TERRAFAME OY Sotkamon kaivos RAPORTTI. Meluselvitys kaivostoiminnan jatkamisen ja kehittämisen ympäristönvaikutusarviointia varten.

Liite 6 RAPORTTI 101003702-005 6.7.2017 TERRAFAME OY Sotkamon kaivos Meluselvitys kaivostoiminnan jatkamisen ja kehittämisen ympäristönvaikutusarviointia varten

PÖYRY FINLAND OY Päivä 30.6.2017 Sivu 2 (18 Sisäinen tarkistussivu Asiakas Otsikko Terrafame Oy Meluselvitys kaivostoiminnan jatkamisen ja kehittämisen ympäristönvaikutusarviointia varten Työnumero 101003702-005 Tiedoston nimi Terrafame_Tuotanto_YVA_2017_meluraportti.docx Järjestelmä Microsoft Word 14.0 Ulkoinen jakelu Sisäinen jakelu Vastaava yksikkö Terrafame Oy Hanna Tirkkonen Ympäristökonsultointi Alkuperäinen Dokumentin pvm 30.6.2017 Laatija/asema/allekirj. Tarkistuspvm Tarkistanut/asema/allekirj. Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

PÖYRY FINLAND OY Päivä 30.6.2017 Sivu 3 (18 Yhteenveto Terrafame Oy:n Sotkamossa sijaitseva kaivos suunnittelee kaivostoiminnan jatkamista ja kehittämistä. Tässä raportissa on mallinnusten avulla selvitetty mahdollisia meluvaikutuksia. Melun leviämisen osalta laskettuja hankevaihtoehtoja on nykytilan lisäksi 4 kpl (Ve0+, VE1a, VE1b ja VE1c. Melun leviäminen laskettiin erikseen teollisuusmelulle ja tie- ja raideliikennemelulle. Tässä työssä on arvioitu, että melulähteiden ajallinen muutos sekä työvaiheiden eteneminen vaikuttavat oleellisesti myös laskennan tuottamien tulosten epävarmuuteen, jolloin laskennan epävarmuuden arvioidaan olevan noin -6 +4 db arviolta kahden kilometrin etäisyydellä. Epävarmuus koskee tässä vain pidemmän ajan keskiäänitasoa LAeq (esim. viikon ajan. Lyhyemmän aikajakson aikana melutaso voi tilanteesta riippuen vaihdella epävarmuusarviota enemmän (molempiin suuntiin. Uudet melulähteet on tässä laskelmassa oletettu olevan ilman merkityksellistä äänesmäisyyttä (kapeakaistaisuus tai impulssimaisuutta. Äänesmäisyyttä on havaittu mittauksissa pääasiassa liuotuskasojen ilmastuspuhaltimissa. Impulssimaisuutta saattaa esiintyä satunnaisesti esim. kivien rikotuksessa ja kauhakuormaajan toiminnasta. Avolouhosräjäytys on lähtökohtaisesti impulssimainen melutapahtuma, mutta kaikkiaan vähemmän merkityksellinen melulähde keskiäänitasolla LAeq. Teollisuusmelun laskentatulosten perusteella ympäristöluvan melun raja-arvo 50 db yöaikaan voi laskennan perusteella ylittyä hankevaihtoehdossa VE0+ Tuhkalantie 89 loma-asuinrakennuksen luona Hakosen järven rannalla sivukivikasan KL2 rakentamisvaiheen aikana (lopussa, mikäli läjittäminen aloitetaan etelästä päin sekä Kalliojärvellä lähimmän loma-asuinkohteen piha-alueella sekundäärikasojen 5-8 rakentamisen aikana. Muiden lähellä raja-arvoa tai raja-arvolla olevien kohteiden osalta melutilanne voi laskennan tulosten ja epävarmuustarkastelun jälkeen ylittää yöajan rajaarvon kasojen rakentamisenvaiheessa, mutta todennäköisesti jääden alle pidemmän aikajakson keskiäänitason tarkastelussa. Muiden hankevaihtoehtojen (VE1a-VE1c osalta muutokset ovat laskennan perusteella vähäisiä, eikä niillä ole lisääviä meluvaikutuksia altistuviin kohteisiin, sillä vaikutus kohdistuu vain nykyisen teollisuusalueen meluun. Alueen läheisten suojelualueiden osalta melu voi joissain tapauksissa ylittää 45 db:n raja-arvon päivällä sekä 40 db yöllä. Suojelualueiden yhtenä perusteena on mm. liitoorava, joka on kuitenkin myös kaupunkialueilla elävä ei-meluherkkä laji. Yhdistetty tie- ja raideliikenteen laskentatulosten perusteella päiväajan tiemelu ei valituissa reseptoripisteissä aiheuta ympäristöluvan raja-arvon ylityksiä. Tämän selvityksen melumallinnuksissa melulähteitä ei ole erikseen optimoitu toimintojen aiheuttaman melun kannalta. Meluntorjuntaa voidaan kuitenkin huomioida monella tavalla uusien toimintojen suunnittelun yhteydessä mm. laite- ja vaimenninvalinnoilla sekä esim. kasojen täyttöaikoja ja muotoja optimoimalla. Meluvaikutusten lieventämiseksi sivukiven täyttö tehdään sivukivialueen KL2 itäreunaan rakennettavan suojavallin takana.

Sisältö PÖYRY FINLAND OY Päivä 30.6.2017 Sivu 4 (18 Yhteenveto 1 YLEISTÄ 6 1.1 Ympäristömelu 6 1.2 Melutason ohjearvot ulkona 6 1.3 Asetus 800/2010 7 1.4 Melutason toimenpiderajat sisätiloissa 8 1.5 Ympäristöluvan melua käsittelevät kohdat 8 2 MELUMALLINNUS 9 2.1 Mallinnusmenetelmä 9 2.2 Alueen tuulisuusprofiili ja laskennan epävarmuus 10 2.3 Melumallinnuksen lähtötiedot 11 3 MALLINNUSTULOKSET 12 3.1 VE0 - Nykytila 12 3.2 VE0+ 12 3.3 VE1a 12 3.4 VE1b 13 3.5 VE1c 13 3.6 Yhteenveto teollisuusmelun tuloksista 13 3.7 Tie- raideliikennemelu 14 3.8 Melu suojelualueilla 15 4 MELUNTORJUNTA 17 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET MELUVAIKUTUKSISTA 17 VIITTEET 18 Liitteet 1 Reseptoripistekartta 2 Melumallinnus Teollisuusmelu VE0, Nykytila (LAeq, 24h 3 Melumallinnus Teollisuusmelu VE0+ (LAeq, 24h 4 Melumallinnus Teollisuusmelu VE1a (LAeq, 24h 5 Melumallinnus Teollisuusmelu VE1b (LAeq, 24h 6 Melumallinnus Teollisuusmelu VE1c (LAeq, 24h 7 Melumallinnus Tie- ja raideliikennemelu VE0, Nykytila (LAeq, klo 07-22 8 Melumallinnus Tie- ja raideliikennemelu VE0, Nykytila (LAeq, klo 22-07 9 Melumallinnus Tie- ja raideliikennemelu VE0+ (LAeq, klo 07-22 10 Melumallinnus Tie- ja raideliikennemelu VE0+ (LAeq, klo 22-07 11 Melumallinnus Tie- ja raideliikennemelu VE1a (LAeq, klo 07-22 12 Melumallinnus Tie- ja raideliikennemelu VE1a (LAeq, klo 22-07 13 Melumallinnus Tie- ja raideliikennemelu VE1b (LAeq, klo 07-22

