JÄTEPOLIITTISEN OHJELMAN PÄIVITYSTYÖ



Samankaltaiset tiedostot
Luonnos jätepoliittiseksi ohjelmaksi vuoteen 2022

SOPIMUS SAVO-PIELISEN JÄTELAUTAKUNNASTA

Jätelautakuntasopimuksen tarkoitus

Katsaus yhteistyöstrategian toteutumiseen

Toiminnan suunnittelu ja talousarvion 2019 valmistelutilanne

Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 22/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5922/ /2016

Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä: selvitys ja kuuleminen

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 7247/ /2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 24/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4022/ /2014

Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa alkaen

Jätepoliittisen ohjelman painopistealueiden toteutuminen vuosien osalta ja painopistealueet vuosille 2015

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen

Jätehuoltoviranomaisen toiminnan edellytykset. Hannele Tiitto vs. jätehuoltoinsinööri

Outokummun kaupungin saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa alkaen

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen

Toiminnan suunnittelu ja talousarvion 2016 valmistelutilanne

Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso

Jätelautakunnan toiminta vuonna 2017

Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2013 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella

Outokummun kaupungin kiinteistöittäisen jätteenkuljetusalueen määrittely

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa alkaen

Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos

Ehdotus jätepoliittiseksi ohjelmaksi vuoteen 2022

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 152/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 3131/ /2017

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätelautakunnan toiminnan ja talouden seuranta 2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 2513/ /2018

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 3131/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Osayhteisvaltuusto Asianro 6592/ /2016

Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2016 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella

Jätetaksa alkaen

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen

Jätepoliittinen ohjelma vuoteen 2022

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 Sivu 1 (9) Valtuusto. Konneveden kunnantalo, Konnevesisali. 3 varavaltuutettua

Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

Savon ilmasto-ohjelma

File [Otsikko] Projektisuunnitelma. SPT2014 Selvitysprojekti projektihallinnan työkaluista

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä

JHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen

Outokummun kaupungin kiinteistöittäisen jätteenkuljetusalueen hyväksyminen

Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako. Joensuu Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö

Vesihuollon kehittäminen ja ohjaaminen HARKO vesihuolto hankkeen tuotokset

JHS XXX Luokitusten koontisuositus

JÄTEPOLIITTINEN OHJELMA

Jätelautakunnan tavoittaa tarvittaessa myös sähköpostitse:

Tuottajien järjestämän ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutasoluonnos

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS

SOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Jätehuollon yhteistyöstrategia

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (10) Tarkastuslautakunta. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone, 2. krs

Jätepoliittinen ohjelma vuoteen 2022

JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VUOTEEN 2015

PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS

Itä-Suomen alueverkosto , Savonlinna

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 9198/ /2018

Jätemaksut. Jätekukko Siistiä! Kotitaloudet ja julkinen hallinto alkaen. Keskitetysti kilpailutettuja jätehuollon kuljetuspalveluita.

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/ (20) Julkinen. Valtuusto-virastotalo, lautakuntien kokoushuone, Suokatu 42, 3.

Yhteinen jätehuoltomme - vastuut ja yhteistyö

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä

Viestintäsuunnitelma /lw. Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma

3 Konsernijaoston pöytäkirjan tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen

Jätetaksa alkaen

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Sopimuksen osapuoliksi voi liittyä myös muita kuntia, jotka ovat ensin hyväksyneet tämän sopimuksen sekä liittyneet Rosk n Roll Oy Ab:n osakkaiksi.

Nurmeksen kaupunki Valtimon kunta Muistio 1. Kuntaliitosselvitystoimikunta

Kuntien yhteinen jätelautakunta,

ALUSTAVA AIKATAULU (Aikataulutus perustuen siihen, ettei kuntien päätöksistä valiteta)

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

Jätemaksut. Kotitaloudet ja julkinen hallinto alkaen. Asioi kätevästi verkossa Omakukko omakukko. Hinnat sis. alv.

