Kaupungintalo TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS Kohteen eteläosaan sijoittui rakennuksen valmistumisen jälkeen kunnan terveystalo. Kohde muodostuu kahdesta eri rakennuksesta. Julkisivumateriaaleina on käytetty tiiliverhousta ja rappausta. KIINTEISTÖTUNNUS RAKENNUSTUNNNUS KOHTEEN ID 18 KOHTEEN OSOITE VALMISTUMISVUOSI 1956 SUUNNITTELIJA Märta Blomstedt ja Matti Lampén (Arkkitehtitoimisto Blomstedt & Lampén) RAKENTAJA RAKENNUTTAJA Kuusjärven kunta
Kaupungintalo KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS X luokiteltu, missä ja milloin: Joensuun seudun yleiskaava 2020 (seudullinen arvo) ja maakuntakaava 2013 (maakunnallinen arvo) ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo X maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA Historiallinen arvo: kohde kertoo Kuusjärven ja Outokummun kunnallisesta elämästä sekä kunnan vaurastumista 1950-luvulla, jolloin suuren kivisen kunnantalon rakentaminen oli mahdollista. Kohteen historiaan liittyy runsain määrän erilaisia kunnallisia toimintoja. Arkkitehtoninen arvo: kohde on arkkitehtonisesti eräs merkittävimmistä pohjoiskarjalaisista kunnantaloista. Kohde on säilyttänyt alkuperäisiä ulkoisia ja sisustuksellisia elementtejä erittäin hyvin. Kaupunkikuvallinen arvo: kohde sijaitsee Outokummun taajaman vilkkaimman risteyksen kulmassa ja sen näkyvyys kaupunkikuvassa on erittäin hyvä. Symbolinen arvo: kohde symboloi Outokummun kaupunkia. suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Mahdolliset muut huomiot: TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (alkuperäinen kannanotto eri tiedostona)
Kaupungintalo KARTTA VALOKUVAT
Outokummun ortodoksinen kirkko TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS KIINTEISTÖTUNNUS RAKENNUSTUNNNUS Kohde on satulakattoinen rakennus, jossa länsipäädyssä on kirkon torni. Satulakattoiset osat jakaantuvat kolmeen osaan, joista keskiosa on massaltaan suurin. Kohteessa on karjalaisaiheista koristelua räystäslaudoissa ja ikkunoiden vuorilaudoissa. Kohde on valmistunut ortodoksien tsasounaksi vuonna 1953 ja vuonna 1986 se vihittiin kirkoksi. Tsasounan rakentamiseen liittyi se, että Kuusjärven kuntaan sijoitettiin sodan jälkeen huomattava määrä impilahtelaisia, joista suurin osa oli ortodokseja. Kirkon nimi on virallisesti Outokummun Pyhän Hengen kirkko. Kirkko kuuluu Taipaleen ortodoksisen seurakunnan hallinnon alaisuuteen. KOHTEEN ID 43 KOHTEEN OSOITE VALMISTUMISVUOSI 1953 SUUNNITTELIJA rakennusmestari Uuno Korhonen RAKENTAJA RAKENNUTTAJA Taipaleen ortodoksinen seurakunta
Outokummun ortodoksinen kirkko KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS X luokiteltu, missä ja milloin: Joensuun seudun yleiskaava 2020 (seudullinen arvo) ja Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2013 (maakunnallinen arvo) ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo X maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: kohde kertoo outokumpulaisen hengellisen elämän historiasta ja ennen kaikkea ortodoksien. Rakennus on myös osa Taipaleeen ortodoksisen seurakunnan noin 450 vuotta vanhaa historiaa. Rakennus kertoo omalta osaltaan myös siirtokarjalaisten asuttamisesta Kuusjärven kuntaan ja heidän elämästään. Arkkitehtoninen arvo: kohteen suurin arkkitehtoninen arvo on rakennuksen karjalaishenkisissä koristeaiheissa. Kohde on säilynyt alkuperäisessä asussaan. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Mahdolliset muut huomiot: TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (alkuperäinen kannanotto eri tiedostona)
