiminen... 8 2.3.6 Kehittämistoimet ja jatkosta sopiminen... 10 LÄHTEET... 11 LIITTEET... 2 Liite 1... 2 Liite 2 Liite 3... 1 Liite 4... 2 Liite 5... 3

3 JOHDANTO Hyvällä käsihygienialla vähennetään hoitoon liittyviä infektioita. Käsihygienian toteutumisen arviointiin ja kehittämiseen kehitetyn toimintamallin taustalla on näyttö käsihygienian vaikuttavuudesta hoidon lopputuloksiin. Toimintamallin kehittämistä on ohjannut Yhtenäisten käytäntöjen toimintamalli (YHKÄ-malli) 1 sekä näyttöön perustuvien käytäntöjen levittämiseen ja käyttöön ottamiseen liittyvä tutkimustieto. 2 Käsikirja on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden tueksi kehitettäessä näyttöön perustuvaa toimintaa käsihygienian toteutumisen näkökulmasta. Käsikirja ei ole ohje käsihygienian toteuttamiseen, koska siitä on olemassa hyvät kansalliset ja paikalliset ohjeet (esim. http://www.sshy.fi/index.html). Käsikirjassa kuvataan yhtenäisten käytäntöjen toimintamalli käsihygienian toteutumisen arviointiin (KhYHKÄ) sekä tarvittavat tukimateriaalit (Liitteet 1-5). Toimintamalli on kehitetty Hoitotyön Tutkimussäätiön (Hotus) ja Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) yhteistyössä Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tuella ja se on vapaasti sosiaalija terveydenhuollon organisaatioiden käytettävissä. Malli löytyy osoitteesta: (). Hoitotyön Tutkimussäätiö järjestää organisaatioiden tarpeisiin räätälöityä koulutusta tämän toimintamallin käyttöönottamiseen. Toimintamallin käytön seuraamiseksi ja mallin kehittämiseksi pyydämme ystävällisesti informoimaan sen tai joidenkin sen osioiden käyttöönotosta Hoitotyön Tutkimussäätiölle (anne.korhonen@hotus.fi). Toimintamallin ja siihen liittyvän aineiston (esimerkiksi havainnointilomakkeen) käyttö edellyttää asianmukaisia lähdemerkintöjä. KhYHKÄ -toimintamalli ohjaa järjestelmälliseen ja jatkuvaan käsihygienian toteutumisen arviointiin, nopeaan palautetiedon tuottamiseen sekä sen perusteella tehtäviin muutoksiin toiminnassa. Nämä ovat näyttöön perustuvien käytäntöjen ylläpitämisen ja kehittämisen edellytyksiä. 2, 3 Toimintamallissa toimijoina ovat organisaation infektioyhdyshenkilöt, infektioiden torjuntayksikön ammattilaiset sekä johtajat ja esimiehet. Käsihygienian toteutumisen seurantaan kehitettyä toimintamallia voidaan hyödyntää eri tavoin. Se voidaan ottaa organisaatioissa käyttöön sellaisenaan käyttämällä tavanomaisia toiminnan seurantaan kehitettyjä ohjelmia, Excell -taulukkolaskentaohjelmaa tai yhdistämällä se työkaluihin, joita on kehitetty näyttöön perustuvan toiminnan edistämisen tueksi. Toimintamallissa käytetään esimerkkinä työkaluista Joanna Briggs Instituutin kehittämää JBI-PACES ohjelmaa (jatkossa PACES -ohjelma). 1. KÄSIHYGIENIAN MERKITYS Käsihygienian toteuttaminen on yksinkertainen, toistuva ja jopa automaattinen tapahtuma kaikissa asiakas- ja potilaskontakteissa. Sen tavanomaisuus voi olla eräs selitys sille, etteivät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset välttämättä tule ajatelleeksi, kuinka täsmällisesti he sitä noudattavat ja mikä merkitys oikein toteutetulla käsihygienialla on hoidon lopputulokseen, eivätkä myöskään ole riittävän sitoutuneita noudattamaan hyvää käsihygieniaa. 4 Hyvä käsihygienia katkaisee tehokkaasti mikrobien siirtymisen henkilöstön ja potilaiden välillä. 5-9 Hoitoon liittyvät infektiot lisäävät potilaiden sairastavuutta, kuolleisuutta ja inhimillistä kärsi-

mystä. 5, 9 Niistä aiheutuu myös yhteiskunnalle suuria kustannuksia. Huomattava osa (30 %) hoitoon liittyvistä infektioista voidaan ehkäistä hyvillä käytännöillä, kuten asianmukaisella käsihygienialla. 10 Tässä käsikirjassa käsihygienian noudattamista tarkastellaan käsien desinfiointina alkoholipohjaisella huuhteella. Hyvä käsihygienia toteutuu, kun käsiä desinfioidaan riittävästi ennen potilaskontaktia ja sen jälkeen, ennen aseptisia toimenpiteitä, eritteisiin koskemisen jälkeen sekä potilaan lähiympäristöön koskettamisen jälkeen. 5,9,11 Riittävä käsihygienia tarkoittaa käsien desinfiointia alkoholipohjaisella huuhteella 30 sekunnin ajan (EN Standard 1500 / 1997) 12. Riittävä desinfiointiaika perustuu EN1500 standardiin, jota käytetään arvioitaessa käsien desinfiointiin tarkoitetun tuotteen tehoa laboratorio-olosuhteissa. 