Perhekeskusseminaari 23.5.2018 Lape UM
Toimivan perhekeskuksen nähdään rakentuvan laadukkaista asiakaskokemuksen mahdollistavista osioista Henkilökunnan toiminta Asiakastyö Positiivisuudesta, iloisuudesta ja hymystä Vuorovaikutustaidoilla varustetuista työntekijöistä Yhteisestä työn viitekehyksestä Monitoimijaisuudesta ja suunnitelmallisesta yhteistyöstä Oppimishalukkuudesta Selkeistä rooleista ja vastuista, sekä toisten toimijoiden työnkuvan tuntemisesta Halusta tehdä työtä yhdessä perheiden parhaaksi Asiantuntijaryhmien säännöllisestä kohtaamisesta yhteisten asioiden äärellä Työn järjestäminen Monialaisesta johdosta Riittävistä resursseista ja ajasta asioiden hoitamiselle Toimivista ydintoiminnoista, sekä yhteisistä palveluista Toimintatarve lähtöisesti suunnitelluista toimivista tiloista ja välineistä Laadukkaasti toimivista LAPE-palveluista ja saumattomasta yhteistyöstä sisote:n kanssa Asiakkaan ja muiden ammattilaisten ja järjestöjen osallistamisesta Perhekeskusten ulkopuolelle jäävien toimijoiden kanssa tehdyistä toimivista verkostoyhteistyömalleista Digitaaliset ratkaisut Matalista kynnyksistä niin fyysisesti kuin ilmapiirillisesti Asiakkaan tarpeen mukaisista palveluista (perus- tai erityistaso), lähellä lasten, nuorten ja perheiden arkea Joustavuudesta ja nopeasta avun saamisesta, sekä palveluohjauksesta Rinnallakulkijuudesta,eli ensimmäinen perheen tavannut vie saattaen perheen asiaa eteenpäin Läpinäkyvästä vuoropuhelusta asiakkaan kanssa Palveluiden saatavuudesta myös eri kielillä ja viittomakielellä Monenlaisista perheistä kaikkien perheiden perhekeskus Toimivista sähköisistä ratkaisuista Helposti löytyvästä tiedosta Monista mahdollisuuksista tehdä ajanvaraus ja olla yhteydessä 2 PEKE-Seminaari 23.5.2018
Toimiviin perhekeskuksiin tarvitaan sekä erityispalveluiden että perustoimintojen osaamista ja yhteistyötä Vanhemmuus ja perhepalvelut Lääkäripalvelut Vanhemmuusvalmennusta lapsen ja perheiden siirtymävaiheisiin vauvasta täysi-ikäisyyteen saakka Perheohjausta, parisuhdeterapiapalveluita ja neuvontaa Vauvaperhetyöntekijä (vaativat vauvaperhe tilanteet, jossa hoidetaan sekä vauvaa, että vanhempia) sillaksi perhekeskuspalveluiden ja erityistason palveluiden välille (Kiikku) Perheoikeudelliset ja eropalvelut Lastensuojelu ja varhaisen vaiheen sosiaalityö Mielenterveys ja päihdetyö Päihde- ja riippuvuuspalveluita nuorille, perheelle Mielenterveyspalvelut lapsille, perheelle, sekä lasten ja nuorten mielenterveydenhoitotyötä erityisesti lievissä ja keskivaikeissa tapauksissa Pediatri ja gynekologi, neuropsykologi Konsultaatiopalveluita (erikoisairaanhoito, foniatria, lastenpsykiatria ja neurologia) Ryhmätoiminta Harrastetoimintaa, kerhoja kohderyhmälle tai kerhot päiväkotien yhteyteen. Työpajoja joissa esim. hammashoitajien ja depressiohoitajien pitämiä kertoja Kuntoutustyöryhmiä (mm. neuropsykiatriset asiakkaat) Palvelumuodot ja yhteistyö Jalkautuvia palveluita asiakkaille, asiakas saa kaikki tarvitsemansa palvelut perhekeskuksesta Yhteistyö sivistystoimen kanssa Moniammatilliset tarpeet Vammaispalvelut Nuorisotyö sekä etsivä nuorisotyö Maahanmuuttaja ja pakolaispalvelut (pakolaisperhetyö) EKA ei kenenkään asiakas, väliinputoajien palvelut 3
