Kirkon keskusrahasto KIRKKOHALLITUS

Kirkon keskusrahasto 2012 Kirkon keskusrahaston tasekirja 31.12.2012 Tilintarkastajien kertomus 31.12.2012 Kirkon keskusrahaston eläkerahaston johtokunnan toimintakertomus 2012 Vastuullisen sijoittamisen toimintakertomus 2012 KiEL eläkemenoennuste ja evankelis-luterilaisen kirkon eläkevastuu 31.12.2011 ja 31.12.2012 KIRKKOHALLITUS

SISÄLLYS 1 KIRKON KESKUSRAHASTON TASEKIRJA 31.12.2012... 1 (Hyväksytty kirkkohallituksen täysistunnossa 26.2.2013) 2 TILINTARKASTAJIEN KERTOMUS 31.12.2012... 46 LIITEET 1 Kirkon keskusrahaston eläkerahaston johtokunnan toimintakertomus 2012... 47 (Hyväksytty eläkerahaston johtokunnassa 30.1.2013) 2 Vastuullisen sijoittamisen toimintakertomus 2012... 53 (Hyväksytty eläkerahaston johtokunnassa 30.1.2013) 3 KiEL eläkemenoennuste ja evankelis-luterilaisen kirkon eläkevastuu 31.12.2011 ja 31.12.2012 (Valtiokonttori 20.12.2012)... 61

Kirkon keskusrahasto Satamakatu 11 00160 HELSINKI Y-tunnus 0118950-3 KIRKON KESKUSRAHASTO TASEKIRJA 31.12.2012

1 KIRKON KESKUSRAHASTO TASEKIRJA 31.12.2012 Sisällys Toimintakertomus vuodelta 2012 2 sivu Tilinpäätös 31.12.2012 13 Tuloslaskelma 1.1.-31.12.2012 13 Tase 31.12.2012 14 Investointiosa 2012 ja sen toteutumavertailu 16 Rahoituslaskelma 1.1.-31.12.2012 ja sen toteutumavertailu 17 Tuloslaskelman 1.1.-31.12.2012 toteutumavertailu 18 Liitetiedot 1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 22 2. Tuloslaskelman liitetiedot 23 3. Taseen liitetiedot 28 4. Vastuusitoumukset 35 5. Henkilöstö ja toimielinten jäsenet 36 6. Omistusyhteysyritykset 37 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus 43 Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositelajeista 44

2 KIRKON KESKUSRAHASTO TOIMINTAKERTOMUS 1.1. 31.12.2012 1. Yleistä taloudesta Vuonna 2012 globaalin talouden haasteet jatkuivat. Länsimaiden ylivelkaantuminen oli pääasiallinen huolenaihe. Yhdysvalloissa keskuspankki sai tilanteen vakiintumaan muita talousalueita nopeammin - kiitos selkeän ja päättäväisen keskuspankin. Keskuspankki korosti säilyttävänsä matalan korkotason niin kauan kuin työttömyysaste on yli 6,5 %. Finanssipoliittinen epävarmuus jatkui kuitenkin loppuvuoden. Euroalueella rakennetta korjaavat konkreettiset toimet käynnistyivät vuonna 2012. Keskuspankki tarjosi rajatta likviditeettiä pankkisektorille ja kevensi samalla pankkisektorin vakuusvaateita. Positiivista oli myös, että euromaat ottivat ensi askeleet pankkiunionin suuntaan. Kaiken kaikkiaan toteutetut toimet pienensivät euroalueen järjestelmäriskiä. Ongelmana kuitenkin oli edelleen euromaiden suuret kasvu- ja työllisyyserot, jotka ylläpitivät poliittisia jännitteitä. Euroopan komission mukaan EU:n ja euroalueen lyhyen aikavälin talousnäkymät ovat edelleen heikot. Vuonna 2012 BKT:n arvioidaan supistuvan koko EU:ssa 0,3 % ja euroalueella 0,4 %. Ennusteen mukaan BKT kuitenkin alkaa kasvaa asteittain vuonna 2013 ja talous vahvistuu edelleen vuonna 2014. Taloudellisen toimeliaisuuden supistumisen vuoksi työttömyyden odotetaan vuonna 2012 olevan koko EU:ssa 10,5 % ja euroalueella 11,3 %. Työttömyyslukujen odotetaan hieman laskevan vuonna 2014. Inflaatio hidastunee vuonna 2013 2 %:iin. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kokonaistuotanto ei Suomessa lisääntynyt lainkaan vuonna 2012. Vuoden 2013 BKT:n kasvuksi ennustetaan 0,5 %, kasvu perustuu sekä kotimaiseen kysyntään että nettovientiin. Vuonna 2014 kasvua kertyy 1,7 %. Työllisyys lähti vuoden 2012 lopulla heikkenemään ja työllisyys supistuu myös vuonna 2013. Vuonna 2013 työttömyysaste kohoaa 8,1%:iin, sen ei odoteta alentuvan olennaisesti seuraavanakaan vuonna talouden virkoamisesta huolimatta. Vuonna 2012 inflaatio on 2,8 %, vuonna 2013 se alenee 2,2 %:iin. Sijoitussalkuissa vuosi 2012 jää historiaan erittäin vahvana vuotena etenkin korkosalkuissa, jotka hyötyivät korkotason laskusta. Vuoden lopulla kaksinumeroisia tuottolukuja oli rahamarkkinoita lukuun ottamatta kaikissa korko-omaisuuslajeissa: valtio, IG, HY ja kehittyvän talouden lainat. Osakemarkkinat kärsivät selvästi globaalista epävarmuudesta, vaikka vahvan loppuvuoden ansioista koko vuoden tuottoluvut olivat tässäkin lopulta kaksinumeroisia.

3 2. Kirkon keskusrahasto Kirkon keskusrahaston rakenne on kuvattu yllä olevassa kaaviossa. Keskusrahastossa on kolme erillistä osaa: kirkon eläkelaitos, kirkon yhteinen toiminta ja Kirkon palvelukeskus (vuodesta 2012 alkaen). Nämä osat rahoitetaan eri tavoilla ja ne pidetään erillään toisistaan huolimatta siitä, että kaikki toimivat kirkon keskusrahaston Y-tunnuksen alla. Eläketoiminta 2.1 Kirkon eläkelaitos Vuoden 2012 alussa kirkon oman eläketoiminnan lopullinen siirto Kevaan (ent. Kuntien eläkevakuutus) toteutettiin 1.1.2012 voimaan tulleella kirkon eläkelain muutoksella (25.11.2011/1180). Kirkon eläkelaitoksen tehtävänä on siirron jälkeen vastata ainoastaan eläketurvan rahoituksesta ja eläkerahaston varojen sijoittamisesta. Eläkkeiden ja hoitokulujen maksamista varten keskusrahasto siirtää kuukausittain Kevalle valtiovarainministeriön vahvistaman summan eläke- ja hoitokuluennakkoina, kunkin vuoden lopullinen maksu vahvistuu seuraavan vuoden keväällä. Keskusrahaston osuudeksi Kevan hoitokuluista on vahvistettu 2,6 %. Eläketoiminnan tärkein vuosittain seurattava mittari on, riittävätkö eläkemaksutulot (työnantajien ja työntekijöiden maksamat eläkemaksut) eläketoiminnan menoihin (eläkkeet ja eläkehallintomenot). Eläkemaksutulojen ja eläkemenojen erotus siirretään eläkerahastoon. Eläkeennusteen mukaan vuosittaiset eläkemenot kasvavat nopeammin kuin eläkemaksutulot, joten muutaman vuoden kuluttua rahastosiirto on negatiivinen eli eläkkeitä rahoitetaan osin myös eläkerahaston sijoitustoiminnan tuotoilla. Eläketoiminta kehittyi talousarvioon ja edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: milj. euroa 2011 (tot) 2012 (tot) 2012 (arvio) muutos 11-12 Eläketoiminnan tulot 167,2 175,9 170,2 5,2 % Eläketoiminnan menot 153,7 164,3 164,2 6,9 % Siirto rahastoon 13,5 11,6 6,0-14,1 % Vuonna 2012 KiEL-palkkasumma oli 516,0 milj. euroa (v.2011 507,9 milj. euroa). Nousua edelliseen vuoteen verrattuna oli 1,6 %. Vuonna 2012 kirkkotyönantajan eläkemaksun perustaso nostettiin 27 %:sta 28 %:iin. Vielä kertomusvuonna työnantajien eläkemaksut kuitenkin vaihtelivat välillä 27,37 % - 27,95 %

4 riippuen työntekijöiden lukumäärästä. Työnantajat maksoivat tämän maksun lisäksi kirkolliskokouksen vahvistamien perusteiden mukaan määräytyvät työkyvyttömyyseläkkeiden omavastuuosuudet. Kirkolliskokouksen päätöksen mukaan eläkkeestä otettiin enintään 25 % omavastuun piiriin. Seurakuntien maksamat työkyvyttömyyseläkkeiden omavastuuosuudet olivat 487.652 euroa (v. 2011 511.209 euroa). Kirkon eläkejärjestelmässä työntekijöiden eläkemaksut ovat samansuuruiset kuin muissakin järjestelmissä. Eläkkeitä maksettiin vuonna 2012 yhteensä 159,8 milj. euroa (+ 7,9 %). Vanhuuseläkemenot olivat 136,9 milj. euroa, kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 12,8 milj. euroa (+ 10,3 %). Työkyvyttömyyseläkemenot olivat 10,6 milj. euroa (-7 %), perhe-eläkemenot 9,9 milj. euroa (+ 1 %). Muita eläkkeitä maksettiin 2,4 milj. euroa. Sijoitustoiminta Eläkerahaston omaisuuden arvo 31.12.2012 oli 1046 milj. euroa arvostettuna markkinahintaan. Vuoden lopussa sijoitukset olivat hajautettuina seuraavasti: Omaisuuslaji milj. euroa %-osuus Osakkeet 424,1 40,55 % Suomi 80,3 7,68 % Eurooppa 91,0 8,70 % Muu maailma 252,8 24,17 % Korkosijoitukset 420,1 40,17 % Euroalueen valtiot 78,3 7,50 % Yrityslainat 223,6 21,39 % Kehittyvät markkinat 81,3 7,77 % Rahamarkkinat 36,7 3,51 % Muut sijoitukset 201,6 19,28% Yhteensä 1046 100 % Eläkerahasto kasvoi vuoden 2012 aikana 114 milj. euroa eli 12,2 %. Arvonmuutoksia tehtiin yhteensä 14,5 milj. euroa. Vuosi 2012 oli tuotoiltaan hyvä. Vuonna 2012 eläkerahaston sijoitustoiminnan nettotulos käyvin arvoin oli 12,34 % ja eläkerahasto hävisi vertailuindeksilleen 0,49 % -yksikköä. Paras kuukausituotto oli 3,42 % ja heikoin 1,77 %. Eläkerahaston pitkän aikavälin (1991 2012) sijoitustoiminnan nettotuotto pysyi edelleen hyvänä, ollen vuoden lopussa 8,25 % p.a. (reaalinen vuosituotto 6,34 % p.a.). Eläkerahaston johtokunta on laatinut vuodesta 2012 toimintakertomuksen sekä erillisen vastuullisen sijoittamisen toimintakertomuksen, jotka liitetään kirkolliskokoukselle esiteltävään toimintakertomukseen.

5 Joulukuussa 2012 valmistui uusi kirkon eläkemenoennuste ja eläkevastuulaskelma, jonka perusteella KiEL-eläkevastuun arvioidaan olevan 31.12.2012 noin 4212 milj. euroa. Ennuste ja vastuulaskelma liitetään kirkolliskokoukselle esiteltävään toimintakertomukseen. Seuraavassa taulukossa esitetään eräitä eläkerahastoon liittyviä lukuja vuosilta 2007 2012 (rahasto arvostettuna markkinahintaan): milj. euroa 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Tulos,eläketoiminta 23,1 27,4 21,9 19,7 13,5 11,6 Tulos,sijoitustoiminta 21,9-144,4 127,8 112,9-38,6 102,4 Rahasto 31.12. 791,8 674,8 824,5 957,1 932,0 1046 Eläkemeno 113,3 120,9 132,4 138,8 148,1 160 Rahasto/eläkemeno 7,00 5,6 6,2 6,9 6,3 6,5 KiEL-palkkasumma 447,4 477,6 493,3 503,9 507,9 516 Rahasto/palkkasumma 1,77 1,41 1,67 1,90 1,84 2,03 Kokonaiseläkevastuu 3193,0 3325,0 3456,0 4105,0 4296,0 4212 Rahasto/eläkevastuu (%) 24,8 20,3 23,9 23,3 21,7 24,8 Tulevaisuuden näkymät Keva-yhteistyön syventäminen Vuodesta 2013 alkaen Keva hoitaa tilastotuotannon, aktuaaritoimen sekä vuosittaisen eläkevastuulaskennan. Myös eläkemaksujen keräämisen käytännön hoitaminen on siirretty Kevan tehtäväksi. Eläkemaksut Vuonna 2013 luovuttiin työkyvyttömyyseläkkeiden omavastuuosuuden perimisestä. Kirkolliskokous vahvisti kaikkien seurakuntien, kirkon ja kirkollisten järjestöjen työnantajan eläkemaksun suuruudeksi 28 % vuodelle 2013. Kirkolliskokouksessa hyväksyttiin marraskuussa 2011 kirkkolain 22 luvun 8 :ään uusi maksu, kirkollisveroperusteinen eläkerahastomaksu. Maksun tarkoituksena on kasvattaa kirkon eläkerahastoa tietyn määräajan sen varmistamiseksi, että eläkerahaston varat riittävät tulevina vuosina, jolloin vanhuuseläkemenot nousevat hyvin voimakkaasti. Lakiin asetettu maksukatto on 5 % kirkollisverotuloista. Kirkolliskokous vahvisti eläkerahastomaksun suuruudeksi vuodelle 2013 1,2 %, joka tuottaa n. 10,2 milj. euroa. Eläkelaitoksen eriyttäminen keskusrahaston muusta toiminnasta Pitkään vireillä ollut kirkon eläkerahaston eriyttäminen kirkon keskusrahaston muusta toiminnasta toteutetaan osana keskushallinnon uudistusta. Tavoitteena on hankkia Kirkon eläkerahastolle oma Y-tunnus siten, että toimenpiteestä ei aiheudu veroseuraamuksia. Luonteeltaan uudistus on tekninen.