12 4 2. YHTENÄINEN TOIMINTAMALLI KÄSIHYGIENIAN SEURANTAAN 2.1 Miksi tarvitaan yhtenäinen toimintamalli? Yhtenäinen toimintamalli ja kaikkien ammattilaisten sitoutuminen sen noudattamiseen tukevat näyttöön perustuvan toiminnan vakiintumista käytäntöön. Tavoitteena on vähentää hoidossa esiintyvää vaihtelua ja yhtenäistää hoitokäytäntöjä. Yhtenäinen toimintamalli toimii myös uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdyttämisen tukena. Käsihygienian toteuttamiseen liittyvä yhtenäinen toimintamalli perustuu tutkimusnäyttöön siitä, millaiset käytännöt ovat tehokkaita hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisemisessä. 5,6,7,9 2.2 Toimintamalli KhYHKÄ -toimintamallin (Kuvio 1) käyttöön ottaminen on keino lisätä ja kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden potilasturvallisuutta. Lähtökohtana on, että käsihygienian kehittäminen toteutuu parhaiten siellä missä potilaita ja asiakkaita hoidetaan, työyksiköissä. Toimintamallissa käsihygienian toteutumisen arviointi ja kehittäminen tapahtuvat yhteistyössä organisaation infektioiden torjuntayksikön henkilöstön sekä työyksiköiden johtajien, esimiesten ja infektioiden torjunnan vastuuhenkilöiden kanssa. Toimintamallin toteuttamista johtaa organisaation infektioiden torjuntayksikön nimeämä vastuuhenkilö, joka toimii yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tuoden oman osaamisensa kohdennetusti työyksikön tarpeisiin. Johtajien ja esimiesten rooli toimintamallin käyttöön ottamisessa ja vakiinnuttamisessa on keskeinen, sillä he johtavat ja resursoivat toiminnan arviointia ja kehittämistä oman toimialueensa puitteissa. Erityisesti toimintamallissa korostuu yksiköiden infektioiden torjunnan vastuuhenkilöiden (toimintamallissa infektioyhdyshenkilöiden) toiminnan tuki (ajallinen resursointi ja yhteistyö toiminnan kehittämisessä). Infektioyhdyshenkilöt kokoavat tietoa käsihygienian toteutumisesta työyksiköissä ja tuottavat siitä palautetietoa. He myös osallistuvat käsihygieniakäytäntöjen kehittämiseen yhteistyössä johtajiensa kanssa. Infektioiden torjuntayksikkö antaa tarvittavaa tukea toiminnan kehittämiseen.

Käsihygienian toteutumisen arviointiin ja kehittämiseen kehitetty toimintamalli sisältää seuraavan tukimateriaalin (Liitteet 1-5): 1. Koulutus koulutuspäivän ohjelma DVD infektioiden leviämisestä 2. Havaintoaineiston keruu tiedote tutkittaville havainnointilomake ohje lomakkeen täytöstä ohje tietojen tallentamisesta 3. Raportointi ja kehittäminen ohje raportoinnista ohje tulosten käytöstä toiminnan kehittämiseen. Hankkeen alkuvaiheessa varmistetaan infektioyhdyshenkilöiden käsihygienian arviointiin liittyvä osaaminen. Ellei organisaatiossa ole työyksikkökohtaista infektioyhdyshenkilöverkostoa, varmistetaan, että jokaisessa työyksikössä on henkilö, jolla on riittävästi osaamista käsihygienian merkityksestä ja arvioinnista. Infektioyhdyshenkilöt tuottavat säännöllisesti palautetietoa käsihygienian toteutumisesta yksiköissään. Työyksikön johtajat ja esimiehet yhdessä infektioyhdyshenkilön kanssa suunnittelevat palautetiedon pohjalta tarvittavat korjaavat toimenpiteet ja tiedottavat niistä henkilöstölle. Organisaation infektioiden torjuntayksikön osaamista hyödynnetään korjaavien toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa esimerkiksi henkilöstön kouluttamisen avulla. Korjaavien toimenpiteiden suunnittelu sisältää sopimukset jatkuvasta toteutumisen seurannasta. KhYHKÄ -toimintamalli noudattaa jatkuvan laadun kehittämisen sykliä. 5