Tullin verotustehtävien siirtäminen Verohallintoon (VETO-hanke) Viestintäsuunnitelma alkaen

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma

Kyselytutkimus Itä-Suomen lasten ja nuorten koulumatkaliikkumisesta

Kymen jätelautakunnan kokouksen liitteet nro:t 1-5

Kalajoen Hiekkasärkkien matkailukeskuksen kestävän liikkumisen strategia. Hankkeen esittely

Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista. Loimi-Hämeen jätehuolto Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus klo

Yhteistoimintasopimus jätehuoltoviranomaisena toimimisesta

Ohjausryhmä. Petri Veijalainen

Jätekukon osakaskuntien jätepoliittinen ohjelma vuoteen 2015

Hallituksen kokous Pöytäkirja 2/2018

Rakennusjärjestyksen uusiminen

Mikä on projekti? J Ä R J E S T Ö H A U T O M O. Matti Forsberg järjestökonsultti Järjestöhautomo Matti Forsberg

SOPIMUS YHTEISESTÄ TOIMIELIMESTÄ JÄTEHUOLLON VIRANOMAISTEHTÄVIEN HOITAMISESSA

Green Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit Motiva 1

Laukaan kunnan hallintosäännön päivittäminen ja valtuuston työjärjestyksestä sekä luottamushenkilöiden palkkioista päättäminen

Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh

Transkriptio:

JÄTEPOLIITTISEN OHJELMAN PÄIVITYSTYÖ Projektin nimi (lyhenne): Jätepoliittisen ohjelman päivitystyö Suunnitelman laatimispäivä: 16.3.2015 Suunnitelman laatijat: Leena Karppinen, Saija Pöntinen Lyhyt kuvaus: Projektin tavoitteena on päivittää Savo-Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueen kuntien kaudelle 2011 2015 laadittu jätepoliittinen ohjelma vastaamaan tämänhetkistä kuntien näkemystä siitä, mihin suuntaan ja millaisin periaattein jätehuoltoa alueellamme kehitetään tulevina vuosina. Toimeksiantopäätös: Savo-Pielisen jätelautakunta käyttösuunnitelman hyväksymispäätös 16.12.2014 Versio: 0.3 Hyväksytty: N.N. pp.kk.vvvv Projektin omistaja: Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Projektipäällikkö: Projektisuunnittelija Leena Karppinen Projektin kesto: 1.2.2015-31.12.2016 Projektin rahoitus: Projekti rahoitetaan jätehuollon perusmaksun jätelautakuntaosasta

VERSIO Muutoksen tekijä Pvm Muutoksen kohde 0.1 25.2.2015 Ensimmäinen versio muodostettu projektin vetäjän ja -omistajan yhteistyönä 0.2 LK 9.3.2015 Ohjausryhmän kokouksessa sovitut muutokset projektin menetelmiin ja aikatauluun 0.3 SP 16.3.2015 Projektisuunnitelmaa tarkennettu 1.0 Projektisuunnitelma hyväksytty