PÖYRY FINLAND OY Päivä 30.6.2017 Sivu 5 (18 14 Melumallinnus Tie- ja raideliikennemelu VE1b (LAeq, klo 22-07 15 Melumallinnus Tie- ja raideliikennemelu VE1c (LAeq, klo 07-22 16 Melumallinnus Tie- ja raideliikennemelu VE1c (LAeq, klo 22-07 Lyhenteet LZeq LAeq Leq LW LWA Taajuuspainottamaton ekvivalentti keskiäänitaso [db] A-taajuuspainotettu ekvivalentti keskiäänitaso [db] Taajuuspainottamaton ekvivalentti keskiäänitaso Taajuuspainottamaton äänitehotaso [db] A-taajuuspainotettu äänipäästötaso [db]

PÖYRY FINLAND OY Päivä 30.6.2017 Sivu 6 (18 1 YLEISTÄ Terrafame Oy:n Sotkamossa sijaitseva kaivos louhii ja jalostaa nikkeliä, sinkkiä, kuparia ja kobolttia jatkojalostuksen tarpeisiin. Kaivos sisältää avolouhoksen, bioliuotusalueet sekä metallien talteenottolaitokset. Kaivos suunnittelee toiminnan jatkamista ja kehittämistä, josta tehdään ympäristövaikutusten arviointi. Tämä selvitys liittyy tuotannon jatkamisen ja kehittämisen YVA:n ympäristömeluvaikutuksiin. Vaikutukset on arvioitu melumallinnuksien avulla. 1.1 Ympäristömelu Ääni on aaltoliikettä, joka välittyy väliaineessa ja jonka etenemisnopeus riippuu väliaineen ominaisuuksista. Ilmassa äänen nopeus riippuu lämpötilasta. Melu on subjektiivinen käsite, jolla ymmärretään äänen negatiivisia vaikutuksia, eitoivottua ääntä, josta on haittaa ja jossa kuulijan tuntemukset ja äänenerotuskyky ratkaisevat. Normaali ympäristömelu sisältää useista kohteista lähtevää yhtäaikaista ääntä, jossa taajuudet ja aallonpituudet muuttuvat jatkuvasti. Äänen (melun voimakkuutta mitataan logaritmisella desibeliasteikolla (db, jossa äänenpaineelle (eli hyvin pienelle paineenmuutokselle ilmassa käytetään referenssipainetta 20 µpa ilmalle ja 1 µpa muille aineille. Tällöin 1 Pa paineenmuutos ilmassa vastaa noin 94 db:iä. Kuuloaistin herkkyys vaihtelee eri taajuisille äänille, jolloin myös melun haitallisuus, häiritsevyys sekä kiusallisuus vaihtelevat. Nämä huomioidaan äänen taajuuskomponentteja painottamalla. Yleisin on A-painotus, joka perustuu kuuloaistin taajuusvasteen mallintamiseen ja ilmaistaan usein A -kirjaimella dimension perässä, esim. db(a tai meluindikaattorin keskellä, esim. A-painotettu keskiäänitaso LAeq. Melun ekvivalenttitaso (symboli Leq tarkoittaa samanarvoista jatkuvaa äänitasoa kuin vastaavan äänienergian omaava vaihteleva äänitaso. Koska ääni käsitellään logaritmisena suureena, hetkellisillä korkeimmilla äänitasoilla on suhteellisen suuri vaikutus ekvivalenttiseen tasoon. Teollisuusmelussa ja kivenlouhintatoiminnan melussa hetkellisvaihtelut voivat olla suuria, mikäli toiminnan melussa on impulssimaisuutta. Lähtökohtaisesti kivenlouhinnan melu on kuitenkin varsin tasaista seulonnan ja murskainten toiminnan osalta. Impulssimaisuutta murskaustoiminnan melussa voivat aiheuttaa erityisesti rikotus, kallioräjäytykset sekä kivien kaadot. Melutulokset lasketaan Ympäristöministeriön ohjeiden (ohje 20/2007 mukaisesti melulähderyhmittäin. Erottelu koskee myös tulosten vertailua luvan raja-arvoihin. Melu voidaan tarvittaessa laskea yhteen, mutta ne lasketaan logaritmisesti eli esim. LAeq teollisuusmelun 41 db ja tieliikennemelun 33 db yhteisvaikutus on 42 db eli kasvua olisi noin +1 db, mutta melun esiintyvyys yhteisvaikutuksena voi vaihdella voimakkaasti. 1.2 Melutason ohjearvot ulkona Valtioneuvosto on meluntorjuntalain (382/87 9 :n nojalla päättänyt ulkomelutason ohjearvot, joita ei saa ylittää (taulukko 1. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista taulukossa 1 mainittuihin arvoihin.

PÖYRY FINLAND OY Päivä 30.6.2017 Sivu 7 (18 Taulukko 1. Melutason ohjearvot ulkona (VNp 993/92 Alue Melun A-painotettu ekvivalenttitaso (LAeq enintään Päivällä klo 07-22 Yöllä klo 22-07 Asumisalueet, virkistys-alueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db(a 50 db(a 12 Loma-asumiseen käytettävät alueet 4, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat 45 db(a 40 db(a 3 virkistysalueet ja et 5 Poikkeukset 1 2 3 4 5 Uusilla alueilla melutason yöarvo on 45 db(a Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoja Yöarvoa ei sovelleta sellaisilla illa, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja Lunnonsuojelualueiden osalta melutason ei tarvitse alittua koko alueella 1.3 Asetus 800/2010 Valtioneuvosto on antanut kivenlouhinnan ja -murskaamojen ympäristönsuojelusta asetuksen (VNa 800/2010, jossa säädetään vähimmäisvaatimuksista silloin, kun toimintaan on oltava ympäristölupa. Murskaustoimintaa ei saa sijoittaa alle 400 m päähän melulle alttiista kohteesta, kuten sairaalasta, päiväkodista, hoito- tai oppilaitoksesta. Murskaamo on lisäksi sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 m. Kivenmurskaamo voidaan sijoittaa alle 300 m päähän häiriöille alttiista kohteesta ainoastaan, jos toiminnanharjoittaja voi sijoittamalla toiminta rakennukseen tai muita teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti ja ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että toiminta häiriöille alttiissa kohteessa ei ylitä melutason arvoja. Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat on pidettävä melun leviämisen estämisen kannalta riittävän korkeina ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy. Jos kivenmurskaamo sijoitetaan alle 500 m päähän asumiseen tai loma-asumiseen käytettävästä rakennuksesta tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta oleskeluun tarkoitetusta piha-alueesta tai muusta häiriöille alttiista kohteesta, melua on torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla torjuntatoimilla. Meluesteet on rakennettava melulähteen välittömään läheisyyteen. Toiminnan melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa päätöksessä (VNp 993/1992 säädettyjä ulkomelun ohjearvoja.