KARTTA Outokummun ortodoksinen kirkko VALOKUVAT
Luhtiaitta TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS Aitta on sijainnut alun perin Hovilan tilan pihapiirissä. Tilan paikka on nykyisten Hovilankadun kerrostalojen paikalla. Aittarakennus on kaksikerroksinen, harjakattoinen ja hirsirakenteinen. Se sijaitsee Jokipohjan alueella, jonne perustettiin aikoinaan kotiseutumuseo. Aitta oli osa museorakennuksia. 1990-luvun alussa museo lakkautettiin. KIINTEISTÖTUNNUS RAKENNUSTUNNNUS KOHTEEN ID 111 KOHTEEN OSOITE VALMISTUMISVUOSI SUUNNITTELIJA RAKENTAJA RAKENNUTTAJA
Luhtiaitta KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS X luokiteltu, missä ja milloin: Joensuun seudun yleiskaava 2020 Arvoluokitus: paikallinen arvo ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo X paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: kohde kertoo Outokummun maaseutukulttuurista. Aittarakennus on harvoja jäljelle jääneitä rakennuskohteita taajama-alueella, jotka ovat liittyneet alueen agraariseen toimintaan. Arkkitehtoninen ja kaupunkikuvallinen arvo: kohde sijaitsee keskellä Jokipohjan kaupunginosaa, jonne se tuo rakennettuun ympäristöön ajallista kerrostuneisuutta. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Mahdolliset muut huomiot: TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (alkuperäinen kannanotto eri tiedostona)
Luhtiaitta KARTTA VALOKUVAT
Entinen Kuusjärven kunnan kansanhuollon rakennus TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS KIINTEISTÖTUNNUS RAKENNUSTUNNNUS Kaksikerroksinen satulakattoinen puurakennus. Rakennus valmistui Kuusjärven kunnan kansanhuollon toimisto- ja asuinrakennukseksi. Kansanhuolto oli valtion toisen maailmansodan ja sen jälkeen 1940-luvulla järjestämää toimintaa, jolla pyrittiin turvaamaan kansan toimeentulo poikkeusoloissa sääntelemällä talouselämää ja työvoiman käyttöä. Vuonna 1956 osa Kuusjärven kansanhuolloin rakennuksesta muutettiin asuinhuoneistoiksi, jolloin kohteeseen tuli 4 kpl. kahden huoneen ja keittiön asuntoja ja 2 kpl. yksiöitä. Tämän lisäksi rakennukseen sijoitettiin Kunnallisen sähkölaitoksen toimisto- ja myymälätilat. Vuonna 1970 kohteessa muutettiin lisää toimistotiloja asunnoiksi. KOHTEEN ID 112 KOHTEEN OSOITE VALMISTUMISVUOSI SUUNNITTELIJA 1940-luvun loppu rakennusmestari Kauko Vartiainen RAKENTAJA RAKENNUTTAJA
Entinen Kuusjärven kunnan kansanhuollon rakennus KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS X luokiteltu, missä ja milloin: Joensuun seudun yleiskaava 2020 Arvoluokitus: paikallinen arvo ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo X paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: kohde kertoo Kuusjärven kunnan ja Outokummun kauppalan ja sittemmin kaupungin kunnallisesta elämästä. Kohde on harvoja Outokummun puukerrostaloja. Kohde kertoo myös suomalaisen kansanhuollon historiasta. Kohde kertoo paikallisesta rakennussuunnittelun historiasta. Rakennuksen suunnittelija rakennusmestari Kauko Vartiainen toimi Outokummun kaivoksen rakennusosaston johtajana. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Mahdolliset muut huomiot: TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (alkuperäinen kannanotto eri tiedostona)
Entinen Kuusjärven kunnan kansanhuollon rakennus KARTTA VALOKUVAT
Entinen Kuusjärven kunnan asuintalo TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS Satulakattoinen puurakennus. Kohteen omistaa Kiinteistö Oy Outokummun Vuokratalot. KIINTEISTÖTUNNUS RAKENNUSTUNNNUS KOHTEEN ID 113 KOHTEEN OSOITE VALMISTUMISVUOSI 1940-luvun jälkipuolisko (rakennuspiirustukset laadittu 7.5.1946) SUUNNITTELIJA RAKENTAJA RAKENNUTTAJA Kuusjärven kunta