6 Kuvio 1. Yhtenäinen toimintamalli käsihygienian toteutumisen seurantaan 2.3 Toimintamallin toteuttaminen käytännössä 2.3.1 Päätös kehittämisestä ja työryhmien perustaminen Päätös käsihygienian toteutumisen arvioinnista perustuu aina havaittuun kehittämistarpeeseen. Tarve voi syntyä yksikössä havaitusta vaihtelusta käsihygienian toteuttamisessa, infektioiden seurantatilastoissa havaituista tarpeista tai uuden käsihygieniaan liittyvän suosituksen tai ohjeen ilmestyessä. Päätös käsihygienian arvioinnista voi olla myös luonteeltaan preventiivinen, jolla halutaan varmistaa yksikön käsihygienian tasoa. Yksikön johdon tekemä päätös käsihygienian arvioinnista ja siitä tiedottaminen henkilöstölle antavat infektioyhdyshenkilöille valtuutuksen havainnoida muun henkilöstön toimintaa. Päätös sisältää myös sitoumuksen yhteistyöstä ja tarpeellisesta resursoinnista. 2.3.2 Osaamisen varmistaminen KhYHKÄ -toimintamallin lähtökohtana on, että sen keskeisillä toimijoilla, infektioyhdyshenkilöillä, on riittävät resurssit käsihygienian havainnointiin, aineiston tallentamiseen, raportointiin ja tulosten hyödyntämiseen toiminnan kehittämisessä. Lisäksi heillä tulee olla yhtenäinen ohjeistus havainnointiin. Havainnoijien koulutuspäivän sisältörunko on kuvattu liitteessä 1.

7 2.3.3 Havainnointi aineiston keruumenetelmänä Havainnointi sopii erityisen hyvin käsihygienian toteutumisen arviointiin. Se antaa mahdollisuuden havaita, mitä todellisuudessa tapahtuu sen vastakohtana, mitä ihmiset itse ajattelevat tapahtuvan tai mitä he toivovat tai haluavat toisten ajattelevan tapahtuvan. 13 Strukturoitu havainnointi viittaa aineistonkeruuseen, jossa käytetään havainnointilomaketta ja noudatetaan määriteltyjä menettelytapoja. Havainnoinnissa ollaan kiinnostuneita siitä, esiintyykö tutkittava ilmiö vai ei. 14 KhYHKÄ -toimintamallissa havainnointi tehdään havainnointilomakkeelle (Liite 2), joka suuntaa huomion juuri niihin asioihin, jotka ovat oikein toteutetun käsihygienian kannalta olennaisia. Liitteet 3 ja 4 sisältävät ohjeet havainnoinnin suorittamiseen ja tietojen dokumentointiin. Havainnoinnin aikana on tavallista, että havainnoija alkaa pohtia myös muita hyvän käsihygienian toteutumiseen liittyviä asioita ja saattaa siksi kokea havainnointilomakkeen suppeana. Tässä toimintamallissa korostetaan kuitenkin, että käsihygienian seuranta on hyvä aloittaa niistä keskeisistä tekijöistä, joiden tiedetään tutkimusten ja suositusten (WHO 2009) perusteella olevan olennaisia ja joiden siis tulee toteutua riittävästi potilasturvallisuuden takaamiseksi. Toimintamalli voi myös stimuloida työyksiköissä laajempiin käsihygieniaan liittyviin kehittämishankkeisiin, kuten esimerkiksi erityistilanteissa noudatettavien käytäntöjen kehittämiseen. Havainnoinnin luotettavuus perustuu havainnoijan rooliin ja hänen kykyihin havainnoida ja kirjata havainnoimansa asiat havainnointilomakkeelle. Keskeistä on myös, että havainnointilomake on luotettava ja yksiselitteinen ja havainnointi on avointa riippumatta siitä, että sillä saattaa olla vaikutusta havainnoitavien käyttäytymiseen. Näitä tarkastellaan tarkemmin havainnoijien koulutuksessa. Havainnoijien koulutuksessa on tärkeä korostaa havainnoinnin eettisyyteen liittyviä kysymyksiä. Niitä ovat aineistonkeruun avoimuus ja luottamuksellisuus sekä havainnoitavien suostumus ja nimettömyyden turvaaminen. Avoimuus tarkoittaa sitä, että havainnoinnista tiedotetaan koko organisaatiossa ja myös työyksiköissä esimerkiksi osastotunneilla ennen havainnoinnin alkamista. Havainnoijat kertovat tehtävästään henkilöstölle ennen havainnoinnin aloittamista ( Tänään seuraan käsihygienian toteutumista ). Havainnoijat pyytävät henkilöstöltä myös suullisen suostumuksen havainnointiin ( Sopiihan, että seuraan sinua lääkkeen annon aikana? ). Havainnoitavien nimettömyys turvataan numeroimalla havainnot tai, jos se on tarkoituksenmukaista, kirjaamalla ammattiryhmä, johon havainnoitava kuuluu. Erityisen tärkeää on, että yksikön johtaja tai esimies tiedottaessaan havainnoinnin aloittamisesta korostaa käsihygienian ja sen havainnoinnin merkitystä hoidon kokonaisuuden kannalta sekä korostaa havainnoinnin luottamuksellisuutta. On myös hyvä tähdentää, että havainnointi on osa toiminnan kehittämistä, josta syystä siitä kieltäytyminen tulee perustua vain erityisen painaviin perusteisiin. Näitä perusteita voivat olla esimerkiksi hoitotilanteen sensitiivisyys, josta johtuen havainnoijan paikallaolo voi tuntua potilaasta tai omaisesta hankalalle. Koska havainnointi tapahtuu potilastilanteissa, tulee kiinnittää erityistä huomiota potilaiden ja heidän omaistensa informointiin (Liite 5).

