Kehitysvammainen työnhakijana riittääkö työkyky? Raija Kerätär LT, kuntoutuslääkäri Oorninki Oy asiantuntijalääkäri, Kela 24.8.

Samankaltaiset tiedostot
VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi Pirjo Nevalainen

Mitä ei-lääke*eteellistä *etoa tarvitaan työkyvyn arvioinnissa? Raija Kerätär LT, kuntoutuslääkäri

Pitääkö nuorenkin työkykyä arvioida? Raija Kerätär LT, kuntoutuslääkäri

Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. Raija Kerätär LT työterv.huollon el. Kuntoutuslääkäri Oorninki Oy Asiantuntijalääkäri Kela

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Miksi monialaista yhteistyötä tarvitaan työttömien työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnissa?

Monialainen yhteistyö työttömien työkyvyn ja palvelutarpeiden selvittämisessä. Raija Kerätär LT työterv.huollon el. Kuntoutuslääkäri Oorninki Oy

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi Pirjo Nevalainen

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

Osatyökykyisten reitit työllisyyteen etuudet, palvelut, tukitoimet

Tarvitseeko työtön asiakkaani työkyvyn arviointia?

Työpajojen rooli pitkäaikaistyöttömien työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnissa. Raija Kerätär LT, kuntoutuslääkäri

Kuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Mitä TYPissä tapahtuu?

Moniongelmaisen työkyvyn ja kuntoutustarpeen tunnistaminen verkostoyhteistyönä

KELAn tukema kuntoutus

Sairauskeskeisestä palvelusta monialaiseen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiin. Raija Kerätär LT, kuntoutuslääkäri

Monialainen yhteistyö psykiatrisen ja mielenterveyspo4laan työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa. Raija Kerätär LT, kuntoutuslääkäri 2.3.

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

Vankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työttömän työkykyarviointi/ Terveydenhuollon rooli työttömän työkyvyn tukemisessa. Raija Kerätär Kuntoutuslääkäri, Oorninki Oy

Kela kuntouttaja 2009

Työhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen

Työkyvyn arviointi ja edistäminen osana työllisyyden edistämistä. Raija Kerätär LT, kuntoutuslääkäri

Sosiaaliturvan selvittäminen

Nuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela

Erityisoppilaitos työllistymisen ja työuran tukena

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

PALKKATUKI OSATYÖKYKYISEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEKSI

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU

Mistä on hyvä lääkärinlausunto tehty? Raija Kerätär LT, kuntoutuslääkäri

Kiinni työelämässä -seminaari

Työkyvyn arviointi terveyskeskuksessa Haasteet ja mahdollisuudet. Tuula Sassi Apulaisylilääkäri Sotkamo-Kuhmo terveysasemat Kelan asiantuntijalääkäri

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen

Keski-Suomen TE-palvelut

Nuorten tilanne haastaa palveluita Seija Sukula Etuuspäällikkö

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär

26.4. Uudistuva työeläke, osa 2/5: Jos työkyky heikkenee

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Kelan tuet osatyökykyisille tapausesimerkkien valossa

Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa. Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen?

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft

Työhallinnon näkökulma: Pötköpalveluista lomittaiseen palveluun

Kelan TYP-toiminta KELA

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Työterve yshuollon ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule - tule sairauksissa työkykyä vai

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus

Osatyökykyisenä työssä ja työhön tukea ja ratkaisuja. Työkyky ja osaaminen käyttöön - keinoja osatyökykyisten tueksi Kaija Ray 1.12.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki

Kenelle työttömän työkyvyn arviointi kuuluu?

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulma osatyökykyyn. Helsinki Kaija Ray

Työ- ja toimintakyvyn arviointi - terveydentilan ja toimintarajoitteiden arvioinnista kokonaisvaltaiseen työkyvyn arviointiin Raija Kerätär

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS Tanja Raappana

TYP-toiminnan perusteet. Jenni Ketonen,TYP-päällikkö

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Työttömien työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnin koulutus. Kajaani

Hämeenlinnan kaupunki työllisyyttä kehittämässä

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntouttava työtoiminta ja rajapinnat työllisyyspalveluihin ja sosiaaliseen kuntoutukseen

Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen

Työhönvalmennuksen prosessikortit

Osatyökykyisyys ja työkyvyn arviointi Työkykyyn kannattaa satsata!