Entinen Kuusjärven kunnan asuintalo KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS luokiteltu, missä ja milloin: Arvoluokitus: X ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo X paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: kohde kertoo Kuusjärven kunnallisten toimintojen siirtymisestä Outokummun taajamaan 1940- luvun aikana. Kohde kertoo myös aikakautensa kunnallisesta rakentamisesta. Arkkitehtoninen ja kaupunkikuvallinen arvo: kohde sopeutuu hyvin tyylillisesti samankaltaisen vireisen naapuritalon (Hovilan päiväkoti) kanssa sekä ylipäätään Hovilan pientalomaiseen ympäristöön. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Mahdolliset muut huomiot: TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (alkuperäinen kannanotto eri tiedostona)
Entinen Kuusjärven kunnan asuintalo KARTTA VALOKUVAT
Hovilan päiväkoti TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS Satulakattoinen puinen rakennus. Rakennus valmistui Kuusjärven kunnan kulkutautisairaalaksi. Kunta päätti tilata kulkutautisairaalarakennuksen A. Ahlström Oy:n Varkauden talotehtaalta (malli 3.43.). Vuonna 1965 kulkutautisairaala muutettiin päiväkodiksi. KIINTEISTÖTUNNUS RAKENNUSTUNNNUS KOHTEEN ID 114 KOHTEEN OSOITE VALMISTUMISVUOSI 1940-luku SUUNNITTELIJA RAKENTAJA RAKENNUTTAJA Kuusjärven kunta
Hovilan päiväkoti KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS luokiteltu, missä ja milloin: Arvoluokitus: X ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo X paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: kohde kertoo Kuusjärven kunnallisten toimintojen siirtymisestä Outokummun taajamaan 1940- luvun aikana. Kohde kertoo myös aikakautensa kunnallisesta rakentamisesta. Arkkitehtoninen ja kaupunkikuvallinen arvo: kohde sopeutuu hyvin tyylillisesti samankaltaisen vireisen naapuritalon (entinen kunnan työntekijöiden asuintalo) kanssa sekä ylipäätään Hovilan pientalomaiseen ympäristöön. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Mahdolliset muut huomiot: TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (alkuperäinen kannanotto eri tiedostona)
Hovilan päiväkoti KARTTA VALOKUVAT
Hovilankadun entinen kunnanvirkailijantalo TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS Harjakattoinen kaksikerroksinen rapattu asuinkerrostalo. KIINTEISTÖTUNNUS RAKENNUSTUNNNUS KOHTEEN ID 126 KOHTEEN OSOITE VALMISTUMISVUOSI 1954 SUUNNITTELIJA Arkkitehtitoimisto Blomstedt & Lampén (arkkitehdit Märtä Blomstedt ja Matti Lampén) RAKENTAJA RAKENNUTTAJA Kuusjärven kunta
Hovilankadun entinen kunnanvirkailijantalo KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS X luokiteltu, missä ja milloin: Joensuun seudun yleiskaava 2020 Arvoluokitus: paikallinen arvo ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo X paikallinen arvo Historiallinen arvo: kohde kertoo Kuusjärven kunnan (v. 1968 lähtien Outokumpu) kehityksestä ja kunnan vaurastumisesta ja sen ensimmäisten kivisten asuinkerrostalojen rakentamisesta. Arkkitehtoninen arvo: kohde on kunnan ensimmäisiä asuinkerrostaloja ja siten paikallisesti harvinainen. Kaupunkikuvallinen arvo: rakennus sopeutuu hyvin Hovilan kerrostaloalueeseen kuin myös samoihin aikoihin valmistuneen kaupungintalon naapuriksi. Rakennuksen on suunnitellut sama arkkitehtitoimisto kuin kaupungintalon. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: kohde rinnastuu muihin 1950-luvun kunnan rakennuttamiin asuinkerrostaloihin, joita valmistui taajama-alueelle yhteensä neljä kappaletta. Mahdolliset muut huomiot: Kohdetta ei ole inventoitu aikaisemmin. TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (alkuperäinen kannanotto eri tiedostona)