Perhekeskuskehittämisessä on huomioitava toiminnan järjestämisen mahdollistavat tilat ja resurssit, ammatillisen yhteistyön mahdollistaminen ja asiakasosallisuus Osallistaminen Asiakas- ja työntekijäosallisuus kehittämistyössä Huomioitava myös hiljaisia, ei vain aktiivisia toimijoita. Perheiden näkökulman kuuleminen Palveluiden järjestäminen Riittävät resurssit ja tilat Kohtaamispaikka, josta helppo hakeutua palveluihin Saavutettavuus (kulkuyhteydet) ja esteettömyys Palveluiden saatavuus eri kielillä myös viittomakieli Jalkautuva ja ihmisten joukkoon menevä työote Palveluiden oikea-aikaisuuden turvaaminen Alueellisen tasalaatuisuuden näkökulma Ammattilaisten ryhmäytyminen Työntekijöiden moninaisuuden kunnioitus Johtaminen Konkreettisten yhteistyörakenteiden miettiminen, integraatio muiden toimijoiden kanssa. Valtakunnallinen koordinointi ja maakuntien ohjeistus Johtamisen rakenteet ja johdon sitouttaminen integraatioon (esim. mitä tarkoittaa suoritteiden näkökulmasta ) Verkostojohtaminen, kuka johtaa yhtenäiset käytännöt Tiedonkulku, viestinnästä huolehtiminen kaikille toimijoille Vastuutus toimintamallien kehittämisestä ja juurruttamisesta Asiakasarvoa tuottavaa ja tarvelähtöistä kehittämistä, joille riittävästi aikaa tekemiseen ja juurruttamiseen Varhaisen tuen merkityksen nosto myös koskien ns. tavallisia perheitä, joilla ei ole huolta Opiskeluhuollon, kouluterveydenhuollon ja yhteisöllisen oppilashuoltotyön yhdyspinnan toteutuminen Markkinointi ja selkeä tiedottaminen arkikielellä (esim. kotisivulla) Yhteinen työnohjaus tai työpajatyöskentely ammattilaisille Yhteiset arvot ja periaatteet, myönteisen brändin luominen Mahdollisuus tulla tutuksi työyhteisön kesken 4 PEKE-Seminaari 23.5.2018 Sähköinen kehittäminen Sähköisen asioinnin kehittäminen Yhteinen tietojärjestelmä (asiakastietoihin tutustuminen ennen vastaanottoa) Vaihtoehtoisten kanavien käyttöönotto (mm. some/ virtuaalivastaanotot)
PEKE seminaari 23.5 paneelikeskustelun koonti 1/2 Arjen hyvinvoinnin salaisuus Aktiivisuus Vaikuttamismahdollisuus Toisten hyvinvoinnin edistäminen ja vertaistuen saaminen Yhteisöllisyys ja osallisuus Harrastaminen Ystävät Perheen hyvinvoinnin tausta Hyvät välit Toisten tukeminen ja huomaaminen Keskusteluyhteyden ylläpito Avoimuus Luottamus Vertaustuki Ystävät Mikä on perhekeskus asiakkaan näkökulmasta Paikka, josta apu löytyy matalalla kynnyksellä yhden katon alta tai lähiverkostosta Paikka, johon voi mennä perheenä ja jossa on myös tilaa viettää aikaa Paikka, jossa on mahdollisuus tavata tuttuja työntekijöitä Paikka, jossa koko perheen tilanne otetaan huomioon ja tuki järjestetään kaikille perheenjäsenille Paikka, jossa tulee kuulluksi Paikka, jossa kaikki ovat saman arvoisia Paikka, kaiken ikäisten lasten perheille Paikka, joka on auki myös illalla Paikka, josta saa palveluita myös ilman diagnoosia tai sosiaalipuolen päätöstä Paikka, josta saa itselleen tukihenkilön asioiden hoitamiseen Mikä on perhekeskus ammattilaisen näkökulmasta Yhdessä toimiva ja tekevä paikka, jossa palvelut toteutetaan kaikille tasavertaisina, matalalla kynnyksellä ja oikea-aikaisesti Paikka, johon asiakas on aina tervetullut Paikka, johon asiakas voi tulla tapaamaan muita perheitä ja ammattilaisia Yhteisöllinen ja yhdessä johdettu Uusi tapa työskennellä Perinteisten roolien uudelleen kirjoittamista ja yhteistyötapojen kehittämistä 5 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi
PEKE seminaari 23.5 paneelikeskustelun koonti 2/2 Minkälaista tuen saanti on PEKE:stä Kynnyksetöntä Tukea saa viimeistään silloin kun pyytää apua ensimmäisen kerran Lapsen edun mukaisuuden huomioivaa ja välittömästi saatavaa kun tukea tarvitaan Saatavilla ilman diagnoosia ja koko perheelle diagnoosin saannin jälkeen Tuki tarkoittaa kuuntelijaa, ohjaajaa ja rinnallakulkijaa, ettei kukaan jää tilanteessa yksin asioiden ja kokemuksensa kanssa Ei pelkkää oireiden hoitoa vaan taustan selvittelyä ja sen hoitoa Ohjaamo tyylistä palvelua kaiken ikäisille (aikuistuminen, kriisit, yms.) Syrjäytyneiden huomioimista Toimintaa ilman ikärajoja, tarvitaan perhe- ja nuortenkeskuksia Ammattilaisten osaamista varhaiseen tunnistamiseen ja puuttumiseen 6 Mistä syntyy hyvä palvelukokemus Asiakas- ja tarvelähtöisyydestä Asiakkaan tuloon valmistautumisesta ennen vastaanottoa Koko perheen kohtaamisesta ja huomioimisesta Asiakkaan mielipiteen arvostuksesta ja tasavertaisuuden säilyttämisessä pitkissäkin asiakasprosesseissa Asiakkaan äänen, näkökulman ja elämänvaiheen huomioimisesta (myös lapset ja nuoret) Aidosta kiinnostuksesta Asioiden selvittelystä ja ratkaisemisesta, sekä tukiasioista ohjaamisesta tai niiden järjestämisestä osana normaalia palvelutoimintaa Nopeasta palveluihin pääsystä ja oikeista palveluista ilman taistelua ja viivettä Tuesta silloin kun palveluihin joudutaan jonottamaan tai niitä joudutaan odottamaan Kaikkien osapuolten kuulemisesta esim. eropalveluissa Tarjottujen ryhmien pitämisestä vaikka osallistujia ei ole tarpeeksi > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Kohtaamisessa tärkeintä Kuunteleminen Vastaaminen Puhuminen ihminen ihmiselle, ei ammattikieltä Läsnäoleminen, asiakkaaseen keskittyminen Huomaavaisuus Asiantuntijuus Koko perheen kuuleminen, mutta myös jokaisen kuuleminen yksilönä Muiden ammattilaisten tunteminen Rohkeus tehdä etsivää perhetyötä Jalkautuvat palvelut
Läpikäynnissä esiin nostettuja huomioita Syntyvyys UM:lla jopa dramaattisesti laskussa joillain alueilla. Resurssien liikuteltavuus. Akuutin toiminnan turvaaminen. Voi olla vuosien välillä eroja esim siirtoja länsi um vs keski um Perhekeskus jalkautuvat palvelut. Kuvataanko tänne jo lähtökohtaisesti jonkin sortin pooli. Missä on perhesuunnittelun paikka? Missä on nuorison ehkäisyneuvolan paikka? Miten turvataan osaaminen & lääkärinpalvelut? Miten nuoret löytävät ehkäisyn? Miten 25-30 äiti löytää oman paikkansa. Peke ei saisi olla rajattu --> tällöin tänne voi mahtua kaikki Tulkkipalveluiden omistajuus. Akuutti tilanne, esim lapsi itsetuhoinen & ei yhteistä kieltä. Pitäisi olla nopean toiminnan joukot tässä kohtaa. Koululla tulee tällainen tilanne ihan liian usein. Päivystyspuhelintulkka us mahdollisuus? Perheelle tulee herkästi ulkopuolinen olo. Monikulttuurisuus: lapsi tulkkaa herkästi Kaikissa kielissä tulkkipalvelut ei ole ajan tasalla. Lastensuojelussa saatetaan sanoa, että mieluummin ilman tulkkia. Tulkki voi myös leimata. Iso ero vauvaperhe vs murrosikäisen vanhemman tuki 21v? Psykiatrian suunnan ohjaama. Tarvitaanko ollenkaan tätä ikärajaa? Voisiko olla ilman? Tuleeko perhepsykiatria? 7 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi
ETUNIMI SUKUNIMI sähköpostiosoite stm.fi/hankkeet/terveys ja hyvinvointi #lapemuutos #kärkihanke 8