Pohjois-Karjalan arkkitehtuuria, osa 2

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan arkkitehtuuria, osa 2

2 Arkkitehtitoimisto Blomstedt & Lampén: Kuusjärven kunnan työntekijöiden asuinkerrostalo (1950-luvun alku). Outokumpu

3 Polvijärven entinen kunnantyöntekijöiden asuinkerrostalo (1956).

4 Markus Tavio: Pankkitalo (1951). Joensuu. Kaj Michael: Pienteollisuustalo (1957). Joensuu.

5 RIVITALOT Rivitalo Helsingin Herttoniemessä. Selvaag-taloja (1950-luvun loppu). Kanervala, Joensuu.

6 Rivitaloja Lieksan Mätäsvaarassa, lukujen taite.

7 Arkkitehtitoimisto Blomstedt & Lampén: Kyykerinkatu 3 (1957). Outokumpu. Arkkitehtitoimisto Blomstedt & Lampén: Käärmetalo (1955). Outokumpu.

8 1950-luvun julkinen rakentaminen Alvar Aalto: Kulttuuritalo ( ). Alppila, Helsinki. Alvar Aalto: Kansaneläkelaitos ( ). Taka-Töölö, Helsinki.

9 Einari Teräsvirta: Karjalantalo (1954). Ilosaari, Joensuu. Unto Tupala: Entinen kauppaoppilaitos (1957). Rantakatu, Joensuu.

10 Erik Lindroos: Itä-Suomen seminaarin entinen päärakennus (1956).

11 Polvijärven koulu (1953, myöhemmin muutoksia).

12 Arkkitehtitoimisto Blomstedt & Lampén: Outokummun kaupungintalo (1957).

13 Kapteeninkatua Joensuun Utrassa.

14 1960-LUKU - modernismin yksi moni-ilmeisimmistä aikakausista - minimalismia, anonyymiä suunnittelua, teollista tuotantoa ja ekspressiivyyttä Alvar Aalto: Teknillisen korkeakoulun päärakennus (1964). Otaniemi, Espoo.

15 Veijo Martikainen: Pankakosken evankelisluterilainen kirkko (1962). Lieksa.

16 Viljo Revell ja Heikki Castrén: City-Center / Makkaratalo (1967). Helsinki. Kurt Simberg: valtion virastotalo (1966). Joensuu.

17 Esko Lehti: Hotelli Malmikumpu (1968). Outokumpu. Osmo Sipari: Pohjoisahon koulu. Outokumpu.

18 Tyypillisiä piirteitä tavallisessa rakentamisessa: - vähäeleisyys - materiaaleja ja rakenteita korostava - vaaleita värisävyjä - kattokaltevuus loivenee tai tasakattoja - suuret ikkunapinta-alat Ensio Lappalainen: kerrostaloja Outokummun Hovilankadulla (1960-luvun jälkipuolisko).

19 Niskakatu 24, Joensuu (1966).

20 Joensuun Linnunlahti esimerkkinä 1960-luvun omakotirakentamisesta

21 1970-LUKU - suuria arkkitehtonisia muutoksia verrattuna 1960-lukuun ei tapahtunut - muotokieli niukkeni - betonielementtitekniikka vahvistui - lähiöissä suurten massojen arkkitehtuuria - julkisissa rakennuksissa paljon punatiiltä - asuinkerrostaloissa pesubetonielementtejä (rouheinen kiviaines pesty näkyviin) - omakotitaloissa kattokaltevuudet loivia, myös paljon tasakattoja Helsingin Kontulan kaupunginosaa

22 1970-luvun asuinkerrostaloja Joensuun ruutukaava-alueella

23 Joensuulaisia liikerakennuksia 1970-luvulta

24 1970-luvun lopun tyypillisiä omakotitaloja Kuvastietä Joensuun Rantakylässä. Omakotitaloja Rantakylässä. Kuva Pohjois- Karjalan museo.

25 1980-luku Arkkitehtuuritoimisto Lappalainen & Korjonen: Kerrostalo Malmikadun ja Kalevankadun kulmauksessa. Etu-Noljakka, Joensuu.