8 2.3.4 Havainnointilomake KhYHKÄ -toimintamallissa käytetään Hoitotyön Tutkimussäätiön (Hotus) ja Oulun yliopistollisen keskussairaalan (OYS) infektioiden torjuntayksikön asiantuntijoiden yhteistyössä kehittämää (2011) havainnointilomaketta (Liite 2). Sen taustalla ovat toistensa kanssa yhtenäiset WHO:n (2009) Five Moments -ohjelma sekä Joanna Briggs Instituutin (JBI) PACES ohjelman käsihygienian toteutumisen arviointikriteerit, jotka perustuvat Picheansathian (2004) 15 tekemään järjestelmälliseen katsaukseen. Havainnointilomake sisältää kuusi arvioitavaa kohtaa, joista viiden kohdalla arvioidaan käsien desinfioinnin kestoa sekunteina. Desinfioinnin kesto kuvaa sen riittävyyttä. Tässä toimintamallissa käsien desinfioinnin kesto sekunteina (s) on muuttuja, joka valittiin siksi, että sen arviointi ei edellytä tulkintaa samaan tapaan kuin esimerkiksi desinfiointitekniikka. Kh -YHKÄ toimintamallin keskeisenä arvioinnin kohteena on käsihygieniaan liittyvien ohjeiden noudattamisen täsmällisyys. Siksi havainnointilomakkeen osiot ovat: käsihygienian riittävä (sekunteina) toteuttaminen: o ennen potilaskontaktia o jälkeen potilaskontaktin, o ennen aseptista toimenpidettä, o eritteiden käsittelyn jälkeen o potilaan hoitoympäristöön koskettamisen jälkeen ja o käsikorujen käyttäminen. Viidelle ensimmäiselle osioille valittiin ohjeiden täsmällisen noudattamisen arvioimiseksi desinfioinnin kesto. Käsikorujen osalta havainnoidaan, onko havainnoitavalla käytössään sormuksia, rannekello tai onko hänellä pitkät kynnet tai rakennekynnet. Riittävä käsien desinfiointi tavanomaisessa hoidossa kestää 30 sekuntia. 9, 12 Desinfioinnin kesto perustuu kahteen EN standardiin (EN1500, EN12791), joita käytetään arvioitaessa, onko käsien desinfiointiin tarkoitettu tuote riittävän tehokas tuhoamaan tietyt mikrobit 30 sekunnin aikana 12. Tätä EN standardia käytetään toimintamallissa vaatimuksena, joka perustuu oikean käsihuuhdeannoksen (2-3 ml käsien koosta riippuen) käyttöön toivotun tehon saavuttamiseksi. Se on perusteltua myös siksi, että hoitoympäristöjen mikrobikanta vaihtelee ja sisältää tavanomaisten mikrobien ohella erilaisia antibiooteille vastustuskykyisiä kantoja. Riittävän pitkäkestoisella käsien desinfioinnilla varmistetaan, ettei käsien mukana siirry taudinaiheuttajia potilaisiin tai ympäristöön. 2.3.5 Tulosten tallentaminen, analysointi ja raportoiminen Havainnointilomakkeelle kootut tiedot voidaan tallentaa Excel-taulukkolaskentaohjelmaan ja/tai PACES ohjelmaan, joka on saatavilla JBI:n sivuilta CONnECT-ohjelmistosta (http://connect.jbiconnectplus.org/). Ohjelmisto sisältää useita eri työkaluja, joista PACES on tarkoitettu näytön käytön arviointiin. Ohjelmiston käyttö edellyttää lisenssiä. Tulosten tallentaminen ja analysointi a) Excel-taulukkolaskentaohjelmaa voidaan käyttää ainoana analyysityökaluna tai yhdistettynä PACES -ohjelmaan, jolloin siihen tallennetaan ainoastaan havainnointilomakkeelle kootut

aikaan liittyvät tiedot. Taulukkolaskentaohjelmassa voidaan piirtää erilaisia kaavioita ja kuvioita raportoinnin tueksi. Havainnoinnin tulokset tallennetaan Excel-taulukkoon havainnointilomakkeen (Liite 2) rakenteen mukaisesti. Tuloksia voidaan analysoida koko aineistona, taustatietojen (ammattiryhmä, yksikkö) mukaan ja kumulatiivisesti. Analyysin tiheydestä tehdään organisaatiossa päätökset, esimerkiksi analysoidaanko tulokset kuukausittain vai ¼- vuosittain. Toimintamallin periaatteen mukaisesti palautetieto annetaan yksikköön tiheästi ja säännöllisesti, josta syystä kerran vuodessa tapahtuvaa aineiston analyysiä ei pidetä riittävänä. Jokaisen kysymyksen kohdalle kirjataan siihen liittyvät ajan havainnot ja sen perusteella arvio toteutuuko desinfiointi riittävästi (Liite 4). Sen jälkeen tarkastellaan jokaisen kysymyksen kohdalla ensin koko aineistoa: 1. montako havaintoa/kysymys 2. aikaa koskevien havaintojen vaihteluväli (suurin pienin) 3. aikaa koskevien havaintojen keskiarvo 4. montako Kyllä-vastausta = käsien desinfiointi oli riittävää (30 sekuntia tai pidempään) 5. montako Ei-vastausta = käsiä ei desinfioitu riittävästi (= alle 30 sek.) Tämän analyysin jälkeen tarkastellaan tuloksia taustamuuttujien (ammattiryhmä ja yksikkö) mukaan samaan tapaan. Kumulatiivisessa tarkastelussa tehdään samat, mutta kootaan analyysiin havainnot sovitusta ajanjaksosta. b) PACES -ohjelma tuottaa automaattisesti tuloksista graafisen kuvion (Kuvio 2), jota voidaan käyttää sellaisenaan tuloksista raportointiin. PACES -ohjelma sisältää aineiston tallennuspohjan, jonne tallennettujen tietojen mukaan se analysoi tulokset ja tuottaa graafisen kuvion. PACES -ohjelma mahdollistaa kahden perättäisen arviointisyklin tulosten rinnakkaisen vertailun ja organisaatiotason arvioinnissa tulosten tarkastelun työyksiköittäin ja koko organisaation laajuisesti. Ohjelma ei mahdollista muita analyysejä. Kuvio voidaan tallentaa pdf - muodossa esimerkiksi yksikön toimintakertomukseen. Kuvio antaa hyvin pelkistetyn ja havainnollisen kuvan käsihygienian toteutumisesta. Tästä johtuen kuvion antamaa tietoa kannattaa laajentaa desinfioinnin kestoon liittyvällä tiedolla, joka saadaan Excell - taulukkolaskentaan tallennetuista tiedoista. 9 Kuvio 2. Esimerkkikuvio PACES -ohjelmalla tuotetuista tuloksista.

10 Tulosten raportointi KhYHKÄ -toimintamallissa tulosten raportointia ohjaavat seuraavat periaatteet: raportointi on nopeaa ja yksinkertaista toteuttaa palautetieto tuotetaan käytäntöön nopeasti ja helposti vastaanotettavassa muodossa palautetiedon pohjalta tehdään tarvittavat korjaavat liikkeet. Käsihygienian kehittämisen vuoksi on hyvä raportoida sekä kukin arviointikierto itsenäisenä että vertailla saatuja tuloksia edellisiin kierroksiin muutoksen näkyväksi tekemiseksi. 2.3.6 Kehittämistoimet ja jatkosta sopiminen Toimintamalli käsihygienian toteutumisen arviointiin noudattaa jatkuvan laadunhallinnan periaatteita. Saatujen tulosten perusteella arvioidaan tarvetta kehittää toimintaa, otetaan toimenpiteet käyttöön ja arvioidaan niiden avulla saavutettua muutosta (Kuvio 1). KhYHKÄ -toimintamalli tekee näkyväksi käsihygienian toteutumisen. Tulokset voivat osoittaa, että yksikössä käsihygienia toteutuu suositusten mukaisesti, jolloin ne antavat myönteistä palautetta henkilöstölle. Johdon ja esimiesten tehtävänä on vahvistaa hyvien käytäntöjen jatkaminen. Toisinaan tulokset voivat osoittaa myös kehittämistarpeita ja paljastaa ne kohdat toiminnassa, joihin erityisesti tulee kiinnittää huomiota, kuten esimerkiksi käsien riittävä desinfiointi ennen potilaskontaktia. Käsihygieniakäytännöt ovat rutinoitunoituneita käytäntöjä, joiden muuttaminen on hyvä suunnitella pienin askelin toteutettavaksi. Käsihygieniakäytännöissä tarvittavan muutoksen vakiinnuttamista edistää riittävän tiheä palautetieto onnistumisesta sekä johdonmukainen kehittäminen. Taulukossa 1 esitetään toimintamallin vaiheet ja keskeiset toimijat eri vaiheissa. Taulukko 1. Toimintamallin vaiheet ja eri toimijoiden vastuut Vaihe 1. Päätös kehittämisestä ja työryhmien perustaminen 2. Osaamisen varmistaminen: Havainnoijien kouluttaminen Toimijat Johtajat, lähijohtajat Infektioiden torjuntayksikkö Johtajat, lähijohtajat Kouluttaja 3. Havainnointi Infektioyhdyshenkilöt 4. Tulosten tallentaminen, analysointi ja raportointi 5. Kehittämistoimet ja jatkosta sopiminen Infektioyhdyshenkilöt Infektioyhdyshenkilöt yhdessä johtajien ja lähijohtajien kanssa, infektioiden torjuntayksikön tuki tarvittaessa.