SISÄLLYSLUETTELO 1. PROJEKTIN TAUSTA JA TARVE... - 4-1.1. PROJEKTIN YLEISTAVOITTEET...- 4-1.2. LÄHTÖTILANNEKUVAUS/ONGELMA-ANALYYSI...- 4-1.3. PROJEKTIN OMISTAJA JA ASETTAJA...- 5-1.4. PROJEKTIN KOHDERYHMÄ JA HYÖDYNSAAJAT...- 5-2. PROJEKTIN TAVOITTEET JA VAIKUTUKSET... - 5-2.1. PROJEKTIN TAVOITTEET...- 5-2.2. PROJEKTIN VAIKUTUKSET...- 6-3. RAJAUKSET... - 6-3.1. PROJEKTIN RAJAUS...- 6-3.2. LIITTYMÄT MUIHIN PROJEKTEIHIN...- 6-4. PROJEKTIN TULOKSET... - 7-5. PROJEKTIORGANISAATIO... - 7-5.1. PROJEKTIN VETÄJÄ...- 7-5.2. PROJEKTIN OHJAUSRYHMÄ...- 7-5.3. SIDOSRYHMÄT JA SIDOSRYHMIEN ROOLI PROJEKTIIN NÄHDEN...- 8-6. PROJEKTIN TEHTÄVÄT JA AIKATAULU... - 8-6.1. PROJEKTISSA KÄYTETTÄVÄT MENETELMÄT JA VÄLINEET SEKÄ TILAT...- 8-6.2. PROJEKTIN VAIHEKUVAUS JA KARKEA AIKATAULUTUS...- 8-7. PROJEKTIN TYÖMÄÄRÄARVIO JA RAHOITUS... - 9-8. RISKIT JA NIIDEN HALLINTA... - 10-9. PROJEKTIN TULOSTEN KÄYTTÖÖNOTTO JA VAKIINNUTTAMINEN... - 10-10. PROJEKTIN DOKUMENTOINTI JA VIESTINTÄ... - 11-10.1. PROJEKTISSA SYNTYVÄT DOKUMENTIT... - 11-10.2. PROJEKTIN AIKANA SYNTYVIEN DOKUMENTTIEN LAATIMINEN JA SÄILYTTÄMINEN... - 11-10.3. SISÄINEN TIEDOTTAMINEN... - 11-10.4. ULKOINEN TIEDOTTAMINEN... - 12 -

1. PROJEKTIN TAUSTA JA TARVE 1.1. Projektin yleistavoitteet Suomen Kuntaliitto suosittelee, että kunnissa laaditaan jätepoliittinen ohjelma, jossa määritellään kunnan tai jäteyhtiön osakaskuntien jätehuoltopoliittiset linjaukset. Kuntaliiton mukaan jätehuoltopolitiikan määrittely selkeäksi ohjelmaksi on erityisen tärkeää silloin, kun palvelutehtävien toteutus on siirretty useamman kunnan yhteiselle organisaatiolle. Savo-Pielisen jätelautakunta toimii 16 kunnan alueella kuntien yhteisenä jätehuoltoviranomaisena ja kunnallinen jäteyhtiö, Jätekukko, hoitaa samalla alueella kunnille kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät. Koska jätehuoltoviranomaisen ja jäteyhtiön toiminta-alue on laaja, tarvitaan kuntien yhteinen näkemys siitä, mihin suuntaan ja millaisin periaattein jätehuoltoa alueella kehitetään tulevina vuosina. Ohjelma koskee seuraavia kuntia: Juankoski, Juuka, Kaavi, Konnevesi, Kuopio, Lieksa, Nurmes, Pieksämäki, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Valtimo ja Vesanto. 1.2. Lähtötilannekuvaus/ongelma-analyysi Jätekukon osakaskunnat laativat ensimmäisen yhteisen jätestrategian kaudelle 2005 2009 Suomen Kuntaliiton antaman suosituksen mukaan. Kaikki yhtiön alueella tuolloin olleet kunnat hyväksyivät sen. Jätestrategian tavoitteena oli jätehuoltojärjestelmän kehittämiskohteiden kartoittaminen, toimintalinjausten etsiminen todetuille kehittämiskohteille sekä vastuiden ja työnjaon selkeyttäminen. Jätestrategialla kunnat ilmaisivat tahtonsa jätehuollon toteuttamiseksi ja kehittämiseksi valitsemillaan päämäärillä ja niiden tavoittelemiseksi määritellyillä toimenpiteillä. Jätestrategia toimi hyvänä työkaluna jätehuollon koordinoinnissa. Jätestrategian ensimmäisellä toimikaudella yhtiön osakkaiksi tulivat Pielisen Karjalan kunnista Juuka, Lieksa, Nurmes ja Valtimo vuonna 2007. Näissä kunnissa strategiaa ei hyväksytty liittymisvaiheessa. Yhtiön osakaskuntien jätepoliittinen ohjelma päivitti osakaskuntien jätestrategian. Jätestrategian päivityshanke alkoi vuonna 2009. Strategia nimettiin jätepoliittiseksi ohjelmaksi, joka vastasi paremmin raportin sisältöä. Jätepoliittinen ohjelma hyväksyttiin vuoden 2011 aikana kaikissa osakaskunnissa. Jätepoliittisessa ohjelmassa vuoteen 2015 esitettiin jätehuollon kehittämistavoitteita kaudelle 2011 2015 sekä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Ohjelmassa keskityttiin kuuteen asiakokonaisuuteen, joiden yhteisenä tavoitteena oli jätelain etusijajärjestyksen toteuttaminen, jätehuollon haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen, riittävän jätehuollon palvelutason tarjoaminen toimialueen asukkaille sekä toimijoiden työnjaon ja vastuiden edelleen selkeyttäminen. Jätepoliittiseen ohjelmaan kirjattiin, että se on voimassa vuoteen 2015 tai siihen asti, kun seuraava jätepoliittinen ohjelma tulee voimaan. - 4 -

