Tuottajien järjestämän ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutasoluonnos

Transkriptio

1 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (1) 17 Asianro 6856/ /2015 Tuottajien järjestämän ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutasoluonnos Vastuut ekopisteiden järjestämisessä Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset jätehuollon viranomaispalvelut Jätelain (646/2011) 32 :n mukaisesti asumisessa syntyvän jätteen jätehuolto kuuluu kunnan vastuulle. Kunnallisen jäteyhtiön, Jätekukon, järjestämät ekopisteet ovat osa kunnan vastuulle kuuluvaa jätehuoltojärjestelmää. Ekopisteissä kerätään hyötyjätteitä kotitalouksilta. Kerättäviä jätelajeja ovat kartonki, lasi ja metalli. Ekopisteiden yhteydessä on myös paperin keräystä, joka on tuottajien vastuulla. Joissakin ekopisteissä on lisäksi Jätekukon yhteistyökumppanien järjestämää tekstiilien keräystä. Kartonki, lasi ja metalli ovat suurelta osin pakkauksia, jotka ovat siirtyneet lähtien jätelain 46 ja 48 :n mukaisesti tuottajan jätehuollon järjestämisvastuulle. Pakkausjätteen tuottajavastuulla tarkoitetaan sitä, että tuotteiden pakkaajilla ja pakattujen tuotteiden maahantuojilla on velvollisuus järjestää markkinoille toimittamiensa, käytöstä poistettujen pakkausten jätehuolto kustannuksellaan. Pakkausjätteiden tuottajavastuu laajenee edelleen lähtien siten, että tuottajien on järjestettävä myös pakkausjätteiden alueellinen keräys. Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy (ent. Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy) edustaa kuluttajapakkauksen keräyksen osalta tuottajayhteisöjä ja järjestää tuottajayhteisöjen valtuuttamana valtakunnallisen kuluttajapakkausten alueellisen keräyksen. RINKI Oy järjestää uusien ekopisteiden rakentamisen tai sille siirtyvien ekopisteiden uudistamisen, ja huolehtii hallintaansa tulevien ekopisteiden jätesäiliöiden tyhjennyksistä. RINKI Oy järjestää ekopisteverkoston siten kuin valtioneuvoston asetuksessa pakkauksista ja pakkausjätteistä (pakkausjäteasetus, 518/2014) säädetään. Asetuksessa on asetettu valtakunnallisesti vähimmäistaso pakkausjätteiden alueelliselle keräysverkostolle. Asetuksen 9 :n mukaisesti alueelliset vastaanottopaikat eli ekopisteet on järjestettävä seuraavasti: vastaanottopaikkojen verkoston on katettava koko maa; vastaanottopaikkoja on väestötiheys huomioon ottaen alueittain tasapuolisesti; vastaanottopaikat sijoitetaan päivittäistavarakauppojen tai muiden tavanomaisesti käytettävien palvelujen yhteyteen taikka yleisesti käytettyjen kulkureittien varrelle; lasi-, metalli- ja kuitupakkausjätteen (käytännössä kartongin) erilliskeräystä varten on valtakunnallisesti vähintään 1850 vastaanottopaikkaa siten, että jokaisessa yli 500 asukkaan taajamassa on vähintään yksi vastaanottopaikka ja että

