Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, Helsinki, Maakuntasali. Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaaminen 3. 2 Sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsaus 4

Transkriptio

1 MUISTIO 1/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Aika klo 09:00-11:04 Paikka Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, Helsinki, Maakuntasali Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaaminen 3 2 Sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsaus 4 3 Pelastustoimen maakuntavalmistelun tilanne 6 4 Uusimaan hallitusohjelmatavoitteet seuraavalle hallituskaudelle 8 5 Mahdolliset muut asiat 10 6 Seuraavat kokoukset 11 7 Kokouksen ydinviesti 12

2 MUISTIO 1/ Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Savolainen Ossi Uudenmaan liitto, pj Grannas Mikael Sipoo Heikka Tiina Lapinjärvi Jolkkonen Juha Helsinki Kairesalo Esko Mäntsälä Martikainen Jouni Askola Masar Christoffer Kauniainen Miettinen Sami Vihti Myyryläinen Juha Pukkila Mäkelä Jukka Espoo Mäkelä Outi Nurmijärvi Nyman Robert Inkoo Oker-Blom Jan D. Loviisa Rontu Kirsi Kerava Sivula Mika Lohja Strandell Denis Hanko Telen Tuija Karkkila Ujula Jukka-Pekka Porvoo Eskelinen Juha Uudenmaan liitto Kanerva Inka Uudenmaan liitto Suursalmi Tero Uudenmaan liitto, vs. sihteeri Vikman-Kanerva Merja Uudenmaan liitto Aronkytö Timo muutosjohtaja Sovala Markus muutosjohtaja Haapanen Topi Immonen Mari E Kuusela Antti Poissa Aarnio Tarmo Kirkkonummi Haukkasalo Hannu Pornainen Isotupa Juha-Pekka Siuntio Latva-Pirilä Matti Myrskylä Lipasti Harri Tuusula Lundqvist Ragnar Raasepori Mattila Jyrki Hyvinkää Naukkarinen Olli Järvenpää Viljanen Ritva Vantaa Autioniemi Paula Uudenmaan liitto Karhu Ulla-Mari Lumijärvi Tarja Nyholm Inga von Schoultz Fredrik Åkerö Fredrika

3 MUISTIO 1/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Kokouksen avaaminen Ossi Savolainen puheenjohtajana avasi maakunta- ja sote- uudistuksen esivalmistelun kuntajohtajien kokouksen. Kokouksen avauksessaan hän otti esille valtion suunnitelman kaiken pelastusalan koulutuksen toteuttamisen keskittämistä ainoastaan pelastusopistoon Kuopiossa. Siirto merkitsisi alan koulutuksen loppumista Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen yhteydessä toimivassa pelastuskoulussa. Todettiin läsnäolijat ja hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio ja kokouksen asialista.