Koska jätepoliittisen ohjelman ohjelmakausi on päättymässä ja jätehuollossa mennään eteenpäin suurin harppauksin, on jätepoliittisen ohjelman päivitystyö tällä hetkellä tarpeen. Nyt ensimmäistä kertaa kuntien yhteinen jätehuoltoviranomainen, jätelautakunta, on mukana laadintatyössä, sillä aikaisemman kauden jätepoliittinen ohjelma laadittiin juuri ennen jätelautakunnan perustamista. Jätelautakunta perustettiin vuonna 2011, ja yhdeksi sen tehtäväksi annettiin jätepoliittisen ohjelman valmistelu ja seuranta. Päätöksenteko jätepoliittisesta ohjelmasta kuuluu kuitenkin peruskunnille. 1.3. Projektin omistaja ja asettaja Projektin omistaja on palvelupäällikkö Saija Pöntinen. Projektin asettaja on Savo-Pielisen jätelautakunta. Projektin asettaja on toimija, jolla on valta päättää projektin käynnistymisestä, projektin keskeyttämisestä ja päättymisestä. 1.4. Projektin kohderyhmä ja hyödynsaajat Jätepoliittisen ohjelman päivitystyön varsinaiset hyödynsaajat ovat jätelautakunnan lisäksi toimialueen kunnat ja Jätekukko, jotka päivitystyön aikana keskustelevat yhdessä näkemyksistä jätehuollon kehittämistarpeiksi ja -suunniksi tällä alueella. Päivitystyön tulokseksi kiteytyy jätepoliittiseen ohjelmaan kuntien yhteinen näkemys jätehuollon kehittämiskohteista ja -periaatteista. Välillisinä hyödynsaajina ovat kuntalaiset ja muut asiakkaat, jotka hyötyvät koko alueelle avoimesti linjatuista jätehuollon kehittämistarpeista ja siitä, että jätehuoltoa kehitetään koko alueella yhdenvertaisesti ja johdonmukaisesti jätepoliittisen ohjelman mukaisesti. 2. PROJEKTIN TAVOITTEET JA VAIKUTUKSET 2.1. Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on saada kirjattua Savo-Pielisen toimialueen kuntien yhteinen tahtotila alueen jätehuollon kehittämiseen tuleville vuosille. Jätepoliittisessa ohjelmassa linjataan sekä jätehuoltoa koskevat tavoitteet että toimenpiteet, joiden avulla tavoitteisiin pyritään pääsemään. Lisäksi vastuutetaan toimenpiteiden toteuttajat. Projektin tärkeänä oheistavoitteena on saada kunnat pohtimaan omistajaohjausrooliaan jätehuollossa. - 5 -