Hovilankadun entinen kunnanvirkailijantalo KARTTA VALOKUVAT Värikuva Pekka Piiparinen (2013) ja mustavalkokuva Outokummun kaupungin keskusarkisto
Syrjäkatu 10:n pihapiiri TUNNISTEKUVA KOHTEEN KUVAUS Harjakattoinen hirsirunkoinen puutalo, jonka pihapiirissä on satulakattoinen piharakennus. Katso lisätietoja liitteestä. Kohde on Otto-Iivari Meurman Outokummun kaivokselle suunnittelema tyyppitalomalli IIA. KIINTEISTÖTUNNUS RAKENNUSTUNNNUS KOHTEEN ID 142 KOHTEEN OSOITE VALMISTUMISVUOSI SUUNNITTELIJA 1930-luku (todennäköisesti 1930-luvun alkupuolisko) arkkitehti Otto-Iivari Meurman RAKENTAJA RAKENNUTTAJA Outokumpu Oy
Syrjäkatu 10:n pihapiiri KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS luokiteltu, missä ja milloin: Arvoluokitus: seudullinen arvo X ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo X paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA Historiallinen arvo: Rakennus kertoo omalta osaltaan Suomen merkittävimmän kaivosyhdyskunnan asutus- ja rakennushistoriasta. Kohde kuuluu Outokumpu-yhtiön 1930-luvulla rakentamiin asuintaloihin. Arkkitehtoninen ja rakennustaiteellinen arvo: rakennus liittyy Otto-Iivari Meurmanin 1920-luvun lopun Outokummun taajaman suunnitelmiin. Hän laati taajamaan asemakaavan ja suunnitteli ainakin yhden tyyppitalomallin (IIA). Näin rakennus kertoo osaltaan Outokummun nimekkäiden suunnittelijoiden historiasta. Piharakennus lienee valmistunut samaan aikaan päärakennuksen kanssa, joten ne muodostavat yhtenäisen 1930- luvun pihapiirin. suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: kohteeseen kuuluu myös piharakennus, jota esitetään suojeltavaksi päärakennuksen kanssa. Mahdolliset muut huomiot: TIIVISTELMÄ KOHTEEN OMISTAJAN NÄKEMYKSESTÄ SUOJELUN EDELLYTYKSIIN (alkuperäinen kannanotto eri tiedostona)
Syrjäkatu 10:n pihapiiri KARTTA VALOKUVAT
LIITE: Otto-Iivari Meurmanin piirtämä tyyppitalomalli IIA:n piirustukset
Ylimpänä Syrjäkatu 10:n päärakennusta kadulle päin ja alempana olevissa kuvissa kohteen piharakennus. Kuvat Pekka Piiparinen (2013)
LIITE: lisätietoja rakennuksista Päärakennuksen historiaa: Kohde liittyy Otto-Iivari Meurmanin laatimiin Outokummun taajaman asemakaavoihin vuosina 1928 ja 1929. Samalla hän suunnitteli Outokummun kaivokselle tässä esitellyt rakennustyypin. Kohteen omistajien mukaan Meurmanin suunnitelmat ovat toteutettu lukuun ottamatta frontonia lunetti-ikkunoineen. On todennäköistä, että myös pyöreät ikkunat ovat jääneet toteuttamatta. Nykyiset omistajat ovat ostaneet kohteen Erkki Miettiseltä, joka asui rakennuksessa äitinsä Irjan kanssa. Erkki Miettinen oli kaivoksen entisen isännöitsijän poika. Miettiset ostivat talon Outokumpu Oy:ltä ja asuivat siinä 13 vuotta. Nykyiset omistajat ostivat kohteen Miettisiltä vuonna 1977. Miettisen tietojen mukaan rakennuksen hirsirakenteisiin olisi käytetty entisen kuparitehtaan hirsiä. Kuparitehdas (1913 1929) purettiin 1930-luvun alussa. Nykyiset omistajat ovat laajentaneet rakennusta kuistilla, jossa on myös sauna. Kuisti on rakennettu joko vuonna 1984 tai 1985. Rakennuksen ulkovuoraus on toteutettu noin 20 vuotta sitten. Piharakennus: Omistajat kertovat, että piharakennus olisi valmistunut samaan aikaan kuin päärakennus. Rakennuksen päärakennuksen puoleisessa päädyssä on ollut aikoinaan hevospilttuu, jonka Miettiset olivat muuttaneet saunaksi. Pihalta katsottuna oikeassa laidassa on ollut toilettitilat ja sen vieressä navettaosa.