6 Eläkejärjestelmän rahoittaminen Eläkerahaston johtokunnan tehtävänä on seurata kirkon eläkerahaston riittävyyttä ja tehdä vuosittain esitys Kirkkohallitukselle seuraavana vuonna perittävän työnantajan eläkemaksun ja eläkerahastomaksun suuruudesta. Johtokunta on asettanut tammikuussa 2013 tätä tehtävää varten eläkejärjestelmän rahoitusryhmän. Ryhmän kokoonpano on seuraava: pj kirkkoneuvos Leena Rantanen, jäsenet: eläkerahaston johtokunnan puheenjohtaja Pasi Strömberg (Eläkesäätiöyhdistys), johtaja Juha Tuohimäki (Vantaan seurakuntayhtymä), tutkimusprofessori Heikki Hiilamo (Kela), aktuaaripäällikkö Roman Goebel (Keva) sekä sijoitusjohtaja Ira van der Pals ja salkunhoitaja Jukka Piitulainen. Lisäksi ryhmän työskentelyyn osallistuu ALM-mallin (Asset/Liability Management) asiantuntija. Eläkerahaston sijoitustoiminta Eläkerahaston johtokunta hyväksyi joulukuussa 2012 eläkerahaston sijoitussuunnitelman vuodelle 2013. Eläkerahaston neutraali perusallokaatio on esitetty alla olevassa taulukossa. Muutokset edelliseen suunnitelmaan ovat vähäiset. Uuden kirkon eläkemenoennusteen ja eläkevastuulaskelman perusteella laaditaan pidempää ajanjaksoa koskeva sijoitusstrategia. On ratkaistava, minkälainen eläkerahaston sijoitusten allokaation tulee olla siinä vaiheessa, kun osaa sijoitustoiminnan tuotosta käytetään eläkkeiden maksuun. Tällä hetkellä on kuitenkin mahdollista säilyttää nykyinen runsaasti osakkeita sisältävä allokaatio, koska vuosittaiset eläkemaksutulot riittävät eläkemenoihin vielä muutaman vuoden ajan. Omaisuusluokka peruspaino min max Korkosijoitukset 40 % 30 % 60 % Osakesijoitukset 40 % 30 % 50 % Muut sijoitukset 20 % 5 % 30 % Yhteensä 100 % 2.2 Kirkon yhteinen toiminta Kirkon yhteinen toiminta -osa sisältää Kirkkohallituksen ja hiippakuntien toiminnan sekä avustukset. Pääosa avustuksista (n. 70 %) on seurakunnille myönnettäviä avustuksia. Avustuslajeja ovat verotulojen täydennys, harkinnanvarainen avustus, rakennusavustus ja yhdistymisavustus. Kirkon yhteisen toiminnan tulos talousarvioon verrattuna kehittyi seuraavasti: milj. euroa 2011 (tot) 2012 (tot) 2012 (arvio) muutos ylitys/alitus Kirkkohallitus 26,5 27,1 27,8 2,3 % 0,7 Hiippakunnat 12,0 11,9 12,2-0,8 % 0,3 Avustukset 11,2 10,9 10,8-2,7 % - 0,1 Yhteensä 49,7 49,9 50,7 0,4 % 0,8 Kirkon yhteisen toiminnan säästö budjetoituun verrattuna oli n. 0,8 milj. euroa. Kirkkohallituksen talousarvioon sisältyvät määrärahat kuuden koko kirkon yhteisen strategisen hankkeen rahoittamiseksi. Nämä hankkeet toteutuivat kertomusvuonna seuraavasti:

7 2012 (tot) 2012 (arvio) milj. euroa Strategian jalkautus 0,3 0,4 Seurakuntien rakennemuutoksen tukeminen 0,1 0,1 Hengellinen elämä verkossa 1,2 1,4 Jäsentietojärjestelmä 1,7 2,3 KKH strategian toimeenpano 0,1 0,1 Kirkkolain kodifiointi 0,0 0,1 Yhteensä 3,4 4,4 Hankkeita on kuvattu tarkemmin Kirkkohallituksen ja hiippakuntien toimintaa kuvaavassa vuosikertomuksessa. Osa tuomiokapituleista tasapainottaa talouttaan rahastosiirroin. Vuoden 2012 rahastosiirtojen määrän selvittäminen on kahden tuomiokapitulin (Oulu ja Espoo) osalta edelleen kesken. Nämä rahastosiirrot esitetään hyväksyttäviksi vuoden 2013 talousarvion muutoksessa, jolloin tuomiokapitulien omakatteisista rahastoista siirretään tarvittava määrä (korkeintaan n. 0,1 milj. euroa) kirkon keskusrahaston ylijäämään. Kiinteistö Oy Helsingin Eteläranta 8:n osakkeiden osto Kirkon keskusrahasto osti Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselta Kiinteistö Oy Helsingin Eteläranta 8:n koko osakekannan n. 37,7 miljoonalla eurolla. Kauppakirja allekirjoitettiin 31.5.2012, omistusoikeus siirtyi ja kauppahinta maksettiin 31.8.2012. Kirkon eläkerahasto ja Kirkon keskusrahasto/kirkkohallitus ostivat kiinteistön yhdessä. Kirkon eläkerahaston kiinteistösijoitukseksi tulivat toimistokerrokset 2-4 ja 10. krs (yht. n. 2.839 m2). Eläkerahaston vuokralaisiksi tulevat mm. Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Ekumeeninen Neuvosto. Kirkkohallitus osti omaan käyttöönsä kerrokset 1 ja 5-9 (yht. n. 5.916 m2). Kaupanteossa osakkeet siirtyivät Kirkon keskusrahaston taseeseen seuraavasti: Kirkon keskusrahasto Kirkon eläkerahasto osakkeet nrot 1-1018, 3352 7721 (1. ja 5.-9. kerrokset) osakkeet nrot 1019-3351, 7722-8113 (2-4. ja 10. kerrokset) Kauppahinta n. 37,7 milj. euroa jakaantui seuraavasti: Kirkon keskusrahasto Kirkon eläkerahasto n. 25,3 milj. euroa n. 12,4 milj. euroa Kirkon keskusrahasto maksoi osan kauppahinnasta kassavaroilla, lisäksi tarvittiin ulkopuolista rahoitusta. Keskusrahasto pyysi rahoitustarjouksia neljältä eri pankilta. Lisärahoitus tarvittiin kolmeksi vuodeksi ajalle 31.8.2012 31.8.2015. Laina 16 milj. euroa päätettiin ottaa kirkon eläkerahastosta (eläkerahaston johtokunnan päätös 13.6.2012). Lainan hintana käytetään Kirkon keskusrahaston pääpankin tarjoamaa marginaalia 1,25 % + euribor 6kk viitekorkoa. Kirkon keskusrahasto maksaa velan nykyisten toimitilojen myynnistä saatavilla varoilla. Kiint. Oy Helsingin Eteläranta 8:n yhtiökokous päätti 18.12.2012 perustaa uuden korjausrahaston peruskorjauskustannusten keräämistä varten. Kirkon keskusrahaston ensimmäinen rahoitusvastike määrältään 1,5 milj. euroa maksettiin 31.12.2012 korjausrahastoon.

8 Lisäpäätöksiä rahoitusvastikkeiden keräämisestä tehdään, kun on käytössä tarkempi arvio korjauskustannusten kokonaismäärästä. Rahoitusvastike maksettiin pääomasijoituksena. Toiminnan rahoitus Kirkon yhteinen toiminta rahoitetaan seurakuntamaksutuloilla, jotka peritään perusmaksuna laskennallisen kirkollisveron perusteella. Vuodelle 2012 Kirkolliskokous vahvisti perusmaksun tasoksi 8,2 %. Keskusrahaston tulot määräytyvät kaksi vuotta aikaisempien verotulojen perusteella (vuoden 2012 maksutulot perustuivat vuodelta 2010 toimitettuun verotukseen). Näin ollen seurakuntien verotuloissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat automaattisesti keskusrahaston tuloihin kahden vuoden viiveellä. Kirkon yhteisen toiminnan toimintakatteen jälkeiset erät ovat kehittyneet seuraavasti: milj. euroa 2011 (tot) 2012 (tot) 2012 (arvio) ylitys/alitus Toimintakate -49,7-49,9-50,7 0,8 Perusmaksu 51,6 51,8 50,5 1,3 Sijoitus ja rahoitus 1,2 3,6 1,8 1,8 Vuosikate 3,0 5,5 1,6 3,9 Poistot -2,2-3,8-4,3 0,5 Tilikauden tulos 0,9 1,7-2,7 4,3 Seurakuntamaksujen lisäksi keskusrahasto saa tuloja sijoitustoiminnastaan. Vuonna 2012 Keskusrahaston 39,6 milj. euron (markkina-arvo) suuruinen sijoitussalkku tuotti 8,23 %, kansainvälisen ja ekumeenisen rahaston 5,1 milj. euron salkku 11,9 % ja diakoniarahaston 1,9 milj. euron salkku 9,6 %. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulokseen sisältyy rahoitusarvopapereiden alaskirjauksien palautuksia yhteensä 0,8 milj. euroa. Kuten eläkerahastossakin, myös täällä käytetään varainhoitajien palveluja ja noudatetaan vastuullisen sijoittamisen periaatteita. Kiinteistö Oy Eteläranta 8:n vuokralaiset siirtyivät keskusrahaston vuokralaisiksi syyskuun alusta lukien. Nettovuokratuottoja kertyi neljän kuukauden ajalta n. 400.000 euroa. Kirkon yhteisen toiminnan tulos ennen tilinpäätössiirtoja on n. 1,7 milj. euroa. Investoinnit Kirkon yhteisen toiminnan investoinnit ovat seuraavat: milj. euroa 2011 (tot) 2012 (tot) 2012 (arvio) ylitys/alitus Kirkkohallitus Kiinteistöt 0,4 0,4 1,3 0,9 Tietojärjestelmät 2,5 3,1 3,7 0,6 Kalusto 0,1 0 0,2 0,2 Hiippakunnat

9 Kiinteistöt 0,7 0,3 0,3 0 Kalusto 0,2 0 0,1 0 Yhteensä 3,9 3,9 5,6 1,7 Vuoden 2012 talousarviossa oli varauduttu Katajanokan kiinteistöjen LVISA-peruskorjaukseen siten, että B-talo oli tarkoitus korjata vuonna 2012. Tästä hankkeesta luovuttiin. Tulevaisuuden näkymät Toiminnan rahoitus Vuoden 2013 seurakuntamaksutulot ovat arvioidun suuruiset (52,4 milj.euroa). Vuonna 2013 keskusrahasto saa lisäksi vuokratuloja Kiint. Oy Eteläranta 8:sta n. 1,0 milj. euroa. Vuonna 2014 toiminnan rahoitus on haasteellisempaa, koska kirkollisverotilitykset vuonna 2012 kasvoivat vain 0,8 %. Tästä ei kuitenkaan voi varmasti päätellä verovuoden laskennallisen verotulon muutosta. Voimassa olevassa taloussuunnitelmassa ei ole varauduttu seurakuntamaksutulojen kasvuun. Kiinteistö Oy Eteläranta 8 Uusien toimitilojen muutostöiden suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Kiinteistö tyhjenee vuoden 2013 lopussa, muutostyöt toteutetaan vuonna 2014 siten, että tavoitteena on muuttaa uusiin toimitiloihin kesällä 2014. Katajanokan kiinteistöjen myynti Mahdollisten ostajatahojen kartoitus on parhaillaan käynnissä. Tavoitteena on tehdä kiinteistöjen myyntiä koskevat esisopimukset kuluvan vuoden syksyllä. Keskushallinnon siirtyminen Kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi 1.1.2014 alkaen sekä seurakuntien tukeminen asiakkaaksi siirtymisessä Kolmivuotinen projekti käynnistyi elokuussa 2012. Tavoitteena on siirtää Kirkkohallitus ja tuomiokapitulit Kipan asiakkaiksi siten, että siirrolle asetetut laadulliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Tarkoituksena on myös laajentaa projektia siten, että Kirkkohallitus voisi tarjota tässä projektissa kertynyttä osaamistaan seurakunnille. Tavoitteena on välittää hyviä käytäntöjä ja mallintaa prosessinkuvauksia erikokoisille seurakunnille. Useat seurakunnat toivovat tukea nimenomaan itselle jäävän työn laajuuden hahmottamisessa ja tämän työn uudelleen organisoinnissa. 2.3. Kirkon palvelukeskus Vuoden 2012 varsinaista talousarviota valmisteltaessa ei ollut vielä mahdollista suunnitella riittävällä tarkkuudella palvelukeskuksen toimintaa ja taloutta osana kirkon keskusrahastoa. Kirkolliskokous hyväksyi palvelukeskusta koskevan talousarvion muutoksen toukokuussa 2012. Tuolloin vahvistettiin myös tietojärjestelmien hankintakokonaisuuden kustannusten jakaminen Kipan ja keskusrahaston kesken seuraavasti: 1) Kipan asiakkaat maksavat palvelumaksuina vuosittain maksettavat jatkuvat palvelut siirtymäkauden aikana yhteensä 3,7 milj. euroa. 2) Kipan asiakkaat maksavat lisäksi palvelumaksuna investoinneista siirtymäkauden aikana yhteensä 2,5 milj. euroa. 3) Kirkon keskusrahasto rahoittaa investointeja siirtymäkauden aikana yhteensä 6,2 milj. euroa eli 50 % koko tietojärjestelmähankintakokonaisuudesta.

10 Kirkon palvelukeskuksen ensimmäisen toimintavuoden tuloslaskelma ja toteutuneet investoinnit: Tot 01-12 2012 Bud 2012 Tot % TOIMINTATUOTOT Toimintatuotot 163 545 127 000 129 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -1 497 289-1 573 000 95 % Palvelujen ostot * -971 131-811 400 120 % Vuokrat ja vastikkeet -166 763-242 000 69 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -50 544-77 400 65 % TOIMINTAKATE -2 522 183-2 576 800 98 % Poistot -89 184-214 000 42 % Kaikki yhteensä -2 611 367-2 790 800 94 % * sis. IT palvelut -638 756 10/2012 11/2012 12/2012 E 12/2012 Henkilöstö, lkm 41 41 45 HTV 24 28 31 32 * vuoden lopussa vakinaisten määrä 39, määräaikaisia 7 ja harjoittelijoita 8. Investointien toteuma Toteuma TA Tot % 2012 2012 2012 Atos 708 368 830 000 85 % Basware 72 731 65 000 112 % Fujitsu 1 312 846 1 350 000 97 % Lociga 375 249 140 000 268 % Muut 197 132 497 000 40 % Yhteensä 2 666 327 2 882 000 93 % Kirkon palvelukeskuksen vuoden 2012 toiminnan painopiste oli ennen palvelutuotannon aloittamista palvelutuotantohenkilöstön rekrytoinnissa ja palvelutuotannon tietojärjestelmien käyttöönotossa. Palvelutuotannon tietojärjestelmät saatiin tuotantovalmiuteen sovitussa aikataulussa ja palvelutuotanto käynnistettiin ensimmäisten seurakunta-asiakkaiden kanssa 1.9.2012. Kirkon palvelukeskuksen johtokunta hyväksyi palvelumaksujen hinnoittelumallin ja hinnat kirkolliskokouksen hyväksymien palvelumaksuperiaatteiden mukaisesti. Hinnoittelussa huomioitiin kirkolliskokouksen vahvistama kirkon keskusrahaston 6,2 miljoonan euron investointirahoitusosuus. Palvelumaksujen hinnoittelu tehtiin tavoitetilan, vuoden 2017, mukaisesti käyttämällä 2,6 %:n indeksikorotusta. Vuoden aikana rakennettiin palvelukeskuksen rahoitusmalli vuosille 2012 2030. Perustamisvaiheen vuosien 2012 2018 lainan osuudeksi arvioitiin 11,6 miljoonaa euroa. Laina maksetaan takaisin vuosina 2019 2030.