2 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (2) muilla alueilla on yhteensä vähintään kauppapaikkojen määrää vastaava määrä vastaanottopaikkoja; muovipakkausjätteen erilliskeräystä varten on valtakunnallisesti vähintään 500 vastaanottopaikkaa siten, että jokaisessa yli asukkaan taajamassa on vähintään yksi vastaanottopaikka. RINKI Oy:n ekopisteverkosto tulee todennäköisesti olemaan nykyistä kunnallisen jäteyhtiön järjestämää verkostoa yhtenäisempi ja kapasiteetiltaan suurempi, mutta lukumääräisesti ekopisteverkosto on suppeampi. Jätelain 47.3 :n mukaisesti kunta voi vielä järjestää pakkausjätteiden kiinteistöittäisen keräyksen lisäksi täydentävää pakkausjätteen alueellista keräystä. Kun kunnallinen jäteyhtiö täydentää ekopisteverkostoa, se huolehtii täydentävien ekopisteiden rakentamisesta ja ylläpidosta sekä jätteiden keräyksestä ja kuljetuksesta. Kerätyt pakkausjätteet luovutetaan tuottajien vastaanottoon. Täydentävien ekopisteiden kustannukset katetaan jätemaksuilla. Ekopisteiden palvelutasoa koskevien ratkaisujen tekeminen Jätelautakuntasopimuksen mukaisesti jätelautakunta tekee päätöksen jätehuollon palvelutasosta. Palvelutasosta päätettäessä otetaan huomioon kuntien jätepoliittisessa ohjelmassa asetettu tahtotila jätehuollon kehittämiselle alueella. Jätepoliittisen ohjelman tavoitetilana on, että kattavalla ja yhtenäisellä palveluverkostolla varmistetaan helposti saavutettavat kunnalliset jätehuollon palvelut koko toimialueella. Lisäksi tavoitteeksi on asetettu, että jätteiden keräyspisteet sijaitsevat toiminnallisesti hyvillä paikoilla. Jätelautakunnan vuonna 2012 hyväksymässä palvelutasossa vuoteen 2015 on asetettu vähimmäistaso kuntalaisille tarjottaville jätehuoltopalveluille. Palvelutaso valmisteltiin yhteistyössä kuntien kanssa ja hyväksyttiin kuulemisen jälkeen. Palvelutasossa on mukana myös ekopisteverkoston taso. Palvelutasomäärittely on tarkoitus päivittää uuden jätepoliittisen ohjelman jälkeen, aikaisintaan vuonna Koska muutokset ekopisteiden järjestämisvastuissa toteutuvat jo tätä ennen, katsottiin perustelluksi, että jätelautakunta päättää erikseen ekopisteverkoston täydentämisestä ja täydentävän ekopisteverkoston tasosta. Ekopisteverkostosta on keskusteltu kuntien kanssa käydyissä aluepalavereissa alkuvuodesta Tällöin on oltu yhtä mieltä siitä, että tulevaa tuottajien ekopisteverkostoa on tarvetta täydentää. Aluepalavereissa on kuitenkin todettu, että nykyisenlaajuista verkostoa ei voida kaikilta osin ylläpitää ja alueellisia eroja verkoston laajuudessa on tasattava. Ekopisteiden rakenteisiin ja keräyskapasiteetteihin on kuitenkin toivottu panostamista, jotta pisteet palvelisivat mahdollisimman hyvin. Ekopisteverkoston palvelutasosta on käyty keskustelua kunnallisen jäteyhtiön kanssa. Jätekukko huolehtii kunnallisen jätehuollon operatiivisesta toiminnasta ja yhtiöllä on paras tietämys hyötyjätteiden kertymistä, erilaisten pisteiden toimivuudesta ja keräyslogistiikasta. Vaikka jätelautakunta ratkaisee palvelutason raamit, jäteyhtiön ratkaistavaksi kuuluu pisteiden tarkat sijoituspaikat, pisteiden rakenteet ja muut käytännön järjestelyt.