1.4 Melutason toimenpiderajat sisätiloissa PÖYRY FINLAND OY Päivä 30.6.2017 Sivu 8 (18 Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetus 545/2015 asettaa sisätilojen äänitasoille toimenpiderajat erityisesti yöajan äänitasoille nukkumiseen tarkoitetuissa tiloissa sekä pientaajuisen melulle taajuusvälillä 20-200Hz. Taulukko 2. Melutason toimenpiderajat sisätiloissa (STM 545/2015 Melun A-painotettu ekvivalenttitaso (LAeq enintään Huoneisto ja huonetila Päivällä klo 07-22 Yöllä klo 22-07 Asuinhuoneistot, palvelutalot, vanhainkodit, lasten päivähoitopaikat ja vastaavat tilat asuinhuoneet ja oleskelutilat 35 db 30 db muut tilat ja keittiö 40 db 40 db Kokoontumis- ja opetushuoneistot huonetila, jossa edellytetään yleisön saavan hyvin puheesta selvän ilman äänenvahvistuslaitteiden käyttöä 35 db - muut kokoontumistilat 40 db - Työhuoneistot (asiakkaiden kannalta asiakkaiden vastaanottotilat ja toimistohuoneet 45 db - Yöaikainen (klo 22 7 musiikkimelu tai muu vastaava mahdollisesti unihäiriötä aiheuttava melu, joka erottuu selvästi taustamelusta, ei saa ylittää 25 db yhden tunnin keskiäänitasona LAeq,1h (klo 22 7 mitattuna niissä tiloissa, jotka on tarkoitettu nukkumiseen. Taulukko 3. Pientaajuisen sisämelun tunnin keskiäänitason Leq,1h toimenpiderajat taajuusvälillä 20-200Hz nukkumiseen tarkoitetuissa tiloissa yöaikaan klo 22-07 Kaista/Hz 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Leq,1h 74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32 1.5 Ympäristöluvan melua käsittelevät kohdat Määräys 33: Kaivostoiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää asumiseen tai vapaaajan asumiseen käytettävien rakennettujen kiinteistöjen piha-alueella päiväaikaista (klo 07 22 55 db(a, eikä yöaikaista (klo 22 07 A-painotettua ekvivalenttitasoa 50 db(a. Raja-arvoon verrattavaan mittaus- tai laskentatulokseen on lisättävä 5dB, jos melu on iskumaista tai kapeakaistaista. Kaivosalueen ulkopuolella selvästi kuultavissa olevaa kapeakaistaista melua on rajoitettava meluntorjuntatoimenpitein viipymättä tällaisen melun havaitsemisesta, vaikka aiheutuvat ympäristömelutasot eivät ylittäisi lupamääräyksen raja-arvoja. Tavoitteena on, ettei toiminnasta aiheutuva melutaso ylitä 1.3. 31.8. lähimpien lomaasuntojen piha-alueella päivällä (klo 07 22 A-painotettua ekvivalenttitasoa 45 db(a ja yöllä (klo 22 07 A-painotettua ekvivalenttitasoa 40 db(a. Luvan saajan on Kainuun

PÖYRY FINLAND OY Päivä 30.6.2017 Sivu 9 (18 ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla raportoitava näiden tavoitetasojen ylitykset sekä arvioitava mahdollisuudet niiden saavuttamiseksi. Määräys 34: Tehokas meluntorjunta on otettava huomioon koneiden ja laitteiden suunnittelussa, valinnassa, käytössä ja kunnossapidossa sekä mahdollisissa uusimisissa. Kompressorit, puhaltimet, sähkömoottorit ja muut vastaavat pistemäiset ja kiinteät melun päästölähteet on koteloitava melun vaimentamiseksi ja melun leviämisen estämiseksi. Toteutetuista meluntorjuntatoimenpiteistä on raportoitava ympäristönsuojelun vuosiyhteenvedon yhteydessä. 2 MELUMALLINNUS 2.1 Mallinnusmenetelmä Mallinnus tehtiin CadnaA 2017 MR1 ohjelmalla, joka käyttää laskennan perustana yhteispohjoismaista tieliikenne- ja teollisuusmelun laskentamallia. Ohjelman avulla voidaan leviämiskarttaan piirtää keskiäänitasokäyrät 5 db välein valituilla lähtöarvoilla. Teollisuuslaitosten alueille, vesi- ja tiepinnoille on yleisesti määritelty kova maanpinta äänen maa-absorptiovaikutuksen simuloimiseksi. Melun leviäminen lasketaan yhteispohjoismaisissa malleissa tyypillisesti hieman konservatiivisesti siten, että ympäristön tilapisteet ovat leviämisen kannalta suotuisat (mm. kevyt myötätuuli melulähteestä kuhunkin laskentapisteeseen. Melumallinnus suoritettiin seuraaviin tilanteisiin sekä tieliikenne- että teollisuusmeluun. 1. Nykytilalaskenta VE0 2. VE0+: Kaivostoiminta jatkuu siten, että toimintaa kehitetään Terrafamen suunnitelmien mukaisesti. Rakennetaan erilliset sivukivialueet KL1 ja KL2, sekundääriliuotuslohkot 5-8 sekä kipsisakka-altaan lohkot 7-8. Malmin louhintamäärää kasvatetaan tasolle 18 M t/v sivukiven louhintamäärien ollessa tasolla 18 30 M t/v riippuen louhintatilanteesta. Uraanin talteenotto käynnistetään aiemmin luvitetun kokonaisuuden mukaisesti. Melumallissa lasketaan yhteen sekundääriliuotusalueen rakentamisajan ja käytönajan melua keskiäänitasolla LAeq. Sivukivikasojen osalta kyseessä on läjittämisen ajan melutilanne, joka on mallinnettu kasojen korkeimmalle korolle. 3. VE1a: Primäärivaiheen liuotusalueelle rakennetaan uudet liuotuslohkot nro: 5 ja 6. Malmintuotannon kasvattamisesta ja primääriliuotusalueen laajentamisesta johtuen nikkelin vuosituotanto nousee tasolle 35 000-37 000 t/v. Sivukiven louhintamäärä tasolla 18 45 M t/v riippuen louhintatilanteesta. Uraanin talteenotto käynnistetään aiemmin luvitetun kokonaisuuden mukaisesti. 4. VE1b: VE1a:n mukainen tuotanto + seuraavat toiminnot. Vaihtoehdon VE1a mukaisen tuotantotason noston lisäksi metallien talteenottolaitoksen tuotantoprosessiin lisätään pasutto, jonka jälkeen 50 100 nikkelituotteesta myydään nikkelioksidina. Pasuton (nikkelisulfidista -> nikkelioksidia kanssa samaan aikaan rakennetaan myös rikkihappotehdas, joka mahdollistaa osittaisen omavaraisuuden bioliuotuksessa käytettävän rikkihapon suhteen. Pasutto mahdollistaa rikkivetypitoisten hönkäkaasujen polton, jonka jälkeen lipeän käyttö vähenee, millä on positiivisia vaikutuksia myös vesipäästöihin.

