LOHKO 5 VARIKKOALUEEN MURSKAUS- JA LOUHINTA TAS 1-vaiheen rakentamisajan meluselvitys

Transkriptio

1 1 (15) LOHKO 5 VARIKKOALUEEN MURSKAUS- JA LOUHINTA TAS 1-vaiheen rakentamisajan

2 2 (15) Sisällys 1. Yleistä VNP 993/ Asetus 800/ Melumallinnusmenetelmät Äänilähdetiedot ja mallinnetut työvaiheet Huomioita äänilähdetiedoissa ja meluntorjuntakeinoja Reseptoripisteet Melumallinnuksen epävarmuustekijöitä Melumallinnustulokset Tulosten tarkastelua Melutarkkailu Yleistä 1.1 VNP 993/1992 Taulukko 1. VNp 993/1992 ohjearvot ulkona Melun A-painotettu ekvivalenttitaso (LAeq) enintään Tampereen raitiotiehankkeen rakentaminen (TAS1 vaihe) on käynnistynyt keväällä 2017 ja hanketta vetää Raitiotieallianssi. Hankkeeseen kuuluu varikkoalueen louhinta sekä rakentaminen. Tässä selvityksessä selostetaan Varikon rakentamisen louhinta- ja murskaustöiden meluvaikutus, jonka arvio on tehty melumallinnuksen avulla. Selvitys on tehty murskauksen ympäristölupahakemusta varten. Valtioneuvosto on meluntorjuntalain (382/87) 9 :n nojalla päättänyt ulkomelutason ohjearvot, joita ei saa ylittää. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista taulukossa 2 mainittuihin arvoihin. Asumisalueet, virkistys-alueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet 4), leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet Poikkeukset 1) Uusilla alueilla melutason yöarvo on 45 db(a) 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoja Päivällä klo Yöllä klo db 50 db 1), 2) 45 db 40 db 3)

3 3 (15) 3) Yöarvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja 1.2 Asetus 800/ Melumallinnusmenetelmät Valtioneuvosto on antanut kivenlouhinnan ja murskaamojen ympäristönsuojelusta asetuksen (VNa 800/2010), jossa säädetään vähimmäisvaatimuksista silloin, kun toimintaan on oltava ympäristölupa. Murskaustoimintaa ei saa sijoittaa alle 400 m päähän melulle alttiista kohteesta, kuten sairaalasta, päiväkodista, hoito- tai oppilaitoksesta. Murskaamo on lisäksi sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 m. Kivenmurskaamo voidaan sijoittaa alle 300 m päähän häiriöille alttiista kohteesta ainoastaan, jos toiminnanharjoittaja voi sijoittamalla toiminta rakennukseen tai muita teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti ja ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että toiminta häiriöille alttiissa kohteessa ei ylitä melutason arvoja. Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat on pidettävä melun leviämisen estämisen kannalta riittävän korkeina ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy. Jos kivenmurskaamo sijoitetaan alle 500 m päähän asumiseen tai loma-asumiseen käytettävästä rakennuksesta tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta oleskeluun tarkoitetusta piha-alueesta tai muusta häiriöille alttiista kohteesta, melua on torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla torjuntatoimilla. Meluesteet on rakennettava melulähteen välittömään läheisyyteen. Toiminnan melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa päätöksessä (VNp 993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Melun leviäminen maastoon havainnollistettiin ohjelmistolla Cadna 2017 R1, jossa äänilähteestä lähtevä aalto lasketaan digitaaliseen 3D -karttaan äänenpaineeksi immissio- eli vastaanottopisteessä. Mallissa huomioidaan äänen geometrinen leviämisvaimennus, maaston korkeuserot, rakennukset ja muut heijastavat tai varjostavat pinnat sekä maanpinnan ja ilmakehän melun absorptiovakiot. Melulähteitä voidaan määritellä piste-, viiva- tai pintalähteiksi. Leviämiskarttoihin (liitteet 1-6) on piirretty keskiäänitasokäyrät 5 db välein horisontaalisen laskentaverkon tuloksista. Laskennassa hyödynnettiin myös