4 MUISTIO 1/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsaus Kuultiin maakuntauudistuksen muutosjohtaja Markus Sovalan ja soteuudistuksen muutosjohtajan Timo Aronkydön katsaus maakunta- ja soteuudistuksen Uudenmaan valmistelun tilanteeseen. Sovala kävi läpi uudistuksen kansallisen valmistelun tilannetta ja sen toteutumisen eri vaihtoehtoja ja niiden aikatauluja. Hän näkee, että uudistus jatkuu jokatapauksessa, vaikka sen toteuttaminen siirtyisi vaalien jälkeiselle seuraavalle hallitukselle. Myöskään itsehallintoalueen tyyppiselle ratkaisulle ei ole varsinaista vaihtoehtoa, vaikka sillä voi olla toinen nimi kuin maakunta. Valmistelussa varaudutaan siihen, että 26 kuukauden kuluttua järjestämisvastuu siirtyy maakunnalle. Osana valmistelua laaditaan maakunnan koetalousarvio ja sitä varten on tärkeää, että kuntien osalta tehdään raportointi tilastokeskukselle yhtenäisellä tavalla. Toimitettavien tietojen tulisi olla saman sisältöisiä ja rakenteisia, mitä voitaisiin hyödyntää jatkossa uudistuksesta riippumatta. Aronkytö kertoi sote- valmistelun tapahtuva järjestäjän ja liikelaitoksen hankekorien kautta. STM:n edustajien kanssa on käyty neuvottelu, jossa käsiteltiin THL:n laatimaa arviota Uudenmaan maakuntavalmistelusta. Arvio tulee myöhemmin julkiseksi. Aronkytö painotti myös muutoin tietojohtamisen tarjoamia mahdollisuuksia. THL:n keräämää aineistoa on katsottavissa proto.thl.fi -verkkosivuilla. Hän kertoi myös, että maakuntavalmistelussa laadittu sote- järjestäjän käytänteet -opas valmistunut. Siihen sisältyy järjestämisen ydinteemat ja opas tulee osaltaan ohjaamaan järjestäjän toimintaa. Valmistelussa on kiinnitetty huomiota siihen, miten nyt tehtävä järjestämisen liittyvä työ voisi hyödyttää kuntia uudella tavalla. Jatkossa toteutetaan simulaatio, jossa arvioidaan järjestäjän ja tuottajan välistä toimintaa 3 vuoden aikaperspektiivillä ja arvioidaan muun muassa sitä, miten järjestelmä voisi toimia parhaiten sekä riittääkö toimintoihin varattu raha ja onko onnistuttu tietojohtamisessa ja palvelujen integraatiossa. Kuntajohtajat tiedustelivat, miten ELY:n tehtävien toteuttaminen asemoituu uudistukseen valmistelun tilanteeseen. Sovala kertoi isona kysymyksenä olevan sen, tuleeko maakunnasta monialainen vai ei eli siirretäänkö sille myös valtion tehtäviä. Kysyä voidaan, miksi valtio pitäisi yllä erillistä omaa hallintoa ja esimerkiksi synergiaa maakunnan kanssa on löydettävissä työvoimapalveluihin liittyen. Myös ELY:n käytössä olevat valtakunnalliset tietojärjestelmät tekisivät siirrosta yksinkertaisemman. Lopuksi hän mainitsi, että alustavaa keskustelua tehtävien jaosta on käyty muiden maakuntien kanssa. Kehittämispäällikkö Eero Venäläinen kertoi, että tulevalla maakunnalla on useita ylimaakunnallisia tehtäviä ja niiden järjestämistä on tarkasteltu eri tehtävien osalta. Aluesuunnittelun vastuualueen johtaja Merja Vikman-Kanerva kertoi tarkemmin liiketehtävien jaosta Etelä-Suomen alueella. Soten osalta kuntajohtajat tiedustelivat, onko järjestäjän käsikirjassa huomioitu se vaihtoehto, että kunnat voisivat toimia palvelutuottajina. Aronkytö mainitsi, että se vaihtoehto on otettu jossakin määrin huomioon, sillä kyseessä on geneerinen malli, jota voidaan soveltaa myös kuntiin. Nyt

5 MUISTIO 1/ suunnitellussa hallituksen mallissa järjestäjä johtaa strategisella tasolla ja vastaa poliittisen vaikuttamisen toteuttamisesta ja operatiivinen tuotanto puolestaan etsii kustannusvaikuttavinta tapaa tuottaa palvelua. Jos kaupungit voisivat toimia tuottajina, poliittista harkintaa olisi siinä tapauksessa molemmilla tahoilla (järjestäjässä ja palvelutuottajassa). Silloin esille nousee kaksi erilaista poliittista tahtoa. Kuultiin lisäksi näkemys siitä, että kaikissa tapauksissa seuraavassa hallitusohjelmassa määritellään uudistuksen jatkoa, eivätkä suuret kaupungit todennäköisesti tule tukemaan monialaisen maakunnan perustamista. Kuntajohtajat merkitsivät esitykset tiedoksi. Oheismateriaali Tilannekatsaus, Sovala ja Aronkytö