PÖYRY FINLAND OY Päivä 30.6.2017 Sivu 10 (18 5. VE1c: VE1b:n mukainen tuotanto + lisätään sulatto, jonka jälkeen tuote myydään nikkeligranulituotteena (Ni-Fe. Alla olevassa taulukossa on esitelty mallinnuksessa käytetyt parametrit. Ne vastaavat Ympäristöministeriön yleisiä melumallinnusohjeita (YM Ohje, 2007. Laskentaverkon tiheys on valittu hankkeelle soveltuvan laskenta-ajan perusteella. Pääteiden, vedenpinnan, teollisuusalueiden ja metsien erikovuiset maa-absorptiopinnat on huomioitu alueittain. Taulukko 4. Melumallinnuksen laskentaparametrit Lähtötieto Kuvaus Mallinnuslogiikka Keskiäänitaso LAeq päivällä klo 07-22 ja yöllä klo 22-07 Mallinnustyyppi Melulähde Emissioarvo Pohjoismainen tieliikenne- ja teollisuusmelumalli Piste-, pinta- ja viivalähteet Oktaavikaistan arvot, LZeq, taajuusvälillä 31.5 Hz 8000 Hz Sääolosuhteet Ilman lämpötila 10 ºC, ilmanpaine 1013 hpa, ilman suhteellinen kosteus 70 Laskentaverkko Maanpinnan kovuus Laskentapiste 20 x 20m:n välein 2 m korkeudella seuraten maanpinnan korkeutta 0,0 = kova maanpinta teiden, kallion, veden ja teollisuusalueiden päällä 1,0 = pehmeä maanpinta metsä-, pelto ja suoalueilla Objektien heijastavuus Vapaakenttälaskenta, ei heijastusta (YM Ohje 2007 Digitaalikartta-aineisto Maanmittauslaitos, korkeusmalli 2 m sekä pohjakartta (01/2017, korkeustiedon resoluutio 2,5 metriä. Kuva 1. Mallinnetun alueen korkeusmalli (kuvassa hankevaihtoehto VE0+ 2.2 Alueen tuulisuusprofiili ja laskennan epävarmuus Vuotuisten säävaihteluiden ja etenkin tuulen suunnan vaikutus alueen todelliseen äänitasoon suurenee etäisyyden kasvaessa melulähteestä. Samalla laskennan epävarmuus kasvaa. Lisäksi epävarmuuteen vaikuttavat arviot melupäästöistä ja

PÖYRY FINLAND OY Päivä 30.6.2017 Sivu 11 (18 lähteiden sijainneista. Tyypillisesti laskennan epävarmuus on n. ± 3 db kilometrin etäisyydelle. Tässä työssä on arvioitu, että melulähteiden ajallinen muutos ja työvaiheiden eteneminen vaikuttaa oleellisesti myös laskennan tuottamien tulosten epävarmuuteen, jolloin laskennan epävarmuuden arvioidaan olevan noin -6 +4 db arviolta kahden kilometrin etäisyydellä. Epävarmuus koskee tässä vain pidemmän ajan keskiäänitasoa LAeq (esim. viikon ajan. Lyhyemmän aikajakson aikana melutaso voi tilanteesta riippuen vaihdella epävarmuusarviota enemmän (molempiin suuntiin. Tilanteet, joissa saattaa ilmetä arvioitua voimakkaampaa melua ovat myötätuulen tilanteet yöaikaan tapauksissa, joissa esim. uudet sivukiven läjitysalueet ovat lähimmillään altistuvia kohteita. Vastaavasti tilanteet, jotka ovat todennäköisesti mallinnettua hiljaisempia, ovat vastatuulen mukaiset säätilanteet päivällä ja ajankohtina, jolloin kaivoksen aktiivisuus on vähäisempää. Alueen tuuliruusu on otettu Suomen Tuuliatlaksesta (tuuliatlas.fi ja vastaa vuotuista tuulenjakaumaa 50m:n korkeudella alueen keskikorkeudesta. Kuva 2. Alueen tuuliruusu 50m:n korkeudella, vuotuinen jakauma Tuulisuusjakauman perusteella alueella vallitsevat tuulet ovat etelän ja lännen väliltä. Tällä on vaikutusta melun leviämiseen, joka on tuulen tavoin Weibull -jakautunutta. Siten on todennäköistä, että vuotuisesti merkittävimmät melun leviämissuunnat ovat koillisen ja kaakon välillä. 2.3 Melumallinnuksen lähtötiedot Mallinnuksen lähtötiedot koottiin asiakkaan lähettämistä tiedoista sekä konsultin omista tiedoista, jotka perustuvat kaivoksen nykytilan mittaus- ja mallinnustuloksiin (Pöyry Finland Oy, 2012-2015. Asiakkaan aineisto koostui hankevaihtoehtojen alustavista layout piirustuksista sekä arvioista liikennemääristä. Melulähteet ovat monilta osin samoja kuin nykytilassa, mutta sijaitsevat laajemmalla alueella. Uudet melulähteet on tässä laskelmassa oletettu olevan ilman merkityksellistä äänesmäisyyttä (kapeakaistaisuus tai impulssimaisuutta. Äänesmäisyyttä on havaittu mittauksissa pääasiassa liuotuskasojen ilmastuspuhaltimissa. Impulssimaisuutta saattaa