KOHTEEN KUVAUS LYHYESTI Liikekeskusta Outokummun liikekeskusta on pääasiassa Kummunkadun varrella väillä Polvijärventie Kiisukuja. Myös muutamat Kummunkadun poikittaiset kadut ovat osa liikekeskustaa, kuten Asemakatu, Sepänkatu ja Kauppakatu. KOHTEEN RAJAUS (SANALLISESTI) Kaakossa alue rajautuu Polvijärventiehen ja Kuusjärventiehen, lounaassa lähelle entistä rautatielinjaa, koillisessa lähelle Kiisukatua ja pohjoisessa evankelisluterilaiseen kirkkoon. KARTTA
KOHTEEN HISTORIAA LYHYESTI LUETTELO MILJÖÖSSÄ OLEVISTA ARVOKKAISTA KOHTEISTA LUETTELO MILJÖÖSSÄ OLEVISTA MUISTA KOHTEISTA Liikekeskusta Outokummun liikekeskustan syntymisen ja kehityksen voidaan katsoa alkaneen Vanhan kaivoksen valmistumisen jälkeen 1930-luvulla. Tuolloin kunnan liike-elämä alkoi siirtyä Kuusjärven kirkonkylältä Outokumpuun. 1950-luvulla liikekeskusta näytti jo pikkukaupunkimaiselta. Vuonoksen kaivoksen perustamisen yhteydessä Outokumpu koki rakennusbuumin ja myös liikekeskustaa rakennettiin voimakkaasti. Tämän jälkeen rakentaminen on ollut hiljaisempaa. - Entinen Osuuskassan rakennus (1953) - Entinen Postitalo (1950) - Kummunkatu 22 (1950) - Entinen huoltoasema (1955) - Seurojentalo (1955) - Entinen valtion virastotalo (1950) - Evankelisluterilainen kirkko (1955) - Kulttuurikeskus Marita (1957) - Kummunkatu 16 / Entinen Metsälän kauppa (1949) - Entinen Oman Avun liiketalo (1950) - Asemakatu 3 (1954) - Asemakatu 5 (1951) - Asemakatu 7 (1949) - Asunto Oy Kummunkatu 4 (1956) - Kummunkatu 10 (1960) - Malmikumpu (1968) - Entinen Säästöpankin rakennus (1960-luvun loppu) - Käärmetalo (1955) - Kaupungintalo (1956) - Entinen yhteiskoulu (vanhin osa 1950, laajennus 1954. Homeessa oleva osa v. 1963, tämä ei mukana kohteessa)
KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS Liikekeskusta X luokiteltu (Kummunkadun liikerakennukset): Joensuun seudun yleiskaava 2020 (seudullinen arvo) sekä maakuntakaava 2013 (maakunnallinen arvo) ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo X maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA Historiallinen arvo: Outokummun keskustan historia liittyy saumattomasti Outokummun kaivosteollisuuden historiaan. Paikkakunnan liikekeskustan historia kertoo omalta osaltaan Suomen merkittävimmän kaivosyhdyskunnan elämästä ja sen rakentumisesta. Arkkitehtoninen arvo: arkkitehtuuriltaan liikekeskustan laadukkaimmat kohteet ovat pääasiassa 1950-luvulta, jolloin keskusta rakentui voimakkaasti. Osa näistä kohteista omaa huomattavaa ja maakunnallisesti merkittävää arkkitehtonista laatua, kuten kaupungintalo, luterilainen kirkko, seurojentalo, entinen huoltoasema ja Käärmetalo. Vuonoksen malmion löytymisen jälkeisessä rakentamisen aallosta parasta arkkitehtuuria edustaa Hotelli Malmikumpu. Kaupunkikuvallinen arvo: liikekeskustan kaupunkikuva on tiivis ja kaupunkimainen. Miellyttävää vaihtelevuutta kaupunkikuvaan tuovat Kummunkadun hienoinen mutkaisuus. suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Karttaan punaisella merkityt ja edellä luetellut kohteet on säilytettävä. Entisen yhteiskoulun osalta rakennuksen kunto vaikuttaa suojelupäätökseen. Homeessa oleva vuonna 1963 valmistunut koulun osa ei ole osa suojeluesitystä. ID: 154