11 LÄHTEET 1. Holopainen A, Korhonen T, Miettinen M, Pelkonen M, Perälä M-L. Hoitotyön käytännöt yhtenäisiksi toimintamalli näyttöön perustuvien käytäntöjen kehittämiseksi. Premissi 2010; 1, 38 45. 2. Kitson A, Wiechula R, Salmon S, Jordan Z. Knowledge translation in healthcare. Synthesis Sciences in Healthcare Series: Book 12. 2012. Lippincott Williams & Wilkins, Australia. 3. Medves J, Godfrey C, Turner C, Paterson M, MacKenzie L, Durando P. Systematic review of practice guidelines dissemination and implementation strategies for healthcare teams and team-based practice. International Journal of Evidence-based Healthcare. 2010; 8, 79 89. 4. Erasmus V, Daha TJ, Brug H, et al. Systematic Review of Studies on Compliance with Hand Hygiene Guidelines in Hospital Care. Infection Control Hosp Epidemiol. 2010; 31: 283 294. 5. Boyce JM, Pittet D. 2002. Guideline for hand hygiene in health-care settings. Recommendations of the healthcare infection control practices advisory committee and the HICPAC/SHEA/APIC/IDSA hand hygiene task force. Morbidity and Mortality Weekly Report. 2002; 51: RR-16. 6. Syrjälä H. Mitä hoitoon liittyvät infektiot ovat ja voidaanko niiden esiintymiseen vaikuttaa? Kirjassa: Kuntaliitto, toimituskunta. Infektioiden torjunta sairaalassa. Suomen Kuntaliitto, WS Bookwell Oy, Porvoo. 2005;19 34. 7. Syrjälä H, Lahti A. Iho ja infektioiden torjunta. Kirjassa: Kuntaliitto, toimituskunta. Infektioiden torjunta sairaalassa. Suomen Kuntaliitto, WS Bookwell Oy, Porvoo. 2005;101 107. 8. Yokoe DS, Classen D. Improving patient safety through infection control: a new health care imperative. Infect Control Hosp Epidemiol. 2008; 29(Suppl 1): S3 S11. 9. WHO 2009, World Health Organization. WHO guidelines on hand hygiene in health care. First global patient safety challenge. Clean care is safer care. WHO Library Cataloguing-in- Publication Data; 2009. 10. Groll R, Grimshaw I. From best evidence to best practice: effective implantation of change in patients care. Lancet, 2003; 362, 1225 1230. 11. Harrington L, Lesh K, Doell L, Ward SK. Reliability and validity of hand hygiene measures. J Healthc Qual. 2007; 29: 20 29. 12. Goroncy-Bernes P, Koburger T, Meyer B. Impact of the amount of hand rub applied in hygienic hand disinfection on the reduction of microbiological counts on hands. J Hosp Infect. 2010; 74: 212 218. 13. Caldwell K, Atwal A. Non-participant observation: using video tapes to collect data in nursing research. Nurse Res. 2005; 13: 42 54. 14. Parahoo K. Nursing research. Principles, process and issues. 2nd ed. New York: Basingstoke, Palgrave Macmillan; 2006; p. 347 374. 15. Picheansathian W. A systematic review on the effectiveness of alcohol-based solutions for hand hygiene. International Journal of Nursing Practice. 2004; 10: 3 9.