PÖYRY FINLAND OY Päivä 30.6.2017 Sivu 12 (18 esiintyä satunnaisesti esim. kivien rikotuksessa ja kauhakuormaajan toiminnasta. Avolouhosräjäytys on lähtökohtaisesti impulssimainen melutapahtuma, mutta kaikkiaan vähemmän merkityksellinen melulähde keskiäänitasolla LAeq. 3 MALLINNUSTULOKSET Melun leviämisen mallinnustulokset on esitetty tässä kappaleessa hankevaihtoehdoittain taulukkomuodossa laskettuna valittuihin reseptoripisteisiin sekä liitteiden 2-16 melumallinnuskuvissa. Meluvaikutuksia ei ole kuitenkaan arvioitu hankkeen sulkemisen vaihtoehdossa VE2, jonka vaikutusarviointi on erittäin vaikeaa ja tulosten epävarmuuden osalta suurta. Kaikki tulokset on esitetty A-painotettuna keskiäänitasona LAeq. Taulukoitujen tulosten mukaiset reseptoripisteet on esitetty liitteen 1 karttakuvassa. Lasketut tulokset on ilmoitettu melulähderyhmittäin erikseen teollisuusmelulle ja tieliikennemelulle (ohje YM 20/2007. 3.1 VE0 - Nykytila 3.2 VE0+ 3.3 VE1a Kaivoksen teollisuusmelun nykytila on mallinnettu liitteen 2 kuvaan yhdelle keskiäänitason LAeq aikajaksolle (24h sekä tieliikennemelun osalta kahdelle aikajaksolle (päiväaika klo 07-22 ja yöaika klo 22-07. Yksittäislaskentapisteiden tulokset on esitetty kootusti kappaleen 3.6 tulostaulukossa. Nykytilalaskenta sisältää nyt sekundäärikasan viimeisen lohkon 4 ja sen ilmastuslaitteet sekä kaksi puhallinrakennusta keskimmäisille lohkoille. Hankevaihtoehto VE0+ mallinnettiin yhteen staattiseen melumallin (liite 3, vaikka kyseessä on varsin pitkän aikavälin liuotus- ja läjitysalueiden laajentuminen, jossa melun ajallinen vaihtelevuus on suurta. Mallissa on huomioitu uudet sekundääriliotuslohkot 5-8, sivukivialueet KL1 ja KL2 sekä kipsisakka-altaan lohkot 7-8. Lisäksi uraanin talteenotto käynnistetään aiemmin luvitetun kokonaisuuden mukaisesti. Teollisuusmelun melumallinnustulosten perusteella merkittävin melun lisäysvaikutus voi kohdistua etenkin Hakosen järven loma-asuinkohteisiin sivukivialueen KL2:n rakentamisen vuoksi. Lisäksi Kalliojärven lähimpään loma-asuinrakennukseen voi kohdistua ympäristöluvan raja-arvon ylittävää melua sekundääriliotuslohkon arvioidun melun vuoksi. Muiden hankevaihtoehtojen (VE1a-VE1c osalta muutokset ovat laskennan perusteella vähäisiä, eikä niillä ole lisääviä meluvaikutuksia altistuviin kohteisiin, sillä vaikutus kohdistuu vain nykyisen teollisuusalueen meluun. Merkittävä geometrinen lisäys hankevaihtoehtoon VE0+ verrattuna ovat uudet primäärivaiheen liuotuslohkot 5-6, jotka voivat lisätä melua jonkin verran etenkin kaivoksen eteläpuolella (esim. Järveläntie 26 loma-asuinrakennuksen kohdalla noin +1 db hankevaihtoehdon VE0+ tilanteesta. Melun leviäminen on esitetty liitteen 4 kuvassa. Muiden altistuvien kohteiden osalta muutosta ei todennäköisesti voi havaita.

3.4 VE1b PÖYRY FINLAND OY Päivä 30.6.2017 Sivu 13 (18 Merkittävä geometrinen lisäys hankevaihtoehtoon VE1a verrattuna ovat uusi pasutto sekä rikkihappotehdas. Pasuton ja rikkihappotehtaan käytönajan melu ei laskennan perusteella lisää tuntuvasti alueen kokonaismelutilannetta kuin vain metallien talteenottolaitosten tuntumassa. Kaikkiaan muutokset melutilanteessa hankevaihtoehtoon VE1a nähden ovat altistuvissa kohteissa todennäköisesti vähäisiä ja laskennankin perusteella alle +1 db:n luokkaa. Rakentamisen ajan melua ei voi mallintaa ilman merkittäviä epävarmuuksia, jolloin mukana on vain käytön ajan tilanne. Melun leviäminen on esitetty liitteen 5 kuvassa. 3.5 VE1c Sulaton käytönajan melu ei laskennan perusteella lisää tuntuvasti alueen kokonaismelutilannetta kuin vain metallien talteenottolaitosten tuntumassa. Kaikkiaan muutokset melutilanteessa hankevaihtoehtoon VE1b nähden ovat altistuvissa kohteissa todennäköisesti vähäisiä ja laskennankin perusteella alle +1 db:n luokkaa. Rakentamisen ajan melua ei voi mallintaa ilman merkittäviä epävarmuuksia, jolloin mukana on vain käytön ajan tilanne. Melun leviäminen on esitetty liitteen 6 kuvassa. 3.6 Yhteenveto teollisuusmelun tuloksista Tuotannon jatkaminen ja kehittäminen kasvattaa väistämättä alueen teollisuusmelutilannetta liuotus- ja läjitysalueiden laajennusten edetessä ja suurin muutos altistuviin kohteisiin kohdistuvassa melussa liittyvät sivukiven läjitysalueen KL2 rakentamiseen, joka vaikuttaa etenkin Hakosen järven rannan loma-asuinkohteisiin (7 kpl sekä sekundääriliotusalueiden lohkojen 5-8 rakentamiseen, joka vaikuttaa Kalliojärven rannan loma-asuinkohteisiin (2 kpl. Muut hankevaihtoehdot kasvattavat melutilannetta vain talteenotto- ja tuotantolaitosten alueella eivätkä ole merkittävä melulähde altistuvien kohteiden näkökulmasta. Alla olevaan taulukoon on laskettu reseptoripisteiden (ks. liite 1 keskiäänitason LAeq tulokset kussakin hankevaihtoehdossa. Kuten jo aiemmin todettiin, liittyy taulukossa esitettyihin lukuarvoihin merkittävä epävarmuus, sillä etenkin hankevaihtoehdon VE0+ osalta uuden sekundääriliotusalueen sekä sivukivialueen rakentaminen on pitkäaikainen prosessi ja melutilanne kehittyy sekä vaihtelee voimakkaasti projektin edetessä. Lomaasuinrakennukset on merkitty sinisellä pohjavärillä ja asuinrakennukset vihreällä. Taulukko 5. Reseptoripisteiden tulokset, tetollisuusmelu, LAeq (24h [db] Melumallinnus, Keskiäänitaso LAeq 24h [db] eri hankevaihtoehdoissa Kohde Nykytila VE0 VE0+VE0plus VE0+VE1a VE0+VE1b VE0+VE1c Hakorannantie 7 (Hakonen 41 47 47 47 47 Hakorannantie 9 (Hakonen 37 47 47 47 47 Hakorannantie 10 (Hakonen 33 44 44 44 44 Tuhkalantie 89 (Kerilä 45 51 51 51 51 Taattolantie 4 (Hakonen 45 50 50 50 50 Taattolantie 6 (Hakonen 42 47 47 47 47