4 4 (15) Taulukko 2. Melumallinnuksen lähtötiedot Lähtötieto Mallinnustyyppi Digitaalikartta-aineisto Melulähde Emissioarvo vertikaalista laskentaverkkoa kerrostalojen ylimpien kerrosten melutilanteen selvittämiseksi. Lisäksi laskettiin yksittäisiä reseptoripisteitä, jotka edustavat lähimpiä immissiopisteitä. Laskennan perustana käytettiin yhteispohjoismaista teollisuusmelun laskentamallia. Varikkoalueelle sekä vesi- ja tiepinnoille käytettiin kovaa maanpintaa (G=0), muille alueille puolikovaa (0.5) tai pehmeää (1) maanpintaa äänen maaabsorptiovaikutuksen simuloimiseksi. Maanpinnan akustiset kovuusluokat on eroteltu kartassa alueittain. Melun leviäminen on laskettu yhteispohjoismaisessa mallissa tyypillisesti hieman konservatiivisesti siten, että ympäristön tilapisteet ovat leviämisen kannalta suotuisat (mm. kevyt myötätuuli melulähteestä kuhunkin laskentapisteeseen). Taulukossa 2 on esitelty mallinnuksessa käytetyt parametrit ja taulukossa 3 mallinnettujen melulähteiden äänipäästötiedot. Parametrit Pohjoismainen teollisuusmelumalli Maanmittauslaitos, korkeusmalli 2 m sekä pohjakartta (03/2017), korkeustiedon resoluutio on 0,5 metriä Piste-, pinta- ja viivalähteet Arvot oktaavikaistoittain, LZeq Sääolosuhteet Ilman lämpötila 15 ºC, ilmanpaine 1013 hpa, ilman suhteellinen kosteus 70 % Laskentaverkko Maanpinnan akustinen kovuus Laskentapiste 5 x 5 m välein 2 m korkeudella seuraten maanpintaa 0,0 = kova maanpinta (mm. kalliot, varikon louhinta-alue, tienpinnat), 0,5 = puolikova maanpinta teollisuus- ja asuinalueilla, muut alueet 1,0 = pehmeä maanpinta Objektien heijastavuus Vapaakenttälaskenta, ei heijastusta (YM Ohje 2007) 2.1 Äänilähdetiedot ja mallinnetut työvaiheet Alla on listattu mallinnuksessa käytetyt äänilähteet. Louhinnan ja murskauksen melumallinnus on jaettu kolmeen eri työvaiheeseen. Alustavan suunnitelman mukaan louhinta alkaa vuoden 2018 alussa ja loppuu huhti-/toukokuussa Vaihe1, missä louhitaan alue ensin itä-länsisuuntaisesti (Hermiankadun suuntaisesti). Maantäyttö varikon alueen koillisreunalla alkaa samaan aikaan, mutta tässä vaiheessa murskaus ei ole vielä käynnistynyt. Vaihe 2a, missä louhitaan kahdessa osassa: vaiheen 1 louhintaa jatketaan Hervannantielle asti ja ylemmän alueen louhinta alkaa. Yksi murskain on käynnistynyt maaliskuussa 2018 ja osa vaiheen 1 alueesta on jo tasattu. Vaihe 2b, missä Hervannantielle asti on puhkaistu aukko vaiheen 1 alueella ja poraus sekä louhinta ovat siirtyneet viimeiseen kallio-osaan. Työmaalla toimii nyt 2 mobiilimurskainta, joista toinen aloittaa kesäkuussa 2018.