11 Oulun toimipisteessä vuokrattiin lisätilaa tarpeen mukaan. Vuoden aikana valmisteltiin myös Porvoon ja Lahden toimipisteiden tilojen vuokraamista sekä toiminnan suunnittelua, jotta toimipisteiden toiminta voidaan aloittaa 1.9.2013. Lisäksi kartoitettiin mahdollisia toimitiloja Kuopiossa. Tulevaisuuden näkymät Kirkon palvelukeskus rakentuu tavoitetilaan siirtymäkaudella 2012 2017. Vuoden 2013 aikana asiakkaita otetaan vastaan kolmessa erässä. Asiakkaiden vastaanoton laatu ja tehokkuus varmistetaan siirtymällä vuoden 2014 alusta yhteen asiakaserään vuodessa. Lähtökohtana asiakkaiden siirtymissuunnitelmassa on tämän hetkinen seurakuntarakenne, jossa seurakuntatalouksien määrä on yli 300. Siirtymäkaudella tapahtuvat mahdolliset seurakuntarakennemuutokset tulevat vaikuttamaan Kirkon palvelukeskuksen asiakkaiden määrään ja palvelukeskuksen asiakkaaksi siirtymisen ajankohtaan. Palvelukeskuksen taloutta tuleekin tarkastella kokonaisuutena siirtymäkaudella 2012 2017. Kokonaistaloudellisesti asiakkaiden siirtyminen vuodelta 2017 vuosille 2015 ja 2016 tuottaisi kirkolle merkittäviä kustannussäästöjä. Vuoden 2012 aikana laadittiin skenaarioita mahdollisesta asiakkaiden siirtymisen aikaistamisesta ja siirtymisestä vuoden 2014 alusta yhteen asiakaserään vuodessa. Näillä aikaistamisilla voitaisiin pienentää siirtymäkauden aikana syntyvää velkaa kirkon keskusrahastolle merkittävästi. Palvelukeskuksen kiinteät kustannukset tulevat olemaan vuoden 2014 alusta tavoitetilan 2017 mukaiset. Kustannussäästöpotentiaaliksi palvelukeskusmallissa on laskettu 7 miljoonaa euroa vuodessa siirtymäkauden, vuoden 2017, jälkeen. Kustannussäästötietojen kerääminen aloitettiin syksyllä 2012. Palvelukeskukseen siirtyviltä asiakkailta kerätään kustannussäästöarviot heti palvelukeskukseen siirtymisen jälkeen. 2.4. Kirkon keskusrahaston rahoituslaskelma milj. euroa 2011 (tot) 2012 (tot) 2012 (arvio) ylitys/alitus rahavarojen muutos - 6,9-9,2-9,3-0,1 Rahavarat vähenivät vuonna 2012 n. 9,2 milj. euroa. Rahavarojen vähenemiseen vaikutti erityisesti Kiinteistö Oy Eteläranta 8:n osakkeiden hankinta. Kauppahinnasta n. 10 milj. maksettiin kassavaroilla, samoin 1,5 milj. euron pääomasijoitus korjausrahastoon. Rahavarat 31.12.2012 olivat 38,2 milj. euroa kirjanpitoarvolla. Rahavarojen markkina-arvo on 40,4 milj. euroa. Rahoituslaskelma on yhteinen koko kirkon keskusrahastolle, joten rahoituslaskelmaan sisältyy myös Kirkon palvelukeskuksen tekemä 2,5 milj. euroa alijäämä (keskusrahaston laina palvelukeskukselle). Katajanokan kiinteistöjen kauppa tehdään vuonna 2014. Myyntihintaa ei voi arvioida vielä tässä vaiheessa. Keskusrahaston rahavarojen pitkän aikavälin riittävyyden tarkastelu on syytä tehdä siinä vaiheessa kun kiinteistökauppa on toteutunut, eli vuoden 2014 tilinpäätöksen yhteydessä.

12 3. Kirkon keskusrahaston tuloslaskelma milj. euroa KIRKON KIRKON KIRKON KIRKON ELÄKELAITOS YHTEINEN PALVELUKESKUS KESKUSRAHASTO TOIMINTA Toimintatuotot 230,9 6,5 0,2 238,2 Toimintakulut -167,1-55,7-2,7-225,5 Siirto rahastoon -63,8-0,7 0,0-65,2 Toimintakate 0,0-49,9-2,5-52,4 Seurakuntamaksut 51,8 51,8 Sijoitus- ja rahoitustoim. 3,6 3,6 VUOSIKATE 0,0 5,5-2,5 2,9 Poistot -3,7-0,1-3,8 Tilinpäätössiirrot 0,1 0,1 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 0,0 1,8-2,6-0,8 TA 2012-17,9-2,5-2,8-5,3 Ero talousarvioon 45,9 4,3 0,2 4,5 4. Kirkkohallituksen esitys tuloksen käsittelystä Kirkkohallitus esittää, että keskusrahaston tilikauden tulos käsitellään seuraavasti: Tilikauden tulos -900.345,48 Rahastosiirrot Tekijänoikeusrahasto 170.647,81 Muut rahastot -103.946,71 66.701,10 Tilikauden alijäämä -833.644,38 Tilikauden alijäämä kirjataan oman pääoman vähennykseksi edellisten tilikausien ylijäämään.

13 KIRKON KESKUSRAHASTO TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2012 VARSINAINEN TOIMINTA 2012 2011 KIRKON ELÄKELAITOS Toimintatuotot 230 855 854,55 171 745 936,74 Toimintakulut -167 052 878,93-155 872 037,69 Siirto omakatteiseen eläkerahastoon -63 802 975,62-15 873 899,05 Toimintajäämä 0,00 0,00 KIRKON YHTEINEN TOIMINTA Toimintatuotot 6 449 876,08 5 086 006,68 Toimintakulut -55 720 469,61-54 230 371,21 Siirto omakatteiseen rahastoon -650 130,88 94 482,60 Toimintajäämä -49 920 724,41-49 049 881,93 KIRKON PALVELUKESKUS Toimintatuotot 163 544,65 594,20 Toimintakulut -2 685 727,50-687 639,68 Toimintajäämä -2 522 182,85-687 045,48 TOIMINTAKATE -52 442 907,26-49 736 927,41 SEURAKUNTAMAKSUT 51 781 599,96 51 590 133,00 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Toimintatuotot 4 185 811,74 1 531 664,40 Toimintakulut -585 175,67-340 695,22 Toimintajäämä 3 600 636,07 1 190 969,18 VUOSIKATE 2 939 328,77 3 044 174,77 POISTOT Suunnitelman mukaiset poistot -3 839 674,25-2 191 268,22-3 839 674,25-2 191 268,22 TILIKAUDEN TULOS -900 345,48 852 906,55 TILINPÄÄTÖSSIIRROT Rahastojen muutos 66 701,10 134 844,65 66 701,10 134 844,65 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -833 644,38 987 751,20

14 KIRKON KESKUSRAHASTO TASE 31.12.2012 V A S T A A V A A 31.12.2012 31.12.2011 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 13 066 461,22 2 398 837,18 Aineettomat hyödykkeet 13 066 461,22 2 398 837,18 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 1 958 173,13 1 958 173,13 Rakennukset ja rakennelmat 12 903 095,64 12 879 489,60 Koneet ja kalusto 875 398,51 552 918,45 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 121 510,49 8 312 223,19 Aineelliset hyödykkeet 15 858 177,77 23 702 804,37 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 41 855 766,01 14 804 695,33 Sijoitukset 41 855 766,01 14 804 695,33 70 780 405,00 40 906 336,88 OMAKATTEINEN ELÄKERAHASTO Sijoitukset 180 622 781,77 145 489 683,72 Saamiset 42 752 877,24 25 616 610,22 Rahoitusarvopaperit 698 449 574,31 708 308 221,18 Rahat ja pankkisaamiset 12 068 569,08 3 024 111,62 933 893 802,40 882 438 626,74 MUUT OMAKATTEISET RAHASTOT Sijoitukset 1 325 193,69 1 325 193,69 Saamiset 58 375,44 107 084,21 Rahoitusarvopaperit 10 059 841,52 9 388 339,10 Rahat ja pankkisaamiset 1 258 383,90 927 194,12 12 701 794,55 11 747 811,12 ERILLISRAHASTOT 1 569 740,25 1 518 902,01 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset 456 707,21 204 378,00 Lyhytaikaiset 9 982 884,43 16 050 241,63 Saamiset 10 439 591,64 16 254 619,63 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 37 451 356,25 40 216 463,56 Rahoitusarvopaperit 37 451 356,25 40 216 463,56 Rahat ja pankkisaamiset 757 841,54 7 223 184,74 48 648 789,43 63 694 267,93 1 067 594 531,63 1 000 305 944,68

15 KIRKON KESKUSRAHASTO TASE 31.12.2012 31.12.2012 31.12.2011 V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Peruspääoma 7 051 529,26 7 051 529,26 Sidotut rahastot 457 772,46 524 473,56 Muut rahastot 37 004 550,29 37 004 550,29 Edellisten tilikausien ylijäämä 44 932 204,35 43 944 453,15 Tilikauden yli/alijäämä -833 644,38 987 751,20 88 612 411,98 89 512 757,46 OMAKATTEINEN ELÄKERAHASTO Oma pääoma 932 473 808,15 868 670 832,53 Vieras pääoma Lyhytaikainen 1 419 994,25 13 767 794,21 933 893 802,40 882 438 626,74 MUUT OMAKATTEISET RAHASTOT Oma pääoma 12 234 132,35 11 634 839,71 Vieras pääoma Lyhytaikainen 467 662,20 112 971,41 12 701 794,55 11 747 811,12 ERILLISRAHASTOT 1 569 740,25 1 518 902,01 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakot 10 452,33 10 782,73 Ostovelat 1 819 051,09 1 563 294,02 Muut velat 17 777 268,64 3 847 477,00 Siirtovelat 11 210 010,39 9 666 293,60 30 816 782,45 15 087 847,35 30 816 782,45 15 087 847,35 1 067 594 531,63 1 000 305 944,68

16 KIRKON KESKUSRAHASTO INVESTOINTIOSA 2012 JA SEN TOTEUMAVERTAILU KIRKON Toteutuma Toteutuma Talousarvio Ero YHTEINEN TOIMINTA 2011 2012 2012 KIRKKOHALLITUS 2 974 480,51 3 570 739,33 5 245 000,00 1 674 260,67 Kiinteistöt 381 179,46 420 055,15 1 290 000,00 869 944,85 Kalusto 57 728,64 38 481,04 235 000,00 196 518,96 Tietojärjestelmät 2 535 572,41 3 112 203,14 3 720 000,00 607 796,86 HIIPPAKUNNAT 875 997,14 376 297,67 395 000,00 18 702,33 Kiinteistöt 650 633,74 340 950,58 345 000,00 4 049,42 Kalusto 225 363,40 35 347,09 50 000,00 14 652,91 Investoinnit yhteensä 3 850 477,65 3 947 037,00 5 640 000,00 1 692 963,00 KIRKON Toteutuma Toteutuma Talousarvio Ero PALVELUKESKUS 2011 2012 2012 Tietojärjestelmät 1 255 224,33 2 715 634,69 2 800 000,00 84 365,31 Investoinnit yhteensä 1 255 224,33 2 715 634,69 2 800 000,00 84 365,31 Kaikki investoinnit yhteensä 5 105 701,98 6 662 671,69 8 440 000,00 1 777 328,31

17 KIRKON KESKUSRAHASTO RAHOITUSLASKELMA 1.1. - 31.12.2012 JA SEN TOTEUTUMAVERTAILU Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta Toteutuma Toteutuma Talousarvio 2011 2012 2012 Tulorahoitus Vuosikate 3 044 174,77 2 939 328,77 1 566 000,00 Tulorahoituksen korjauserät 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 3 044 174,77 2 939 328,77 1 566 000,00 Investoinnit Investointimenot -5 105 701,98-6 662 671,69-10 940 000,00 Sijoitukset 1 202 267,94-27 051 070,68 0,00 Yhteensä -3 903 434,04-33 713 742,37-10 940 000,00 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettorahavirta -859 259,27-30 774 413,60-9 374 000,00 Rahoitustoiminnan rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten velkojen muutos -3 030 131,50 15 728 935,10 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Pitkäaikaisten saamisten muutos 54 155,00-252 329,21 10 000,00 Lyhytaikaisten saamisten muutos -3 102 106,42 6 067 357,20 0,00-3 047 951,42 5 815 027,99 10 000,00 Rahoitustoiminnan nettorahavirta -6 078 082,92 21 543 963,09 10 000,00 Rahavarojen muutos -6 937 342,19-9 230 450,51-9 364 000,00 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahat ja pankkisaamiset 7 223 184,74 757 841,54 38 783 000 Rahoitusarvopaperit 40 216 463,56 37 451 356,25 47 439 648,30 38 209 197,79 Rahavarat 1.1. Rahat ja pankkisaamiset 9 579 219,69 7 223 184,74 48 147 000 Rahoitusarvopaperit 44 797 770,80 40 216 463,56 54 376 990,49 47 439 648,30 Rahavarojen muutos -6 937 342,19-9 230 450,51-9 364 000

18 KIRKON KESKUSRAHASTO TULOSLASKELMAN 1.1. - 31.12.2012 TOTEUTUMAVERTAILU VARSINAINEN TOIMINTA Toteutuma Talousarvio Ero Tot 2012 2012 % KIRKON ELÄKELAITOS Toimintatuotot Korvaukset 10 965,50 10 965,50 Maksutuotot 175 929 218,48 170 200 000,00 5 729 218,48 103,4 Vuokratuotot 5 083 716,06 4 521 000,00 562 716,06 112,4 Sijoitustuotot 49 831 939,51 9 690 000,00 40 141 939,51 514,3 Muut tuotot 15,00 15,00 Toimintatuotot 230 855 854,55 184 411 000,00 46 444 854,55 125,2 Toimintakulut Eläkekulut -159 838 068,67-160 400 000,00 561 931,33 99,6 Henkilöstökulut -681 328,26-910 700,00 229 371,74 74,8 Palvelujen ostot -5 109 227,18-4 223 700,00-885 527,18 121,0 Vuokrat ja vastikkeet -1 142 064,32-799 000,00-343 064,32 142,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -174,60-300,00 125,40 58,2 Muut kulut -282 015,90-183 700,00-98 315,90 153,5 Toimintakulut -167 052 878,93-166 517 400,00-535 478,93 100,3 Siirto omakatteiseen eläkerahastoon -63 802 975,62-17 893 600,00-45 909 375,62 356,6 Toimintajäämä 0,00 0,00 0,00 KIRKKOHALLITUS Toimintatuotot Korvaukset 233 742,64 212 600,00 21 142,64 109,9 Maksutuotot 1 459 642,13 1 462 500,00-2 857,87 99,8 Vuokratuotot 251 376,73 207 700,00 43 676,73 121,0 Kolehdit ja lahjoitustuotot 195 145,57 99 500,00 95 645,57 196,1 Tuet ja avustukset 200 980,44 66 000,00 134 980,44 304,5 Sijoitustuotot 4,68 4,68 Muut tuotot 5 560,80 6 000,00-439,20 92,7 Toimintatuotot 2 346 452,99 2 054 300,00 292 152,99 114,2 Toimintakulut Henkilöstökulut -16 130 458,34-16 380 100,00 249 641,66 98,5 Palvelujen ostot -9 395 159,13-9 655 300,00 260 140,87 97,3 Vuokrat ja vastikkeet -268 297,11-173 000,00-95 297,11 155,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -819 663,49-778 000,00-41 663,49 105,4 Avustukset ja toimintarahat -1 770 186,13-1 652 700,00-117 486,13 107,1 Muut kulut -1 046 909,40-1 167 700,00 120 790,60 89,7 Toimintakulut -29 430 673,60-29 806 800,00 376 126,40 98,7 Toimintajäämä -27 084 220,61-27 752 500,00 668 279,39 97,6 HIIPPAKUNNALLINEN TOIMINTA Toimintatuotot Korvaukset 22 077,87 1 000,00 21 077,87 2 207,8 Maksutuotot 750 963,84 716 300,00 34 663,84 104,8 Vuokratuotot 18 948,29 21 800,00-2 851,71 86,9 Kolehdit ja lahjoitustuotot 410 153,94 445 000,00-34 846,06 92,2 Tuet ja avustukset 390 677,39 594 700,00-204 022,61 65,7 Muut tuotot 107 849,02 99 000,00 8 849,02 108,9 Toimintatuotot 1 700 670,35 1 877 800,00-177 129,65 90,6 Toimintakulut Henkilöstökulut -8 627 762,69-8 774 200,00 146 437,31 98,3 Palvelujen ostot -2 722 105,10-3 145 900,00 423 794,90 86,5 Vuokrat ja vastikkeet -1 113 670,88-1 113 700,00 29,12 100,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -437 323,85-391 500,00-45 823,85 111,7 Avustukset ja toimintarahat -657 514,76-602 200,00-55 314,76 109,2 Muut kulut -33 081,48-25 700,00-7 381,48 128,7 Toimintakulut -13 591 458,76-14 053 200,00 461 741,24 96,7