PÖYRY FINLAND OY Päivä 30.6.2017 Sivu 14 (18 Talvivaarantie 22 (Myllyniemi 45 50 50 50 50 Talvivaarantie 11 (Sorsala 34 40 40 40 40 Kalliojärventie 29 (Kalliojärvi 44 53 53 53 53 Järveläntie 29 (Metsästysmaja 37 49 49 49 49 Järveläntie 26 (Mökki 42 48 49 49 49 Puhakantie 9 (Ahonpää 33 45 45 45 45 Laskentatulosten perusteella nykyisen ympäristöluvan melun raja-arvo 50 db yöaikaan voi laskennan perusteella ylittyä Tuhkalantie 89 loma-asuinrakennuksen luona Hakosen järven rannalla sivukivikasan KL2 rakentamisvaiheen aikana (lopussa, mikäli läjittäminen aloitetaan etelästä päin sekä Kalliojärvellä lähimmän loma-asuinkohteen piha-alueella sekundäärikasojen 5-8 rakentamisen aikana. Muiden lähellä raja-arvoa tai raja-arvolla olevien kohteiden osalta melutilanne voi laskennan tulosten ja epävarmuustarkastelun jälkeen ylittää yöajan raja-arvon kasojen rakentamisenvaiheessa, mutta todennäköisesti jääden alle pidemmän aikajakson keskiäänitason tarkastelussa. 3.7 Tie- raideliikennemelu Yhdistetty tie- ja raideliikenteen melulaskenta suoritettiin nykytilaan sekä eri hankevaihtoehdoille YVA-selostuksessa esitettyjen liikennemäärien osalta. Liikenteen jakautuminen tien 870 osalta Talvivaarantien risteyksessä oletetaan olevan nykyisen jakauman mukainen. Melun leviämiskartat on esitetty liitteiden 7-16 kuvissa. Taulukko 6. Tie- ja raideliikennemelun tuloksia päivällä klo 07-22 valituissa reseptoripisteissä, keskiäänitaso [LAeq] Melumallinnus, Keskiäänitaso LAeq, klo 07-22 [db] eri hankevaihtoehdoissa Kohde Nykytila VE0 VE0plus VE1a VE1b VE1c Hakorannantie 7 (Hakonen 32 32 32 33 33 Hakorannantie 9 (Hakonen 33 33 33 33 33 Hakorannantie 10 (Hakonen 35 35 35 35 35 Tuhkalantie 89 (Kerilä 30 30 31 31 31 Taattolantie 4 (Hakonen 32 32 32 33 33 Taattolantie 6 (Hakonen 35 35 36 36 36 Talvivaarantie 22 (Myllyniemi 40 40 41 41 41 Talvivaarantie 11 (Sorsala 42 42 43 43 43 Kalliojärventie 29 (Kalliojärvi 29 29 30 30 30 Järveläntie 29 (Metsästysmaja 18 19 19 19 19 Järveläntie 26 (Mökki 16 17 17 17 17 Puhakantie 9 (Ahonpää 20 21 21 21 21

PÖYRY FINLAND OY Päivä 30.6.2017 Sivu 15 (18 Laskentatulosten perusteella päiväajan tiemelu ei valituissa reseptoripisteissä aiheuta ympäristöluvan raja-arvon ylityksiä. Taulukko 7. Tie- ja raideliikennemelun tuloksia yöllä klo 22-07 valituissa reseptoripisteissä, keskiäänitaso [LAeq] Melumallinnus, Keskiäänitaso LAeq, klo 22-07 [db] eri hankevaihtoehdoissa Kohde Nykytila VE0 VE0plus VE1a VE1b VE1c Hakorannantie 7 (Hakonen 29 29 29 29 29 Hakorannantie 9 (Hakonen 29 29 29 29 29 Hakorannantie 10 (Hakonen 31 31 31 31 31 Tuhkalantie 89 (Kerilä 27 27 27 27 27 Taattolantie 4 (Hakonen 28 28 29 29 29 Taattolantie 6 (Hakonen 32 32 32 32 33 Talvivaarantie 22 (Myllyniemi 36 36 37 37 37 Talvivaarantie 11 (Sorsala 38 38 39 39 39 Kalliojärventie 29 (Kalliojärvi 26 26 27 27 27 Järveläntie 29 (Metsästysmaja 15 15 16 16 16 Järveläntie 26 (Mökki 14 14 15 15 14 Puhakantie 9 (Ahonpää 16 17 17 17 17 Laskentatulosten perusteella yöajan tiemelu ei valituissa reseptoripisteissä aiheuta ympäristöluvan raja-arvon ylityksiä. 3.8 Melu suojelualueilla Laskentojen perusteella melutaso voi läheisillä illa (yksityiset sekä yleiset joissain tapauksissa nousta yli 45 db:n ohjearvon päivällä sekä yli 40 db yöllä. Suurin melun lisääntyminen kohdistuu Pitkämäen (MRA230812 määräaikaiseen rauhoitusalueeseen sekä yksityiseen Savonmäen eseen (YSA207793. Suojelualueiden yhtenä perusteena on mm. liito-orava. Laji ei kuitenkaan ole tutkimusten mukaan meluherkkä, sillä esimerkiksi Espoossa tehtyjen radiolähetinseurantojen perusteella liito-oravat eivät häiriinny mm. melusta, liikenteestä, rakennuksista tai ihmisistä (Virtanen ym. 2014, Lammi ym. 2016. Yleisesti laji tuntuu sopeutuvan meluun ja häiriöön hyvin, päätellen siitä että sen kanta on runsastunut monissa kaupungeissa ympäri Suomen (Lammi ym. 2016.

PÖYRY FINLAND OY Päivä 30.6.2017 Sivu 16 (18 Kuva 3. Melu suojelualueilla hankevaohtoehdossa VE0+