3 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (3) Jätekukon nykyinen ekopisteverkosto ja RINKI Oy:n tuleva ekopisteverkosto Ekopisteiden palvelutasoon vaikuttavat seikat Tämänhetkisessä jätelautakunnan hyväksymässä palvelutasossa on todettu, että Jätekukko ylläpitää ekopisteverkostoa siten, että kattavia keräyspisteitä on päivittäisten palvelujen yhteydessä. Palvelutasossa on linjattu, että pakkausten jätehuollon järjestämisvastuun siirryttyä tuottajayhteisöjen kanssa tehdään yhteistyötä niin, että toimivia ja ulkoasultaan siistejä ekopisteitä pyritään saamaan jokaiseen taajamaan päivittäisten palvelujen yhteyteen. Tällä hetkellä jätelautakunnan toimialueella on 88 sellaista ekopistettä, joissa kerätään tuottajavastuulla olevan paperin lisäksi kartonkia, lasia ja metallia. Niitä ekopisteitä, joissa kerätään vain 1-2 jätelajia, on 49 kappaletta. RINKI Oy:n tavoitteena on tämänhetkisten tietojen mukaan järjestää alueelle ekopistettä. Näistä kaikissa on tarkoitus kerätä kartonkia, lasia ja metallia. Paperin osalta tehtäneen edelleen yhteistyötä tuottajien kesken. Yksittäisiin RINKI Oy:n pisteisiin tulee myös muovin keräys. Ympäristöministeriön raportissa pakkausjätteiden erilliskeräysvaatimusten vaikutusten arvioinnista (11/2014) todetaan kokemusten osoittaneen, että palvelutason kannalta ekopisteiden kokonaismäärää merkityksellisempiä tekijöitä ovat pisteiden vaivaton saavutettavuus, keskeinen sijainti sekä kansalaisille kohdistettava tiedotus ja valistus. Isompia hyötyjätemääriä on pystytty keräämään aiempaa vähäisemmillä vastaanottopisteillä, kun vastaanottopisteet on sijoitettu keskeisille paikoille ja niistä on tiedotettu. Erilaisten ekopisteiden ja niiden sijoituspaikkojen toimivuutta selvitettiin ekopistepilotissa, joka oli pakkausten tuottajayhteisöjen, PYR Oy:n (nyk. RINKI Oy), Päivittäistavarakauppa PTY ry:n, Kaupan liiton ja Jätelaitosyhdistyksen pilotointihanke ekopistekonseptille (v. 2012). Ekopistepilotin raportissa on todettu, että kauppojen yhteydessä olevat ekopisteet palvelevat asiakkaita parhaiten. Selvityksessä esitettyjen tietojen mukaan suomalaiset kotitaloudet käyvät päivittäistavarakaupoissa keskimäärin 3,2 kertaa viikossa ja kauppojen yhteyteen on keskitetty tyypillisesti muitakin palveluja. Sen sijaan haja-asutusalueiden pienten keräyspisteiden materiaalikertymät ovat pieniä, mistä johtuen jätemääriin suhteutetut keräyskustannukset ja ympäristörasitukset ovat huomattavasti suuremmat kuin kauppojen yhteydessä sijaitsevissa ekopisteissä. Lisäksi selvityksessä on todettu, että näissä pisteissä kunnossapito ja valvonta on kaupan ekopisteitä vaikeampaa toteuttaa laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. RINKI Oy keskittääkin ekopisteensä erityisesti päivittäistavarakauppojen yhteyteen. Myös Jätekukon täydentävät ekopisteet on perustelluinta järjestää asuinalueille pääosin lähipalvelujen yhteyteen, koska kuntalaiset asioivat joka tapauksessa päivittäistavarakaupoissa, ja ekopisteet ovat näin vaivattomasti saavutettavissa. Näissä paikoissa myös jäteastioiden tyhjennykset sekä kunnossapito ja siivous saadaan järjestettyä kustannustehokkaimmin. Tällä tavoin ekopisteet voidaan lisäksi tyhjentää samoilla reiteillä kuin kiinteistöittäiset hyötyjätteiden jäteastiat. Ekopisteitä ei ole syytä säilyttää sellaisilla paikoilla, joihin tulisi tehdä pitkät poikkeamat jätteenkuljetusreiteiltä ja joissa kertymät ovat pieniä.