11.3 Alle 16-vuotiaan vammaistuen saajat sairauden mukaan ( )

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Sosiaalinen kuntoutuminen Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera

Vates-säätiön ja Välityömarkkinat osana työelämää projektin esittely Vantaa

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Transkriptio:

Kehitysvammainen työnhakijana riittääkö työkyky? Raija Kerätär LT, kuntoutuslääkäri Oorninki Oy asiantuntijalääkäri, Kela 24.8.2017

Tänään esityksessäni Kehitysvammaiset työnhakijoina Asiakasesimerkkejä Työkyvyn arvioinnista Vakavia huolia

Typ-asiakkaiden työkykyarviossa todetut sairaudet v. 2008 Työkykyä 4; 2 % ensisijaisesti heikentävä sairaus, n=225 6; 3 % 4; 2 % 2; 1 % 9; 4 % 2; 1 % 3; 1 % 1; 0 % Mielenterv. ja käyttäyt. häiriö Tuki- ja liikuntaelinsairaus Hermoston sairaus Vammat ja jälkitilat Todetut mielenterveyden häiriöt, n=147 28; 12 % 19; 9 % 147; 65 % Aineenvaihdunnan sairaus Verenkiertoelinten sairaus Hengityselinten sairaus synnynnäiset epämuodostumat ruoansulatuselinten sairaus Oireet ja poikkeavat löydökset muu (B,C,H,L,kesken)

Virta-hanke Oulu Alle 30-vuotiaiden työttömien palvelu- ja kuntoutustarpeen arvioinnin kehittämishanke 2011, Kaste-rahoitus 53:sta työllistymisen uralla jumiutuneesta nuoresta (TYP-asiakkuus) 16 (30%) työkyvytön. Heistä 7:llä todettiin lievä älyllinen kehitysvamma, F70 ja yhdellä keskivaikea kehitysvamma, F71. suurella osalla kehityksellinen häiriö oli jossain vaiheessa, usein koulun aloitusvaiheessa todettu, mutta seuranta oli jäänyt. 8:lla työkyvyttömyyden syy oli muu mielenterveyden häiriö 17 (32%) ohjattiin mtt:oon dg:a ja hoidon suunnittelua varten Palvelujärjestelmässä aukkoja, vastuu nuorten palveluihin ohjaamisesta puuttuu ja nuori joutuu luukutuksen uhriksi Tarvitaan monialaisen yhteistyön parempaa johtamista ja rakenteita (sosiaalitoimi, perusterveydenhuolto, Kela, te-toimi, esh)

Työnantajien odotukset Kyky työskennellä tiimissä. Kyky tehdä päätöksiä ja ratkaista ongelmia. Kyky kommunikoida suullisesti organisaation sisäisten ja ulkoisten ihmisten kanssa. Kyky suunnitella, organisoida ja priorisoida työtä. Kyky hankkia ja prosessoida tietoa. Kyky analysoida määrällistä dataa. Tekninen tietämys, joka liittyy työhön. Tietokoneohjelmien osaaminen. Kyky luoda ja/tai editoida kirjoitettuja raportteja. Kyky myydä ja vaikuttaa muihin.

Esimerkkiasiakkaita Nuori mies, 26 v. 21-vuotias Elli, valmistunut catering-alan linjalta 3 vuotta edeltävästi. 59-vuotias Matias

