Pöytäkirjanote. Päättäjä: Seutuhallitus Päätöspäivä 23.02.2004 Pykälä: 183 PÖYTÄKIRJANOTE ------------ 183



Samankaltaiset tiedostot
Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen. Kunnanhallitus

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen

Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 46. Valtuusto Sivu 1 / 1

RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUSIMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma JOUTSAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN

INARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80

Strategisen kehittämisen ja alueidenkäytön toimikunta

Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena.

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELISSA 8216

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA

Valmistelija: Antti Hirvikallio puh mail:

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58)

Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Nurmeksen keskustaajaman rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Vatilahti ja Palonpohja) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Pielisen rantaosayleiskaavan (Lieksa/ etelä) osittainen muutos (Ala-Rantala)

Luonnos Perustelumuistio

Rakennustarkastaja antaa asiaan tarkemman esityksen kokouksessa.

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

A Asemakaavan muutos. Hirsimetsäntie 5-7 (Kivistönmäki), Kiveriö. Lahti.fi

Kolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:

YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA

Valtioneuvoston asetus

tarkistettu

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Sandsundin teollisuusalueen asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Sotkamon kunnan hallintosääntö alkaen

Kaavaprosessi ja kaavojen käsittely Kolarin kunnassa

Brahean 1. kaupunginosan kortteleiden 6 ja 1006 sekä puisto- katualueiden asemakaavamuutos sekä sitova tonttijako

RAATIHUONEEN KORTTELI, ASEMAKAAVAMUUTOS

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

Kemien koulun ja hoivakodin asemakaavamuutos

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

Rakennusjärjestys Rakennusjärjestyksen uusimisen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala

OSALLISTUMIS-JA ARVIONTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 7/2016

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 4. kaupunginosa kortteli 422 ja virkistysalueet, Hiihtomajantie

YLÄ-SAVON KUNTIEN RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN 2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava.

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3

SAVITAIPALEEN KUNTA SAIMAAN ALUEEN YLEISKAAVAMUUTOKSET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1

MAL - aiesopimusmenettely - valmisteluprosessit. Kaisa Mäkelä

Kirkonkylän pienet asemakaavan muutokset 2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen - Valtioneuvoston päätöksen

Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 7/2016

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus

LAPPARI2018, ASEMAKAAVAMUUTOS

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

SAVITAIPALEEN KUNTA KUOLIMON YLEISKAAVAN MUUTOKSET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kaustisen kunta. Kanttorilan asemakaavan muutos korttelissa 153. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS HKM Infra Oy

VANHANKYLÄN LIIKEALUEEN MUUTOS Asemakaavan muutos. kaava nro 485 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA , tark

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

KUULUTUS LUHANGAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYKSEN PÄIVITTÄMINEN

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 1 Suunnittelulautakunta sivu 1

HELSINKI, SIPOO JA VANTAA VASTINE 2 1

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS

Rakennusjärjestyksen uusiminen

Kymijoen - Mankalan vesistöalueen rantayleiskaavan muutos Metsäranta-tilan 1:284 alueella,

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

ASIKKALAN SEURAKUNTA KN 07/2019 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA

Östersundom-toimikunnan puheenjohtaja

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Vimpeli, Pyhälahden ranta-asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II

Kymijoen - Mankalan vesistöalueen rantayleiskaavan muutos tilan Tokkola 4:94 alueella,

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Aluesuunnittelun vastuualue ja maakuntakaavoituksen tilanne Uudellamaalla

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Sisällysluettelo. Aika: Keskiviikko klo Paikka: Lahden kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Juhani Korkeilan muistutus asemakaavaehdotuksiin 8084 ja 8080:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Valmistelija: Antti Hirvikallio puh mail:

MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY?

