Ekvivalenssirelaatio. Määritelmä 2 Joukon A binäärinen relaatio R on ekvivalenssirelaatio, mikäli. Jos R on ekvivalenssirelaatio ja a A, niin joukkoa

Samankaltaiset tiedostot
X R Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 5, ratkaisuista

6 Relaatiot. 6.1 Relaation määritelmä

Salausmenetelmät. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006)

Kuvauksista ja relaatioista. Jonna Makkonen Ilari Vallivaara

3. Kongruenssit. 3.1 Jakojäännös ja kongruenssi

Luonnollisten lukujen ja kokonaislukujen määritteleminen

a) Mitkä seuraavista ovat samassa ekvivalenssiluokassa kuin (3, 8), eli kuuluvat joukkoon

Diskreetin matematiikan perusteet Malliratkaisut 2 / vko 38

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

[a] ={b 2 A : a b}. Ekvivalenssiluokkien joukko

Salausmenetelmät LUKUTEORIAA JA ALGORITMEJA. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) 3. Kongruenssit. à 3.4 Kongruenssien laskusääntöjä

Valitsemalla sopivat alkiot joudutaan tämän määritelmän kanssa vaikeuksiin, jotka voidaan välttää rakentamalla joukko oppi aksiomaattisesti.

a k+1 = 2a k + 1 = 2(2 k 1) + 1 = 2 k+1 1. xxxxxx xxxxxx xxxxxx xxxxxx

Miten osoitetaan joukot samoiksi?

R : renkaan R kääntyvien alkioiden joukko; R kertolaskulla varustettuna on

Esitetään tehtävälle kaksi hieman erilaista ratkaisua. Ratkaisutapa 1. Lähdetään sieventämään epäyhtälön vasenta puolta:

Relaatioista. 1. Relaatiot. Alustava määritelmä: Relaatio on kahden (tai useamman, saman tai eri) joukon alkioiden välinen ominaisuus tai suhde.

Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 1,

Johdatus yliopistomatematiikkaan. JYM, Syksy2015 1/195

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 2 / vko 9

Kurssikoe on maanantaina Muista ilmoittautua kokeeseen viimeistään 10 päivää ennen koetta! Ilmoittautumisohjeet löytyvät kurssin kotisivuilla.

(1) refleksiivinen, (2) symmetrinen ja (3) transitiivinen.

Matematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden kanssa, joiden lakina on tietyn ominaisuuden samuus.

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Luupit Pro gradu Anni Keränen Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto 2014

TIETOTEKNIIKAN MATEMATIIKKA

Yhtäpitävyys. Aikaisemmin osoitettiin, että n on parillinen (oletus) n 2 on parillinen (väite).

8 Joukoista. 8.1 Määritelmiä

Matematiikassa väitelauseet ovat usein muotoa: jos P on totta, niin Q on totta.

Vieruskaverisi on tämän päivän luennolla työtoverisi. Jos sinulla ei ole vieruskaveria, siirry jonkun viereen. Esittäytykää toisillenne.

Determinantti 1 / 30

Induktiota käyttäen voidaan todistaa luonnollisia lukuja koskevia väitteitä, jotka ovat muotoa. väite P(n) on totta kaikille n = 0,1,2,...

Diskreetti matematiikka, syksy 2010 Harjoitus 7, ratkaisuista

missä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!

1 Lukujen jaollisuudesta

2 j =

Kuinka määritellään 2 3?

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Valitse kuusi tehtävää! Kaikki tehtävät ovat 6 pisteen arvoisia.

missä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!

811120P Diskreetit rakenteet

j(j 1) = n(n2 1) 3 + (k + 1)k = (k + 1)(k2 k + 3k) 3 = (k + 1)(k2 + 2k + 1 1)

Alkulukujen harmoninen sarja

Approbatur 3, demo 5, ratkaisut

Matriisilaskenta. Harjoitusten 3 ratkaisut (Kevät 2019) 1. Olkoot AB = ja 2. Osoitetaan, että matriisi B on matriisin A käänteismatriisi.

(2n 1) = n 2

802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET OSA II BASICS OF NUMBER THEORY PART II

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

Esko Turunen Luku 3. Ryhmät

Algebra I, harjoitus 5,

MAT Algebra 1(s)

isomeerejä yhteensä yhdeksän kappaletta.

LUKUTEORIA johdantoa

811120P Diskreetit rakenteet

Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti!

Johdatus matematiikkaan

Esko Turunen MAT Algebra1(s)

Transversaalit ja hajoamisaliryhmät

Lineaariset kongruenssiyhtälöryhmät

Johdanto 2. 2 Osamääräkunnan muodostaminen 7. 3 Osamääräkunnan isomorfismit 16. Lähdeluettelo 20

Johdatus matematiikkaan

2017 = = = = = = 26 1

Lukujoukot luonnollisista luvuista reaalilukuihin

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 3 (9 sivua) OT

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

Huom. muista ilmoittautua kokeeseen ajoissa. Ilmoittautumisohjeet kurssin kotisivuilla.