19 Toimintajäämä -11 890 788,41-12 175 400,00 284 611,59 97,7 AVUSTUKSET Toimintatuotot Kolehdit ja lahjoitustuotot 301 779,50 180 000,00 121 779,50 167,7 Toimintatuotot 301 779,50 180 000,00 121 779,50 Toimintakulut Palvelujen ostot -170,79-170,79 Avustukset ja toimintarahat -11 247 324,10-10 989 500,00-257 824,10 102,3 Toimintakulut -11 247 494,89-10 989 500,00-257 994,89 Toimintajäämä -10 945 715,39-10 809 500,00-136 215,39 101,3 MUUT OMAKATTEISET RAHASTOT Toimintatuotot Maksutuotot 3 792,34 1 100,00 2 692,34 344,8 Vuokratuotot 114 021,80 115 800,00-1 778,20 98,5 Kolehdit ja lahjoitustuotot 466 578,04 588 000,00-121 421,96 79,4 Tuet ja avustukset 714 444,76 10 000,00 704 444,76 7 144,4 Sijoitustuotot 802 136,30 168 400,00 633 736,30 476,3 Toimintatuotot 2 100 973,24 883 300,00 1 217 673,24 237,9 Toimintakulut Henkilöstökulut -1 966,30 0,00-1 966,30 Palvelujen ostot -70 371,77-27 800,00-42 571,77 253,1 Vuokrat ja vastikkeet -48 633,46-47 000,00-1 633,46 103,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -18 330,60-2 000,00-16 330,60 916,5 Avustukset ja toimintarahat -1 311 469,22-1 303 500,00-7 969,22 100,6 Muut kulut -71,01 0,00-71,01 Toimintakulut -1 450 842,36-1 380 300,00-70 542,36 105,1 Siirto omakatteiseen rahastoon -650 130,88 497 000,00-1 147 130,88-130,8 Toimintajäämä 0,00 0,00 0,00 KIRKON PALVELUKESKUS Toimintatuotot Korvaukset 29 840,41 29 840,41 Maksutuotot 125 638,14 127 000,00-1 361,86 98,9 Tuet ja avustukset 8 066,10 8 066,10 Toimintatuotot 163 544,65 127 000,00 36 544,65 128,8 Toimintakulut Henkilöstökulut -1 497 289,08-1 395 900,00-101 389,08 107,3 Palvelujen ostot -971 130,91-802 500,00-168 630,91 121,0 Vuokrat ja vastikkeet -166 763,40-242 000,00 75 236,60 68,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -50 544,11-77 400,00 26 855,89 65,3 Muut kulut 0,00-400 000,00 400 000,00 Toimintakulut -2 685 727,50-2 917 800,00 232 072,50 92,0 Toimintajäämä -2 522 182,85-2 790 800,00 268 617,15 TOIMINTAKATE -52 442 907,26-53 528 200,00 1 085 292,74 98,0 SEURAKUNTAMAKSUT 51 781 599,96 50 500 000,00 1 281 599,96 102,5 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Toimintatuotot Korkotuotot 1 085 432,68 320 200,00 765 232,68 339,0 Vuokratuotot 1 196 203,34 683 500,00 512 703,34 175,0 Muut rahoitustuotot 1 090 374,89 1 225 000,00-134 625,11 89,0 Rahoitusarvopap. arvonmuutokset 813 800,83 0,00 813 800,83 Toimintatuotot 4 185 811,74 2 228 700,00 1 957 111,74 187,8 Toimintakulut

20 Korkokulut -95 627,29 0,00-95 627,29 Vastikkeet -376 962,38-273 500,00-103 462,38 137,8 Muut rahoituskulut -112 586,00-152 000,00 39 414,00 74,1 Toimintakulut -585 175,67-425 500,00-159 675,67 137,5 Toimintajäämä 3 600 636,07 1 803 200,00 1 797 436,07 199,7 VUOSIKATE 2 939 328,77-1 225 000,00 4 164 328,77 POISTOT -3 839 674,25-4 275 000,00 435 325,75 89,8 TILIKAUDEN TULOS -900 345,48-5 500 000,00 4 599 654,52 TILINPÄÄTÖSSIIRROT 66 701,10 190 200,00-123 498,90 35,1 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -833 644,38-5 309 800,00 4 476 155,62

21

22 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kirkon keskusrahasto on erityisellä lailla perustettu julkisoikeudellinen yhteisö. Kirkon keskusrahaston kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan hyvää kirjanpitotapaa ja soveltuvin osin kirjanpitolakia. Pysyvät vastaavat ja poistot Vuoden 1998 jälkeen hankitut aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Poikkeuksen muodostaa eläketoiminta, jossa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenot kirjataan suoraan kuluksi. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina kohteen taloudellisen vaikutusajan perusteella. Rahoitusomaisuuden arvostus Rahoitusomaisuusarvopaperit sekä pitkäaikaiset sijoitukset on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan tilinpäätöspäivän markkinahintaan. Tilinpäätökseen on kirjattu arvonmuutoksia nettona eläkerahastolle 14.462.697,19 (v. 2011 25.127.289,93) euroa ja keskusrahastolle 813.800,83 (v. 2011-1.083.390,14) euroa. Tuomiokapitulien sijoituksista tehtiin yhteensä 318.830,48 (v. 2011 398.000,65) euron suuruiset nettoarvonmuutokset. Myyntivoittojen ja myyntitappioiden määrittelyssä on käytetty hankintahinta-arvona keskihintaa. Poikkeuksena edelliseen Evlin, Icecapitalin ja Tapiolan hoidossa olevat sijoitukset on kirjattu käyttäen fifo periaatetta. Kiinteistöomaisuuden arvostus Kiinteistöomaisuus on arvostettu hankintamenoon tai tätä alempaan käypään arvoon. Tilinpäätöksessä 2012 ei ole tehty kiinteistöihin kohdistuvia arvonalennuksia. Valuuttamääräiset erät Valuuttamääräiset sijoitukset on arvostettu Suomen Pankin julkaisemiin tilinpäätöspäivän keskikursseihin. 2. Tuloslaskelman liitetiedot Seuraavalla aukeamalla on Kirkon keskusrahaston tuloslaskelma, jossa tuotot ja kulut on eritelty tuotto- ja kululajeittain. Sitä seuraavalla sivulla on Kirkon eläkelaitoksen eläketoiminnan ja sijoitustoiminnan tuloslaskelmat ja toteutumavertailut.

23 KIRKON KESKUSRAHASTO TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2012 VARSINAINEN TOIMINTA 2012 2011 KIRKON ELÄKELAITOS Toimintatuotot Korvaukset 10 965,50 0,00 Maksutuotot 175 929 218,48 167 145 212,37 Vuokratuotot 5 083 716,06 4 442 000,07 Sijoitustuotot 49 831 939,51 158 724,30 Muut tuotot 15,00 0,00 Toimintatuotot 230 855 854,55 171 745 936,74 Toimintakulut Eläkekulut -159 838 068,67-148 146 973,09 Henkilöstökulut -681 328,26-814 591,58 Palvelujen ostot -5 109 227,18-6 215 195,37 Vuokrat ja vastikkeet -1 142 064,32-652 874,75 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -174,60-3 944,19 Avustukset ja toimintarahat -6 000,00 Muut kulut -282 015,90-32 458,71 Toimintakulut -167 052 878,93-155 872 037,69 Siirto omakatteiseen eläkerahastoon -63 802 975,62-15 873 899,05 Toimintajäämä 0,00 0,00 KIRKKOHALLITUS Toimintatuotot Korvaukset 233 742,64 265 589,07 Maksutuotot 1 459 642,13 1 450 172,79 Vuokratuotot 251 376,73 225 446,32 Kolehdit ja lahjoitustuotot 195 145,57 104 277,08 Tuet ja avustukset 200 980,44 152 649,62 Sijoitustuotot 4,68 Muut tuotot 5 560,80 12 212,80 Toimintatuotot 2 346 452,99 2 210 347,68 Toimintakulut Henkilöstökulut -16 130 458,34-15 463 053,75 Palvelujen ostot -9 395 159,13-8 767 137,01 Vuokrat ja vastikkeet -268 297,11-173 288,84 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -819 663,49-816 888,17 Avustukset ja toimintarahat -1 770 186,13-1 735 277,75 Muut kulut -1 046 909,40-1 091 609,22 Toimintakulut -29 430 673,60-28 047 254,74 Toimintajäämä -27 084 220,61-25 836 907,06 HIIPPAKUNNALLINEN TOIMINTA Toimintatuotot Korvaukset 22 077,87 6 191,24 Maksutuotot 750 963,84 786 884,20 Vuokratuotot 18 948,29 18 111,81 Kolehdit ja lahjoitustuotot 410 153,94 451 648,24 Tuet ja avustukset 390 677,39 351 782,36 Muut tuotot 107 849,02 106 104,12 Toimintatuotot 1 700 670,35 1 720 721,97 Toimintakulut Henkilöstökulut -8 627 762,69-8 480 116,44 Palvelujen ostot -2 722 105,10-2 889 361,43

24 Vuokrat ja vastikkeet -1 113 670,88-1 105 020,59 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -437 323,85-512 906,78 Avustukset ja toimintarahat -657 514,76-743 114,56 Muut kulut -33 081,48-22 186,09 Toimintakulut -13 591 458,76-13 752 705,89 Toimintajäämä -11 890 788,41-12 031 983,92 AVUSTUKSET Toimintatuotot Kolehdit ja lahjoitustuotot 301 779,50 217 431,03 Toimintatuotot 301 779,50 217 431,03 Toimintakulut Palvelujen ostot -170,79 0,00 Avustukset ja toimintarahat -11 247 324,10-11 398 421,98 Toimintakulut -11 247 494,89-11 398 421,98 Toimintajäämä -10 945 715,39-11 180 990,95 MUUT OMAKATTEISET RAHASTOT Toimintatuotot Maksutuotot 3 792,34 156 276,16 Vuokratuotot 114 021,80 112 115,41 Kolehdit ja lahjoitustuotot 466 578,04 679 251,91 Tuet ja avustukset 714 444,76 10 163,83 Sijoitustuotot 802 136,30-20 301,31 Toimintatuotot 2 100 973,24 937 506,00 Toimintakulut Henkilöstökulut -1 966,30-1 668,42 Palvelujen ostot -70 371,77-34 403,66 Vuokrat ja vastikkeet -48 633,46-45 889,67 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -18 330,60-8 069,78 Avustukset ja toimintarahat -1 311 469,22-941 380,00 Muut kulut -71,01-577,07 Toimintakulut -1 450 842,36-1 031 988,60 Siirto omakatteiseen rahastoon -650 130,88 94 482,60 Toimintajäämä 0,00 0,00 KIRKON PALVELUKESKUS Toimintatuotot Korvaukset 29 840,41 Maksutuotot 125 638,14 594,20 Tuet ja avustukset 8 066,10 Toimintatuotot 163 544,65 594,20 Toimintakulut Henkilöstökulut -1 497 289,08-225 842,42 Palvelujen ostot -971 130,91-401 245,12 Vuokrat ja vastikkeet -166 763,40-24 713,44 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -50 544,11-35 838,70 Muut kulut 0,00 0,00 Toimintakulut -2 685 727,50-687 639,68 Toimintajäämä -2 522 182,85-687 045,48 TOIMINTAKATE -52 442 907,26-49 736 927,41 SEURAKUNTAMAKSUT 51 781 599,96 51 590 133,00 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA

25 Toimintatuotot Korkotuotot 1 085 432,68 326 137,98 Vuokratuotot 1 196 203,34 683 171,75 Muut rahoitustuotot 1 090 374,89 1 605 744,81 Rahoitusarvopaperien arvonmuutokset 813 800,83-1 083 390,14 Toimintatuotot 4 185 811,74 1 531 664,40 Toimintakulut Korkokulut -95 627,29-64,32 Vastikkeet -376 962,38-276 884,24 Muut rahoituskulut -112 586,00-63 746,66 Toimintakulut -585 175,67-340 695,22 Toimintajäämä 3 600 636,07 1 190 969,18 VUOSIKATE 2 939 328,77 3 044 174,77 POISTOT -3 839 674,25-2 191 268,22 TILIKAUDEN TULOS -900 345,48 852 906,55 TILINPÄÄTÖSSIIRROT 66 701,10 134 844,65 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -833 644,38 987 751,20

26

27 Henkilöstökulut Kirkon keskusrahaston henkilöstökulut 2012 2011 Palkat ja palkkiot 20.489.661 19.186.542 Eläkekulut 5.465.823 4.947.747 Muut henkilösivukulut 1.069.161 1.001.227 Yhteensä 27.024.645 25.135.516 Koulutus 259.188 249.684 Työterveyshuolto 277.008 277.683 Virkistystoiminta 30.067 29.037 Henkilöstön muistaminen 16.687 14.004 Erityisvakuutukset 24.189 5.528 Yhteensä 607.139 575.936 Sairasvakuutuskorvaukset 91.686 126.813 Tapaturmakorvaukset 12.291 17.117 Muut 25.376 25.846 Yhteensä 129.353 169.776 Sijoitustuotot Seuraavassa on eritelty Kirkon eläkelaitoksen sijoitustoiminnan sijoitustuotot Sijoitustuotot 2011 (tot) 2012 (tot) 2012 (arvio) Korkotuotot 235.026,14 686.096,10 90.000 Osinkotuotot 8.652.386,06 9.188.709,89 7.000.000 Myyntivoitot 13.465.358,70 23.526.869,33 Arvonmuutokset -25.127.289,93 14.462.697,19 Palkkionpalautukset 2.892.854,58 1.960.741,48 2.600.000 Yht. 118.335,55 49.825.113,99 9.690.000 Avustukset seurakunnille Seuraavassa on eritelty avustukset seurakunnille. Avustukset seurakunnille 2011 (tot) 2012 (tot) 2012 (arvio) Verotulojen täydennys 1.782.621,00 1.579.368,00 1.200.000,00 Hark.varaiset toiminta-avustukset 602.000,00 775.800,00 500.000,00 Yhdistymis- ja ylim.toim.avustukset 1.058.400,00 500.000,00 Rakennusavustukset 3.933.273,00 4.945.998,87 4.500.000,00 Muut avustukset 103.348,73 120.238,79 130.000,00 Yht. 7.479.642,73 7.421.405,66 6.830.000,00

28 Muut omakatteiset rahastot ja erillisrahastot Muiden omakatteisten rahastojen ja erilliskirjanpidossa olleiden, mutta omakatteisten rahastojen osaksi yhdistettyjen rahastojen tulokset olivat: 2012 2011 Diakoniarahasto 217.337,59 40.701,08 Kansainvälisten ja ekumeenisten yhteyksien rahasto 248.750,08-162.037,33 Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin rahasto 13.291,15-38.450,61 Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulin rahasto 77.853,39 21.036,00 Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin rahasto -273,39-2.749,91 Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin rahasto -57.033,25-12.092,79 Borgå domkapitels fond 29.951,85 2.268,66 Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulin rahasto 68.637,00-20.806,66 Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulin rahasto 41.356,57 40.911,03 Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin rahasto -9.449,13 14.234,68 Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin rahasto 19.709,02 23.336,67 Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulin erillisrahastot -50.838,24-833,34 Yht. -599.292,64-94.482,60 Omakatteisten rahastojen tulos on siirretty rahastosiirrolla taseeseen ja näin ollen niiden tulosvaikutus Kirkon keskusrahaston tuloslaskelmaan on nolla. 3. Taseen liitetiedot Muut omakatteiset rahastot Vuoden lopussa muut omakatteiset rahastot olivat (luvut ovat taseen loppusummia): 31.12.2012 31.12.2011 Diakoniarahasto 2.486.671,83 2.135.020,83 Kansainvälisten ja ekumeenisten yhteyksien rahasto 4.465.049,91 4.141.299,83 Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin rahasto 783.376,22 771.045,07 Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulin rahasto 883.334,79 805.747,70 Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin rahasto 216.957,22 187.310,06 Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin rahasto 725.080,32 717.265,57 Borgå domkapitels fond 585.131,44 555.179,59 Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulin rahasto 504.625,44 484.549,24 Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulin rahasto 700.337,07 631.484,60 Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin rahasto 723.343,52 710.058,86 Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin rahasto 627.886,79 608.849,77 Yht. 12.701.794,55 11.747.811,12

29 Erillisrahastot Vuoden lopussa erilliskirjanpidossa olleet tase-erät olivat 31.12.2012 31.12.2011 Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulin erillisrahastot 1.569.740,25 1.518.902,01 Aiemmissa tilinpäätöksissä tästä erästä on taseessa käytetty nimitystä Tuomiokapitulit. Saamiset Verollisia Vilma-saatavia ei enää syntynyt 2012 aikana, sillä KEVA ilmoittanut veronalaiset Vilma-saatavat verohallinnolle. Vilma nettosaaminen, joka sisältyy eläkerahaston siirtosaamisiin, muodostuu seuraavista eristä: 31.12.2012 31.12.2011 Vilma-saatavat (verolliset), 18.166.800,86 14.337.901,28 Vilma-saatavat (verottomat) 64.468,32 Vilma-velat -7.472.979,89-6.623.904,17 Vilma-ennakot -9.199.797,00-6.967.470,00 Vilma-nettosaaminen 1.494.023,97 810.995,43 Velat Maksamattomia rakennusavustuksia oli 6.391.052,16 (v. 2011 4.772.186,00). Niistä oli maksamattomia rakennus- ja hautausmaa-avustuksia 8.800, jotka on myönnetty v. 2008 528.746, jotka on myönnetty v. 2009 908.300, jotka on myönnetty v. 2010 1.322.827,16, jotka on myönnetty v. 2011 3.589.879, jotka on myönnetty v. 2012 ja maksamattomia konservointiavustuksia 19.600, jotka on myönnetty v. 2009 12.900, jotka on myönnetty v. 2011 Avustukset ovat nostettavissa myöntövuonna ja sitä seuraavina kolmena vuotena. Valmistuneista hankkeista ja määräajassa nostamattomista avustuksista jäänyttä velkaa on kirjattu velkatilin vähennykseksi ja avustusmenojen hyvitykseksi 260.343,08 (v. 2011 693.287).