4 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (4) Tuleva täydentävän ekopisteverkoston palvelutaso Ekopisteverkoston laajuudessa on otettava huomioon, millaiset kustannukset verkosto aiheuttaa ja millaiset kustannukset ovat perusteltuja palvelutaso huomioon ottaen. Yhden ekopisteen rakentamisen kustannukset ovat keskimäärin euroa, ja ylläpitokulut sisältäen jäteastioiden ja keräyspaikan kunnossapidon, tyhjentämisen (kuljetukset ja käsittelyn) ja siivoamisen keskimäärin noin euroa vuodessa. Silloin, kun piste sijaitsee haja-asutusalueella kuljetusreittien ulkopuolella, kertyvään jätemäärään suhteutettuna kuljetusten kustannukset ovat suuremmat ja kunnossapidon järjestäminen kalliimpaa. Haja-asutusalueiden pisteissä hyötyjätteiden kertymä on arviolta vain 10 % keskustaajamien kertymästä. Kunnallisen jäteyhtiön on tarvetta täydentää tuottajien ekopisteverkostoa, jotta voidaan tarjota pakkausjäteasetuksen vaatimuksia parempi palvelutaso. Täydentävät ekopisteet keskitetään keskeisille paikoille ja keräyskapasiteetteja kasvatetaan. Palvelutason kannalta on tärkeää, että ekopisteet ovat toimivia ja ulkoasultaan siistejä. Tämän vuoksi nykyinen ekopisteverkosto tarvitsee uudistamista eli suurilta osin entiset ekopisteet poistuvat ja sopiville paikoille rakennetaan toimivammat ja kapasiteetiltaan optimoidut ekopisteet. Aikaisemmassa palvelutasossa on linjattu, että kuhunkin taajamaan sijoitetaan vähintään yksi ekopiste. Ekopisteverkoston taso on tarvetta määritellä kattavammaksi ja selkeämmin perustein. Täydentävä ekopisteverkosto on perusteltua sitoa osin asukasmäärään ja osin siihen, onko alueella lähipalveluja, joissa asukkaat asioivat. Riittävä asukasmäärä varmistaa sen, että kertymät ovat ekopisteessä riittävät. Lähipalvelujen yhteys taas varmistaa sen, että ekopisteitä on siellä, mihin asiakkaiden asiointi suuntautuu. Päivittäistavarakauppojen tai muiden lähipalvelujen yhteydessä ekopisteet ovat vaivattomasti saavutettavissa. Aina pistettä ei voida sijoittaa aivan palvelujen yhteyteen, jolloin piste on perusteltua sijoittaa keskeisten kulkureittien varrelle. Tuottajien ekopisteverkostoa täydentävät pisteet järjestetään sellaisille asuinalueille, joihin on järjestetty lähipalvelut, kuten päivittäistavarakauppa ja joissa on vähintään 300 asukasta, joiden hyötyjätteitä kerätään ekopisteessä. Käytännössä ekopisteitä käyttävät pientaloasukkaat ja pienten taloyhtiöiden asukkaat, sillä suuret taloyhtiöt ovat kiinteistöittäisen keräyksen piirissä. Tarvittaessa ekopisteitä järjestetään myös jätteenkuljetuslogistiikan kannalta keskeisille asuinalueille, joissa on vähintään 500 asukasta, muttei lähipalveluja. Myös vapaa-ajan asutus huomioidaan sijoituspaikkojen valinnassa. Kaikissa ekopisteissä kerätään jatkossa vähintään kartonkia, lasia ja metallia. Lisäksi paperinkeräyksen osalta tehdään tuottajayhteisöjen kanssa yhteistyötä niin, että myös paperinkeräys järjestetään ekopisteiden yhteyteen. Tekstiilin keräystä jatketaan yhteistyökumppanien toimesta valittujen ekopisteiden yhteydessä. Muovin osalta tuottajat järjestävät tarvittavat keräyspisteet. Muovin keräyksen mahdollinen täydentäminen ratkaistaan tulevan palvelutasomäärittelyn yhteydessä, koska muovin erilliskeräys ei ole vielä kunnallisen jäteyhtiön toimesta järjestettävissä. Täydentäviä ekopisteitä tulee em. linjauksilla alueelle siten, että ekopisteiden kokonaismäärä on noin kappaletta. Pisteiden optimaalisella sijoittelulla keskeisille paikoille, kerättävien jätelajien yhtenäistämisellä ja entistä suuremmilla keräyskapasiteeteilla pyritään siihen, että kerättävät määrät pysyvät kokonaisuudessaan vähin-