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (opetusmoniste, lauselogiikka )

Matriisit. Määritelmä 1 Reaaliluvuista a ij, missä i = 1,..., k ja j = 1,..., n, muodostettua kaaviota a 11 a 12 a 1n a 21 a 22 a 2n A =

Äärellisten mallien teoria

Tehtävä 1. Päättele resoluutiolla seuraavista klausuulijoukoista. a. 1 {p 3 } oletus. 4 {p 1, p 2, p 3 } oletus. 5 { p 1 } (1, 2) 7 (4, 6)

ja s S : ϕ Υ : M,s ϕ, mutta M,s Q. Erityisesti M, t P kaikilla t S, joten

Jokaisen parittoman kokonaisluvun toinen potenssi on pariton.

Ensimmäinen induktioperiaate

4.3. Matemaattinen induktio

Ratkaisu: a) Kahden joukon yhdisteseen poimitaan kaikki alkiot jotka ovat jommassakummassa joukossa (eikä mitään muuta).

Ennakkotehtävän ratkaisu

Ensimmäinen induktioperiaate

w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1.

RAKKAUS MATEMAATTISENA RELAATIONA

Lineaarikuvauksen R n R m matriisi

Jarkko Peltomäki. Aliryhmän sentralisaattori ja normalisaattori

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II Syksy 2009 Laskuharjoitus 1 ( ) Ratkaisuehdotuksia Vesa Ala-Mattila

MAT Algebra I (s) periodilla IV 2012 Esko Turunen

Kannan vektorit siis virittävät aliavaruuden, ja lisäksi kanta on vapaa. Lauseesta 7.6 saadaan seuraava hyvin käyttökelpoinen tulos:

LU-hajotelma. Esimerkki 1 Matriisi on yläkolmiomatriisi ja matriisi. on alakolmiomatriisi. 3 / 24

Funktioista. Esimerkki 1

1 Kertaus. Lineaarinen optimointitehtävä on muotoa:

Tehtävä 1. Arvioi mitkä seuraavista väitteistä pitävät paikkansa. Vihje: voit aloittaa kokeilemalla sopivia lukuarvoja.

1 Lineaariavaruus eli Vektoriavaruus

Testaa taitosi 1: Lauseen totuusarvo

Lukuteorian kertausta

Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0.

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus

802320A LINEAARIALGEBRA OSA I

on Abelin ryhmä kertolaskun suhteen. Tämän joukon alkioiden lukumäärää merkitään

Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0.

6. Tekijäryhmät ja aliryhmät

Transkriptio:

Määritelmä 1 Olkoot x ja y joukon A alkioita. Jos R on jokin ominaisuus/ehto, joka määritellään yksikäsitteisesti joukon A kaikkien alkioiden välille siten, että se joko toteutuu tai ei toteudu alkioiden x ja y välillä ja riippuu vielä alkioiden järjestyksestä, niin ominaisuutta/ehtoa R sanotaan binääriseksi relaatioksi joukossa A. Jos alkiopari (x, y) A A toteuttaa ominaisuuden/ehdon R, niin merkitään x R y ja sanotaan, että alkio x on relaatiossa R alkion y kanssa. 1 / 14

Esimerkki 1 Olkoon A = {x x istuu salissa L4}. Olkoot x ja y joukon A alkoita. Seuraavat ominaisuudet /ehdot ovat joukon A alkioiden välisiä binäärisiä relaatioita: x ja y ovat syntyneet samana vuonna, x on pidempi kuin y, x ja y istuvat samalla rivillä, x ja y ovat ystäviä. 2 / 14

Määritelmä 2 Joukon A binäärinen relaatio R on ekvivalenssirelaatio, mikäli 1 x R x aina, kun x A (refleksiivisyys); 2 x R y y R x aina, kun x,y A (symmetrisyys); 3 x R y ja y R z x R z aina, kun x,y,z A (transitiivisuus). Jos R on ekvivalenssirelaatio ja a A, niin joukkoa [a] = {x A x R a} sanotaan alkion a määräämäksi ekvivalenssiluokaksi. 3 / 14

Esimerkki 2 Olkoon A = {x x istuu salissa L4}. Olkoot x ja y joukon A alkoita. Mitkä seuraavista joukon A alkioiden välisistä binäärisistä relaatioista ovat ekvivalenssirelaatioita: x ja y ovat syntyneet samana vuonna, x on pidempi kuin y, x ja y istuvat samalla rivillä, x ja y ovat ystäviä? Jos relaatio on ekvivalenssirelaatio, niin mitä eri ekvivalenssiluokkia on olemassa? 4 / 14