2.2. Projektin vaikutukset Jätepoliittisen ohjelman projektisuunnitelma Jätepoliittisella ohjelmalla voi olla ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia, koska se määrittelee mihin suuntaan ja miten jätehuoltoa kehitetään esim. palvelujen saatavuuden ja palvelujen laadun kautta. Jätepoliittisen ohjelman päivitystyöstä saattaa olla taloudellisia vaikutuksia kunnallisille jätehuollon toimijoille, riippuen kehittämiskohteisiin kirjattavista toimenpiteistä. Jätepoliittisen ohjelman päivitystyö koskee kunnan järjestämää jätehuoltoa. Projektilla ei ole välttämättä suoranaisia yritysvaikutuksia, sillä yritysten jätehuolto ei ensisijaisesti kuulu kunnan järjestämisvastuun piiriin. Projektissa voi nousta esiin kehittämiskohteita, joilla on suoraan positiivisia ympäristö- ja ilmastovaikutuksia esim. jätteiden vähentymisen tai jätteiden vähemmän haitallisen keräys- ja käsittelyjärjestelmän kautta. 3. RAJAUKSET 3.1. Projektin rajaus Jätepoliittisen ohjelman päivitystyö ei pidä sisällään enää ohjelman toteutumisen seurantaa. Ohjelman toteumista seuraa Savo-Pielisen jätelautakunta kokouksissaan tarvittaessa vuosittain tai parin vuoden välein. 3.2. Liittymät muihin projekteihin Jätelain mukaan ympäristöministeriön on jätelain tarkoituksen toteuttamisen ja säännösten täytäntöönpanon edistämiseksi valmisteltava valtioneuvoston hyväksyttäväksi valtakunnallinen jätesuunnitelma. Suunnitelmassa on esitettävä arvio jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämisen sekä jätehuollon nykytilasta, näitä koskevat tavoitteet ja toimet tavoitteiden saavuttamiseksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja siinä esitettyjen toimien täytäntöönpanon edistämiseksi laadittava yksin tai yhdessä toisen tai useamman elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa toimialueelleen alueellinen jätesuunnitelma. Suunnitelmassa voidaan esittää myös alueellisista oloista johtuvia muita tarpeellisia tavoitteita ja toimia jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi sekä jätehuollon kehittämiseksi. Ympäristöministeriön on arvioitava valtakunnallisen jätesuunnitelman ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueellisen jätesuunnitelman toteutumista ja vaikuttavuutta vähintään joka kuudes vuosi sekä tarvittaessa valmisteltava tarkistettu suunnitelma. - 6 -

Sekä valtakunnallinen jätesuunnitelma että Itä-Suomen jätesuunnitelma ulottuu vuoteen 2016. Projektissa on otettava huomioon näiden lakisääteisten jätesuunnitelmien sisältö. Savo-Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella projekti liittyy jätehuollon palvelutason päivittämistyöhön, joka tehdään yhtä aikaa tai ajallisesti jatkona tälle projektille. 4. PROJEKTIN TULOKSET Projektin tuloksena syntyy jätepoliittinen ohjelma, johon on koottuna kehittämiskohteet, toimenpiteet ja toteuttajatahot. Ohjelmaa hyödynnetään tulevina vuosina niin kunnissa kuin Jätekukossa. 5. PROJEKTIORGANISAATIO 5.1. Projektin vetäjä Projektin vetäjänä toimii Savo-Pielisen jätelautakunnan projektisuunnittelija, Leena Karppinen. 5.2. Projektin ohjausryhmä Projektilla on ohjausryhmä, joka ohjaa projektin käytännön toteuttamista. Ohjausryhmä käsittelee eri vaihetta koskevat suunnitelmat ja hyväksyy kunkin projektivaiheen tulokset ennen kuin ne käsitellään luottamuselimissä. Projektin ohjausryhmässä on kunnilla seuduittainen edustus. Ohjausryhmän jäseniksi on valittu aluepalavereissa vuodenvaihteessa 2014 2015 kunnan teknisen toimen ja ympäristönsuojelun viranhaltijoita. Ohjausryhmään on nimetty edustajat eri alueilta niin, että ohjausryhmän kautta voidaan tehdä yhteistyötä kuntien kesken. Ohjausryhmässä on lisäksi Jätekukon edustus. Ohjausryhmän jäsenet: - Ari Räsänen, Juankoski, Koillis-Savon seutu - Hanna Kakriainen, Pieksämäki - Johanna Mykkänen, Konnevesi, Sisä-Savon seutu - Kaisa Komsa-Partanen, Nurmes ja Lieksa, Pielisen Karjalan seutu - Markku Heikkinen, Siilinjärvi - Tuula-Anneli Kinnunen, Kuopio - Arto Ryhänen, Jätekukko - Piia Moilanen, Jätekukko - Saija Pöntinen, Savo-Pielisen jätelautakunta Ohjausryhmän puheenjohtajan toimii Saija Pöntinen ja sihteerinä Leena Karppinen. - 7 -