5 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (5) tään ennallaan tai lisääntyvät. Lukumääräisesti nykyisen kaltaista palveluiltaan ja tasoltaan alueittain vaihtelevaa ekopisteverkostoa ei ole perusteltua ylläpitää. Muutoksia aletaan tehdä vaiheittain pääosin keväästä 2016 alkaen. Ekopisteisiin ja yleisesti hyötyjätteiden lajitteluun liittyvässä tiedottamisessa ja asiakaspalvelussa on tehtävä yhteistyötä RINKI Oy:n ja Jätekukon kesken. Asiakkaille annetaan tietoa lajittelusta eri viestintäkanavien kautta. Lajitteluohjeet ovat kaikissa ekopisteissä yhtenäiset. On tärkeää, ettei asiakkaiden kannalta ole merkitystä sillä, onko ekopiste RINKI Oy:n vai Jätekukon ylläpitämä. Vaikutusten arviointi Tuottajien järjestämän ekopisteverkoston täydentämisen vaikutukset ihmisiin ovat positiiviset, koska kunnallisen jäteyhtiön täydentävän ekopisteverkoston avulla tarjotaan pakkausjäteasetuksen vaatimuksia parempaa hyötyjätteiden keräyspalvelua. Mikäli tuottajien ekopisteverkostoa ei lainkaan täydennettäisi, ei keräysverkosto olisi kaikilta osin riittävän kattava. Aikaisempaan verkostoon nähden ekopisteverkoston uudistamisen vaikutukset ihmiseen ovat sikäli positiiviset, että pisteiden rakenteita uusitaan toimivimmiksi, keräyskapasiteetteja kasvatetaan ja pisteitä sijoitetaan keskeisille paikoille, joissa ihmiset muutoinkin asioivat. Sikäli kun ekopisteitä poistuu, osa ihmisistä tulee kokemaan muutokset negatiivisina. Ympäristövaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan positiivisiksi, koska entistä keskitetymmällä ja toimivammalla verkostolla saadaan kerättyä pienemmin ympäristövaikutuksin vähintään entisensuuruiset hyötyjätemäärät. Joitakin ihmisiä paremmalla paikalla sijaitsevat ekopisteet voivat kannustaa kierrättämään. Osaltaan voi tulla myös negatiivisia vaikutuksia, jos ihmiset eivät halua kierrättää pisteen siirtyessä kauemmaksi. Yritysvaikutukset ovat neutraalit, sillä ekopisteverkosto ei ole yritysten käytössä. Esitys Jätelautakunta asettaa ekopisteiden palvelutason luonnoksen yleisesti nähtäville. Lautakunta varaa kunnille ja Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:lle mahdollisuuden antaa lausunto asiasta. Lisäksi lautakunta varaa kuntalaisille ja niille, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus, mahdollisuuden esittää mielipiteensä asiasta. Ekopisteiden palvelutason luonnos ja kuulutus asian vireillä olosta ja vaikuttamismahdollisuuksista lähetetään nähtävillä pidettäväksi kaikkiin jätelautakunnan toimialueen kuntiin. Asiakirjat pidetään nähtävillä jätelautakunnan internet-sivuilla ja kuntien ilmoitustauluilla Asiasta ilmoitetaan lisäksi kuulutuksella, joka julkaistaan kuntien ilmoituslehdissä seuraavasti: Koillis-Savo, Uutis-Jousi, Pitäjäläinen, Sisä-Savo, Lieksan lehti, Vaarojen Sanomat, Ylä-Karjala ja Laukaa-Konnevesi, Pieksämäen lehti, Kuopion kaupunkilehti. Nähtävillä olon ja kuulemisen jälkeen täydentävän ekopisteverkoston palvelutaso tuodaan jätelautakunnalle päätettäväksi.

6 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (6) Liitteet /2015 Ekopisteiden palvelutason luonnos Valmistelija Saija Pöntinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Lautakunta hyväksyy palvelupäällikön esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

7 Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/ (7)