Nuori mies 26 v.(s. v. 1986) Armeijasta lykkäystä 2v. Äiti kysyy Puheen viivästymisestä v.1989 Armeijasta vapautus E66, F81 (v. 2006) Kykyprofiili, WAIS-R (2008): -suoritusosa 116 -kielellinen hyvin heikko -kokonaistulos 73 Työpaja Väylä 6 kk 2009 Työkokeilu ODL 60 pv 2010 -Väsymys, aloittamisen vaikeudet -sosiaalinen eristyneisyys -ei kykyä tehdä työtä ohjattunakaan -ei mahdollisuuksia ammatillisiin suunnitelmiin Työkokeilu Kipinä 12/2011 alk. Kuntouttava tt. Kipinä 2/2012 alkaen Tahkokankaan tutkimuskeskus -kehitysvamma -eläke -kehitysvammapalveluiden piiriin 1. lk kertaus v. 1993 Peruskoulu päättyy v. 2002 Puualan perustutkinto erityisammattioppil. 2005 Erityiskouluun Mukautettuun opetukseen 5. lk:lla v. 1997 Äiti ohjasi asiakkaaksi TYP:iin Typ:n kuntoutus- Lääkäri 2009: -neuropsykologinen tutkimus -erityispuheterapeutin tutkimus -suositus Kelalle pitkään työkokeiluun ja luotsaukseen -itsenäistymisen tuki? Yleissairaalapsykiatrian osasto 6 vk TYP lähettää Kuntoutustutkimuspkl:lle 2010 -Toimintaterapia -Kuntouttava työtoiminta -jatkossa eläkeharkinta? Ouka Virta osa-hanke 1/2012 Kuntoutuslääkäri, Oorninki 2012

Tutkittavan oma arvio työkyvystään vrs monialaisesti toteutettu arvio Kerätär 2016 Monialainen arvio Työkykyinen n (%) Monialainen arvio Työkyvyn kohentaminen tarpeen n (%) Monialainen arvio Työkykyinen vain välityömarkkinoille n (%) Monialainen arvio Työkyvytön Oma arvio Työkykyinen 110(90.9) 10(21.3) 6(22.2) 6(17.1) n (%) Rajoittunut 9(7.4) 31(66.0) 17(63.0) 11(31.4) Työkyvytön 0(0.0) 4(8.5) 2(7.4) 13(37.1) Ei osaa sanoa Tieto puuttuu Yhteensä 0(0.0) 1(2.1) 1(3.7) 3(8.6) 2(1.7) 1(2.1) 1(3.7) 2(5.7) 121(100) 47(100) 27(100) 35(100)

Esimiesten arvio työssä suoriutumisesta / Esimiehen arvio Monialainen arvio työkyvystä Kerätär 2016 Hyvä tai tyydyttävä Työkykyinen n (%) Työkyvyn kohentaminen tarpeen n (%) Työkykyinen vain välityömarkkinoille n (%) Työkyvytön n (%) 108 (89.3) 32 (68.1) 12 (44.4) 6 (17.1) Epätasainen tai kaipaa harjaantumista 12 (9.9) 10 (21.3) 8 (29.6) 8 (22.9) Heikko, tutkimukset tai työkyvyn tuki erittäin tärkeitä 0 (0.0) 4 (8.5) 7 (25.9) 20 (57.1) Tieto puuttuu 1 (0.8) 1 (2.1) 0 (0.0) 1 (2.9) Yhteensä 121(100) 47(100) 27(100) 35(100)

Työttömien ja vammaisten koettu työkyky (Laiho ym. 2010) Työttömät * Vammaiset ** Kohderyhmän koko /vastauksia/vastaus% 2300/848/37 2410/833/35 Koettu työkyky hyvä 53 % 35 % Koettu työkyky huono 21 % 32 % 3 tai enemmän lääkärin toteamaa sairautta 24 % 35 % Haluaa ja on kykenevä tekemään työtä 61 % 46 % Ei halua tai ei kykene 26 % 21 % *Finanssivalvonta, Kela, Työttömien valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö **Epilepsialiitto, Invalidiliitto, Kehitysvammaliitto, Kuuloliitto, Kuurojen Liitto, Kynnys ry. Lihastautiliitto, Mielenterveyden keskusliitto, MS-liitto, Kuurosokeat ja Suomen reumaliitto