5.3. Sidosryhmät ja sidosryhmien rooli projektiin nähden Projektin keskeisiä sidosryhmiä ovat kunnallisen jätehuollon toimijat, joita ovat projektia toteuttavan jätehuoltoviranomaisen lisäksi peruskunnat, ympäristönsuojeluviranomaiset ja kunnallinen jäteyhtiö. Keskeisten sidosryhmien edustajat ovat mukana projektin ohjausryhmässä, ja osin niitä osallistetaan projektiin sen kuluessa. Kunnallisten jätehuoltotoimijoiden lisäksi projekti voi välillisesti vaikuttaa myös muihin jätehuoltosektorin toimijoihin, kuten yksityisiin jätehuoltoyrityksiin tai erikseen säädettyjen tuotteiden jätehuollosta vastaaviin tuottajayhteisöihin. Jätepoliittisen ohjelman linjaukset vaikuttavat myös asukkaisiin. Näin ollen em. tahojen edustajia, kuten etujärjestöjä, kuullaan projektin aikana. 6. PROJEKTIN TEHTÄVÄT JA AIKATAULU 6.1. Projektissa käytettävät menetelmät ja välineet sekä tilat Projektissa hyödynnetään jäteyhtiön syksyllä 2014 tekemän asiakaskyselyn tuloksia siitä, miten tyytyväisiä asiakkaat ovat jätehuoltopalveluihin ja millaisia jätehuoltopalveluja toivotaan. Kuntien luottamushenkilöille tehdään sähköinen kysely jätehuollon kehittämistarpeista ja toiveista. Kysely osoitetaan kuntien valtuutetuille sekä kunnanhallitusten, ympäristönsuojeluviranomaisina toimivien lautakuntien, teknisen toimen lautakuntien ja alueellisen jätelautakunnan jäsenille. Tarpeen mukaan kysely tehdään myös asukas-/kyläyhdistyksille. Kuulemis- ja ideointipäiviä pidetään seuduittain jätehuollon yhteyshenkilöjen ja kuntien omistajaohjauksesta vastaavien tahojen kanssa, jäteyhtiön hallituksen jäsenten kanssa sekä ELY-keskusten edustajien kanssa. Ideariihi pidetään myös syksyn jätehuollon neuvottelukunnassa. Tarpeen mukaan järjestetään tiedottamis- ja keskustelutilaisuuksia luottamushenkilöille. 6.2. Projektin vaihekuvaus ja karkea aikataulutus Aikataulu Vaihe Tuotos 02-03/2015 Projektin alkusuunnittelu Alustava projektisuunnitelma 03/2015 Ensimmäinen ohjausryhmän kokous Muistio, johon on kirjattu työn toteuttamistapoja ja sitä, miten laajalti ohjelma avataan päivitysvaiheessa 03/2015 Projektisuunnitelman loppuunsaattaminen Projektisuunnitelma 03/2015 Lautakuntakäsittely Hyväksytty projektisuunnitelma 4-5/2015 Kyselytutkimusten ja sidosryhmätyöskentelyn valmistelu - 8 - Kyselylomakkeet ja asialistat palavereille

08/2015 Kyselytutkimusten ja sidosryhmäpalavereiden Muistio toteutuksen käsittely ohjausryhmässä 08-10/2015 Kyselytutkimukset Kyselytulokset 09/2015 Neuvottelukunta (ideointiriihi) Muistio 09/2015 Yhteistyöpalaveri ELY-keskusten Muistio kanssa projektin liittymisestä alueellisiin jätesuunnitelmiin 09/2015 Asian ideointi jäteyhtiön hallituksen Muistio jäsenten parissa 11-12/2015 Alueelliset kuulemis- ja ideointipäivät Muistiot kunnissa seuduittain 01/2016 Luonnoksen valmisteluaineiston Muistio (kyselyjen tulokset, sidosryhmäpalaverien anti) läpikäyminen ohjausryhmässä 01-02/2016 Luonnoksen valmistelu Luonnos 02-03/2016 Luonnoksen käsittely ohjausryhmässä Muistiot 03/2016 Lautakuntakäsittely Nähtävillä pidettävä luonnosaineisto 05/2016 Lausuntojen ja mielipiteiden läpikäyminen Muistio ohjausryhmässä 05-07/2016 Ehdotuksen valmistelu Ehdotus 08/2016 Ehdotuksen käsittely ohjausryhmässä Muistio 09/2016 Lautakuntakäsittely Kuntiin hyväksyttäväksi lähetettävä ehdotus jätepoliittiseksi ohjelmaksi tuleville vuosille 10-12/2016 Jätepoliittisen ohjelman vuoteen 2022 hyväksyminen jokaisessa Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueen kunnassa Hyväksytty ohjelma 7. PROJEKTIN TYÖMÄÄRÄARVIO JA RAHOITUS Projektin kustannukset sisältyvät Savo-Pielisen jätelautakunnan talousarvioon. Projektisuunnittelija käyttää projektiin arviolta neljän kuukauden työpanoksen, minkä lisäksi projektin omistaja osallistuu projektiin. Henkilöstökustannusten lisäksi osuus projektisuunnittelijan työhuoneen tilavuokrasta, puhelin- ja tietojärjestelmäkuluista on projektin kustannuksia (n. 30 %). Kustannuksia aiheutuu tilaisuuksien pitämisestä, kuulutuksista eri vaiheissa, painatuksista ja postituksesta. Yhteensä kustannukset ovat noin 30 000 euroa. - 9 -

Projektin puitteissa kuntien ja kunnallisen jäteyhtiön edustajille ei makseta korvauksia (esim. matkakustannukset ja päivärahat) osallistumisesta ohjausryhmän kokouksiin. Projekti rahoitetaan Savo-Pielisen jätelautakunnan talousarvion puitteissa jätehuollon perusmaksun jätelautakuntaosasta. 8. RISKIT JA NIIDEN HALLINTA Numero (aiemmin annettu) Riski 1 Projektin aikataulu on liian optimistinen 2 Ohjausryhmän jäsenillä ei ole aikaa projektiin, tai muita esteitä kokouksiin osallistumiselle Miten riski ehkäistään ennalta? Varataan kalenteriin riittävästi aikaa työlle Suunnitellaan aikataulu ennalta riittävän väljäksi, jotta ohjausryhmä voi osallistua projektiin Milloin poikkeamien hallinta käynnistyy (toleranssiraja on ylittynyt)? Jos aikatauluun tulee yli kuukauden poikkeama/ viivästys Jos 50 % jäsenistä ei pääse ohjausryhmän kahteen perättäiseen kokoukseen Mitä tapahtuu, jos riski toteutuu ja miten riskistä toivutaan? Asia käsitellään ohjausryhmässä aikataulun korjaamiseksi Asia käsitellään ohjausryhmässä aikataulun korjaamiseksi 3 Kyselytutkimuksiin ei saada kattavasti vastauksia, eikä sidosryhmiä saada osallistumaan projektiin 4 Kaikki kunnat eivät hyväksy ehdotusta jätepoliittiseksi ohjelmaksi vuoteen 2025 Kyselyjen ja tilaisuuksien ajankohdan ja sisällön suunnittelu Kunnat sitoutetaan työhön varhaisessa vaiheessa esim. ohjausryhmän kautta Kyselytutkimusten vastausprosentti jää alle 30 %:n. Tilaisuuksiin kutsutuista osallistuu alle 50%. Jokin kunta ei hyväksy jätepoliittista ohjelmaa Jätepoliittinen ohjelma jää tältä osin puutteelliseksi, sillä se kirjoitetaan saatujen vastausten perusteella Ohjelmaa toteutetaan vain niissä kunnissa, jotka sen hyväksyvät Projektisuunnittelija seuraa riskien toteutumista ohjausryhmän kanssa joka kokouksessa. 9. PROJEKTIN TULOSTEN KÄYTTÖÖNOTTO JA VAKIINNUTTAMINEN Jätehuoltoa kehitetään tulevina vuosina jätepoliittiseen ohjelmaan kirjattujen tarpeiden ja toimenpiteiden mukaisesti. - 10 -