5 5 (15) Taulukko 3. Melumallinnuksen äänilähdetiedot VAIHE 1 Mallinnettu äänilähde Äänitehotaso, L WA Lukumäärä Käyttöaika Poravaunut 116 db 4 7,5 h (klo 07-21) Räjäytykset, LAeq db 2 kertaa vrk klo Kauhakuormaajat 114 db Aluelähde x VAIHE 2a Mallinnettu äänilähde Äänitehotaso, L WA Lukumäärä Käyttöaika Poravaunut 113 db 116 db ,5 h (klo 07-21) Räjäytykset, LAeq 105 db + 5 db 2 kertaa vrk klo Kauhakuormaajat 114 db Aluelähde x Mobiilimurskain 120 db Kaivinkone (syöttö murskaimeen) 106 db + 5 db Rikotukset 115 db + 5 db 1 7,5h (08-18) VAIHE 2b Mallinnettu äänilähde Äänitehotaso, L WA Lukumäärä Käyttöaika Poravaunut 110 db 116 db ,5 h (klo 07-21) Räjäytykset, LAeq 105 db + 5 db 2 kertaa vrk klo Kauhakuormaajat 100 db db Aluelähde x Mobiilimurskain 120 db Kaivinkone (syöttö murskaimeen) 106 db + 5 db Rikotukset 115 db + 5 db 2 7,5h (klo 08-18) Huomioita äänilähdetiedoissa ja meluntorjuntakeinoja Räjäytykset katsotaan impulssimaiseksi meluksi (+5 db). Äänitehotaso L WA on tasattu keskiäänitasolle LAeq kahden räjäytyksen osalta. Räjäytyksissä tullaan käyttämään suojamattoja. Räjäytysten työvaiheen toiminta-aikaa on rajattu asetuksen 800/2010 mukaisesti Poravaunut on mallinnettu viivalähteenä, sillä porauspisteet ovat ajallisesti etenevä lähde. Ilmoitettu äänitehotaso vastaa kuitenkin lähimmän pistelähteen vastaavaa tasoa. Porakaluston äänipäästöön voidaan vaikuttaa kalustovalinnoilla Rikotus katsotaan impulssimaiseksi melulähteeksi lähietäisyydeltä (+5 db). Rikotuksen melun leviämistä on mahdollista estää meluvallein. Rikotuksen työvaiheen toiminta-aikaa on rajattu asetuksen 800/2010 mukaisesti. Murskaimen syötön kaivinkoneen kippausmelu katsotaan impulssimaiseksi meluksi (+5 db) lähietäisyydeltä. Syötössä syntyvää melua on mahdollista vaimentaa jonkin verran laitekumituksin Murskainten ympärille on hahmoteltu alustavat meluvallit etelä- ja pohjoispuolelle sekä alueen kaakkoislaidalle minimissään 10m:n etäisyydelle mobiilimurskaimesta (kuvassa 3 merkittynä ruskealla)

6 6 (15) Poravaunujen äänitehotaso on rajoitettu db:n tasolle vaiheissa 2a ja etenkin vaiheessa 2b, missä viimeisen kallioharjanteen Hervannantien puoleinen osa on porattava hiljaisella kalustolla tai porauksen melua muulla tavoin vaimentaen Kuva 1. Vaiheen 1 louhinnan suunnitelma

7 7 (15) Kuva 2. Vaiheen 2 louhinnan suunnitelma Kuva 3. Vaiheen 2b louhintatilanne melumallinnuksessa 2.2 Reseptoripisteet Alla olevaan taulukkoon listattu laskennassa käytetyt reseptoripisteet, jotka ovat varikkoaluetta lähimpänä sijaitsevia asuinrakennuksia. Laskentapiste on sijoitettu