Työelämävalmiudet Työaikojen noudattaminen Työpaikalle sopiva ulkoasu Käyttäytyminen ja toisten kohtaaminen Työssä selviytyminen, esimiehen havainnot 1 2 3 4 5 Työpaikan pelisääntöjen noudattaminen /alaistaidot muu (mikä?) Toiminta työssä Ohjeiden ymmärtäminen Ohjeiden noudattaminen Oma-aloitteisuus Kyky itsenäiseen työskentelyyn Kyky tehdä työ tavanomaisen perehdytyksen jälkeen Työtaidot Työmotivaatio ja aktiivisuus Stressinsieto Muu (mikä?) Työssä näkyvä terveys Työssä vaadittava fyysinen suorituskyky muu (mikä?) Käsitykseni selviytymisestä vastaavassa avointen työmarkkinoiden työssä Työelämävalmiudet Toiminta työssä Terveys / työkunto muu (mikä?) x

Huolenaiheita kehitysvammaisten työkyvyn arvioinnissa Havainto: pitkäaikaistyöttömissä on runsaasti kehitysvammaisia, joilla tilaa ei ole asianmukaisesti tutkittu ja he ovat kv-palveluiden ulkopuolella Oman kyvyttömyytensä vuoksi nämä asiakkaat ovat usein muidenkin heille kuuluvien palveluiden ulkopuolella Heitä ei tunnisteta peruspalveluissa Kehitysvammayksiköt eivät yleensä tutki aikuisia Jos tunnistetaan ja tutkitaan, työkyvyttömyyseläkkeistä hylätään 13% (Kela 2017) Useissa kunnissa kehitysvammapalveluihin pääsee vasta kun on työkyvyttömyyseläkkeellä

System error Alakouluikäisenä tehty dg oppimishäiriöstä jää koulun seurattavaksi n. 10 v:na? Mukautetaan ja mukautetaan, mutta työmarkkinoilla ei ole mukautettuja töitä 15-16 v:na todettu oppimishäiriö. Suunnitelma: kuntoutusraha ja erityisoppilaitos. Seurantaa ei ole järjestetty systemaattisesti. Aikuiseksi ehtinyt kehitysvammainen. Kuka vastaa tutkimisesta? Kehitysvammaisen työkyvyn arvioinnin sisällöt ovat vakiintumattomat

Miksi pitäisi diagnosoida? Diagnoosi haitat? Leimaantuminen? Elinaikaisen sairauden / vamman aiheuttama suru ja ahdistus. Toisen ihmisen avun tarve on pysyvää. Diagnoosin hyödyt? Kuntoutuksen ja tarvittavien palveluiden / tuen varhainen tunnistaminen ja suunnittelu Sosiaalivakuutuksen etuuksien oikeudet todetaan Perinnöllisissä sairauksissa ohjaus ja tuki

Suomen kehitysvammalääkärit ry: Kehitysvammainen ja työmarkkinat Toimeentulon turvaaminen eläkkeestä Kehitysvammaisen toimeentulo tulee turvata pääsääntöisesti työkyvyttömyyseläkkeestä Lievän älyllisen kehitysvamman diagnoosi sisältää heikentyneen toimintakyvyn toteamisen Avoimilta työmarkkinoilta toimeentulonsa ansaitsevat kehitysvammaiset ovat harvinaisia poikkeuksia. Kehitysvammaisten työelämäosallisuutta tulee edistää siten, että he voisivat toimia nykyistä laajemmin työmarkkinoilla ositetuissa työtehtävissä ja ansaita lisätuloja työkyvyttömyyseläkkeen ohella. Ammatillisen koulutuksen polkuja on tuettava esimerkiksi tuetulla oppisopimuskoulutuksella ja muilla vastaavilla erityisillä ratkaisuilla Työmarkkinoita tulee kehittää siten, että vajaakuntoisten työnteko mahdollistetaan välityömarkkinatyyppisillä ratkaisuilla

Summa summarum Osa merkittävän toiminta- ja työkykyrajoituksen aiheuttavista oppimisvaikeuksista ja kehitysvammaisuudesta kärsivistä jää tunnistamatta Systeemi on merkittävästi mukana näiden henkilöiden syrjäytymisessä / syrjäyttämisessä yhteiskunnasta Kunkin kehitysvammaisen toiminta- ja työkykyisyys pitää arvioida ja suunnitelmat tehdä yksilöllisesti Epärealistiset ja epäonnistuvat suunnitelmat koituvat yleensä pahiten kehitysvammaisen henkilön kannettavaksi