30 TASEEN LIITETIETO POISTOSUUNNITELMA Hyödykeryhmä Poistoaika Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Atk-ohjelmistot ja -projektit 3 v. Laajat ja pitkävaikutteiset atk-ohjelmistot ja -projektit 5-10 v. Kirjuri ja siihen liityvät tietojärjestelmät 10 v Kirkon palvelukeskuksen tietojärjestelmät 10 v Muut aineettomat oikeudet 5 v. Muut pitkävaikutteiset menot Muut pitkävaikutteiset menot 3-5 v. Ennakkomaksut Ennakkomaksut Ei sumupoistoja Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Ei sumupoistoja Rakennukset ja rakennelmat Toimitilarakennukset 30 v. Asuinrakennukset 30 v. Vapaa-ajan rakennukset 20 v. Muut rakennukset ja rakennelmat 10 v. Rakennusten koneet ja laitteet 10 v. Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet ja liikkuvat työkoneet 7 v. Atk-laitteisto 3 v. Matkapuhelimet 2 v. Muut koneet ja kalusto 5 v. Muut aineelliset hyödykkeet Urut 15 v. Sakraali-, arvo- ja taide-esineet Ei sumupoistoja Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Ennakkomaksut Keskeneräiset työt ja hankinnat Ei sumupoistoja Ei sumupoistoja

31

32

33 TASEEN LIITETIETO SAAMISET JA VELAT 31.12.2012 31.12.2011 Keskusrahasto Saamiset Velat Pitkäaikaiset Lainasaamiset 180 132,00 204 378,00 Muut saamiset 276 575,21 456 707,21 Lyhytaikaiset Laskutussaamiset 8 211 259,05 1 218 446,13 Lainasaamiset 0,00 9 700,00 Muut saamiset 948 602,98 14 003 972,42 Ennakkomaksut 786 621,03 818 123,08 Muut siirtosaamiset 36 401,37 0,00 9 982 884,43 16 050 241,63 Lyhytaikaiset Saadut ennakot 10 452,33 10 782,73 Ostovelat 1 819 051,09 1 563 294,02 Muut velat 17 777 268,64 3 847 477,00 Siirtovelat 11 210 010,39 9 666 293,60 30 816 782,45 15 087 847,35 Eläkerahasto Saamiset Velat Lyhytaikaiset Muut saamiset 16 306 396,07 630 968,31 Ennakkomaksut 12 418 848,20 11 633 000,00 Siirtosaamiset 14 027 632,97 13 352 641,91 42 752 877,24 25 616 610,22 Lyhytaikaiset Vuokraennakot 1 229,58 543,20 Velka keskusrah:lle 452 817,09 13 766 164,30 Vuokratakuut 21 388,55 0,00 Muut velat 944 559,03 1 086,71 1 419 994,25 13 767 794,21 Muut omakatteiset rahastot Saamiset Lyhytaikaiset 58 375,44 107 084,21 Velat Lyhytaikaiset Velka keskusrah:lle 465 151,43 108 828,64 Muut velat 2 510,77 4 142,77 467 662,20 112 971,41

34

35 4. Vastuusitoumukset Laskennallinen osuus eläkevastuusta Kirkon eläkelain mukainen eläkevastuu laskettiin joulukuussa 2012 Valtionkonttorin yksilöllisellä menetelmällä. Kirkon eläkevastuu on laskettu retrospektiivisesti eläkevastuusta 31.12.2011. Vuoden 2011 eläkevastuu on korkoutettu hetkelle 31.12.2012. Eläkevastuuseen on lisätty vuoden 2012 aikana karttunut vastuu ja vähennetty vuoden 2012 eläkemeno vuoden puolivälistä vuoden loppuun korkoutettuna. Menetelmässä lasketaan täyden rahastoinnin periaatteen mukaisesti ja yksilöllisesti jokaisen KiEL:n piiriin kuuluvan henkilön eläkevastuu erikseen. Eläkevastuulla tarkoitetaan karttuneiden eläkeoikeuksien aiheuttamaa menoa diskontattuna tilinpäätöshetkeen. Valtionkonttorin tekemän eläke-ennusteen mukaan kirkon eläkevastuu vuoden 2012 lopussa on 4 212,3 M (vuonna 2011 4 296, M ). Diskonttauskorkona laskelmassa käytetään 2,7 %:a. Eläkerahaston suuruus 31.12.2012 on 1 045,9 M (v.2011 932,0 M ), joten koko kirkon eläkevastuuvajaus on 3 166,4 M (vuonna 2011 3 364,0 M ). Koko kirkon palkkasumma oli vuonna 2012: 516.059.070 (2011: 507.925.000 euroa) ja Kirkon keskusrahaston oma palkkasumma 19.975.193 euroa (2011: 18.762.382 euroa). Näin ollen Kirkon keskusrahaston laskennallinen osuus kattamattomasta eläkevastuusta on 123 milj.euroa. Sijoitussitoumukset pääomarahastoihin Eläkerahasto on äänettömänä yhtiömiehenä mukana kuudessatoista pääomarahastossa. Eläkerahaston yhteenlasketut sijoitussitoumukset pääomarahastoihin ovat 95.500.000 euroa. Maksamattomia yhtiöpanoksia 31.12.2012 mennessä oli yhteensä 41.763.131 euroa. Kirkon keskusrahasto on osakkaana osakeyhtiömuotoisessa rahastossa, jossa on kutsumatonta sijoitussitoumusta 720.000 euroa ja maksettua osakepääomaa 895.744 euroa. Sijoitussitoumukset kiinteistöpääomarahastoihin Eläkerahasto on äänettömänä yhtiömiehenä mukana kahdessatoista kiinteistöpääomarahastossa ja osakkaana yhdessä osakeyhtiömuotoisessa rahastossa. Eläkerahaston yhteenlasketut sijoitussitoumukset kiinteistöpääomarahastoihin ovat 114.500.000 euroa. Maksamattomia yhtiöpanoksia 31.12.2012 mennessä oli yhteensä 35.873.920 euroa. Vuokravastuut Kirkon keskusrahastolla on vuokravastuu seuraavien hiippakuntien tuomiokapitulien tilavuokrauksesta: Espoo, Turku, Helsinki ja Tampere. Lisäksi keskusrahastolla on vuokravastuu Porvoon ja Helsingin piispojen asunnoista sekä Kirkon tutkimuskeskuksen toimitiloista Tampereella. Kirkon palvelukeskus (Kipa) on aloittanut toimintansa Oulussa kesällä 2011. Kirkon keskusrahasto on vuokrannut tilat palvelukeskuksen käyttöön Oulun seurakuntayhtymältä. Vuokrasopimuksista osa on määräaikaisia: Espoon tuomiokapituli (v.2024), Helsingin tuomiokapituli (v.2021) ja Porvoon piispan asunto (v.2034). Määräaikaisten sopimusten vuokravastuu on vuositasolla keskimäärin 663.000 euroa, 1-5 vuoden aikavälillä 2.650.000 euroa ja viiden vuoden jälkeen 2.650.000 euroa.

36 Toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia ovat Turun ja Tampereen tuomiokapitulien vuokrasopimukset. Lisäksi toistaiseksi voimassa olevia ovat Helsingin piispan asunnon, Tampereen tutkimuskeskuksen ja Kirkon Palvelukeskuksen (KiPan) vuokrasopimukset. Näiden toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten vuokravastuu on vuositasolla 462.000 euroa. Laitteiden vuokra- ja leasing-vastuut Laitteiden vuokra- ja leasing-vastuita oli 31.12.2012 31.12.2011 Vastuut seur. 12 kk 57.216,70 41.329,70 Vastuut 1-5 v. 87.409,23 50.912,36 Yht. 144.625,93 92.242,06 5. Henkilöstö ja toimielinten jäsenet Henkilöstön määrä Vuoden 2012 lopussa Kirkkohallituksessa oli työntekijöitä yhteensä 327 (v. 2011: 284). Näistä vakinaisia työntekijöitä oli 254 (v. 2011: 218) ja erilaisissa määräaikaisissa viroissa/toimissa, projektitehtävissä tai toisen työntekijän sijaisena 73 työntekijää (v. 2011: 66). Vuoden vaihteessa virkavapaalla tai työlomalla oli 15 työntekijää (v. 2011:13). Osa-aikaeläkkeellä oli yksi työntekijä (v.2011: 3). Kertomusvuonna vuorotteluvapaalla oli kuusi (v. 2011: 5) työntekijää, joiden tilalle palkattiin työtön työnhakija. Kirkkohallitus laatii erillisen henkilöstötilinpäätöksen 31.12.2012. Vuoden 2012 lopussa tuomiokapituleissa oli työntekijöitä 141 (v.2011: 121). Maksetut kokouspalkkiot Kertomusvuodelta maksettiin kokouspalkkioita Kirkkohallituksen täysistunnon jäsenille 66.296, eläkerahaston johtokunnan jäsenille 46.486 sekä Kirkon työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan puheenjohtajille 9.447.50.

37

38 KIRKON KESKUSRAHASTO TALOUSARVION TOTEUTUMAVERTAILU 1.1. - 31 12 2012 SITOVUUSTASOITTAIN Tot.2012 Budj.2012 Ero 2012 Tot.% KIRKON ELÄKELAITOS 00101 Eläketoiminta Toimintatuotot 175 947 010 170 200 000 5 747 010 103 Toimintakulut -164 298 257-164 199 800-98 457 100 TOIMINTAJÄÄMÄ 11 648 752 6 000 200 5 648 552 194 00108 Sijoitustoiminta Toimintatuotot 54 908 845 14 211 000 40 697 845 386 Toimintakulut -2 607 887-2 170 400-437 487 120 TOIMINTAJÄÄMÄ 52 300 958 12 040 600 40 260 358 434 00190 Eläkelaitos, yhteinen Toimintakulut -146 734-147 200 466 100 Siirto rahastoon -63 802 975-17 893 600-45 909 375 357 TOIMINTAJÄÄMÄ -63 949 710-18 040 800-45 908 910 354 00100 KIRKON ELÄKELAITOS Toimintatuotot 230 855 855 184 411 000 46 444 855 125 Toimintakulut -167 052 879-166 517 400-535 479 100 Siirto rahastoon -63 802 975-17 893 600-45 909 375 357 TOIMINTAJÄÄMÄ 0 0 0 KIRKKOHALLITUS 00200 KIRKKOHALLITUS Toimintatuotot 2 346 453 2 054 300 292 153 114 Toimintakulut -29 430 674-29 806 800 376 126 99 TOIMINTAJÄÄMÄ -27 084 221-27 752 500 668 279 98 HIIPPAKUNNALLINEN TOIMINTA 00301 Turku Toimintatuotot 185 910 241 400-55 490 77 Toimintakulut -1 681 583-1 818 700 137 117 92 TOIMINTAJÄÄMÄ -1 495 673-1 577 300 81 627 95 00302 Tampere Toimintatuotot 130 612 175 500-44 888 74 Toimintakulut -1 274 963-1 371 400 96 437 93 TOIMINTAJÄÄMÄ -1 144 351-1 195 900 51 549 96 00303 Oulu Toimintatuotot 281 968 261 600 20 368 108 Toimintakulut -1 616 188-1 486 000-130 188 109 TOIMINTAJÄÄMÄ -1 334 220-1 224 400-109 820 109

39 Tot.2012 Budj.2012 Ero 2012 Tot.% 00304 Mikkeli Toimintatuotot 168 241 166 800 1 441 101 Toimintakulut -1 244 351-1 242 800-1 551 100 TOIMINTAJÄÄMÄ -1 076 110-1 076 000-110 100 Säästö 176 00305 Porvoo Toimintatuotot 211 397 176 900 34 497 120 Toimintakulut -1 644 421-1 608 000-36 421 102 TOIMINTAJÄÄMÄ -1 433 023-1 431 100-1 923 100 00306 Kuopio Toimintatuotot 130 645 170 900-40 255 76 Toimintakulut -1 404 873-1 392 600-12 273 101 TOIMINTAJÄÄMÄ -1 274 229-1 221 700-52 529 104 Säästö 91 893 00307 Lapua Toimintatuotot 358 311 391 800-33 489 91 Toimintakulut -1 592 112-1 616 200 24 088 99 TOIMINTAJÄÄMÄ -1 233 801-1 224 400-9 401 101 Säästö 1 102 00308 Helsinki Toimintatuotot 130 414 158 500-28 086 82 Toimintakulut -1 534 750-1 512 200-22 550 101 TOIMINTAJÄÄMÄ -1 404 336-1 353 700-50 636 104 Säästö 71 454 00312 Espoo Toimintatuotot 96 385 127 800-31 415 75 Toimintakulut -1 247 876-1 272 600 24 724 98 TOIMINTAJÄÄMÄ -1 151 490-1 144 800-6 690 101 00360 Tuomiokapitulien toimitilat Toimintatuotot 6 694 6 600 94 101 Toimintakulut -106 100-114 800 8 700 92 TOIMINTAJÄÄMÄ -99 406-108 200 8 794 92 00390 Yhteiset Toimintatuotot 92 92 Toimintakulut -244 241-617 900 373 659 40 TOIMINTAJÄÄMÄ -244 149-617 900 373 751 40 00300 HIIPPAKUNNALLINEN TOIMINTA Toimintatuotot 1 700 670 1 877 800-177 130 91 Toimintakulut -13 591 459-14 053 200 461 741 97 TOIMINTAJÄÄMÄ -11 890 788-12 175 400 284 612 98 AVUSTUKSET 00401 Avustukset seurakunnille Toimintakulut -7 199 159-6 980 000-219 159 103