6 MUISTIO 1/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Pelastustoimen maakuntavalmistelun tilanne Lakimies, maakuntavalmistelija Tero Suursalmi esitteli pelastustoimen maakuntavalmistelun tilannetta. Jos hallituksen suunnittelema maakuntauudistus toteutuu, sen osana Uudenmaan maakuntaan perustetaan maakunnan pelastusliikelaitos, joka muodostetaan fuusioimalla nykyiset neljä maakunnassa toimivaa pelastuslaitosta yhdeksi Uudenmaan pelastusliikelaitokseksi. Palvelujen järjestämisen ja tuottamisen erottamiseksi on tarpeen luoda järjestäjä -toiminto pelastustoimen järjestämislain edellyttämällä tavalla. Maakuntavalmistelussa on lähtökohdaksi otettu järjestäjän ja pelastusliikelaitoksen välinen tiivis yhteistyö, koska toimialalle ei ole tulossa monituottajamallia, joka edellyttäisi tiukempaa funktioiden erottamista. Järjestäjän tehtävä on hallinnollinen ja pelastustoimen järjestämislakiehdotus mahdollistaa järjestäjän toiminnon muodostamisen maakunnan määrittelemällä tavalla. Uudellamaalla järjestämistoimintoon on suunniteltu sijoitetavaksi vain välttämättömät toiminnot. Suursalmi esitteli lyhyesti myös Olavi Liljemarkin laatimaa pelastuslaitosten fuusion esiselvitystä. Suursalmi korosti, että valtion tekemät linjaukset ovat valmistelun pohjana koskien sekä Uudenmaan nykyisten pelastuslaitosten yhdistämistä että järjestämisen ja tuottamisen erottamista. Valtion on myös suunnitellut kaiken pelastusalan kouluttamisen keskittämistä pelastusopistoon Kuopioon, mikä tarkoittaisi koulutuksen päättymistä Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen pelastuskoulussa. Maakuntavalmistelussa tavoitteena on kuitenkin koulutuksen säilyttäminen ja sen volyymin laajentaminen koko maakunnan tarpeisiin. Kyse on strategisen suorituskyvyn säilyttämisestä kriittisessä peruspalvelussa. Käytiin keskustelu, jossa todettiin, että kuntajohtajat yksimielisesti vastustavat kaiken pelastusalan koulutuksen siirtämistä Kuopioon. Koulutuksen alueellistaminen vaikuttaa muun muassa työvoiman saatavuuteen ja koulutuksesta puuttuu riittävä ensihoito-osaaminen ja paikallistuntemus. Puheenjohtaja totesi lisäksi, että Uudenmaan liitto on ottanut asiaan kantaa jo lähes vuosi sitten tavoitteena koulutuksen säilyttäminen Uudellamaalla. Pelastuskoulutus on koko Uudenmaan etu. Kysyttäessä Suursalmi kertoi yhteistyötä muun maakuntavalmistelun kanssa, jota ensihoidon sote- yhteistyön lisäksi toteutetaan muun muassa asukkaiden osallistamisen valmistelussa sekä maakunnan TKI-ohjelman valmistelussa. Tähän mennessä valmistelussa käytettävissä olevat resurssit eivät ole mahdollistaneet kuntayhteistyön tarkempaa suunnittelua, mutta kuntayhteistyön keskeinen merkitys on tiedostettu. Maakuntavalmistelussa ei ole suunniteltu rakennusvalvonnan tai ympäristötoimen järjestämisen tehtävien siirtämistä maakunnalle maakuntalain mahdollistamalla tavalla. Rahoituksen osalta kuultiin, että VM:n toukokuun lopun koelaskelmassa Uudellemaalle on laskettu tulevan lisärahoitusta noin 20 miljoonan euron verran perustuen asukasmääriin. Todettiin, että kyseessä on Uudenmaan näkökulmasta oikeudenmukainen rahoitusmalli.

7 MUISTIO 1/ Lisäksi korostettiin sopimuspalokuntien merkitystä keskeisenä resurssina. Niiden rooli on maakunnan eri osissa varsin erilainen. Lopuksi toivottiin, että maakuntavalmistelussa selvitettäisiin tarkemmin niitä perusteita, joiden pohjalta valtio suunnittelee Uudenmaan nykyisten pelastuslaitosten yhdistämistä. Kuntajohtajat merkitsivät esityksen tiedoksi. Oheismateriaali Uudenmaan pelastuslaitosten fuusion esiselvitys Pelastustoimen valmistelu