Jätepoliittisen ohjelman päivitystyöstä ei synny jatkuvia kustannuksia. Ohjelman toteutumista seurataan Savo-Pielisen jätelautakunnan toimistossa omana työnä. Ohjelmaa käsitellään vuosittain jätelautakunnan kokouksissa. 10. PROJEKTIN DOKUMENTOINTI JA VIESTINTÄ 10.1. Projektissa syntyvät dokumentit Projektin aikainen dokumentaatio - projektisuunnitelma ja sen liitteet - esittelymateriaalit - kokouskutsut, muistiot ja pöytäkirjat - kyselytulokset - kuulutukset Projektissa syntyvä dokumentaatio - loppuraportti - esittelymateriaalit 10.2. Projektin aikana syntyvien dokumenttien laatiminen ja säilyttäminen Projektin dokumentaatiosta vastaa projektisuunnittelija. Muistiot kirjoitetaan neljän työpäivän sisällä kokouksen päättymisestä. Projektidokumentaatio julkaistaan sähköpostitse ja/tai Kuntaintrassa kahden työpäivän sisällä dokumentaation valmistumisesta. Projektiin liittyvät dokumentit säilytetään projektikansiossa projektisuunnittelijan huoneessa, mutta ne ovat myös sähköisesti Kuopion kaupungin asiakirjahallintajärjestelmässä (D360). 10.3. Sisäinen tiedottaminen Projektin tavoitteista, lopputuloksista ja lopputulosten vaikutuksista tiedottaa projektin omistaja tai projektisuunnittelija omistajan vastuuttamana. Projektin sisältöön liittyvistä käytännön asioista tiedottaa projektisuunnittelija seuraavasti: - Sähköpostin kautta tapahtuva tiedottaminen. Kokousajankohdista sopiminen, kokouskutsut, ohjausryhmän määrittelypäivät, aikataulumuutokset, henkilömuutokset ja muu ohjausryhmän aktiivista huomiota vaativa tiedottaminen tehdään sähköpostitse. - Kuntaintrassa tapahtuva tiedottaminen. Projektin tausta, toiminta, projektin ohjausryhmä, aikataulut ja laaditut dokumentit löytyvät Kuntaintrasta. - 11 -

10.4. Ulkoinen tiedottaminen Jätepoliittisen ohjelman projektisuunnitelma Ohjausryhmässä sovitaan tarpeen mukaan projektin esittelystä, materiaalin lähettämisestä ulkopuolisille tahoille tai muusta tiedottamisesta. Asian oltua Savo-Pielisen jätelautakunnan kokouksessa asiasta annetaan tietoa kokouksen mediatiedotteessa. Asiaa esitellään myös Savo-Pielisen jätelautakunnan internet-sivuilla. - 12 -