MUISTIO 4/2018 1 Esivalmistelun kuntajohtajakokous Aika 25.04.2018 klo 09:00-10:57 Paikka Kallion virastotalo, toinen linja 4, Helsinki, 3. krs. neuvotteluhuone 2 Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaaminen 3 2 Maakuntatalouden simulointikierros 4 3 Ohjelmakauden 2014-2020 rakennerahastohallinnon järjestäminen maakuntauudistuksen jälkeen 6 4 Maakunta- ja sote- uudistuksen esivalmistelun tilannekatsaus 7 5 Mahdolliset muut asiat 9 6 Seuraavat kokoukset 10 7 Kokouksen ydinviesti 11
MUISTIO 4/2018 2 Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Eskelinen Juha Uudenmaan liitto, pj. Grannas Mikael Sipoo Isotupa Juha-Pekka Siuntio Kairesalo Esko Mäntsälä Lundqvist Ragnar Raasepori Martikainen Jouni Askola Masar Christoffer Kauniainen Mattila Jyrki Hyvinkää Myyryläinen Juha Pukkila Mäkelä Jukka Espoo Mäkelä Outi Nurmijärvi Oker-Blom Jan D Loviisa Peltola Antti Järvenpää Samaletdin Sabah Myrskylä Sarvilinna Sami Helsinki Sivula Mika Lohja Strandell Denis Hanko Ujula Jukka-Pekka Porvoo Verronen Teppo Kerava Viljanen Ritva Vantaa Suursalmi Tero Uudenmaan liitto, vs. sihteeri Vikman-Kanerva Merja Uudenmaan liitto Aronkytö Timo muutosjohtaja Sovala Markus muutosjohtaja Paqvalin Rolf erityisasiantuntija Kuusela Antti Poissa Aarnio Tarmo Kirkkonummi Boström Jarl Inkoo Haukkasalo Hannu Pornainen Heikka Tiina Lapinjärvi Järvenpää Marko Karkkila Lipasti Harri Tuusula Miettinen Sami Vihti Rontu Kirsi Kerava Autioniemi Paula Uudenmaan liitto Kanerva Inka Uudenmaan liitto, sihteeri Tikkanen-Pietikäinen Inka Uudenmaan liitto Haapanen Topi Immonen Mari E Karhu Ulla-Mari Lumijärvi Tarja Vallittu Anja von Schoultz Fredrik Åkerö Fredrika
MUISTIO 4/2018 3 Esivalmistelun kuntajohtajakokous 1 25.04.2018 Kokouksen avaaminen Juha Eskelinen varapuheenjohtajana avasi maakunta- ja sote- uudistuksen esivalmistelun kuntajohtajien kokouksen. Todettiin läsnäolijat ja hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio ja kokouksen asialista.
MUISTIO 4/2018 4 Esivalmistelun kuntajohtajakokous 2 25.04.2018 Maakuntatalouden simulointikierros Rahoitusjohtaja Ilari Soosalu esitteli ministeriöiden kanssa käytyä maakuntatalouden simulointikierrosta. Valtiovarainministeriö koordinoi maakuntatalouden simulointia, jonka avulla valmistaudutaan maakuntien toiminnan ja talouden hallittuun käynnistymiseen vuoden 2020 alussa. Simuloinnin avulla harjoitellaan maakuntalain 3 luvun mukaista maakuntien talous- ja ohjausprosessia ja talouspäätöksien tekemistä uudessa järjestelmässä. Simulointiprosessi eteni seuraavasti: MMM - simulaatio 24.1.2018 ALKE- simulaatio 14.2.2018 Pelastustoimi - simulaatio 8.3.2018 Sote - simulaatio 8.3.2018 Maakuntalain 13 simulaatio VM 20.3.2018 Keskeistä simuloinnissa oli hahmottaa, minkälainen kustannuskehitys ja kustannusten hallinta tarvitaan ja miten voidaan turvata tasapainoinen maakuntatalous. Lisäksi tarkoituksena on valmistautua kustannusten kasvun kolmen miljardin euron hillintään. Näiden tavoitteiden toteuttamista varten tarvitaan menettely ja asioiden monimutkaisuuden johdosta sitä on syytä harjoitella simulaation muodossa. Neuvotteluissa hyödynnetään vuosikelloa, jonka kesto on edellisestä syksystä seuraavaan syksyyn. Simulaatiossa kiinnitetään huomioita myös siihen, miten omaa prosessia voisi kehittää. Maakuntavalmistelijat ovat nostaneet neuvotteluissa