2 LIITTEET Liite 1 Käsihygienian toteutumisen arviointi Havainnoijien koulutusohjelma Kohderyhmä: Työyksikköjen infektiovastuuhenkilöt tai vastaavan osaamisen infektioiden torjuntaan omaavat tai muu organisaatiossa sovittu henkilöstö. Kesto: 6 tuntia Sisältö: 1. Käsihygienian merkitys 2. Suositukset hyvästä käsihygieniasta 3. Käsihygienian toteutumisen arviointi 4. Havainnointi käsihygienian toteutumisen seurannassa havainnointi menetelmänä havainnoinnin eettiset kysymykset sosiaali- ja terveydenhuollossa havainnoinnin luotettavuus 5. Havainnointilomake ja sen käytön harjoittelu 6. Aineiston tallentaminen ja raportointi 7. Seurantatiedon hyödyntäminen käsihygienian kehittämisessä Liiteaineisto 1. havainnointilomake, 2. lomakkeen täyttöohjeet, 3. tietojen tallentamisohjeet, 4. ohje tiedottamisesta tutkittaville (= henkilökunnalle, jota havainnoidaan) 5. raportointiohjeet 6. tulosten hyödyntämisohjeet 7. DVD Infektioiden leviäminen sairaalassa

Liite 2 Havainnointilomake Yksikkö Kuukausi Havainnoitava 1 2 3 4 5 L = lääkäri, H = hoitaja (kattaa Desinfioitiinko Desinfioitiinko Desinfioitiinko kädet riittävästi juuri ennen Desinfioitiinko kädet riittävästi Desinfioitiinko kädet riittävästi kaikki erityyppiset kädet riittävästi kädet riittävästi puhdasta /aseptista suojakäsineiden potilaan hoitajat, kuten sh, ennen potilaskosketustatuksen potilaskoske- toimen-pidettä joko riisumisen jälkeen, lähiympäristön lh, lvv, bioanalyytikko, rtg-hoitaja ja terapeutit) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 jälkeen? ennen suojakäsineiden pukemista tai ilman suojakäsineitä? jos oli koskettu kehon eritteisiin? koskettamisen jälkeen? 6. Käsikorut a. b. c. Oliko Oliko työntek Oliko työnteki ijällä työnteki jällä sormus/ jällä sormuks kello? ia? pitkät /rakenn ekynnet? Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Lomakeversio 23.1.2014

Liite 3 Ohje havainnoinnin suorittamisesta Tiedottaminen Varmista ennen havainnoinnin alkamista, että havainnoitavat tietävät havainnoinnin aiheen (käsihygienian toteutuminen). Havaintojen tallentaminen - havainnot tehdään paperilomakkeelle ja siirretään siitä sähköiseen muotoon (PACES ja/tai Excel-taulukkolaskentaohjelma) - aikaan liittyvät tulokset tallennetaan Excel-taulukkolaskentaohjelmaan - merkintä lomakkeeseen: Kyllä = käsien desinfiointi kesti 30 s tai sen yli Ei = käsien desinfiointi kesti alle 30 s Huomaathan, että merkintää K/E ei voi tehdä ennen ajan merkintää Ajan havainnointi - aika alkaa siitä, kun käsiin otetaan desinfiointiainetta ja se päättyy, kun käsien hierominen päättyy - ajanottoa helpottaa alustaan kiinnitetty sekundaattori (ei rannekello tms.). Sekundaattorin annetaan käydä koko havainnointijakson ajan, jolloin riittää, että vilkaisee viisarin asentoa ajanoton alkaessa ja sen päättyessä. Tämä myös häiritsee vähemmän havainnoitavaa. - ellei havainnoitava asia toteudu (esim. käsiä ei desinfioitu ennen potilaskontaktia), lomakkeeseen laitetaan ajaksi 0 s. Keitä havainnoidaan? - havainnoidaan useita eri henkilöitä, myös samaa henkilöä voidaan havainnoida toistuvasti - kysymykset 1-5: voidaan havainnoida riveittäin tai sarakkeittain sen mukaan, miten se on luontevaa (esim. saman henkilön käsien desinfiointi ennen ja jälkeen potilaskontaktin TAI havainnoidaan eri henkilöiden toimintaa ensin ennen potilaskontaktia ja taas eri henkilöiden toimintaa potilaskontaktin jälkeen). - kysymys 6: katsotaan saman henkilön kohdalla kaikki kolme alakohtaa samalla kertaa. - merkitse ajan yhteyteen ammattiryhmä, esim. L 33 (= lääkäri 33 sekuntia), jotta ammattiryhmäkohtainen arviointi olisi mahdollista. Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Lomakeversio 23.1.2014