8 8 (15) talon eteen 2m:n etäisyydelle seinästä 2m:n relatiiviselle korkeudelle (maanpinnasta). Poikkeuksena on piste P5, joka on sijoitettu kerrostalon ylimmän kerroksen relatiiviselle korkeudelle (21m). Osoitetiedot ovat viitteellisiä. Taulukko 4. Yksittäiset reseptoripisteet Reseptoripiste Viitteellinen osoite Rakennustyyppi Lyhin etäisyys louhinta-alueeseen Laskentakorkeus P1 Kusti Salan katu 18 Omakotitalo n. 370m 2m P2 Niittyhaankatu 19 Omakotitalo n. 240m 2 m P3 Asunvainionkatu 3 Omakotitalo n. 330m 2 m P4 Hepolamminkatu 46 Omakotitalo n. 440m 2 m P5 Tekniikankatu 15 Kerrostalo n. 300m 21 m 2.3 Melumallinnuksen epävarmuustekijöitä 3. Melumallinnustulokset Mallinnuksen epävarmuus kasvaa mm. äänilähdekuvausten epävarmuuksien sekä tarkasteluetäisyyden kasvaessa vuotuisten säätekijöiden vaikutusten vuoksi. Arvio mallinnuksen epävarmuudesta on noin ± 2-3 db 500m:n etäisyydellä päääänilähteistä. Epävarmuus ei koske lyhytaikaisten validointimittausten tulosvertailuja. Alla olevassa taulukossa sekä liitteiden 1-6 mallinnuskuvissa on esitetty melumallinnuksen tulokset keskiäänitasolla LAeq päivällä klo ja yöllä klo kahden eri työvaiheen aikana, missä jälkimmäinen vaihe 2 on jaettu vielä kahteen osaan 2a ja 2b melulähteiden sekä geometriamuutosten vuoksi. Alla olevan taulukon numeeriset laskentatulokset on esitetty pyöristettyinä kokonaislukuina. Taulukko 5. Mallinnuslaskennan tulokset Keskiäänitason LAeq mallinnustulokset [db] VAIHE 1 Laskentapiste LAeq Päivällä klo LAeq Yöllä klo P P2 <55 43 P3 <55 41 P P VAIHE 2a Laskentapiste LAeq Päivällä klo LAeq Yöllä klo P P P P P5 <55 34 VAIHE 2b Laskentapiste LAeq Päivällä klo LAeq Yöllä klo 22-07

9 9 (15) P P P P P5 < Tulosten tarkastelua 4. Melutarkkailu Mallinnustulosten perusteella varikon alueen melutaso lähimpien asuinrakennusten luona jää alle päiväajan keskiäänitason LAeq ohjearvon 55 db. Joissain tapauksissa laskentatulos on kuitenkin ohjearvolla tuloksen pyöristyksen jälkeen (ylöspäin). Laskentaan liittyy kuitenkin aina epävarmuuksia. Tässä tapauksessa +5 db:n häiritsevyyskorjaukset on huomioitu ennakoivasti mallinnetuissa äänilähteissä, vaikka melun erityinen häiritsevyys ei välttämättä toteudu immissiopisteissä. Lisäksi mallinnus kuvaa tilannetta ilman työvaiheiden aikaisia taukoja tai muun syyn vuoksi tapahtuvia pysäytyksiä, joita aina syntyy normaalin kalliolouhinnan työpäivän aikana. Louhinta aloitetaan alueen koillisosasta ja etenee kahdessa vaiheessa kohti lounasta. Siten porauksen ja räjäytysten melu painottuu aluksi Niittyhaankatu 19 suuntaan ja louhinnan loppuvaiheessa Hermiankadun ja Tekniikankadun suuntaan. Alueella louhinta- ja murskaustoiminta alkaa klo 6 ja jatkuu iltaan klo 22 asti. Klo 6-7 välisenä aikana (yöajan ohjearvon ollessa voimassa) toimivat lähinnä kauhakuormaajat. Varikon töiden melun emissio- ja immissiotasoja on mahdollista tarkkailla piste- tai pitkäaikaismittauksin. Äänilähdemittaukset voidaan toteuttaa paikalla tehtävillä pistemittauksilla ja immissiotarkkailuja voidaan suorittaa lyhytaikaisilla tai pidempikestoisilla melumittauksilla. Tarvittaessa melumallinnus voidaan päivittää saatujen äänilähdetulosten mukaisiksi.

10 10 (15) Melumallinnus Varikkoalueen louhinta ja murskaus Vaihe 1

11 11 (15) Melumallinnus Varikkoalueen louhinta ja murskaus Vaihe 1

12 12 (15) Melumallinnus Varikkoalueen louhinta ja murskaus Vaihe 2a

13 13 (15) Melumallinnus Varikkoalueen louhinta ja murskaus Vaihe 2a

14 14 (15) Melumallinnus Varikkoalueen louhinta ja murskaus Vaihe 2b

15 15 (15) Melumallinnus Varikkoalueen louhinta ja murskaus Vaihe 2b