4 MELUNTORJUNTA PÖYRY FINLAND OY Päivä 30.6.2017 Sivu 17 (18 Tämän selvityksen melumallinnuksissa ei ole melulähteitä erikseen optimoitu toimintojen aiheuttaman melun kannalta. Meluntorjuntaa voidaan kuitenkin huomioida monella tavalla uusien toimintojen suunnittelun yhteydessä. Tässä selvityksessä havaittiin, että merkittävimmät meluvaikutukset voivat kohdistua mallinnusten mukaan Hakosen ja Kalliojärven rannan loma-asuinkohteisiin tilanteessa, jossa kasojen täyttäminen on lähimpänä altistuvia kohteita. Tulokset tarkoittavat myös sitä, että sivukiviläjityksen KL2 sekä sekundääriliotusalueiden 5-8 melulla on merkittävä osuus lasketuissa tuloksissa. Meluvaikutusten lieventämiseksi sivukiven täyttö tehdään sivukivialueen KL2 itäreunaan rakennettavan suojavallin takana. Suojavalli rakennetaan sivukivestä, mutta varsinainen täyttö aloitetaan vasta suojavallin valmistuttua sen takana. Suojavalleja rakennetaan kerroksittain vastaavasti kuin sivukivitäyttöä. Sekundääriliotusalueen käytön osalta voidaan ilmastuspuhaltimien meluntuottoa optimoida laite- sekä vaimenninratkaisuvalinnoilla sekä melun suuntaavuutta parantamalla. Kasojen rakentaminen osalta melusuojausta voidaan parantaa kasojen täyttösuuntaa optimoimalla. 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET MELUVAIKUTUKSISTA Terrafame Oy:n Sotkamossa sijaitseva kaivos suunnittelee kaivostoiminnan jatkamista ja kehittämistä. Tässä selvityksessä on mallinnusten avulla selvitetty eri hankevaihtoehtojen mahdollisia meluvaikutuksia. Melun leviämisen osalta laskettuja hankevaihtoehtoja on nykytilan lisäksi 4 kpl (Ve0+, VE1a, VE1b ja VE1c. Melun leviäminen laskettiin erikseen teollisuusmelulle ja tie- ja raideliikennemelulle. Tässä työssä on arvioitu, että melulähteiden ajallinen muutos sekä työvaiheiden eteneminen vaikuttavat oleellisesti myös laskennan tuottamien tulosten epävarmuuteen, jolloin laskennan epävarmuuden arvioidaan olevan noin -6 +4 db arviolta kahden kilometrin etäisyydellä. Epävarmuus koskee tässä vain pidemmän ajan keskiäänitasoa LAeq (esim. viikon ajan. Lyhyemmän aikajakson aikana melutaso voi tilanteesta riippuen vaihdella epävarmuusarviota enemmän (molempiin suuntiin. Uudet melulähteet on tässä laskelmassa oletettu olevan ilman merkityksellistä äänesmäisyyttä (kapeakaistaisuus tai impulssimaisuutta. Äänesmäisyyttä on havaittu mittauksissa pääasiassa liuotuskasojen ilmastuspuhaltimissa. Impulssimaisuutta saattaa esiintyä satunnaisesti esim. kivien rikotuksessa ja kauhakuormaajan toiminnasta. Avolouhosräjäytys on lähtökohtaisesti impulssimainen melutapahtuma, mutta kaikkiaan vähemmän merkityksellinen melulähde keskiäänitasolla LAeq. Teollisuusmelun laskentatulosten perusteella ympäristöluvan melun raja-arvo 50 db yöaikaan voi laskennan perusteella ylittyä hankevaihtoehdossa VE0+ Tuhkalantie 89 loma-asuinrakennuksen luona Hakosen järven rannalla sivukivikasan KL2 rakentamisvaiheen aikana (lopussa, mikäli läjittäminen aloitetaan etelästä päin sekä Kalliojärvellä lähimmän loma-asuinkohteen piha-alueella sekundäärikasojen 5-8 rakentamisen aikana. Muiden lähellä raja-arvoa tai raja-arvolla olevien kohteiden osalta melutilanne voi laskennan tulosten ja epävarmuustarkastelun jälkeen ylittää yöajan rajaarvon kasojen rakentamisenvaiheessa, mutta todennäköisesti jääden alle pidemmän aikajakson keskiäänitason tarkastelussa. Muiden hankevaihtoehtojen (VE1a-VE1c osalta muutokset ovat laskennan perusteella vähäisiä, eikä niillä ole lisääviä

PÖYRY FINLAND OY Päivä 30.6.2017 Sivu 18 (18 meluvaikutuksia altistuviin kohteisiin, sillä vaikutus kohdistuu vain nykyisen teollisuusalueen meluun. Alueen läheisten suojelualueiden osalta melu voi joissain tapauksissa ylittää 45 db:n raja-arvon päivällä sekä 40 db yöllä. Suojelualueiden yhtenä perusteena on mm. liitoorava, joka on kuitenkin myös kaupunkialueilla elävä ei-meluherkkä laji. Yhdistetty tie- ja raideliikenteen laskentatulosten perusteella päiväajan tiemelu ei valituissa reseptoripisteissä aiheuta ympäristöluvan raja-arvon ylityksiä. Tämän selvityksen melumallinnuksissa melulähteitä ei ole erikseen optimoitu toimintojen aiheuttaman melun kannalta. Meluntorjuntaa voidaan kuitenkin huomioida monella tavalla uusien toimintojen suunnittelun yhteydessä mm. laite- ja vaimenninvalinnoilla sekä esim. kasojen täyttöaikoja ja muotoja optimoimalla. Meluvaikutusten lieventämiseksi sivukiven täyttö tehdään sivukivialueen KL2 itäreunaan rakennettavan suojavallin takana. VIITTEET Ehdotus Valtioneuvoston päätökseksi melutason ohjearvoista. Ympäristöministeriö, 1992, Helsinki. Lammi, E., Vauhkonen, M., Routasuo, P. & Hanski, I.K. 2016. Espoon liito-oravien kokonaisselvitys 2014-2015. Espoon ympäristölautakunnan julkaisusarja 2/2016. Melutta hankkeen loppuraportti. Ympäristöministeriön raportteja 20/2007. Nordtest NT ACOU 080: Industrial Plants. Nordtest Method, Nordic Council, 1991, Espoo. Nordtest NT ACOU 112: Prominence of impulsive sounds and for adjustment of LAeq Virtanen, T., Salomäki, P., Tanskanen, S. & Yrjölä, R. 2014. Liito-oravien radioseuranta Espoonlahden ja Matinkylän suuralueilla 2013. Ympäristötutkimus Yrjölä. Ympäristömelun mittaaminen Mätning av omgivningsbuller. Ympäristöministeriön ympäristönsuojeluosaston Ohje 1 1995. Direktiv 1 1995. 81 s.

Liite 1. Laskennan yksittäiset reseptoripisteet kartalla (ympyröity PÖYRY FINLAND OY Päivä 28.6.2017

Liite 2. Terrafame Oy Keskiäänitaso LAeq (24h >= 40 db(a FI1201009 Losonvaara >= 45 db(a Asuinrakennus Lomarakennus Kaivospiirin raja Natura 2000 -alue >= 50 db(a Yksityinen suojelualue >= 55 db(a Losonvaaran Ison-Kohvorin Iso-Kohvori FI1200602 Ketrinsaari ja Noronvaara Pitkämäen rauhoitusalue Savonmäen FI1201010 Talvivaara FI1200621 Korsunrinne 0 1 2 km Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 01/2017 Korsunrinne Metsäniemen Melumallinnus, teollisuusmelu Keskiäänitaso LAeq (24h Nykytila VE0

Liite 3. Terrafame Oy Keskiäänitaso LAeq (24h >= 40 db(a FI1201009 Losonvaara >= 45 db(a Asuinrakennus Lomarakennus Kaivospiirin raja Natura 2000 -alue >= 50 db(a Yksityinen suojelualue >= 55 db(a Losonvaaran Ison-Kohvorin Iso-Kohvori FI1200602 Ketrinsaari ja Noronvaara Pitkämäen rauhoitusalue Savonmäen FI1201010 Talvivaara FI1200621 Korsunrinne 0 1 2 km Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 01/2017 Korsunrinne Metsäniemen Melumallinnus, teollisuusmelu Keskiäänitaso LAeq (24h VE0+