Esimerkin 2 ratkaisu x ja y ovat syntyneet samana vuonna on ekvivalenssirelaatio (perustele) ja sen ekvivalenssiluokat ovat syntymävuodet. x on pidempi kuin y ei ole ekvivalenssirelaatio, sillä esimerkiksi kukaan ei voi olla itseään pidempi. x ja y istuvat samalla rivillä on ekvivalenssirelaatio (perustele) ja sen ekvivalenssiluokat ovat rivit. x ja y ovat ystäviä ei ole ekvivalenssirelaatio, sillä jos x on y:n ystävä y on z:n ystävä, niin siitä ei välttämättä seuraa, että x on z:n ystävä. 5 / 14

Esimerkki 3 Määritellään reaalilukujen joukossa R binäärinen relaatio R seuraavasti: x R y x = y. Onko kyseessä ekvivalenssirelaatio? Ratkaisu: 1 Nyt x = x kaikilla x R eli x R x kaikilla x R. 2 Olkoon x R y eli x = y. Tällöin myös y = x eli y R x. 3 Olkoot x R y ja y R z eli x = y ja y = z. Tällöin x = y = z eli x R z. Kohdat 1-3 pitävät paikkansa eli relaatio on ekvivalenssirelaatio. 6 / 14

Esimerkki 3 jatkuu Olkoon x R. Nyt ekvivalenssiluokka [x]= {y R y R x} = {y R y = x } = {y = x tai y = x}= {x, x}. Vastaavasti [ x]= { x,x}. 7 / 14

Lause 1 Olkoon R on ekvivalenssirelaatio. Tällöin a R b jos ja vain jos [a] = [b]. Todistus. Oletus 1: a R b. Väite 1: [a] = [b]. Todistus. Jos x [a], niin x R a. Koska a R b, niin transitiivisuuden nojalla x R b. Siis x [b], joten [a] [b]. Jos y [b], niin y R b. Koska a R b, niin b R a. Täten y R a ja siis y [a]. Siis [b] [a]. Koska [a] [b] ja [b] [a], niin [a] = [b]. Oletus 2: [a] = [b]. Väite 2: a R b. Todistus. Nyt a R a eli a [a]. Näin oletuksen nojalla a [b] eli a R b. 8 / 14

Lause 2 Jos R on joukon A ekvivalenssirelaatio, niin kaikkien ekvivalenssiluokkien yhdiste (unioni) on koko joukko A. Lisäksi, jos [a] [b], niin [a] [b] =. Todistus. Jos a A, niin ara, joten a [a]. Täten a A [a] = A. Jos x [a] [b], niin xra ja xrb. Koska nyt arx, niin arb ja Lauseen 1 nojalla [a] = [b]. Jos siis [a] [b], niin [a] [b] =. 9 / 14

Esimerkki 4 Määritellään kokonaislukujen joukossa Z relaatio R seuraavasti: x R y x y on jaollinen luvulla 3. Osoita, että R on ekvivalenssirelaatio ja määrää ekvivalenssiluokat. Todistus. Kokonaisluku x y on jaollinen luvulla 3, jos on olemassa sellainen k Z, että x y = 3k. 1. Nyt x R x kaikilla x Z, sillä x x = 0 = 3 0. 10 / 14

Todistus. 2. Olkoon x R y eli x y = 3k, jollakin k Z. Kun kerrotaan tämä yhtälö puolittain luvulla 1, saadaan y x = 3 ( k), missä k Z. Näin y R x. 11 / 14

Todistus. 3. Olkoon x R y ja y R z eli x y = 3k ja y z = 3l joillakin k,l Z. Tällöin x z= (x y) + (y z)= 3k + 3l= 3(k + l), missä k + l Z. Näin x R z. 12 / 14

Esimerkki 4 jatkuu Mitkä ovat eri ekvivalenssiluokat? Ratkaisu: [x]= {y Z y R x} = {y Z y x = 3k, k Z} = {y Z y = x + 3k, k Z}. Näin ollen [0] = {0 + 3k k Z} = {..., 9, 6, 3, 0,3,6,9,...} = [6], [1] = {1 + 3k k Z} = {..., 8, 5, 2, 1,4,7,10,...}= [ 2], [2] = {2 + 3k k Z} = {..., 7, 4, 1, 2,5,8,11,...}= [ 7]. Nyt [0] [1] [2] = Z eli muita ekvivalenssiluokkia ei ole kuin [0],[1] ja [2]. Lisäksi [0] [1] =, [0] [2] = ja [1] [2] =. 13 / 14

Esimerkki 5 Joukon N N relaatio R, jolle on voimassa x R y m + l = k + n, missä x = (m,n) ja y = (k,l), on ekvivalenssirelaatio. Tämä ekvivalenssirelaatio määrittelee kokonaisluvut, sillä ekvivalenssiluokat voidaan samaistaa eri kokonaisluvuiksi. Esimerkki 6 Joukon Z Z + relaatio R, jolle on voimassa x R y ml = kn, missä x = (m,n) ja y = (k,l), on ekvivalenssirelaatio.tämä ekvivalenssirelaatio määrittelee rationaaliluvut, sillä ekvivalenssiluokat voidaan samaistaa eri rationaaliluvuiksi. 14 / 14