esille Uudellemaalle tärkeitä kysymyksiä kuten siirtymävaiheen muutoskustannukset 200-400 miljoonaa euroa sekä tarpeen TKI-toimintojen rahoittamiselle. Tehokkuuden hyötyjen saamiseksi tarvittaisiin investointeja, mutta niiden rahoituksesta ei ole vielä tarkempaa tietoa. Myös tarve maakunnan omalle verotusoikeudelle tuotiin esille neuvotteluissa. Hallituksen kehysriihessään antamat lupaukset eivät ole ilmenneet eurojen muodossa. Käytiin keskustelu ja todettiin, että simuloinnin suorittaminen on sinänsä ollut hyödyllistä valmistautumista. Peräänkuulutettiin kuitenkin sitä, millä prosessilla ja kenen toimesta maakunnan edunvalvonnalliset kärjet jatkossa todellisessa tilanteessa syntyvät. Soosalu näkee, että edunvalvonnan kärkien valmistelun tulee perustua maakuntavaltuuston hyväksymän strategian mukaisiin linjauksiin. Muutosjohtaja Sovala täydensi todeten, että puhtaan taloudellisen prosessin rinnalla on otettu huomioon myös sisällöllisiä asioita: valmistautuminen neuvotteluihin ollut myös oppimisprosessi. Yhtenä tärkeänä teemana on ollut synergioiden löytäminen maakunnan eri vastuualueiden välillä. Esimerkiksi ns. aluekehityskeskusteluihin osallistui myös sote -asiantuntijoita. Tulevan maakunnan ja kuntien edunvalvonnan pitäisi jatkossa toimia yhdessä. On saatava aikaan nykyistä parempi vuoropuhelu. Sovala korosti, että rahoituksen määrän osalta valtiolla on viimekätinen vastuu sen riittävyydestä ja maakunta on täysin riippuvainen valtiolta saatavasta rahoituksesta. Simulaatioiden avulla on voitu tuoda uutta näkökulmaa maakuntien verotusoikeuteen liittyvään keskusteluun; valtion edustajat ovat joutuneet kohtaamaan maakuntien talousongelmat koko mitassaan, koska yksin maakuntien omin päätöksin ei ongelmia voida ratkaista. Rahoituksen määrään vuonna 2020 tulee vaikuttamaan se, miten kunnat tilastoivat menonsa tilastokeskuksen järjestelmiin. Tämän johdosta
MUISTIO 4/2018 5 tilastokeskukselle annettavien tietojen merkitys on kasvanut huomattavasti. Siksi kuntien talousjohtajat ja valmistelijat katsovat yhdessä, miten tilastotietojen ilmoittaminen voidaan tehdä mahdollisimman yhdenmukaisella tavalla. Sovala korosti, että vuodesta 2020 alkaen kuntien ja maakunnan välillä ei nykynäkemyksen mukaan tule olemaan muuta rahaliikennettä kuin vuokrat maakunnalle vuokrattavista tiloista. Kuntajohtajat totesivatkin, että kunnista tulee merkittäviä edunvalvojia suhteessa maakuntaan. Maakuntastrategia tulee ohjaamaan kuntia paljon enemmän kuin nykyisessä tilanteessa. Maakuntavalmistelussa on luotava yhteistyö kuntien kanssa avoimessa prosessissa. Korostettiin, että uudistuksessa on kaikkiaan kyseessä iso systeeminen muutos. Erityisesti Sote-kulujen oikealla tilastoinnilla on aivan olennainen merkitys. Lisäksi kunnat tarvitsevat mahdollisimman nopeasti tietoa siitä, kuinka resurssisiirto kunnista maakunnalle käytännössä hoidetaan. Epäselvää on, mitä sopeuttamistoimia kunnilta tarvitaan. Sovittiin, että budjetti- ja rahoitusjohtajat esittelevät maakunnan taloudellista tilannetta, säästötarpeita ja tarvittavia toimenpiteitä toimintojen siirtämisestä kunnilta maakunnalle mahdollisuuksien mukaan seuraavassa kokouksessa 30.5. Lisäksi toivottiin, että jatkossa voitaisiin käydä läpi, mitkä ovat vuoden 2020 aloitustilanteen budjetin rakentamisen periaatteet. Kysyttäessä maakunnan sitoutumista