2 Liite 4 Havainnointilomakkeen käyttö ohjeet havainnoijille - havainnot tallennetaan Excel-tiedostoon, joka lähetetään infektioiden torjuntayksikköön parin kuukauden välein - yksikkökohtainen palaute sovitaan yksikön sisällä, esim. infektioyhdyshenkilö antaa palautteen osastotunnilla - havainnoidaan useita eri henkilöitä, mutta myös samaa henkilöä voidaan havainnoida toistuvasti - kysymykset 1-5: voidaan havainnoida riveittäin tai sarakkeittain, jos se on luontevaa (esim. saman henkilön käsien desinfiointi ennen ja jälkeen potilaskontaktin). - kysymys 6: katsotaan saman henkilön kohdalla kaikki kolme alakohtaa. - ajanottoon alustaan kiinnitetty sekundaattori (ei rannekello tms.) Sekundaattorin annetaan käydä koko havainnoinnin ajan, jolloin riittää, että vilkaisee viisarin asentoa ajanoton alkaessa ja sen päättyessä. Tämä myös häiritsee vähemmän havainnoitavaa. - ellei käsiä desinfioida lainkaan, lomakkeeseen laitetaan ajaksi 0 sek Havainnoitavat asiat Ohjeet 1. Desinfioitiinko kädet riittävästi ennen K = 30 sek. potilaskosketusta? E = < 30 sek Merkitse aika sekunteina + ammattiryhmä, esim: H30, L33 2. Desinfioitiinko kädet riittävästi potilaskosketuksen jälkeen? E = < 30 sek K = 30 sek. Merkitse aika sekunteina + ammattiryhmä, esim: H30, L33 3. Desinfioitiinko kädet riittävästi ennen K = 30 sek. puhdasta /aseptista toimenpidettä? E = < 30 sek Merkitse aika sekunteina + ammattiryhmä, esim: H30, L33 4. Desinfioitiinko kädet riittävästi, jos oli K = 30 sek. koskettu kehon eritteisiin? E = < 30 sek Merkitse aika sekunteina + ammattiryhmä, esim: H30, L33 5. Desinfioitiinko kädet riittävästi potilaan lähiympäristön koskettamisen jälkeen? K = 30 sek. E = < 30 sek Merkitse aika sekunteina + ammattiryhmä, esim: H30, L33 6. Käsikorut K = mikä tahansa edellä mainituista a. Oliko työntekijällä sormus/sormuksia? E = ei ole b. Oliko työntekijällä kello? c. Oliko työntekijällä pitkät /rakennekynnet?

3 Liite 5 Tiedottaminen henkilökunnalle, ohje havainnoijille Milloin tiedotetaan? Havainnointi on avointa, siksi siitä tulee tiedottaa havainnoitaville. Tiedottaminen on kolmivaiheista: a) yleistiedottaminen esimerkiksi osastotunnilla, että yksikössä aloitetaan käsihygienian toteutumisen säännöllinen seuranta, b) yleisesti sinä päivänä, kun havainnoidaan ja c) havainnoitavalle esimerkiksi sopiiko, että havainnoin käsihygienian toteutumista, kun teet? Näin jokainen havainnoinnin kohteena oleva tietää, milloin häntä havainnoidaan ja mitä tietoa kootaan. Havainnoitaville tiedottamisessa on riittävä tiedotus, että Havainnoin käsihygienian toteutumista, havainnointilomakkeen sisältöä ei tarvitse avata tarkemmin (voi vaikuttaa käyttäytymiseen). Havainnoinnin tarkoitus Organisaatio on sitoutunut potilasturvallisiin käytäntöihin, joihin hyvä käsihygienia sisältyy. Havainnoinnin tarkoituksena on tuottaa tietoa käsihygienian toteutumisesta ja edistää sen kehittämistä. Havainnointi on osa sitä tekevien vastuualueeseen kuuluvia tehtäviä. Mitä tietoa kootaan? Havainnoinnin aikana kootaan tietoa ainoastaan käsihygienian toteutumisesta. Havainnointi on anonyymiä ja luottamuksellista, ammattiryhmää lukuun ottamatta havainnoitavista ei koota mitään muita tietoja. Tulokset esitetään siten, ettei yksittäistä henkilöä voida tunnistaa missään vaiheessa. Miten tulokset raportoidaan? Tulokset raportoidaan säännöllisesti sovitulla tavalla. Infektiovastuuhenkilöt yhdessä yksiköiden lähijohtajien kanssa huolehtivat tiedottamisesta. Tuloksista voidaan kirjoittaa artikkeleita ja aineistoa voidaan käyttää myös opinnäytetöissä. Aineiston käytöstä sovitaan aina organisaation käytäntöjen mukaisesti. Millaisissa tilanteissa havainnoidaan? Havainnointi kohdistetaan tavanomaisissa hoitoon liittyvissä toiminnoissa toteutuvaan käsihygieniaan. Tilanteissa, jotka ovat potilaan näkökulmasta katsoen sensitiivisiä tai ammattilaisten näkökulmasta erityisen haastavia (kuten esimerkiksi elvytystilanteet), tulee havainnoinnille olla erityisen perustellut syyt. Potilaille ja heidän läheisilleen tiedottaminen Potilaita ja heidän läheisiään tulee informoida aina silloin, kun havainnoija on samassa tilassa heidän kanssaan. Informoinnin voi tehdä kuka tahansa tilanteessa oleva, havainnoija varmistaa, että tieto on annettu. Potilaille ja omaisille kerrotaan, että mitään heitä koskevaa tietoa ei koota, vaan havainnointi kohdistuu henkilökunnan toimintaan ja sen tarkoituksena on kehittää yksikön toimintaa.