Liite 4. Terrafame Oy Keskiäänitaso LAeq (24h >= 40 db(a FI1201009 Losonvaara >= 45 db(a Asuinrakennus Lomarakennus Kaivospiirin raja Natura 2000 -alue >= 50 db(a Yksityinen suojelualue >= 55 db(a Losonvaaran Ison-Kohvorin Iso-Kohvori FI1200602 Ketrinsaari ja Noronvaara Pitkämäen rauhoitusalue Savonmäen FI1201010 Talvivaara Korsunrinne 0 1 2 km Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 01/2017 FI1200621 Korsunrinne Metsäniemen Melumallinnus, teollisuusmelu Keskiäänitaso LAeq (24h VE1a

Liite 5. Terrafame Oy Keskiäänitaso LAeq (24h >= 40 db(a FI1201009 Losonvaara >= 45 db(a Asuinrakennus Lomarakennus Kaivospiirin raja Natura 2000 -alue >= 50 db(a Yksityinen suojelualue >= 55 db(a Losonvaaran Ison-Kohvorin Iso-Kohvori FI1200602 Ketrinsaari ja Noronvaara Pitkämäen rauhoitusalue Savonmäen FI1201010 Talvivaara FI1200621 Korsunrinne 0 1 2 km Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 01/2017 Korsunrinne Metsäniemen Melumallinnus, teollisuusmelu Keskiäänitaso LAeq (24h VE1b

Liite 6. Terrafame Oy Keskiäänitaso LAeq (24h >= 40 db(a FI1201009 Losonvaara >= 45 db(a Asuinrakennus Lomarakennus Kaivospiirin raja Natura 2000 -alue >= 50 db(a Yksityinen suojelualue >= 55 db(a Losonvaaran Ison-Kohvorin Iso-Kohvori FI1200602 Ketrinsaari ja Noronvaara Pitkämäen rauhoitusalue Savonmäen FI1201010 Talvivaara FI1200621 Korsunrinne 0 1 2 km Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 01/2017 Korsunrinne Metsäniemen Melumallinnus, teollisuusmelu Keskiäänitaso LAeq (24h VE1c

Liite 7. *.* 1 - Terrafame Oy Keskiäänitaso LAeq (07-22!! *.* 1-0* *. 0* 0 0!!.0$ - & 0. *( - & 0. $ 1*. +$ $ -$ - /0-0 &.$ /2$. 0* 0 0 $ /& 3( 3-0#*$ /0. 0 1* ( 3 0* *. 0* 0 0 1$ 1 - *-.0 -$ & ( $.3 /33 ( $ // 0.$ /*&. / 0./ & -// $ $./* *-.0 -$ *-.0 -$ 0( $ 0. /$ ( 0. &$ 33 $ /.*, 4 2& 2/$

Liite 8. *.* 1 - Terrafame Oy Keskiäänitaso LAeq (22-07!! *.* 1-0* *. 0* 0 0!!.0$ - & 0. *( - & 0. $ 1*. +$ $ -$ - /0-0 &.$ /2$. 0* 0 0 $ /& 3( 3-0#*$ /0. 0 1* ( 3 0* *. 0* 0 0 1$ 1 - *-.0 -$ & ( $.3 /33 ( $ // 0.$ /*&. / 0./ & -// $ $./* *-.0 -$ *-.0 -$ 0( $ 0. /$ ( 0. &$ 33 $ /.*, 4 2& 2/$

Liite 9. +/ +*2!!.! Terrafame Oy Keskiäänitaso LAeq (07-22 +/ +*2!!.!* (1+**+*/ 1+& #(1!(1# / 1 *.! #**1/ +!.! #**1/! 2+/,. *.!&!!01.!!(1# / 03 *#* / 1+& #(1!(1# 0 4 4#*.!1$+ 01/!(1#!2+* 4#* (1+**+*/ 1+& #(1!(1#!(2 2!!.! +. / 4(044!!* 00!1/ (! 0+/#* 0!1/ 0!!. 00!! *# / 0+! +. +. #(1!(( **1/ 0 # #(1 #/ 44* 0!/ + #- 5

Liite 10. +/ +*2!!.! Terrafame Oy Keskiäänitaso LAeq (22-07 +/ +*2!!.!* (1+**+*/ 1+& #(1!(1# / 1 *.! #**1/ +!.! #**1/! 2+/,. *.!&!!01.!!(1# / 03 *#* / 1+& #(1!(1# 0 4 4#*.!1$+ 01/!(1#!2+* 4#* (1+**+*/ 1+& #(1!(1#!(2 2!!.! +. / 4(044!!* 00!1/ (! 0+/#* 0!1/ 0!!. 00!! *# / 0+! +. +. #(1!(( **1/ 0 # #(1 #/ 44* 0!/ + #- 5

Liite 11. *.* 1 - Terrafame Oy Keskiäänitaso LAeq (07-22!! *.* 1-0* *. 0* 0 0!!.0$ - & 0. *( - & 0. $ 1*. +$ $ -$ - /0-0 &.$ /2$. 0* 0 0 $ /& 3( 3-0#*$ /0. 0 1* ( 3 0* *. 0* 0 0 1$ 1 - *-.0 -$ & ( $.3 /33 ( $ // 0.$ /*&. / 0./ & -// $ $./* *-.0 -$ *-.0 -$ 0( $ 0. /$ ( 0. &$ 33 $ /.*, 4

Liite 12. *.* 1 - Terrafame Oy Keskiäänitaso LAeq (22-07!! *.* 1-0* *. 0* 0 0!!.0$ - & 0. *( - & 0. $ 1*. +$ $ -$ - /0-0 &.$ /2$. 0* 0 0 $ /& 3( 3-0#*$ /0. 0 1* ( 3 0* *. 0* 0 0 1$ 1 - *-.0 -$ & ( $.3 /33 ( $ // 0.$ /*&. / 0./ & -// $ $./* *-.0 -$ *-.0 -$ 0( $ 0. /$ ( 0. &$ 33 $ /.*, 4

Liite 13. +/ +*2. Terrafame Oy Keskiäänitaso LAeq (07-22 +/ +*2.* (1+**+*/ 1+& #(1 (1# / 1 *. #**1/ +. #**1/ 2+/,. *.& 01. (1# / 03 *#* / 1+& #(1 (1# 0 4 4#*.1$+ 01/ (1# 2+* 4#* (1+**+*/ 1+& #(1 (1# (2 2. +. / 4(044 * 00 1/ ( 0+/#* 0 1/ 0. 00 *# / 0+ +. +. #(1 (( **1/ 0 # #(1 #/ 44* 0 / + #- 5!