kansallisiin säästötavoitteisiin Soosalu mainitsi lakipakettiin sisältyvän valtion ohjausmenettelyt tilanteeseen, jossa jokin maakunta ei poliittisista syistä voi hyväksyä taloutensa tiukentamista. Äärimmäisenä keinona maakunta voidaan yhdistää johonkin naapurimaakuntaan, mutta se vaihtoehto ei ole Uudenmaan omalta kannalta relevantti. Hän kertoi myös, että toukokuun aikana Maakuntien tilakeskus Oy on luvannut tarkempia tietojen tulevista vuokratasoista. Puheenjohtaja totesi lopuksi, että maakunnan kuntayhteistyöstä on laadittava kuvaus, jossa esitetään, miten edunvalvonnassa ja muissa toimenpiteissä tehdään käytännön yhteistyötä. Lisäksi hän kertasi kuntajohtajien toiveen kuulla tarkemmin taloudellisista asioista. Kuntajohtajat merkitsivät kevään maakuntatalouden simulointikierroksen esittelyn tiedoksi. Oheismateriaali Päivitetty simuloinnin tiekartta
MUISTIO 4/2018 6 Esivalmistelun kuntajohtajakokous 3 25.04.2018 Ohjelmakauden 2014-2020 rakennerahastohallinnon järjestäminen maakuntauudistuksen jälkeen Kehittämispäällikkö Eero Venäläinen esitteli 2014-2020 rakennerahastohallinnon tilannetta maakuntauudistuksen voimaantulon jälkeen. Etelä-Suomen alueella maakunnan liitot ja ELY-keskukset ovat neuvotelleet rakennerahastojen välittävän toimielinten tehtävien järjestämisestä. Neuvotteluissa Etelä-Suomen maakuntien kesken on päädytty TEM:lle tehtävään esitykseen siitä, että kukin maakunta toimii itsenäisenä välittävänä toimielimenä 1.1.2020 alkaen, minkä johdosta jokainen Etelä -Suomen maakunta toimii yksin hallinnoijana sekä välittävinä toimielimenä ilman laajempaa nykyisenmallista koordinaatiota. Uudenmaan liitto esitti useita erilaisia toimintavaihtoehtoja, Esillä oli monia vaihtoehtoisia koordinaatiomalleja, mutta maakunnat eivät päässeet niistä yhteisymmärrykseen. Tähän saakka toiminnan tavoitteena on ollut hallinnon vähentäminen, mutta tilanne muuttuu epätyydyttävän neuvottelutuloksen johdosta. Lisäksi Uudenmaan liitto esittää työ- ja elinkeinoministeriölle, että Uudenmaan kaikki ohjelmakauden 2014-2020 ESR- ja EAKR-hankkeet, käyttämättä oleva myöntövaltuus sekä rahoituksen hallintaan määritellyt EURA2014-järjestelmän kehysrakenteet periytetään Uudenmaan maakuntaan. Uudenmaan liitto esittää TEM:lle myös, että kestävän kaupunkikehittämisen 6Aika-strategian rahoituskokonaisuus (6Aika EAKR- ja ESR-rahoitus) sekä Kotona Suomessa ja Kasvua kansainvälisistä osaajista -rahoituskokonaisuudet periytetään Uudellemaalle. Rakennerahastotehtävien järjestämistä koskeva lopullinen tieto ratkaisuista tulee toimittaa työ- ja elinkeinoministeriöön 30.4.2018 mennessä. Lopuksi Venäläinen korosti, että kyseessä on nykyisen rakennerahastokauden loppuunsaattaminen, ei uuden kauden hallinnoinnin järjestäminen. Nykyistä kautta on sinänsä jäljellä vain yksi vuosi, mutta sen kautta rahoitettavat hankkeet ja kauden päättämistoimet jatkuvat vielä useamman vuoden ajan. Todettiin, että hajauttamalla hallinnointi jokaiseen maakuntaan palataan siihen tilanteeseen, jossa Suomi oli Euroopan unioniin liittyessään. Myös sisällöllisesti sirpaloitumisen sijaan tarvetta olisi nimenomaan nykyistä suuremmille hankkeille, mitä neuvottelutulos ei tue. Puheenjohtaja täydensi, että selkeän kehittymisnäkymän tarjoaminen suurille kaupungeille olisi ollut tärkeää. Lisäksi joitakin pääkaupunkiseudulle keskeisiä teemoja kuten maahanmuuttajapalvelujen rahoitusta on suunniteltu koordinoitavan muista maakunnista. Toisaalta taas muut maakunnat ovat innokkaita pyytämään Uuttamaata kumppaniksi niille itselle tärkeiden asioiden kuten esimerkiksi liikenneyhteyksien toteuttamiseksi. Kuntajohtajat merkitsevät asian valmistelun tilanteen tiedoksi. Oheismateriaali Rakennerahastot - organisointi