VALOKUVAT Liikekeskusta Keskustaa v. 1992. Kuva Kaivosmuseo Keskustaa v. 2007. Kuva Pekka Piiparinen / Kaivosmuseo
LIITE Vuonna 1941 Outokummun liikekeskusta oli vielä vaatimaton ja sen rakennuskanta käsitti vain noin 15 rakennusta. Alueen suurimpana kohteena oli vuonna 1940 valmistunut kansakoulurakennus. Kartta Outokummun kaivosmuseo
LIITE: Outokummun keskustaa 1940-luvun loppupuolella Kuva Outokummun kaivosmuseo
KOHTEEN KUVAUS LYHYESTI Pekkalankatu Kohde muodostuu 1950-luvuilla rakennetuista omakotitaloista. Alueen rungon muodostaa Pekkalankatu. KOHTEEN RAJAUS (SANALLISESTI) Etelässä kohde rajautuu Mustolan asuinalueeseen, lännessä Juholantiehen, Pohjoisessa Pekkalanmäkeen ja idässä peltoaukealle. KARTTA
KOHTEEN HISTORIAA LYHYESTI Pekkalankatu Kohteen yksityisten rakentamat omakotitalot valmistuivat 1950-luvun aikana, viimeiset kohteet vuonna 1955. Valmistuessaan alueella oli yhteensä 26 omakotitaloa. Alueen maat omisti Outokumpu Oy ja se luovutti tontteja työntekijöilleen asuinrakentamista varten. LUETTELO MILJÖÖSSÄ OLEVISTA ARVOKKAISTA KOHTEISTA Kaikki tässä kohdekortissa punaisella värjätyt rakennuskohteet. LUETTELO MILJÖÖSSÄ OLEVISTA MUISTA KOHTEISTA
KOHTEEN VANHA ARVOLUOKITUS Pekkalankatu luokiteltu, missä ja milloin: valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo seudullinen arvo paikallinen arvo X ei luokiteltu UUSI ARVOLUOKITUS valtakunnallinen arvo maakunnallinen arvo X seudullinen arvo paikallinen arvo KOHTEEN ARVON PERUSTEET Historiallinen arvo: kohde kertoo omalta osaltaan Suomen merkittävimmän kaivosyhdyskunnan elämästä ja sen rakentumisesta. Arkkitehtoninen ja kaupunkikuvallinen arvo: kohde muodostaa kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen kohteen, jonka kaupunkirakenteellinen ydin on vaihtelevassa maastossa kaarevasti kulkeva Pekkalankatu. Sitä reunustaa outokumpulaisittain ja myös seudullisesti poikkeuksellisen ehjä 1950-luvun rakennusten kokonaisuus. NYKYINEN SUOJELUTILANNE SELVITYKSEN LAATIJAN ESITYS SUOJELUTARPEESTA suojeltu, suojelupäätös: X ei suojeltu X suojeltava ei suojeltava Suojeluesityksen tarkentaminen: Täydennys- ja uudisrakentaminen on sopeutettava alueen olemassa olevaan 1950-luvuilla valmistuneeseen omakotirakennuskantaan. Olemassa olevat päärakennukset (karttaan merkityt kohteet) tulee säilyttää. Myös yhtenäiset pihapiirit pyritään säilyttämään. ID: 155
VALOKUVAT Pekkalankatu Kuvat Pekka Piiparinen (2013)
LIITE Pekkalankatua 1950-luvulla. Kuva Kaivosmuseo