SAMMALTIEN ASEMAKAAVA

Transkriptio:

Asia: Lahden kaupunkiseudun rakennemallin tavoitteet ja hallintokäytäntö Päättäjä: Seutuhallitus Päätöspäivä 23.02.2004 Pykälä: 183 PÖYTÄKIRJANOTE ------------ 183 Lahden kaupunkiseudun rakennemallin tavoitteet ja hallintokäytäntö Ote seutuhallituksen pöytäkirjasta 6.10.2003 / 143: --------- Lahden kaupunkiseudun rakennemallityö on edennyt tavoitevaiheeseen. Lahden kaupunkiseudun yhdyskuntasuunnittelun työryhmä on hyväksynyt tavoitteet kokouksessaan 19.6.2003 ja uudelleen saadun palautteen jälkeen 27.8.2003 ja esittää, että kuntien valtuustot ja seutuvaltuusto hyväksyvät 19.6.2003 laaditun ehdotuksen Lahden kaupunkiseudun rakennemallin tavoitteiksi. Lahden kaupunkiseudun rakennemallityö on käynnistynyt osana seutuhanketta (Asikkala, Hollola, Lahti, Nastola, Orimattila). Seutuhallinnon lisäksi mukaan on kutsuttu myös Heinolan kaupunki. Rakennemallityö on siten kaupunkiseudun kuntien yhteishanke, jolla kunnat muodostavat kantansa kaupunkiseudun rakenteesta sekä maakuntakaavoituksen että kuntien yleiskaavoituksen pohjaksi. Maakuntaliitto on huomattava hankkeen rahoittaja (EU-hanke). Lahden kaupunkiseudun kuntien keskinäisessä sopimuksessa 22.11.2002 kokeilulain pohjalta käyttöön otettavista kokeilukohteista mainitaan yhtenä kohteena kuntien yhteinen yleiskaava, jonka vahvistusviranomaisena kokeilulain puitteissa olisi Hämeen ympäristökeskus ympäristöministeriön sijasta. Valmistelussa on päädytty kuitenkin siihen, ettei maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaista yhteistä yleiskaavaa tässä vaiheessa tehdä, vaan laaditaan kaupunkiseudun rakennemalli (1990-luvun alussa laaditun rakennemallin tapaan) ja mahdolliseen yhteiseen yleiskaavaan palataan tarvittaessa myöhemmin. Rakennemallin laadinnassa sovelletaan kuitenkin MRL:n osoittamia menettelytapoja. Lahden kaupunkiseudun yhdyskuntasuunnittelun työryhmä käynnisti kaupunkiseudun rakennemallin uudistamisen osana seutuhanketta kaupunkiseudun johtoryhmän toimeksiannosta elokuussa 2001. Yhdyskuntasuunnittelun työryhmä asetti edelleen rakennemallityöryhmän vastaamaan työn käytännön suorittamisesta. Rakennemallityöryhmä aloitti toimintansa marraskuussa 2001. Vuoden 2002 alussa yhdyskuntasuunnittelun työryhmä näki tarkoituksenmukaiseksi ja kaupunkiseudun edun mukaiseksi ottaa mukaan rakennemallityöhön myös Heinolan kaupungin, jolla on asiantuntijaedustus ennestään yhdyskuntasuunnittelun työryhmässä. Varsinainen suunnittelutyö pääsi käynnistymään vuoden 2003 alussa, kun tarjoutumiskilpailun ja neuvottelujen jälkeen oli valittu pääkonsultiksi Maa & Vesi Oy ja liikennekonsultiksi Strafica Oy. Rakennemallityöryhmän puheenjohtajana toimii yleiskaava-arkkitehti Raimo Airamo, varapuheenjohtajana kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen ja sihteerinä toimistoinsinööri Pertti Vesanen (kaikki edellä mainitut ovat Lahden kaupungin teknisestä virastosta), joille Lahden kaupunki on antanut virkamääräyksen toimia määräaikaisesti tässä projektitehtävässä. Työryhmässä on lisäksi edustaja jokaisesta suunnittelualueen kunnasta ja Päijät-Hämeen liitosta sekä muita asiantuntijajäseniä.