MUISTIO 4/2018 7 Esivalmistelun kuntajohtajakokous 4 25.04.2018 Maakunta- ja sote- uudistuksen esivalmistelun tilannekatsaus Maakuntauudistuksen muutosjohtaja Markus Sovala ja sote-uudistuksen muutosjohtaja Timo Aronkytö esittivät esivalmistelun tilannekatsauksen. Sovala kertoi, että eduskuntakuulemiset ovat olleet käynnissä. Maakunnan edunvalvonnassa fokuksessa on ollut vuoden 2020 riittävän rahoituksen varmistaminen. Keskusteluissa on sivuttu myös valinnanvapauden toimeenpanon porrastamista, asiakassetelin käyttöönoton riittävän pitkää siirtymäaikaa ja käyttöalan laajuutta sekä maakunnan oikeutta tehdä niitä koskevia päätöksiä. Myös sote-keskustoiminnan käyttöönottamisen aikahaarukkaa tulisi voida pidentää useampaan vuoteen ja maakunnan tulisi voida päättää käyttöönoton ajankohdasta. Lopuksi Sovala korosti vielä, että kolmen miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite on vielä tarkemmin määrittelemättä, mutta maakunnan vuoden 2020 budjetin riittävyyden varmistaminen on hyvin reaalinen ja ajankohtainen tavoite ja siksi edunvalvonta on syytä keskittää siihen. Aronkytö kertoi omassa katsauksessaan maakuntavalmistelun käytössä olevan parasta osaamista koko maakunnasta. Myös ruotsinkielisestä palveluista huolehditaan. Valmistelun tavoitteena on vastata ikääntymisestä johtuvaan palvelutarpeeseen, joka on suurimmillaan 2030-40-luvuilla. Valmistelun kulmakivenä on palvelujen järjestäjän ja tuottajan erottaminen. Erottaminen on tarpeen sote-järjestelmän ohjauksen parantamiseksi ja yksityisen tuotannon ottamiseksi mukaan julkistaustaisen tuotannon rinnalle. Järjestämisen keskittäminen mahdollistaa digitalisaation ja sen tuomien mahdollisuuksien paremman hyödyntämisen. Tavoitteena on tehdä järjestäjästä vahva. Erottaminen on aidosti mahdollista Uudellamaalla. Poliittinen ohjaus kohdistetaan järjestäjään. Järjestäjän tehtävän rakentamista varten valmistelussa on laadittu Järjestäjän käytännöt -dokumentti, joka on liitteenä. Järjestäjä tarvitsee erilaisia ohjausmekanismeja palvelujärjestelmän ohjaukseen, mm. normi-, informaatio, tulosohjaus. Valmistelussa luodaan paljon uusia ohjausmekanismeja, joita kunnilla ei ole käytössä tällä hetkellä. Kysyttäessä Aronkytö mainitsi, että Uudenmaan maakunnan näkökulmasta asiakasseteliä koskevia valinnanvapauslain säännöksiä tulisi vielä tarkentaa mm. niiden antamisvelvollisuuden, asiakasohjauksen ja maakunnan kokonaistalouden hallinnan kannalta. Talouden osalta kuntajohtajat painottivat, että tarvittavista säästöistä pitää saada realistinen kuva ja niiden toimeenpanemiseksi tarvitaan suunnitelmat ja konkreetit toimenpiteet. Kustannusten kasvun leikkaaminen tulee olemaan kiireellinen tehtävä. Käytiin myös keskustelua muun muassa siitä, mitä mahdollisuuksia on perusterveydenhuollon todelliseen parantumiseen uudistuksen ansiosta sekä palkkaharmonisaation käytännön toimeenpanoon. Todettiin, että näihin asioihin ei vielä ole olemassa vastauksia. Lisäksi käytettiin kuntajohtajan puheenvuoro, jossa kannustettiin kuntia pilotointeihin, yhteistyöhön ja muihin mahdollisiin ennakoiviin valmistelutoimiin kuntien omasta toimesta. Kuntajohtajat tiedustelivat, miten tehtävien siirto ICT:n osalta tullaan