40 TOIMINTAJÄÄMÄ -7 199 159-6 980 000-219 159 103 Tot.2012 Budj.2012 Ero 2012 Tot.% 00402 Avustukset yhdistyksille ja laitoksille Toimintakulut -2 581 000-2 590 500 9 500 100 TOIMINTAJÄÄMÄ -2 581 000-2 590 500 9 500 100 00403 Muut avustukset Toimintakulut -1 166 511-1 239 000 72 489 94 TOIMINTAJÄÄMÄ -1 166 511-1 239 000 72 489 94 00405 Viralliset kolehdit Toimintatuotot 301 780 180 000 121 780 168 Toimintakulut -300 826-180 000-120 826 167 TOIMINTAJÄÄMÄ 954 0 954 00400 AVUSTUKSET Toimintatuotot 301 780 180 000 121 780 168 Toimintakulut -11 247 495-10 989 500-257 995 102 TOIMINTAJÄÄMÄ -10 945 715-10 809 500-136 215 101 OMAKATTEISET RAHASTOT 00601 Diakoniarahasto Toimintatuotot 1 208 913 580 000 628 913 208 Toimintakulut -991 575-870 000-121 575 114 Siirto rahastoon -217 338 290 000-507 338-75 TOIMINTAJÄÄMÄ 0 0 0 00602 Kv. ja ekumeeninen rahasto Toimintatuotot 343 750 20 000 323 750 1 719 Toimintakulut -95 000-95 000 Siirto rahastoon -248 750-20 000-228 750 1 244 TOIMINTAJÄÄMÄ 0 0 0 00631 Turun arkkihpk:n tklin rahasto Toimintatuotot 63 563 51 500 12 063 123 Toimintakulut -50 271-59 600 9 329 84 Siirto rahastoon -13 291 8 100-21 391-164 TOIMINTAJÄÄMÄ 0 0 0 00632 Tampereen hpk:n tklin rahasto Toimintatuotot 78 518 28 000 50 518 280 Toimintakulut -664-28 300 27 636 2 Siirto rahastoon -77 853 300-78 153-25 951 TOIMINTAJÄÄMÄ 0 0 0 00633 Oulun hpk:n tklin rahasto Toimintatuotot 411 500-89 82 Toimintakulut -685-44 200 43 515 2 Siirto rahastoon 273 43 700-43 427 1

41 TOIMINTAJÄÄMÄ 0 0 0 00634 Mikkelin hpk:n tklin rahasto Toimintatuotot 73 743 73 500 243 100 Toimintakulut -130 776-183 400 52 624 71 Siirto rahastoon 57 033 109 900-52 867 52 TOIMINTAJÄÄMÄ 0 0 0 Tot.2012 Budj.2012 Ero 2012 Tot.% 00635 Porvoon hpk:n tklin rahasto Toimintatuotot 36 384 7 500 28 884 485 Toimintakulut -6 432-10 200 3 768 63 Siirto rahastoon -29 952 2 700-32 652-1 109 TOIMINTAJÄÄMÄ 0 0 0 00636 Kuopion hpk:n tklin rahastot Toimintatuotot 117 703 10 500 107 203 1 121 Toimintakulut -49 066-49 700 634 99 Siirto rahastoon -68 637 39 200-107 837-175 TOIMINTAJÄÄMÄ 0 0 0 00637 Lapuan hpk:n tklin rahasto Toimintatuotot 100 138 45 000 55 138 223 Toimintakulut -58 781-54 000-4 781 109 Siirto rahastoon -41 357 9 000-50 357-460 TOIMINTAJÄÄMÄ 0 0 0 00638 Helsingin hpk:n tklin rahasto Toimintatuotot 41 308 29 700 11 608 139 Toimintakulut -50 757-36 700-14 057 138 Siirto rahastoon 9 449 7 000 2 449 135 TOIMINTAJÄÄMÄ 0 0 0 00642 Espoon hpk:n Toimintatuotot 36 542 37 100-558 98 Toimintakulut -16 833-44 200 27 367 38 Siirto rahastoon -19 709 7 100-26 809-278 TOIMINTAJÄÄMÄ 0 0 0 00600 OMAKATTEISET Toimintatuotot 2 100 973 883 300 1 217 673 238 Toimintakulut -1 450 842-1 380 300-70 542 105 Siirto rahastoon -650 131 497 000-1 147 131-131 TOIMINTAJÄÄMÄ 0 0 0 KIRKON PALVELUKESKUS Toimintatuotot 163 545 127 000 36 545 129 Toimintakulut -2 685 728-2 917 800 232 073 92 TOIMINTAJÄÄMÄ -2 522 183-2 790 800 268 617 90

42 KIRKON KESKUSRAHASTO Toimintatuotot 237 469 275 189 533 400 47 935 875 125 Toimintakulut -225 459 076-225 665 000 205 924 100 Siirto rahastoon -64 453 106-17 396 600-47 056 506 370 TOIMINTAJÄÄMÄ -52 442 907-53 528 200 1 085 293

43

44 KIRKON KESKUSRAHASTO LIITETIETO V. 2012 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA Varsinaiset kirjanpitokirjat Apukirjat Tasekirja (sidottu) Päiväkirja (atk) Pääkirja (atk) Tuloslaskelma (atk) Tase (atk) Kassakirjanpito Ostoreskontra Laskutus ja myyntireskontra Eläkemaksukirjanpito Kolehtikirjanpito Vuokra- ja vastikekirjanpito Palkkakirjanpito Matkalaskukirjanpito Käyttöomaisuuskirjanpito

45

46

47 Sijoitustoiminnan tuotto 2012: 12,34 % Sijoitustoiminnan tuotto 1991 2012: + 8,25 % p.a. (reaalituotto + 6,34 % p.a.) Rahaston koko 31.12.2012: 1 046 m TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 KIRKON KESKUSRAHASTON ELÄKERAHASTON JOHTOKUNTA 1 Johtokunnan kokoonpano ja tehtävät Kirkkojärjestyksen 22 luvun 3a :n mukaan kirkon keskusrahaston eläkerahaston varojen sijoittamista varten on kirkkohallituksen toimikaudekseen asettama kirkon keskusrahaston eläkerahaston johtokunta. Kirkon eläkerahaston johtokunta valittiin kirkkohallituksen täysistunnon kokouksessa 8.6.2012. Samassa kokouksessa kirkkohallitus valitsi johtokunnan puheenjohtajaksi toimitusjohtaja Pasi Strömbergin (varajäsen sijoitusjohtaja Tomi Viia). Johtokunnan muut jäsenet ovat; toiminnanjohtaja Esko Jossas (varajäsen neuvottelija Anne Kaitainen), hallintojohtaja Riitta-Sisko Tarkka (varajäsen johtaja Juha Tuohimäki), toiminnanjohtaja Ritva Rasila (varajäsen lakimies Anna-Maria Numminen), kiinteistöjohtaja Seppo Kosola (varajäsen työmarkkinaasiamies Pauliina Hirsimäki), sijoitusjohtaja Hanna Hiidenpalo (varajäsen toimitusjohtaja Hannu Hokka), rehtori Eva Liljeblom (varajäsen lakimiesasessori Ritva Saarnio), sosionomi Veikko Väisänen (varamies käräjätuomari Outi Nokso-Koivisto) ja työmarkkinalakimies Jonna Voima (varajäsen lakimies Keijo Karhumaa). Johtokunnan varapuheenjohtajana toimii toiminnanjohtaja Ritva Rasila ja sihteerinä sijoitusjohtaja Ira van der Pals. Johtokunnan toimikausi päättyy 31.5.2016. Johtokunnan tehtävät on määritelty kirkkojärjestyksen 22 luvun 3a :ssä. Tämän lisäksi kirkon keskusrahaston eläkerahaston johtokunnan johtosäännössä, jonka Kirkkohallitus on vahvistanut 8.12.1998, on säännös siitä, mistä yksittäisistä sijoituksista johtokunta päättää. Muista kuin johtosäännössä tarkoitetuista yksittäisistä sijoituksista päättää Kirkon keskusrahaston johtaja. Johtokunnan tehtävänä on 1) päättää sijoitustoiminnassa käytettävistä sijoitusmuodoista ja niissä sovellettavista periaatteista. 2) päättää sijoitusten jakautumisesta eri sijoitusmuotoihin ja niiden tuottotavoitteista. 3) päättää sijoitusten riskienhallinnassa noudatettavista periaatteista. 4) hyväksyä vuosittain kirkon eläkerahaston varojen sijoitussuunnitelma. 5) päättää omaisuudenhoitajista ja näiden kanssa laadittavista sopimuksista. 6) päättää niistä sijoitussuunnitelmassa määritellyistä yksittäisistä sijoituksista, jotka on määrätty johtokunnan tehtäväksi. 7) huolehtia sijoitustoiminnan kokonaisuuden valvonnasta. Eläkerahaston sijoitustoimintaa valvovat Finanssivalvonta, keskusrahaston tilintarkastajat sekä keskusrahaston sisäiset tarkastajat. Vuoden 2012 aikana pidettiin yhdeksän johtokunnan kokousta, joista yksi pidettiin sähköpostin välityksellä. Lisäksi johtokunnalle järjestettiin syysseminaari, jossa uusille jäsenille esiteltiin eläkerahaston toimintaa. Johtokunnan kokousten läsnäoloprosentti oli 86 % (90 % vuonna 2011).

48 2 Sijoitustoiminta vuonna 2012 2.1 Sijoitustoiminnan järjestäminen Eläkerahaston sijoitustoimintaa hoidetaan suorien rahastosijoituksien ja täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimusten kautta. Eläkerahasto on hajauttanut sijoitusriskejään toimialoittain, maantieteellisesti, yrityskoon, sijoitustyylien ja omaisuudenhoitajien mukaan. 2.2 Kirkon eläkerahaston tilikauden tulos ja sijoitusvuosi 2012 Kirkon eläkerahastolle vuosi 2012 oli tuotoltaan hyvä. Vuoden 2012 sijoitustoiminnan nettotulos käyvin arvoin oli 12,34 % ja eläkerahasto hävisi vertailuindeksilleen 0,49 % -yksiköllä. Paras kuukausituotto oli 3,42 % ja heikoin -1,77 %. Eläkerahaston pitkän aikavälin nettotuotto (1991 2012) pysyi edelleen hyvänä, ollen vuoden lopussa 8,25 % p.a. (reaalinen vuosituotto 6,34 % p.a.). Vuonna 2012 globaalin talouden haasteet jatkuivat. Länsimaiden velkaantuminen oli markkinoilla pääasiallinen huolenaihe. Onneksi vuoden loppupuolella kasvuhuolet alkoivat väistyä ja talouden aktiviteettiluvuissa nähtiin piristymistä. Yhdysvalloissa keskuspankki sai tilanteen vakiintumaan muita talousalueita nopeammin - kiitos selkeän ja päättäväisen keskuspankin. Yhdysvaltojen keskuspankki korosti säilyttävänsä matalan korkotason niin kauan, kun työttömyysaste on yli 6,5 % ja 1-2 vuoden inflaationäkymät ovat linjassa keskuspankin inflaatiotavoitteen kanssa. Finanssipoliittinen epävarmuus jatkui kuitenkin myös Yhdysvalloissa loppuvuoden. Euroalueen rakennetta korjaavat konkreettiset toimet käynnistyivät 2012. Keskuspankki tarjosi rajatta likviditeettiä pankkisektorille ja kevensi samalla pankkisektorin vakuusvaateita. Pankit hakivatkin mittavan summan edullista rahaa ja reunamaiden pankit alkoivat sijoittaa varoja oman maansa valtionlainoihin. Reunamaiden lainakorkojen volatiliteetti pysyi kuitenkin korkeana ja selvää oli, että likviditeettioperaation lisäksi keskuspankin täytyi käynnistää ohjelma, jolla voitiin tukea suoraan valtionlainamarkkinoita (OMT). Valmius mittaviinkin reunamaiden lainojen ostoihin rauhoitti markkinoita, vaikkei apua lopulta pyydettykään. Positiivista oli myös, että euromaat ottivat ensi askeleet pankkiunionin suuntaan. Kaiken kaikkiaan toteutetut toimet pienensivät euroalueen järjestelmäriskiä. Ongelmana kuitenkin oli edelleen euromaiden suuret kasvu- ja työllisyyserot, jotka ylläpitivät poliittisia jännitteitä ja jättivät tilaa populismin lisääntymiselle ja ääriliikkeiden nousulle. Kiinassa alkuvuoden kasvupelot rauhoittuivat loppuvuonna elvytystoimien myötä ja aktiviteettiluvut alkoivat piristyä. Kasvun toipuminen oli lähinnä kotimaisen kysynnän varassa ja etenkin länsimainen vientikysyntä jatkui heikkona. Keskusjohto vaihtui ja uuden viisivuotissuunnitelman yhtenä tavoitteena on oikaista Kiinan talouden rakenteellisia ongelmia. Vuoden 2012 päättäväisin politiikkamuutos nähtiin Japanissa, jossa valta vaihtui ja hallituksesta tuli erittäin vahva. Uusi pääministeri Shinzo Abe lupasi kääntää vuosia jatkuneen deflaatiokierteen, vaikka rajattomalla setelirahoituksella. Sijoitussalkuissa vuosi 2012 jää historiaan erittäin vahvana vuonna. Erityisesti korko-omaisuusluokat hyötyivät riskipreemioiden pienentymisestä sekä korkotason laskusta. Vuoden lopulla kaksinumeroisia tuottolukuja oli rahamarkkinoita lukuun ottamatta kaikissa korko-omaisuuslajeissa: valtio, IG, HY ja kehittyvän talouden lainat. Valtionlainoissa vuosi oli yhtä vuoristorataa etenkin reunavaltioriskissä, kun Kreikan, Irlannin ja Portugalin sijaan sijoitukset keskittyivät Espanjan ja Italian lainoihin. Poliittiset päätökset ja keskuspankin tukitoimet (LTRO, OMT) onnistuivat kuitenkin kääntämään sentimentin ja reunamaiden lainojen tuotto alkoi kertyä loppuvuonna alkuvuotta tasaisemmin. Myös yrityslainoissa hyljeksityt pankkisektorin joukkolainat alkoivat loppuvuonna kiinnostaa ja vuosi päättyi vahvoihin tuottoihin. HY-yrityslainat olivat sijoittajien keskeisin juoksevan tuoton lähde vuonna 2012. Kehittyvien talouksien USD-määräiset lainat (HC) tuottivat tasaisesti koko vuoden ja paikallisvaluuttamääräiset sijoitukset (LC) olivat selvästi volatiilimpia, vaikka koko vuoden

49 tuottoluku oli myös LC-lainoissa korkea. EM-valuuttakoria painoivat ensin Kiinan kasvuhuolet ja vuoden lopulla eurosijoittajalle haasteita aiheutti euron vahvistuminen. Osakemarkkinat kärsivät selvästi globaalista epävarmuudesta, vaikka vahvan loppuvuoden ansioista koko vuoden tuottoluvut olivat lopulta kaksinumeroisia. Markkinaheilahtelut olivat kuitenkin nopeita ja hyvin suuria vuoden aikana. Ratkaisevaksi sentimentin rauhoittajaksi osoittautuivat EKP:n toimet ja globaalin talouskasvun piristyminen. Vuoden 2012 alussa, kukaan ei uskonut, että vahvin osakemarkkina olisi juuri Eurooppa. Syklinen Suomi ja kehittyvien maiden osakkeet toipuivat vasta myöhemmin vuoden aikana Kiinan kasvunäkymien piristymisen myötä. Eurooppaan varoja allokoitiin lähinnä Yhdysvalloista, joka kärsikin vuoden aikana lunastusvirrasta ja muita markkinoita korkeammasta arvostuksesta. Japani oli vuoden 2012 heikoin osakemarkkina, vaikka loppuvuonna nähtiinkin mittava sentimentin käänne ja markkinat nousivat vahvasti. Japanin osakemarkkinoita tuki odotus siitä, että uusi pääministeri ja vahva hallitus katkaisevat lopultakin vuosia jatkuneen deflaatiokierteen. Eläkerahaston tuottolukuja vuosille 2011 ja 2012 on esitetty seuraavassa taulukossa: Eläkerahaston tuottoluvut 2011 2012 Eläkerahaston tuotto -4,32 % 12,34 % Eläkerahaston vertailuindeksi -3,58 % 12,83 % Arvopaperisijoitukset yhteensä -6,06 % 13,82 % Osakesijoitukset yhteensä -12,64 % 17,09 % Osakesijoitusten vertailuindeksi -11,63 % 15,62 % Korkosijoitukset yhteensä 1,10 % 12,71 % Korkosijoitusten vertailuindeksi 2,12 % 13,92 % Yksittäisten vertailuindeksien tuottoja Rahamarkkina (3kk) 1,33 % 0,89 % EMU valtionobligaatiot 1,25 % 11,32 % Yrityslainat - Investment Grade 1,99 % 13,03 % Yrityslainat - High Yield -2,55 % 21,52 % Kehittyvät korkomarkkinat (EMD) 7,39 % 16,82 % Osakkeet maailma -2,45 % 13,59 % Osakkeet Eurooppa -8,08 % 17,29 % Kehittyvät osakemarkkinat -15,76 % 15,94 % Osakkeet Suomi (OMXH CAP TR) -24,93 % 15,46 %

50 2.3 Eläkerahaston koko 31.12.2012 Vuoden lopussa eläkerahaston sijoitukset olivat hajautettuna seuraavasti: Omaisuuslaji 2011 2012 osuus Osakkeet 345 329 628 424 141 802 40,55 % Suomi 80 753 168 80 340 894 7,68 % Eurooppa 62 667 911 91 033 785 8,70 % Muu maailma 201 908 549 252 767 124 24,17 % Korkosijoitukset 427 983 845 420 116 267 40,17 % Euroalueen valtio-obligaatiot 108 151 008 78 397 936 7,50 % Yrityslainat (IG + HY) 169 020 978 223 687 762 21,39 % Kehittyvät markkinat 70 576 984 81 295 259 7,77 % Rahamarkkinasijoitukset 80 234 874 36 735 310 3,51 % Muut sijoitukset 158 699 243 201 662 511 19,28 % Yhteensä 957 063 278 1 045 920 581 100,00 % 3 Vuoden 2012 aikana johtokunnassa käsitellyt asiat 3.1 Sijoitussuunnitelma Johtokunta hyväksyi joulukuussa 2012 sijoitussuunnitelman vuodelle 2013. Seuraavassa taulukossa on esitetty eläkerahaston omaisuusluokkakohtainen perusallokaatio. Omaisuusluokan muodostavat sijoitukset, jotka reagoivat yhdenmukaisesti talouden muutoksiin. Yhteisvaihtelu eri omaisuusluokkien välillä on vähäisempää kuin omaisuuslajin sijoitusten keskinäinen yhteisvaihtelu. Hajauttamalla sijoitukset eri omaisuusluokkiin rahaston kokonaisriski pienenee. Eläkerahaston käyttämät omaisuusluokat ovat korko-, osake- ja muut sijoitukset. Muilla sijoituksilla tarkoitetaan kiinteistösijoituksia, pääomasijoituksia, vaihtovelkakirjalainasijoituksia sekä mezzanine -sijoituksia. Omaisuusluokka peruspaino min max Korkosijoitukset 40 % 30 % 60 % Osakesijoitukset 40 % 30 % 50 % Muut sijoitukset 20 % 5 % 30 % Yhteensä 100 % Eläkerahaston pitkän aikavälin tuottotavoite on 6,5 % riskitasolla 7,8 %. Tuotto-odotus perustuu omaisuusluokkien pidemmän aikavälin tulevaisuuden tuotto-odotuksiin. Esimerkiksi osakkeet ovat historiallisesti tuottaneet pitkiä korkosijoituksia enemmän, mutta samalla tuottojen vaihtelut ovat olleet suurempia kuin korkosijoituksilla. Pitkän aikavälin tuotto-odotusta on siksi syytä verrata kumulatiivisiin vuosituottoihin eikä yksittäisiin vuosihavaintoihin.

51 Sijoitussuunnitelma sisältää myös suunnitelman vastuullisen sijoittamisen osalta. Suunnitelmassa kerrotaan, kuinka vastuullista sijoittamista toteutetaan käytännössä eläkerahastossa. Suunnitelma on jäsennetty YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden mukaisesti. Vastuullisen sijoitustoiminnan kehittämisessä sekä reagoivassa toiminnassa ja vaikuttamisessa on käytetty vastuullisen sijoittamisen konsulttia, Ethix SRI Advisors. Vastuullisesta sijoittamisesta on kerrottu enemmän erillisessä vastuullisen sijoittamisen toimintakertomuksessa. 3.2 Riskienhallintasuunnitelma Johtokunta hyväksyi joulukuussa 2012 eläkerahastoa koskevan riskienhallintasuunnitelman vuodelle 2013. Hyvä riskienhallintakäytäntö edellyttää aina riskien ja riskienhallintakeinojen määrittämistä. Riskienhallintasuunnitelman tarkoituksena on ohjata eläkerahaston sijoitustoiminnan riskienhallintaa. Riskienhallintasuunnitelmassa on lisäksi kuvattu kirkon keskusrahaston sijoitustoiminnan organisaatio ja toimintatavat. 3.3 Muut johtokunnan käsittelemät asiat Kertomusvuonna johtokunta käsitteli mm. seuraavia asioita: Suomi-osakesalkun kilpailutus. Kirkon eläkerahaston kotimaisten osakkeiden täyden valtakirjan mandaatit kilpailutettiin vuonna 2012 hankintalain mukaisesti. Mandaattien yhteenlaskettu arvo oli kilpailutusvaiheessa noin 75 miljoonaa euroa. Johtokunta päätti lokakuussa solmia täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimukset Nordea Investment Managementin ja Evli Pankki Oyj:n kanssa. Nordean mandaatin koko oli 55 miljoonaa euroa ja Evlin 20 miljoonaa euroa. Kirkolliskokous hyväksyi vuonna 2012 uuden kirkollisveroperusteisen eläkerahastomaksun. Maksulla rahoitetaan kasvavia vanhuuseläkemenoja. Maksun arvioimiseksi eläkemenoennuste tullaan päivittämään vuodesta 2012 lähtien vuosittain. Valtionkonttorin laskema eläkemenoennuste vuodelle 2012 valmistui joulukuussa. Salkkurakenteen muutokset. Suurimmat muutokset tehtiin valtionlainasalkussa ja yrityslainasalkussa. Investment Grade yrityslainasalkun rakennetta muutettiin ja muutoksen myötä salkkuun tuli kaksi uutta rahastoa ja yhdestä vanhasta luovuttiin. Valtionlainapuolella vähennettiin merkittävästi AAA-lainojen painoa vuoden 2012 loppupuolella. Finanssivalvonnan vuosivalvontaraportti merkittiin johtokunnassa tiedoksi. Pääomasijoitukset. Johtokunta päätti tehdä 5 miljoonan euron sijoitussitoumuksen Advent International GPE VII pääomarahastoon sekä 6 miljoonan euron sijoitussitoumuksen CapMan X rahastoon. Kiinteistösijoitukset. Johtokunta teki seuraavat päätökset uusista kiinteistösijoituksista. Eläkerahasto osti osan Kirkkohallituksen uudesta toimitalosta osoitteessa Eteläranta 8, osuuden arvo oli n. 12,5 miljoonaa euroa. Eläkerahasto osti yhdessä toisen instituutiosijoittajan kanssa Keinusaaren toimitalon Hämeenlinnassa, eläkerahaston osuuden arvo oli n. 9,7 miljoonaa euroa. Lisäksi johtokunta päätti tehdä 10 miljoonan euron suuruisen sijoitussitoumuksen CapMan Nordic Real Estate kiinteistöpääomarahastoon sekä 15 miljoonan euron suuruisen sitoumuksen Pohjola Real Estate Debt & Secondaries rahastoon. Vaikuttamistapaukset. Eläkerahasto osallistuu vaikuttamiskeskusteluihin kaikkien hälyttävien normirikkomustapauksien kanssa vastuullisen sijoittamisen konsultin Ethix SRI Advisorsin palvelun kautta. Keskeisiä vaikuttamisteemoja ovat olleet ihmisoikeusasiat, ympäristöasiat ja yritysten vastuullinen toiminta kehitysmaissa. Lisäksi eläkerahasto osallistui aktiivisesti omistamiensa kotimaisten yhtiöiden yhtiökokouksiin ja yrityskeskusteluihin. Vastuullisen sijoittamisen asioita on käsitelty säännöllisesti johtokunnassa vuonna 2012.

52 Vastuullisen sijoittamisen työryhmän asettaminen. Työryhmän tehtävänä on tukea kirkon eläkerahaston vastuullisen sijoittamisen kehittämistä. Johtokunta hyväksyi vastuullisen sijoittamisen työryhmän tehtävät ja kokoonpanon. Työryhmään kuuluvat: Leena Rantanen (puheenjohtaja), Pasi Strömberg, Ira van der Pals, Ilkka Sipiläinen, Anna Hyrske, Mika Kuisma, Antti Savilaakso, Anna-Kaisa Auvinen, Kimmo Hurrila sekä Iiris Kivimäki. Salkunhoitajan vaihtuminen. Kirkon eläkerahaston salkunhoitaja ja vastuullisen sijoittamisen asiantuntija Magdalena Lönnroth irtisanoutui tehtävästään syyskuussa ja hänen tilalleen palkattiin joulukuussa Kimmo Hurrila. Johtokunnalle teetettiin johtokuntatyöskentelyn arviointi ulkopuolisella konsultilla toimikauden päättyessä keväällä 2012. Arvioinnissa todettiin, että yleisesti johtokunnan työskentelyä ja kokoonpanoa voidaan pitää toimivina. Pasi Strömberg Johtokunnan puheenjohtaja Ira van der Pals Johtokunnan sihteeri

53 Vastuullisen sijoittamisen toimintakertomus 2012 Kirkon eläkerahaston johtokunta 30.1.2013

54 Kirkon eläkerahasto vastuullisena sijoittajana Kirkon eläkerahasto sijoittaa kirkon työntekijöiden eläkevaroja. Sijoitustoiminnan tavoitteena on eläkevastuun kattamiseksi kartuttaa varoja tuottavasti, turvaavasti ja vastuulliset näkökohdat huomioiden. Eläkerahaston koko oli 1046 milj. euroa vuoden 2012 lopussa. Vastuullinen sijoittaminen kannattaa Kirkon eläkerahasto on sitoutunut vastuulliseen sijoittamiseen. Tämä tarkoittaa, että pyrimme kaikessa sijoitustoiminnassa ottamaan huomioon vastuullisuusnäkökohdat kuten ympäristön sekä sosiaaliset ja hyvään hallintotapaan liittyvät asiat. Vastuullinen sijoittaminen on meidän mielestämme eettisesti perusteltua, kestävää ja kannattavaa sijoitustoimintaa. Kestävä yritys, joka huomioi vastuullisuusnäkökohdat toiminnassaan, on arviomme mukaan kannattava sijoituskohde pitkällä aikajänteellä. Tämä johtuu muun muassa tehokkaasta riskienhallinnasta sekä uusien liiketoiminnallisten mahdollisuuksien tuomasta kilpailuedusta. Vastuullinen sijoittaminen käytännössä Kirkkohallituksen julkaisemat Suomen evankelisluterilaisen kirkon vastuullisen sijoittamisen ohjeet (2007) ja Kirkon omistajapolitiikka (2009) ohjaavat eläkerahaston vastuullista sijoitustoimintaa ja toimivat suosituksina myös seurakunnille. Kirkon eläkerahaston vastuullisen sijoittamisen periaatteet tarkoittavat käytännössä sitä, että sijoituskohteina suosimme vastuullisia yrityksiä ja vältämme sijoittamasta yrityksiin, jotka eivät noudata hyvää hallintotapaa, ympäristölainsäädäntöä tai kansainvälisiä ihmisoikeus- ja työelämäsopimuksia. Pyrimme myös vaikuttamaan yrityksiin niin, että ne sitoutuvat vastuullisiin toimintatapoihin. Usein tämä vaikuttamistyö suoritetaan yhdessä muiden sijoittajien kanssa. Teemme jatkuvaa yhteistyötä varainhoitajiemme kanssa vastuullisten sijoituskäytäntöjen kehittämiseksi edelleen. YK:n periaatteet toimintakehyksenä Eläkerahasto allekirjoitti YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet (UN PRI) huhtikuussa 2008. Näin eläkerahasto sitoutuu jatkuvasti kehittämään vastuullisia sijoituskäytäntöjään ja raportoimaan työnsä edistymisestä. YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin on sitoutunut yli 1130 kansainvälistä institutionaalista sijoittajaa, varainhoitajaa ja muuta alan asiantuntijaa. YK:n periaatteet tukevat allekirjoittajia vastuullisen sijoittamisen toteuttamisessa eri omaisuuslajeissa. Lisäksi periaatteet keräävät sijoittajia yhteen uusien sijoitusratkaisujen löytämiseksi sekä yhteisten vaikuttamisaloitteiden tehostamiseksi. YK:n periaatteiden kasvava suosio on merkki siitä, että vastuullisuusperiaatteet koetaan hyödyllisiksi sijoitustoimialalla. Eläkerahasto on osallistunut YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden piirissä toimivan Small Funds ohjausryhmän työskentelyyn vuosien 2011 ja 2012 aikana. Ohjausryhmä suunnittelee sijoitusratkaisuja ja työkaluja pienille sijoittajille, joilla muuten olisi rajalliset resurssit toteuttaa YK:n periaatteita. www.unpri.org Kehitämme varainhoitajayhteistyötä Kirkon eläkerahasto suosii varainhoitajia, jotka noudattavat YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteita. Mielestämme periaatteiden allekirjoittaminen osoittaa sitoutumista vastuullisiin sijoituskäytäntöihin ja niiden kehittämiseen. Vuoden 2012 lopussa yli 80 prosenttia eläkerahaston sijoitusvarallisuudesta oli YK:n periaatteet allekirjoittaneiden tahojen hoidossa. Eläkerahasto on ulkoistanut yksittäisten arvopapereiden analysoinnin ja valinnan varainhoitajille. Tästä syystä pyrimme arvioimaan ja edistämään varainhoitajien vastuullisuusanalysointiin liittyviä tietoja ja taitoja esittämällä omia tavoitteitamme ja odotuksiamme jo sijoitustuotteiden tarjouspyyntövaiheessa. Varainhoitopalveluiden hankintakilpailutuksien avulla kannustamme varainhoitajia kehittämään uusia vastuullisia sijoitusratkaisuja yhteistyössä kanssamme. Tilanteen vaatiessa käymme syvällisempää keskustelua yksittäisten varainhoitajien kanssa ja voimme järjestää aiheesta yhteisiä koulutustilaisuuksia. Kehitämme vastuullisen sijoittamisen parhaita käytäntöjä myös osana FINSIF ry:n toimintaa (FINSIF yhteistyöstä kerrotaan lisää sivulla 4).

55

56 FINSIF kannustaa sijoitustoimialaa yhteistyöhön FINSIF -yhdistyksen tehtävä on edistää vastuullista sijoittamista Suomessa. Yhdistyksen perustajana Kirkon eläkerahaston lisäksi on ollut ryhmä suomalaisia sijoittajia, varainhoitajia ja palveluntarjoajia. Jäsenmäärä on kasvanut voimakkaasti kesän 2010 perustamisen jälkeen ja vuoden 2012 lopussa jäseniä oli 44. Sijoittajien yhteistyö FINSIF ry:ssä on ainutlaatuista. Ensimmäistä kertaa Suomen sijoitushistoriassa instituutiosijoittajat, varainhoitajat ja muut sijoitusalan palveluntarjoajat ovat yhdistäneet voimavaransa vastuullisen sijoittamisen edistämiseksi. Sijoittajat ovat löytäneet yhteisen näkökulman vastuulliseen sijoitustoimintaan. He ovat myös ymmärtäneet, että kaikki tarvitsevat toistensa tukea kehittääkseen alaa edelleen. Syysseminaari -Kuin ilmaa sijoittajille? FINSIF järjesti 4.10.2012 syyseminaarin, jonka aiheena oli Kuin ilmaa sijoittajille?. Seminaariin osallistui yli 100 henkeä. Seminaarissa pääpuhujina olivat ympäristöministeri Ville Niinistö ja professori Sir David King. Lisäksi seminaarissa oli keskustelupaneeli, jossa aiheena oli Muuttuva toimintaympäristö voittajat ja häviäjät. FINSIF jakoi syysseminaarissa vuosittain jaettavat vastuullisen sijoittamisen tutkimusta palkitsevat stipendit. Stipendien jakamisella FINSIF haluaa tukea alan tutkimusta ja edistää vastuullisen sijoittamisen tietoisuuden leviämistä Suomessa. FINSIF ry:n jäsenille järjestettiin vuoden aikana seminaareja muun muassa YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden uudesta raportointimallista sekä Metson ja Talvivaaran vastuullisuustyöskentelystä. Lisätietoja: www.finsif.fi Eläkerahasto on ollut mukana vaikuttamassa FINSIF ry:n toimintaan hallitusjäsenenä sekä aktiivisena työryhmäjäsenenä ja jatkaa näissä rooleissa myös vuonna 2013. FINSIF osallistuu aktiivisesti myös pohjoismaalaiseen sijoittajayhteistyöhön ja järjesti Pohjoismaisten SIFyhdistysten seminaarin Helsingissä toukokuussa 2012.

57 Kirkon eläkerahasto on aktiivinen omistaja Maakohtainen lainsäädäntö ja kansainväliset YK:n ja OECD:n normit asettavat yritysvastuulle vähimmäisvaatimukset. Vastuullista sijoittajaa kiinnostaa myös se, millä tavalla ja millä asenteella yritys vastaa näihin vaatimuksiin. Eläkerahaston vaikuttamistoiminnalla on siten kaksi tehtävää; auttaa yrityksiä kehittämään toimintansa niin, että ne yltävät vähimmäisvaatimuksiin. Lisäksi haluamme kannustaa edelläkävijäyrityksiä jatkamaan vastuullisten käytäntöjen kehittämistä - samalla kirittäen alan muita kilpailijoita. Vaikuttamisella tarkoitetaan yritysten kanssa käytävää vuoropuhelua, jossa yrityksen johtamistapaa ja muita käytäntöjä pyritään muuttamaan aiempaa vastuullisemmaksi. Eläkerahaston tarkastelun kohteena ovat erityisesti yrityksen sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun ulottuvuudet sekä hyvään hallintotapaan ja yritysetiikkaan liittyvät kysymykset. Vaikuttamisen keinoja on useita Eläkerahaston vaikuttamistapa voi olla suora tai epäsuora. Suorassa vaikuttamisessa keskustelemme itse yritysten kanssa ja epäsuorassa vaikuttamisessa varainhoitajamme tai konsulttimme käy keskustelua meidän puolesta. Suora vaikuttaminen käsittää yleensä kotimaisia yrityksiä, koska läheisyyden takia keskusteluyhteyden luominen on helppoa. Kansainvälisellä tasolla käytämme ulkopuolista apua. A. Suora keskustelu Suorassa yrityskeskustelussa kirkon eläkerahaston edustaja voi käyttää äänestysoikeutta kotimaisten yritysten yhtiökokouksissa tai käydä keskustelua yritystapaamisissa. Myös erilaisten tilaisuuksien ja seminaarien järjestäminen on osa suoraa vaikuttamistoimintaa. Yhtiökokousosallistuminen Yhtiökokouksessa omistajat päättävät yhdessä yrityksen tulevaisuudesta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että omistaja on läsnä kokouksessa ja äänestää esityslistan sekä muiden omistajien ehdotuksia omistamiensa osakkeiden tuomalla äänivallalla. Omistaja voi myös tuoda omia ehdotuksia yhtiökokoukselle. Keväällä 2012 Kirkon eläkerahasto osallistui 20 kotimaisen pörssiyhtiön yhtiökokoukseen. Osallistumiskriteerimme oli, että yhtiö on suomalaisen osakesalkkumme kymmenen suurimman omistuksen joukossa: Sampo, Fortum, Nokia, Metso, UPM, TelisaSonera, Outotec, Kone, Nordea ja Stora Enso. Muihin yhtiökokouksiin osallistuimme valtakirjalla. Osallistuminen tapahtui yhdessä Nordean kanssa, joka vastaa eläkerahaston suomalaisen osakemandaatin hoitamisesta. Yhtiökokoukset etenivät esityslistan mukaisesti, eikä merkittäviä erimielisyyksiä tai yllätyksiä ilmennyt. Kevään 2012 yhtiökokouksissa oli kuitenkin huomattavissa muutama keskeinen teema: Hallituksen palkkiot Yhtiöiden käytäntö maksaa hallituksen palkkiot yhtiön osakkeina on yleistymässä. Hallitusten palkkioiden koko on myös kasvamassa, mitä pitää tarkastella ottamalla huomioon yhtiökohtaiset tekijät. Hallituksen esitykset Euroopassa mediakynnyksen ylittänyt Shareholder Spring ilmiö, jonka mukaan osakkeenomistajat aktivoituivat vuoden 2012 keväällä äänestämään hallituksen ehdotuksia vastaan, ei saapunut Suomeen. Tämä kertonee enemmän suomalaisesta yrityskulttuurista, jossa suuret omistajat (eläkeyhtiöt, Solidium) keskustelevat yhtiökokousasioista ennen varsinaista kokousta ja kannattavat hallituksen ehdotuksia kokouksissa jättäen vähän tilaa pienomistajille vaikuttaa kokouksissa äänestämällä. Yritystapaamiset Yritystapaamisten ensisijainen tarkoitus on lisätietojen hakeminen yrityksen vastuullisuustyöskentelystä. Omistajan näkökulmasta haluamme osoittaa yrityksille, että vastuullinen toiminta on meille tärkeää. Tapaamisissa pyrimme myös hahmottamaan yrityksen tavoitteita ja halua kehittää toimintansa. Eläkerahasto tapaa myös yrityksiä osana FINSIF - yhdistyksen toimintaa (lisätietoja s. 5). B. Epäsuora keskustelu Eläkerahaston epäsuoraan yrityskeskusteluun kuuluvat kansainvälisten vaikuttamistapausten valitseminen ja sijoittaja-aloitteisiin osallistuminen.

58 Ulkopuolisten vaikuttamispalveluiden käyttäminen on rajallisilla resursseilla toimivalle omistajalle kuten eläkerahastolle kustannustehokas tapa käydä keskustelua kansainvälisten yritysten kanssa sekä keino saada riittävän suuri huomio asian esille tuomiseen. Sijoitussalkun vastuullinen seulonta Seulonta antaa eläkerahastolle tilaisuuden tarkastella koko sijoitussalkun sisältöä kerralla ja sitä kautta saada kokonaiskuva salkun vastuullisuudesta. Olemme tehneet yhteistyötä yritysvastuuanalyyseihin erikoistuneen tutkimus- ja konsultointiyhtiö Ethix SRI Advisorsin kanssa vuodesta 2007 lähtien. Ethixin analyysipalvelun avulla eläkerahasto pystyy tunnistamaan sijoitussalkun kansainväliset sopimusrikkomustapaukset sekä kartoittamaan erityistä tarkkailua vaativat toimialat (tupakka, aseet, pornografia, alkoholi ja uhkapeli). Mikäli sijoitussalkkuumme kuuluvat yritykset ovat rikkoneet kansainvälisiä ympäristö-, työoikeus- ja ihmisoikeusnormeja tai toimineet vastoin hyviä hallintotapakäytäntöjä, Ethix suosittelee meille vaikuttamiskeskustelun käynnistämistä. Vuoropuhelu yritysten kanssa tapahtuu kirjeiden, puhelinkonferenssien tai tapaamisten välityksellä. Vaikuttamiskeskustelun suunnitteluvaiheessa Ethix laatii listan toimenpiteistä, joita yrityksen tulisi suorittaa toimintansa puutteiden korjaamiseksi ja uusien ongelmien välttämiseksi. Toteutuneita toimenpiteitä käytetään vaikuttamiskeskustelussa edistymisen merkkinä. Yritys poistuu Ethixin seurantalistalta ja vaikuttamiskeskustelu päättyy, kun kaikki toimenpiteet ovat suoritettu. Vaikuttamiskeskusteluita ja seulontatuloksia seurataan säännöllisesti eläkerahaston johtokunnan kokouksissa. Esimerkkejä eläkerahaston vaikuttamiskeskusteluista vuodelta 2012: Ympäristönormit - kestävän kehityksen edistämiseksi Ympäristöön liittyvät normirikkomukset koskevat yleensä yrityksen tapaa kohdata jo sattuneita vahinkoja. Yrityksen tulee itse viipymättä korjata ja korvata aiheuttamansa vahinko. Riippumattomien tarkastajien tulee seurata työskentelyn edistymistä. Yritykseltä edellytetään selkeiden ohjeistusten laatimista ja näiden julkistamista, jotta ne voivat ehkäistä ympäristövahinkoja tulevaisuudessa. Korkean ympäristöriskin toimialat kuten öljy- ja kaivosalan yhtiöitä tutkitaan erityisen tarkasti, ja niiltä odotetaan muita toimialoja laajempaa ympäristötyöskentelyä. Meneillään olevat keskustelut: mm. Goldcorp Inc, Royal Dutch Shell ja OAO Lukoil Ihmisoikeus jokaisen ihmisen perusedellytys Ihmisoikeusrikkomukset koskevat usein tilanteita, jossa yritys on toiminnallaan heikentänyt ihmisten edellytyksiä jatkaa normaalia ja turvallista elämää nykyisessä elinympäristössään. Kehitysmaissa yritysten tulisi maahankintojen yhteydessä huomioida paikallisväestön olosuhteet ja oikeudet. YK:n päätöksen mukaan miehitetyillä alueilla on kiellettyä rakentaa tai muulla tavalla hyödyntää maaperää. Israelin miehittämillä palestiinalaisalueilla rikotaan jatkuvasti YK:n päätöstä. Kaikki yritykset, jotka toimintansa kautta tukevat rakentamista miehitetyillä alueilla, tai muulla tavalla tukevat ja rahoittavat rakennusprojekteja, joutuvat Ethixin seurantaan. Meneillään olevat keskustelut: mm. Cnooc, Hewlett- Packard ja Stora Enso Työoikeus työturvallisuuden ja tasa-arvon varmistamiseksi Valtaosa työoikeusrikkomuksista käsittää työntekijöiden oikeutta järjestäytyä ammattiyhdistysten piirissä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa yritykset voivat laillisesti harjoittaa ammattiyhdistysvastaista kampanjointia työpaikoilla. Meneillään olevat keskustelut: mm. Tesco, PKC ja Deutsche Telekom Korruptio taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen hidastaja Hyvän yritysetiikan puuttuminen saattaa olla maakohtainen ilmiö. Etelä-Koreassa on paljon perheyrityksiä ja korruptio johtotasolla on yleistä. Yrityksiltä puuttuu toistaiseksi selkeitä toimintaohjeita ja läpinäkyvyyttä. Meneillään olevat keskustelut: Hyundai Motor, Sun Hung Kai Properties ja Teliasonera. Kaikki vaikuttamistapaukset ovat erilaisia, ja positiivisten tulosten saavuttaminen voi kestää vuosia. Vaikuttamisen tavoite on saada yritys luomaan kestävät toimintamallit ja hyvä hallintotapa tulevaisuutta varten, ja sitä kautta luoda omistajilleen lisäarvoa. Jos vaikuttamiskeskusteluilla ei pystytä muuttamaan yrityksen toimintaa, eläkerahasto voi harkita sijoituksesta luopumista. Sijoitusrahastoissa olemme

59 yksi osuudenomistaja monen muun joukossa, mutta pyrimme ennakoivasti ja tapauskohtaisesti vaikuttamaan salkunhoitajan arvopaperivalintoihin. Sijoittaja-aloitteet Tukemalla kansainvälisiä sijoittaja-aloitteita eläkerahasto on mukana edistämässä yritysvastuun parhaita käytäntöjä. Carbon Disclosure Project Eläkerahasto on ollut mukana tukemassa Carbon Disclosure Project aloitetta (CDP) vuodesta 2007. CDP on sijoittajien vuonna 2000 perustama riippumaton, voittoa tuottamaton yhteisö, joka ylläpitää ensimmäistä maailmanlaajuista ilmastonmuutosta mittaavaa raportointijärjestelmää. CDP lähettää vuosittain laajan kyselylomakkeen maailman suurimmille yrityksille. Aloitteen tarkoituksena on kerätä ja levittää tietoa sijoitusmarkkinoilla kasvihuonepäästöistä ja niiden vähentämisestä. Lisätietoja: www.cdproject.net Water Disclosure Project Eläkerahasto liittyi Water Disclosure aloitteeseen keväällä 2010. Water Disclosure aloitteen taustalla ovat puhtaan veden saatavuuteen liittyvät haasteet. Aloite kerää vedenkäyttöön liittyvää tietoa maailman suurimmilta yrityksiltä. Tarkoituksena on informoida sijoitusmarkkinoita veteen liittyvistä sijoitusriskeistä ja liiketoiminnallisista mahdollisuuksista. Lisätietoja: www.cdproject.net/water tutkia erilaisia vaikuttamistapoja ja niiden tuloksellisuutta yhteistyössä University of St. Andrewsin ja University of Edinburghin kanssa. Kaikki sijoittajat osallistuvat yhteisen kannustuskirjeen lähettämiseen, lisäksi sijoittajat voivat halutessaan olla suoraan yhteydessä yrityksiin. Kirjeet lähetettiin yrityksille syyskuun 2012 lopussa ja seuranta tapahtuu keväällä 2013. Lisätietoja: www.unpri.org Carbon Disclosure Leadership Index (CDLI) Vuonna 2012 Eläkerahasto oli mukana Carbon Disclosure Leadership-aloitteessa. Aloitteen tavoitteena on kannustaa CDP kyselyn heikoimpia yrityksiä kehittämään raportointiaan. Aloitteen hallinnoijina toimivat omaisuudenhoitajat Robeco ja SEB. Vuonna 2012 kohteena oli 70 yritystä, joille lähetettiin aloitetta koskeva kirje keväällä 2012. Toukokuussa Robeco ja SEB jatkoivat seurantaa tapaamisten ja puhelinpalaverien kautta. Kyselyn tulosten perusteella pystytään arvioimaan kohdeyritysten kehitystä ja siten aloitteen tuloksia. Tukemalla CDLI -aloitetta Kirkon eläkerahasto tehostaa rooliansa Carbon Disclosure Projectin allekirjoittajana. Lisätietoja: www.cdproject.net UN PRI Clearinghouse YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden allekirjoittajien käytössä on verkkopohjainen PRI Clearinghouse-palvelu, jonka avulla allekirjoittajat voivat kutsua muita sijoittajia mukaan vaikuttamisaloitteisiin. Vuonna 2012 eläkerahasto oli mukana aloitteessa, jossa sijoittajat pyrkivät vaikuttamaan YK:n Global Compact yritysohjeistuksen allekirjoittaneisiin yrityksiin. Aloitteessa haastetaan erityisesti alisuoriutujia kehittämään toimintaansa ja raportointiaan. Edelläkävijäyrityksiä kannustetaan myös toimintansa jatkuvaan parantamiseen. Lisätietoja: www.unglobalcompact.org PRI Rio Initiative Eläkerahasto liittyi vuonna 2012 PRI Rio Initiativealoitteeseen. Aloitteen tavoitteena on kannustaa 2200 yritystä osallistumaan YK:n Global Compact aloitteeseen. Kohdelistalla oli myös viisi suomalaista yritystä: Kone, Neste Oil, Nokian Renkaat, Sampo ja Sanoma. Rio aloitteen tarkoitus on samanaikaisesti