Lahden kaupunkiseudun rakennemallin päätehtävänä on tukea maakuntakaavoitusta ja palvella kaupunkiseudun kuntien yleiskaavoitusta. Rakennemallityöhön sisältyy erilaisia osatehtäviä ja selvityksiä. Kaupunkiseudun rakennemallilla, kehittämistyöllä, syntyvillä menetelmillä ja valmiuksilla pyritään mahdollistamaan yhdyskuntarakenteen kehityksen mukaiset muutokset Lahden kaupunkiseudulla sekä saavuttamaan kokonaistaloudellinen, kestävä ja toteutuskelpoinen kaupunkirakenne. Rakennemalliin osallistumis- ja arviointisuunnitelma on tehty 20.3.2003. Virallinen aloituskokous on pidetty 4.4.2003. Viimeksi mainitussa Hämeen ympäristökeskuksen edustaja esitti täsmennystä eri tahojen kannanottomahdollisuuteen ja kytkentää maakuntakaavoitukseen. Ympäristöministeriön edustaja korosti kytkentää maakuntakaavoitukseen. Osallisten kuulemista on sittemmin tarkennettu mm. tavoitevaiheen kuulemisella. Kytkentää maakuntakaavoitukseen on selvitetty eri yhteyksissä. Seutuhallitus on kokouksessaan 7.4.2003 päättänyt, että rakennemallin osalta tullaan noudattamaan seuraavaa käytäntöä: - rakennemallin tavoitteet saatetaan yhdyskuntasuunnittelun työryhmän toimesta ja työvaliokunnan valmistelemana seutuhallituksen hyväksyttäväksi - seutuhallitus pyytää kaupunkiseudun kunnallisvaltuustoja käsittelemään ja hyväksymään rakennemallin tavoitteet ja em. tavoitteita koskevien päätösten mahdollisesti edellyttämästä yhteensovittamisesta päättää seutuvaltuusto - seutuhallitus pyytää kuntia delegoimaan rakennemallin tavoitteiden jälkeisen jatkovalmistelun ja vastaisen päätöksenteon seutuvaltuustolle - Heinolan kaupungin osalta, joka on kaupunkiseudun ulkopuolisena kuntana mukana rakennemallityössä, päätöksenteko tapahtuu kaupungin omissa päätöksentekoelimissä - yhdyskuntasuunnittelun työryhmä tulee informoimaan epävirallisesti ja virkamiestasolla Lahden seutukunnan muita kuntia rakennemallin valmistelutilanteesta - rakennemallin tavoitteista tullaan järjestämään 22.5.2003 seminaari, johon seutuhallituksen jäsenet kutsutaan mukaan. Rakennemallin tavoiteseminaarissa 22.5.2003 tuli esille erilaisia näkemyksiä, miten hallintokäsittelyä tulisi järjestää. Esillä oli mm. maakuntaliiton rooli. Päijät-Hämeen maakuntakaavoitus etenee samanaikaisesti rakennemallin laadinnan kanssa, jolloin vuorovaikutteisuus korostuu. Hallintokäytäntöä täsmennettiin 15.7.2003 pidetyssä neuvottelussa. Lahden kaupunkiseudun yhdyskuntasuunnittelun työryhmä esitti kokouksessaan 27.8.2003 kannanottonaan hallintokäytännöstä seuraavan: - kaupunkiseudun tavoitteet ja hallintokäytäntö on syytä käsitellä samanaikaisesti - kuntien roolia hallintokäytännössä on korostettava ja pyrittävä kuntien yhteiseen näkemykseen - mikäli kuntien näkökannat poikkeavat toisistaan, asian valmistelu on palautettava yhdyskuntasuunnittelun työryhmän ja rakennemallityöryhmän valmisteluun - riittävä ulkoinen ja sisäinen tiedottaminen on tärkeää. Seutuhallituksen esittämää hallintokäytäntöä on siten syytä hieman tarkentaa. Työryhmän esityksen mukaisesti kunnanvaltuustojen delegointipäätöksessä olisi hyvä esittää, kuinka rakennemallin tavoitteiden ja suunnitelman päätöksentekomenettely olisi tarkoitus toteuttaa niin, että samalla korostettaisiin seutuvaltuuston yhteen sovittavaa, mutta toisaalta kuntien valtuustojen näkemyksen huomioivaa toimintatapaa koko valmisteluprosessin ajan. Tämä voisi toteutua siten, että valtuusto esittäisi seuraavaa hallintomenettelyä:

- samalla kun kunnallisvaltuusto esittää seutuvaltuustolle rakennemallin tavoitteiden hyväksymistä esitetyssä muodossa, kunnallisvaltuusto oikeuttaa seutuvaltuuston kaikkien kuntien päätökset saatuaan tarvittaessa täsmentämään ja yhteen sovittamaan rakennemallityön tavoitteet, - lisäksi kunnallisvaltuusto oikeuttaa seutuvaltuuston tekemään kuntien lausunnot saatuaan päätökset rakennemallityön hyväksymisestä kuitenkin siten, että mikäli jatkovalmistelussa kuntien lausunnot poikkeavat olennaisesti toisistaan, asian valmistelu palautetaan yhdyskuntasuunnittelun työryhmän ja rakennemallityöryhmän valmisteluun. Heinolan kunnan osalta päätöksenteko on perusteltua hoitaa seutuhallituksen esittämällä tavalla. Rakennemallin päätöksenteossa on syytä painottaa myös sitä, että rakennemallityö ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen virallinen asiakirja, ja siten mahdollisissa kuntien välisissä eriävissä näkemyksissä voidaan viime kädessä lopulliset ratkaisut tehdä kuntien omien yleiskaavojen ja seudullisesti maakuntakaavan käsittelyn yhteydessä. Yhdyskuntasuunnittelun työryhmä on informoinut Lahden seutukunnan muita kuntia rakennemallin valmistelutilanteesta lähettämällä kuntiin elokuussa 2003 rakennemallin osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Rakennemallin lähtötiedoista on laadittu raportti, jonka on päivitetty viimeksi 27.8.2003. Lähtötietoja täydennetään vielä työn kuluessa. Liikenteelliset lähtökohdat on koottu raportiksi 1.8.2003. Kaupunkiseudun rakennemalli eri osatehtävineen ja selvityksineen on tarkoitus laatia vuosina 2003-2004. Konsulttityöt on tarkoitus saada päätökseen 30.6.2004 mennessä, jonka jälkeen on varauduttu painatuksiin ja käsittelyyn. EU-rahoituksen takarajana on 31.12.2004. Liitteenä: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.3.2003 2. Aloituskokouksen muistio 4.4.2003 3. Ote seutuhallituksen kokouksesta 7.4.2003 / 86 4. Tavoiteseminaarin muistio 22.5.2003 5. Ehdotus tavoitteiksi 19.6.2003 6. Tavoitteista saadut lausunnot ja kannanotot 7. Neuvottelumuistio 15.7.2003 8. Liikenteelliset lähtökohdat 1.8.2003 9. Lähtötietoraportti 27.8.2003 Asiaa on valmistellut Raimo Airamo Lahden kaupungin teknisestä virastosta. Asian kokouksessa esitteli Lahden kaupungin maankäytön johtaja Veli-Pekka Toivonen. Seutujohtaja: Seutuhallitus hyväksyy rakennemallin tavoitteet lähetettäväksi kaupunkiseudun kuntien ja kaupunkien käsiteltäväksi sekä esittää kaupunkiseudun kuntien ja kaupunkien hallituksille seuraavan päätösesityksen koskien kaupunkiseudun rakennemallityön tavoitteita ja hallintomenettelyä: Kaupungin/kunnanhallitus päättää Lahden kaupunkiseudun rakennemallia koskien a) merkitä tiedokseen osallistumis- ja arviointisuunnitelman 20.3.2003 (liite 1), aloituskokouksen muistion 4.4.2003 (liite 2), neuvottelumuistion 15.7.2003 (liite 7), raportin liikenteellisistä lähtökohdista 1.8.2003 (liite 8) ja lähtötietoraportin 27.8.2003 (liite 9).

b) merkitä tiedokseen tavoiteseminaarin muistion 22.5.2003 (liite 4) ja tavoitteista saadut lausunnot ja kannanotot (liite 6). c) esittää, että kaupungin/kunnanvaltuusto hyväksyy liitteessä 5 esitetyn 19.6.2003 päivätyn esityksen Lahden kaupunkiseudun rakennemallin tavoitteiksi. d) esittää, että kaupungin/kunnanvaltuusto delegoi rakennemallin laadinnan seutuvaltuustolle siten, että valtuusto oikeuttaa seutuvaltuuston, kaikkien kuntien päätökset saatuaan, tarvittaessa täsmentämään ja yhteen sovittamaan rakennemallityön tavoitteet, valtuusto oikeuttaa seutuvaltuuston, kuntien lausunnot saatuaan, tekemään päätökset rakennemallityön hyväksymisestä, tarvittaessa yhdyskuntasuunnittelun työryhmän ja rakennemallityöryhmän jatkovalmistelun jälkeen. Lisäksi valtuusto toteaa, että Heinolan kaupungin osalta, joka on kaupunkiseudun ulkopuolisena kuntana mukana rakennemallityössä, päätöksenteko tapahtuu kaupungin omissa päätöksentekoelimissä. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. ------- Lahden kaupunkiseudun valtuustot ja Heinolan kaupunginvaltuusto ovat käsitelleet Lahden kaupunkiseudun rakennemallia kokouksissaan seuraavasti. Asikkalan kunta, valtuuston päätös 7.10.2003 / 67 Hollolan kunta, valtuuston päätös 10.11.2003 / 74 Lahden kaupunki, valtuuston päätös 10.11.2003 / 205 Nastola kunta, valtuuston päätös 2.2.2004 / 1 Orimattilan kaupunki, valtuuston päätös 2.2.2004 / 12 Heinolan kaupunki, 15.12.2003 / 176 Pöytäkirjanotteet kaikista Lahden kaupunkiseudun kunnista saatiin 12.2.2004 mennessä. Ne, sekä ote Heinolan kaupunginvaltuuston kokouksesta (15.12.2003 / 176) ovat nähtävillä seutuhallituksen kokouksessa. Tutustuttuaan kaupunkiseudun kuntien lausuntoihin, Lahden kaupunkiseudun seututoimisto toteaa että kaupunkiseudun kunnat ovat päättäneet yksimielisesti hyväksyä seutuhallituksen 6.10.2003 tekemän esityksen. Myös Heinolan kaupunginvaltuusto on valmis hyväksymään rakennemallityön tavoitteet, mutta halusi lausunnossaan tuoda ilmi seuraavat huomiot: 1 Heinolan kaupunki kannattaa koko alueella ns. kehityskäytävä vaihtoehtoa ja 2 kohtaa 4.2. tulisi korjata niin, että Heinolan radan osalla tulee varautua tavarankuljetusmäärien kasvuun tulevaisuudessa. Seutujohtaja: Seutuhallitus toteaa, kaikkien kuntien lausunnot saatuaan, että Lahden kaupunkiseudun kunnanvaltuustot ovat yksimielisesti päättäneet hyväksyä seutuhallituksen 6.10.2003 tekemän ja 19.6.2003 päivätyn esityksen Lahden kaupunkiseudun rakennemallin tavoitteiksi. Samalla kaupungin /kunnanvaltuustot delegoivat rakennemallin laadinnan seutuvaltuustolle siten, että:

kaupungin/kunnanvaltuustot oikeuttavat seutuvaltuuston, kaikkien kuntien päätökset saatuaan, tarvittaessa täsmentämään ja yhteen sovittamaan rakennemallityön tavoitteita Lisäksi kaupungin/kunnanvaltuustot oikeuttavat seutuvaltuuston, kuntien lausunnot saatuaan, tekemään päätökset rakennemallityön hyväksymisestä, tarvittaessa yhdyskuntasuunnittelun työryhmän ja rakennemallityöryhmän jatkovalmistelun jälkeen. Lisäksi valtuustot totesivat, että Heinolan kaupungin osalta, joka on kaupunkiseudun ulkopuolisena kuntana mukana rakennemallityössä, päätöksenteko tapahtuu kaupungin omissa päätöksentekoelimissä. Samalla seutuhallitus päättää saattaa kaupunkiseudun kaupungin/kunnanvaltuustojen tekemän päätöksen tiedoksi seutuvaltuustolle. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. - - - --- 188 Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus Oikaisuvaatimusohjeet ovat tämän pöytäkirjan liitteenä: Liite188