MUISTIO 4/2018 8 hallitsemaan vuodenvaihteessa 2020 ja onko valmistelussa tehty konkreetteja toimenpiteitä. Sovala vastasi maakuntavalmistelussa olevan 100 ICT -valmistelijaa (POISTO). Alkusyksystä 2019 otetaan käyttöön maakunnan tietojärjestelmiä, jotta niihin voidaan syöttää etukäteen tarvittavat tiedot. Kuntien järjestelmien pitää pystyä toimimaan vielä vuonna 2020, kun tilinpäätökset valmistellaan ja siten edessä on vaihe, jossa on käytössä päällekkäisiä järjestelmiä. Tällä hetkellä Uudenmaan ICT-valmistelu on aikataulussa, mutta julkisuudessa olleet esimerkit ovat näyttäneet, että tietojärjestelmien osalta mitään 100 % varmoja takuita aikataulussa pysymisestä ei voi antaa. Joka tapauksessa valmistelussa joudutaan erittäin kireiden aikataulujen vuoksi kohtaamaan hyvin korkea riskitaso. Omassa vastauksessaan Aronkytö painotti, että Apotti -järjestelmä suhteen suunnitellaan niin että sen käyttö olisi mahdollisimman laajaa. Apotti integroidaan maakuntaan käyttöön tuleviin järjestelmiin. Puheenjohtaja kertoi maakuntahallituksen edellyttäneen kokouksessaan 23.4.2018, että sen seuraavaan kokoukseen 7.5. valmistellaan ehdotus maakuntahallituksen poliittisen ohjauksen vahvistamiseksi ja että valmistelun avoimuutta tehostetaan niin, että esittelymateriaalit ovat jatkossa pykälien liitteinä, jolloin ne näkyvät välittömästi myös liiton julkisilla nettisivuilla. Kysyttäessä puheenjohtaja ilmoitti, että hänen käsityksensä mukaan maakuntahallituksen poliittisen ohjauksen vahvistaminen koskee sekä vielä jäljellä olevaa uudistuksen esivalmistelua, että sen jälkeistä väliaikaisen valmistelutoimielimen vastuuaikaa. Oheismateriaali Aronkydön alustus Sote-järjestäjän käytännöt, versio 0.2 Sovalan alustus
MUISTIO 4/2018 9 Esivalmistelun kuntajohtajakokous 5 25.04.2018 Mahdolliset muut asiat Muita asioita ei ollut.
MUISTIO 4/2018 10 Esivalmistelun kuntajohtajakokous 6 25.04.2018 Seuraavat kokoukset Seuraavat kokousajankohdat ovat maakuntahallituksen kokousviikolla olevia keskiviikkoaamuja kello 9-11:30 seuraavasti: 30.5. (kokous siirtynyt viikolla eteenpäin aiemmin ilmoitetusta) 20.6.
MUISTIO 4/2018 11 Esivalmistelun kuntajohtajakokous 7 25.04.2018 Kokouksen ydinviesti Puheenjohtaja veti yhteen kokouksen ydinviestin. Rahoitusjohtaja Ilari Soosalu kertoi kuntajohtajille maakuntatalouden simuloinnista ja prosessin myötä saaduista kokemuksista. Kokouksessa kiinnitettiin huomiota Uudenmaan edunvalvonnallisten tavoitteiden saavuttamiseen syksyllä 2018 alkavissa talousneuvotteluissa sekä kuntien ja maakunnan välisen yhteistyön tarpeeseen. Kehittämispäällikkö Eero Venäläinen esitteli rakennerahastotehtävien järjestämistä maakuntauudistuksen jälkeen. Neuvotteluissa on päädytty siihen, että Etelä-Suomen maakunnat toimivat rahastojen suhteen itsenäisesti 2020 alkaen. Rakennerahastohallinnon hajaantumista pidettiin kokouksessa huonona kehityssuuntana. Muutosjohtajien tilannekatsauksen pohjalta kokous kysyi lisätietoja muun muassa asiakassetelistä ja asukkaiden siirtymisestä maakunnan palveluiden käyttäjiksi. Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 10:57.