8 MUISTIO 1/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Uusimaan hallitusohjelmatavoitteet seuraavalle hallituskaudelle Kehittämispäällikkö, maakuntavalmistelija Eero Venäläinen kertoi Uudenmaan hallitusohjelmatavoitteiden valmistelusta. Uudenmaan liitto ja Uusimaa2019-hanke ovat valmistelleet alustavia tavoitteita tulevia hallitusneuvotteluja varten. Hallitusohjelmatavoitteita käsitellään laajalti eri tahojen kanssa, kuten maakunnan yhteistyöryhmän, aluekehittämisen johtoryhmän ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan (KENK) kanssa. Uudenmaan maakuntahallitus evästi tavoitteiden valmistelua lähetekeskustelussa Sen pohjalta Uudenmaan liitolla on seuraavat alustavat hallitusohjelmatavoitteet seuraavalle hallituskaudelle: 1. Sote- ja maakuntauudistuksen toteuttaminen Uudellamaalla 2. Väestön hyvinvoinnin lisääminen. Keskeisenä tavoitteena on työllisyysasteen nosto 78 %:iin. Uudellamaalla on panostettava etenkin maahanmuuttajien työllistymiseen ja NEET-nuorista huolehtimiseen 3. Uudenmaan kilpailukyvyn parantaminen edellyttää tutkimus- ja kehittämisrahoituksen tason nostoa sekä tärkeiden raideliikenneratkaisujen tekemistä 4. Metropolimaakunnan kaupunkipolitiikka edellyttää asuntopolitiikan uudistamista sekä kaupunkirahoituksen turvaamista tulevalla EU-ohjelmakaudella 5. Uudestamaasta on luotava ilmastotyön kansainvälinen referenssialue Maakuntahallituksen konserni- ja elinvoimatoimikunta pitää työpajan tavoitteista Maakuntahallituksen on tarkoitus hyväksyä hallitusohjelmatavoitteet joulukuussa. Venäläinen esitteli tarkemmin kutakin yllä mainittua tavoitetta. Kysyttäessä Venäläinen korosti, että kyseessä ovat vasta tavoiteluonnokset ja kunnilla on vielä mahdollisuus vaikuttaa niihin. Hän kertoi myös, että kaupunkirahoituksen on mahdollisesti tulossa mukaan uusia kaupunkeja uudelle ohjelmakaudelle. Kaupunkirahoitukseen esitetty 10% lisäystä EUkomission lisäysesityksen ollessa 6%. Lisäksi maakuntavalmistelussa toivotaan, että hallitus loisi maakunnallisen aluekehittämisen instrumentin aiemmin käytössä olleen maakunnan kehittämisrahan tapaan. Käydyssä keskustelussa liikenneinfraan toivottiin myös lyhyemmän tähtäimen suunnitelmaa koko maakunnan tarpeiden näkökulmasta. Nykyisen tiestön välityskyvyn turvaaminen ja parantaminen on keskeistä. Korostettiin myös saavutettavuuden merkitystä, sillä se pitää sisällään muutakin kuin vain raideliikennettä. Liikenneasioiden osalta esitettiin toivomus siitä, että Uudenmaan liitto yhdessä muiden toimijoiden kanssa pyrkisi kehittämään koko maan strategisia liikenneväyliä, jotta eri liikennejärjestelmät voitaisiin sovittaa hyvin yhteen. Hankkeita voidaan käynnistää sen mukaan kuin niille on saatavissa rahoitusta. Vikman-Kanerva kertoi koko Uudenmaan tasolla tapahtuvasta kasvusta. Maan sisäisen muuton merkitys on kasvanut viimevuosina. Puheenjohtaja kertoi, että Timo Aro on kutsuttu asiantuntijaksi seuraavaan kokoukseen.

9 MUISTIO 1/ Käytetyssä puheenvuorossa korostettiin, että tähän mennessä Uudenmaan kasvua ja täällä tehtävää rakentamista ei ole pidetty valtakunnallisesti tärkeänä. Samalla kaupungit joutuvat rahoittamaan muun Suomen menoja, vaikka juuri ne kuitenkin joutuvat ottamaan vastuuta kasvun keskittymisestä pääkaupunkiseudulle. Asiaan tulee ottaa voimakkaammin kantaa kansallisessa päätöksenteossa. Lisäksi toimijoiden tulee tehdä enemmän yhteistyötä niiden alueiden kanssa, joilla on samanlaiset haasteet. Vieraskielisten osuus näkyy kaupunkien arjessa. Vuosituhannen vaihteesta maahanmuutto on kasvanut olennaisesti. Kunnat tuntevat lukujen taustalla olevat tekijät. Käytiin myös keskustelu siitä, että Uudenmaan liiton omat ja maakuntavalmistelun hallitusohjelmat ovat eri asioita, vaikka niillä sinänsä on paljon yhteistä. Ne tulee kuitenkin erottaa Uudenmaan liiton omista tavoitteista ja esimerkiksi mahdollinen kasvupalvelukuntayhtymä tulee ottaa maakuntavalmistelussa huomioon. Kummakin osalta toivotaan, että maakunnan tasolla on mahdollista hakea yhteistä etua ja kilpailukyvyn kehittämistä. Vihdin kunnanjohtaja esitteli KUUMA kuntien MAL-tavoitteet, jotka ovat liitteenä. Puheenjohtaja korosti esiin nousseiden asioiden riittävän suuren mittakaavan merkitystä. Lisäksi on tarpeen tehdä priorisointia, ottaa huomioon miten työvoima liikkuu sekä kansainväliset yhteydet. Muissa metropoleissa liikenne ja ilmasto ovat keskeisiä kysymyksiä. Lopuksi puheenjohtaja lupasi, että keskustelussa esiin nousseet kommentit otetaan jatkovalmistelussa huomioon. Valmisteluaineisto toimitetaan välittömästi kunnille, joille annetaan riittävästi aikaa käsitellä asiaa sisäisesti. Kuntajohtajat merkitsivät esityksen tiedoksi. Oheismateriaali KUUMA-seudun MAL-neuvottelutavoitteet Hallitusohjelmatavoitteet

10 MUISTIO 1/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Mahdolliset muut asiat Vihdin kunnanjohtaja Sami Miettinen kiitti kuluneesta yhteistyöstä ja ilmoitti, että Erkki Eerola toimii jatkossa Vihdin vt-kunnanjohtajana.

11 MUISTIO 1/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Seuraavat kokoukset Seuraavat syksyn sovitut kokousajankohdat ovat keskiviikkoaamuja kello 9-11:30 seuraavasti: Keväälle 2019 ehdotetut kokousajat keskiviikkoaamuisin kello 9-11:30 vahvistetaan seuraavassa kokouksessa:

12 MUISTIO 1/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Kokouksen ydinviesti Puheenjohtaja veti yhteen kokouksen ydinviestin: Kuntajohtajat merkitsivät tiedoksi sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutilanteen. Todettiin, että mikäli lainsäädäntö ei ehdi valmiiksi nykyisellä hallituskaudella, seuraava hallitus mahdollisesti jatkaa soten uudistamista. Kuntajohtajien mielestä maakunnan monialaisuus tulee arvioida uudelleen. Kuntajohtajat kiittivät hyvässä yhteistyössä tehtyä pelastustoimen valmistelua mutta kyseenalaistivat uudistuksen mielekkyyden. Fuusion riskit ja haittatekijät arvioitiin suuremmiksi kuin myönteiset vaikutukset. Kuntajohtajat vastustavat kaiken pelastuskoulutuksen siirtämistä Kuopioon. Koulutuksen alueellistaminen vaikuttaa työvoiman saatavuuteen ja koulutuksesta puuttuu riittävä ensihoito-osaaminen ja paikallistuntemus. Hallitusohjelmatavoitteiden osalta kuntajohtajat muistuttivat kaupungistumisen ja asuntorakentamisen vaativan investointeja, jotka velkaannuttavat kaupunkeja. Myös vieraskielisten osuus on valtakunnallisesti suurin Uudenmaan isoissa kaupungeissa. Tämä tulee huomioida kansallisessa tulontasauksessa. Raidehankkeiden lisäksi kuntajohtajat muistuttivat myös uusmaalaisen tieliikenneinfran tärkeydestä. Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 11:04.