26 Arkkitehtitoimisto Malmivaara & Toivanen Oy: Pohjois-Karjalan Säästöpankki / Carelicum (1985).

27 Raili ja Reima Pietilä: Lieksan evankelisluterilainen kirkko (1982).

28 Jan Söderlund ja Erkki Valovirta: Carelia / Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen päärakennus (1985).

29 Veijo Martikainen: Rantakylän evankelisluterilainen kirkko (1981).

30 POSTMODERNISMI Lähtökohtia: - kansainvälisellä tasolla 1960-luvulta lähtien - liittyy modernin arkkitehtuurin kehityskertomukseen - vastareaktio moderniin arkkitehtuuriin - modernismin estetiikka nähtiin jossakin määrin laadullisesti ala-arvoisena - kiinnostusta rakennusten historiallisiin muotoihin, koristeluihin ja koristekuvioihin - Suomeen 1980-luvulla, jatkui 1990-luvun puolelle Reijo Jallinoja: Terassitalo (1994). Pikkuhuopalahti, Helsinki.

31 Pikkuhuopalahti

32 Pikkuhuopalahti, Helsinki

33 Postmodernismia Pohjois-Karjalassa Paavo Mykkänen: Utran koulu (1988).

34 Postmodernismia Pohjois-Karjalassa Peter Bieber ja Ritva Luoto: Utrantien liike- ja toimistorakennus (1988). Rantakylä, Joensuu.

35 Postmodernismia Pohjois-Karjalassa Georgios Fasoulas: Kauppakeskus Metropoli (1992). Juhani Katainen ja Olavi Koponen: Kolinportti (1992), Juuka.

36 Arkkitehtitoimisto Pekka Helin & Tuomo Siitonen: Joensuun kirjasto (1992).

37 2000-LUKU Tuomo Siitonen: Rautatiekatu 1, Etu-Töölö, Helsinki ( )

38 Helsinkiläisiä asuinkerrostaloja Vallilassa (yläkuva) ja Katajanokalla.

39 Pekka Helin: Eduskunnan lisärakennus (2004). Hannu Tikka ja Kimmo Lintula: Lahden Sibeliustalo (2000).

40 Mikko Summanen: Kampin kappeli (2012). Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy: Kaisa-talo, Helsingin yliopiston kirjasto (2012). Kuva Helsingin kaupunki.

41 Pohjois-Karjalan arkkitehtuuri 2000-luvulla JMMK Arkkitehdit Oy: Joensuun kampuksen Aurora-rakennukset (2006).

42 Arkkitehtitoimisto Sopanen & Svärd: Luontokeskus Ukko (2000). Koli, Lieksa. Kuvat Samu Aarnio.

43 Ilmari Lahdelma ja Heikki Viiri: Lyseon peruskoulu (2007).

44 Arkkitehtitoimisto Sarc Oy: Metla-talo (2004). Joensuu.

45 KIRJALLISUUTTA: - Aarnio, Samu: Funkis Karjalassa ARS Suomen taide- teossarja. - Lilius, Henrik: Joensuu : Erään suomalaisen puukaupungin vaiheita. Kuvaosa. Joensuu Nikula, Riitta: Suomen arkkitehtuurin ääriviivat Piiparinen, Pekka 2016: Outokummun taajaman rakennettu ympäristö. Joensuu - Rinne, Hannu: Perinnemestarin tyylikirja: talon osa aikakausittain Helsinki Standertskjöld, Elina: Arkkitehtuurimme vuosikymmenet Standertskjöld, Elina: Arkkitehtuurimme vuosikymmenet Hämeenlinna Standertskjöld, Elina: Arkkitehtuurimme vuosikymmenet Viro Tommila, Päiviö (toim.): Suomen kaupunkilaitoksen historia 1-3 INTERNETLÄHTEITÄ: - Pohjois-Karjalan maakuntakaavan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt: %C3%B6t.pdf/6a837f60-c40c-473d-b418-caf28a70f16f - Joensuun kulttuuri- ja rakennushistoriallinen selvitys, raportti: - Joensuun kulttuuri- ja rakennushistoriallinen selvitys, kohdeluettelo: