Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, Helsinki, Maakuntasali. Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaaminen 3

Transkriptio

1 MUISTIO 2/ Kuntajohtajakokous AIKA klo 09:00-11:09 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, Helsinki, Maakuntasali KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaaminen 3 2 Uudenmaan erillisratkaisu sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksessa 4 3 Uusimaa-kaava 2050 valmistelun tilannekatsaus 5 4 Liikennestrategian valmistelu 7 5 Ilmastoyhteistyö Ilmastoyhteistyötä kuntien ja elinkeinoelämän välillä 8 6 SOTE - tietojohtaminen 9 7 Mahdolliset muut asiat 11 8 Seuraavat kokoukset 12 9 Kokouksen päättäminen 13

2 MUISTIO 2/ OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Eskelinen Juha Uudenmaan liitto, pj. Eerola Erkki Vihti Isotalo Olli Espoo Isotupa Juha-Pekka Siuntio Lundqvist Ragnar Raasepori Marttila Seija Pornainen Masar Christoffer Kauniainen Mattila Jyrki Hyvinkää Myyryläinen Juha Pukkila Mäkelä Outi Nurmijärvi Oker-Blom Jan D. Loviisa Sarvilinna Sami Helsinki Strandell Denis Hanko Ujula Jukka-Pekka Porvoo Viljanen Ritva Vantaa Autioniemi Paula Uudenmaan liitto Suursalmi Tero Uudenmaan liitto, vs. sihteeri Vikman-Kanerva Merja Uudenmaan liitto Aronkytö Timo muutosjohtaja Haapanen Topi Kuusela Antti POISSA Savolainen Ossi Uudenmaan liitto, pj Aarnio Tarmo Kirkkonummi Grannas Mikael Sipoo Haukkasalo Hannu Pornainen Heikka Tiina Lapinjärvi Kairesalo Esko Mäntsälä Lipasti Harri Tuusula Martikainen Jouni Askola Mäkelä Jukka Espoo Naukkarinen Olli Järvenpää Nyman Robert Inkoo Rontu Kirsi Kerava Sivula Mika Lohja Telen Tuija Karkkila Vapaavuori Jan Helsinki Vuorinen Sam Myrskylä Kanerva Inka Uudenmaan liitto Sovala Markus muutosjohtaja Immonen Mari E Karhu Ulla-Mari Lumijärvi Tarja Nyholm Inga von Schoultz Fredrik Åkerö Fredrika

3 MUISTIO 2/ Kuntajohtajakokous Kokouksen avaaminen Maakuntajohtajan varamies Juha Eskelinen puheenjohtajana avasi Uudenmaan kuntajohtajien kokouksen. Todettiin läsnäolijat ja hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio ja kokouksen asialista. Päätettiin täydentää kokouksen asialistaa hallitusohjelman neuvottelutuloksessa mainitulla erillisratkaisulla.

4 MUISTIO 2/ Kuntajohtajakokous Uudenmaan erillisratkaisu sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksessa Käytiin keskustelu hallitusohjelman neuvottelutuloksen sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksen kohdassa mainittuun Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisuun liittyen. Todettiin, että neuvottelutuloksen mukaan hallitus tulee selvittämään asiaa yhteistyössä alueen kaupunkien ja kuntien kanssa vuoden 2019 loppuun mennessä. Todettiin kuntien olevan yhteistyöhalukkaita valtion suuntaan. Aikataulu nähtiin varsin tiukaksi asian laajakantoisuuden huomioon ottaen ja siksi kuntien on hyvä valmistautua siihen mahdollisimman varhain. Soveltuvan rahoitusmallin löytäminen on erillisratkaisun kannalta keskeinen kysymys. Soten osalta kunnilla on lähtökohtaisesti yhteinen näkökulma perustuen kuntien aiemmin esittämään viiden alueen malliin. Pienimmälläkin alueella on yli asukasta. Keskustelussa esitettiin toivomus siitä, että pääkaupunkiseudun ohella myös kehyskunnat olisivat keskusteluissa mukana koko maakunnan näkökulmasta. Esitettiin näkemys myös siitä, ettei Uudenmaan nykyisiä pelastuslaitoksia tulisi yhdistää. Ei myöskään nähty, että maakuntamallista voitaisiin saavuttaa lisäarvoa. Puheenjohtaja veti yhteen käytyä keskustelua. Hän mainitsi, ettei Uudenmaan liitolla ole jatkossa mandaattia sote- uudistuksen toteuttamisessa, mutta liitto kuitenkin toivoo kunnilta tietoa uudistuksen etenemisestä. Hän yhtyi näkemykseen siitä, että uuden sote- palveluiden rakenneuudistuksen rahoitusmalli on merkittävä kysymys Uudenmaan ja koko valtakunnan näkökulmasta.

5 MUISTIO 2/ Kuntajohtajakokous Uusimaa-kaava 2050 valmistelun tilannekatsaus Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaavojen kokonaisuudesta käytetään nimeä Uusimaa-kaava Vaihemaakuntakaavat kattavat koko Uudenmaan maakunnan alueen ja kaavojen aikatähtäin on vuodessa Aluesuunnittelun vastuualueen johtaja Merja Vikman-Kanerva esitteli kuntajohtajille Uusimaa-kaavan 2050 valmistelun tilannekatsauksen. Kaava on valmisteltu noin kolmen vuoden ajan. Vaihemaakuntakaavojen ehdotuksista pyydettiin lausunnot maalis-toukokuun välisenä aikana kunnilta, muilta viranomaisilta ja keskeisiltä sidosryhmiltä. Lausuntoja saatiin yhteensä 85 kpl, mukaan lukien kaikilta Uudenmaan kunnilta. Maakuntahallitus merkitsi tiedoksi annetut lausunnot kokouksessaan Virkamiesvalmistelussa käydään läpi saatua palautetta. Tarkoituksena on, että maakuntahallitus hyväksyisi vastineet lausuntoihin kokouksessaan Tavoitteena on saada maakuntakaava maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi joulukuussa, mutta maakäyttö- ja rakennuslain muutoksen johdosta maakuntakaava tulee nähtävillä myös Virossa, minkä johdosta kaavan hyväksyminen voi mahdollisesti siirtyä ensi vuoden alkuun. Vikman-Kanerva korosti sitä, että rakennesuunnitelma on oikeusvaikutukseton ja se toimii kolmen alueen erillisten oikeusvaikutteisten maakuntakaavojen yhteensovittavana tekijänä. Kaava on aikaisempaa strategisempi ja keskittyy maakunnallisesti merkittäviin seikkoihin ja siten taajama-alueiden merkintänä on käytetty kehittämisaluemerkintää, eikä enää aluevarausmerkintää kuten aikaisimmin. Seuraavaksi hän esitteli maakuntakaavan teemoja, joista löytyy tarkempia tietoja liiton kotisivuilta: Lopuksi Vikman-Kanerva kertoi, että puolustusvoimat on muuttanut kantaansa tuulivoiman osalta ja lähtökohtaisesti vastustaa sen lisärakentamista. Tästä syystä maakuntakaavassa ei käsitellä tuulivoimaa, joka jää aiempien kaavaratkaisujen varaan. Käytiin keskustelu, jossa esitettiin näkemys siitä, että Länsi- ja Itä- Uudenmaan nähtiin jääneen muita alueita vähemmälle esimerkiksi saavutettavuuden osalta. Kasvu tulisi mahdollistaa myös näillä alueilla. Lisäksi nähtiin, että kaava ottaa vahvasti kantaa läntisten ratojen osalta, vaikka hallituksen ratkaisut eivät vielä ole tiedossa. Lisäksi liitolta toivottiin kaavassa selkeitä näkemyksiä edunvalvontaa varten itäradan linjaamisen osalta. Keskustelussa nähtiin tarve yhteisten prioriteettien löytämiselle. Esimerkiksi lentoradan ensisijaisuuden osalta voitaneen olla yksimielisiä. Vastaavaa konsensusta ollee löydettävissä myös muissa asioissa. Sen kautta tulisi voida hahmottaa yhteisen edunvalvonnan kärjet. Keskustelun pohjalta Vikman-Kanerva mainitsi, että valtio näkee liitot kansallisesti merkittävinä kumppaneina valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelussa. Hän korosti sitä, että ensin

6 MUISTIO 2/ Oheismateriaali Uusimaa-kaava 2050 tulee toteuttaa ns. edellytyshankkeet kuten Pisara -rata ja siihen liittyvät varikot ja Espoon kaupunkirata. Ratoihin liittyy myös riski siitä, että jo valmiina olevat suunnitelmat voivat vanhentua, mikä voi johtaa suunnitelmien uusimiseen ja toteutuksen siirtymiseen. Hän myös painotti, että Länsi- ja Itä- Uudenmaan osalta on tehty ne toimenpiteet kasvun mahdollistamiseksi, jotka ovat mahdollisia maakuntakaavan keinoin. Kaavassa on varauduttu ESArataan, mutta samalla myös korostettu sitä, että nykyisen rantaradan lähiliikenne tulee turvata. Yleensäkin kunkin alueen ohjaustoimikunnilta on kysytty alueen toiveita kaavan valmistelussa. Osa toivotuista toimenpiteistä on ollut aluekehittämistoimia, joita ei ole mahdollista toteuttaa maakuntakaavan kautta. Liikennesuunnittelupäällikkö Petri Suominen käytti puheenvuoron, jossa hän painotti lentoradan olevan hyvin keskeinen kaikkien ratahankkeiden kannalta ja siksi sen toteutumisen varmistamiseen olisi järkevää keskittyä tässä vaiheessa. Puheenjohtaja totesi lopuksi, ettei uudella hallituksella ole vielä tarkempaa kantaa ratahankkeiden osalta. Joka tapauksessa Uudellamaalla olisi hyvä saavuttaa konsensus, jotta voidaan tunnistaa ne asiat, jossa tarvitaan välitöntä yhteistä edunvalvontaa. Kuntajohtajat merkitsivät Vikman-Kanervan esityksen tiedoksi.

7 MUISTIO 2/ Kuntajohtajakokous Liikennestrategian valmistelu Koko Suomen kannalta tärkeisiin liikenneasioihin kantaa ottavan valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on alkanut. On tärkeää, että Uudellamaalla on selkeä kanta siihen, mitä toimenpiteitä suunnitelmassa tulee edistää. Liikennestrategia määrittää Uudenmaan liikenteelle erityisen tärkeät periaatteet ja toimenpiteet. Liikennesuunnittelupäällikkö Petri Suominen esitteli liikennestrategian valmistelua ja sen suunniteltuja painopisteitä. Uudenmaan liikennestrategian 2020 tärkeimmät painopisteet: Edistetään kestävää liikennettä kehittämällä sen toimintaedellytyksiä älyliikenteen, jakamistalouden ja liikennepalvelujen avulla 1. Tie- ja rataverkkoa ylläpidetään ja kehitetään niin, että olemassa oleva infra hyödynnetään täysimääräisesti 2. Uutta rataverkkoa rakennetaan kestävän maankäytön lisäämisen ja saavutettavuuden tarpeet edellä 3. Tieverkkoa kehitetään niin, että joukkoliikennepalvelut ja kotimaan kuljetukset sekä satama- ja lentokenttäyhteydet turvataan 4. Edistetään sekä nopeasti toteutettavia pieniä parannustoimenpiteitä että pitkällä aikavälillä toteutettavia väylähankkeita 5. Hyödynnetään EU-rahoitus TEN-T-ydinverkkokäytävien ja -solmujen kehittämisessä Painopisteitä tullaan käyttämään liikennestrategian ja sitä seuraavien liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimisessa sekä Uudenmaan edunvalvonnassa. Tavoitteena on, että strategia olisi valmis vuoden 2020 keväällä. Käytiin keskustelu ja nähtiin, että liiton erityisosaamista voisi hyödyntää esimerkiksi EU-rahoituksen hankkimisessa liikennehankkeita varten. Yleensäkin olisi tärkeää voida hyödyntää kaikkia käytettävissä olevia rahoitusmahdollisuuksia. Kuntajohtajat merkitsivät esityksen tiedoksi. Oheismateriaali Esittelykalvot liikennestrategia

8 MUISTIO 2/ Kuntajohtajakokous Ilmastoyhteistyö Ilmastoyhteistyötä kuntien ja elinkeinoelämän välillä Suunnittelupäällikkö Olli-Pekka Hatanpää Uudenmaan liitosta alusti esitystä ilmastoyhteistyöstä. Uudenmaan tavoitteena on olla hiilineutraali maakunta vuonna Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan kumppanuuksia, jossa kunnat ovat merkittävässä roolissa. Lisäksi tarvitaan yritysyhteistyötä. Ilmastokumppanit- verkoston koordinaattori Mira Jarkko Helsingin kaupungilta kertoi verkoston toiminnasta ja kaupungin kokemuksista sen toteuttamisessa. Yritysyhteistyössä on ollut kaksi näkökulmaa; miten yritykset voivat vähentää omia päästöjään ja toisaalta, mitä ne keinoja ne voivat tuottaa asukkaille ottaen huomioon, että esimerkiksi Helsingissä kotitaloudet vastaavat 61% päästöistä. Kyseessä on yhteistyömalli yritysten kanssa, jonka tyyppistä ei ole ollut kaupungin käytössä aikaisemmin. Yritykset itse suunnittelevat omat ilmastositoumuksensa, jotka tarkistetaan yhdessä niiden kanssa. Tavoitteiden toteutumista seurataan kerran vuodessa. Mukana on yli 80 yritystä. Hän korosti verkoston puitteissa tapahtuvan yhteistyön olevan yritysten kannalta hallinnollisesti mahdollisimman kevyttä. Kuntien rooli on merkittävä erityisesti sitoumusten allekirjoittamisessa. Yritykset ovat myös mielellään valmiita esittelemään ratkaisujaan. Käytiin keskustelu, jossa todettiin tärkeäksi kansainvälisten suuryritysten mukanaolo, sillä lopulliseen hiilijalanjälkeen vaikuttaa tavaratuotanto muualla maailmassa. Keskeistä on myös varmistaa, ettei tehdä päällekkäistä työ muiden ilmastotoimijoiden kanssa. Jarkolta tiedusteltiin tarkemmin yritysten halukkuudesta olla mukana toiminnassa. Hän korosti, että kuntarajat eivät ole tärkeitä yritysten näkökulmasta. Ne toivovat myös mahdollisimman konkreettista toimintaa. Samalla niillä on mahdollisuus oppia toisiltaan. Kysyttäessä hän kertoi, että verkostotoiminta on nähtävissä osaksi Covenant of Mayors- sopimuksen mukaista toimeenpanoa. Itse sopimuksen pohjalta ei tehdä suoraa yritysyhteistyötä. Lopuksi puheenjohtaja mainitsi, että tämän tyyppinen toiminta haluttiin esitellä kuntajohtajille. Liitto toivoo, että jatkossa asiasta voitaisiin jatkossa muodostaa Uudenmaan kuntien yhteinen näkemys. Ilmastoyhteistyöstä olisi mahdollista luoda alueen yhteinen brändi. Kuntajohtajat merkitsivät esittelyn tiedoksi. Linkki Helsingin kaupungin Ilmastokumppanit sivulle: Oheismateriaali Ilmastokumppanit

9 MUISTIO 2/ Kuntajohtajakokous SOTE - tietojohtaminen Uudellemaalle valmistellaan sote-tietojohtamisen kehittämiseen keskittyvä hanke. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 10.6., että Uudenmaan liitto voi hakea valtion määräraha- avustusta tietojohtamisen hankkeeseen. Sotemuutosjohtaja Timo Aronkytö esitteli hanketta. Tietojohtamisen kehittämisestä on hyötyä Uudenmaan alueen kunnille ja kuntayhtymille tulevasta sote- rakenteesta riippumatta. Laadukkaampi tieto ja tiedon hyödyntäminen on edellytys sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäiselle kehittämiselle sekä vaikuttavuuden ja vertailtavuuden parantamiselle. Työskentelyssä hyödynnetään tehtyä valmistelua ja varmistetaan, että jo tehdyille investoinneille saadaan konkreettista hyötyä. Hankkeen tuotokset ovat niin Uudenmaan alueen kuntien ja kuntayhtymien kuin kansallisestikin hyödynnettävissä. Hankkeen kestoksi arvioidaan yksi vuosi (7/2019-6/2020). Hankkeeseen haetaan valtion määräraha-avustusta hallitusohjelman neuvottelutuloksen hallitusohjelmasta pohjalta. Toisena vaihtoehtona on esittää valtiolle, että Uusimaa2019-hankkeelle jo myönnetystä, jäädytetystä rahoituksesta voitaisiin käyttää tähän hankkeeseen noin miljoona euroa noin yhden vuoden ajalle. Hankkeen tuotokset: konkreettinen pitkän tähtäimen (noin neljä vuotta) suunnitelma Uudenmaan alueen yhteisen tietojohtamisen toteuttamisesta pilotoitu ja jatkokehitetty johdon kojelauta -näkymä alustavine tietosisältöineen konseptoitu tietojohtamisen kehittämisen vuoropuhelumalli tunnistetaan jatkokehityshankkeita, joille voidaan hakea myöhemmin lisärahoitusta Aronkytö korosti, että kesäkuussa päättyvässä Uusimaa2019- hankkeessa tietojohtamista on valmistelu 2½ vuotta yhteistyössä kuntien ja HUS:in kanssa. Uutta hanketta tarvitaan, jotta maakuntavalmistelun puitteissa tehtyä työtä voidaan koota luovutettavaksi edelleen kuntien ja kuntayhtymien hyödynnettäväksi. Uutta hanketta on valmisteltu yhteistyössä HUS:in ja Helsingin soten kanssa. Tietoa koostetaan siinä muodossa, että se on riippumatonta mahdollisista rakenteista. HUS on toimittanut hankeaihioita VM:n pyynnöstä. Tietojohtamisen hankkeen kautta varmistetaan osaltaan Uusimaa2019- hankkeessa tehdyn työn hyödyntämistä. Uudenmaan liiton roolina on toimia ainoastaan hankkeen kokoajana. Kunnat ja kuntayhtymät toimivat varsinaisina hanketoteuttajina. Käytiin keskustelu, jossa todettiin, että Uudenmaan liiton mandaatti sotevalmistelussa päättyi rauenneen maakuntauudistuksen ja Uusimaa2019- hankkeen päättymisen myötä. Hankkeen alasajosta on pidettävä kiinni. Tehdyn työn hyödyntäminen on sinänsä kannatettavaa, mutta uuden hankkeen yhteydessä on varmistettava, ettei siinä tehdä päällekkäistä työtä muiden toimijoiden kanssa. Nähtiin myös, että tilanne on juuri tällä hetkellä

10 MUISTIO 2/ haastava, sillä uusi sote- ratkaisu ja Uudenmaan mahdollinen erillisratkaisu ei ole tiedossa. Lisäksi kuntien käytössä on jo muita tietojohtamisen ratkaisuja. Todettiin myös, että hankkeelle suunniteltu yhden miljoonan euron budjetti vaikuttaa varsin suurelta. Aronkytö korosti lopuksi, että Uusimaa2019- hanke päättyy suunnitellussa aikataulussa ja että uusi tietojohtamisen hanke on siitä erillinen hanke. Hän vakuutti, että hankevalmistelussa on tehty yhteistyötä myös muiden toimijoiden kanssa. Kuntajohtajat merkitsivät esittelyn tiedoksi.

11 MUISTIO 2/ Kuntajohtajakokous Mahdolliset muut asiat Puheenjohtaja kertoi lyhyesti meneillään olevasta Uudenmaan liiton strategian uudistamistyöstä. Siihen liittyen kunnille lähetetään sähköinen kysely liiton tulevaisuudesta. Lisäksi hän kertoi uuden rakennerahastokauden valmistelusta, joka on edunvalvonnan kannalta merkittävässä vaiheessa, jotta voidaan kansallisesti varmistaa asiankuuluvan rahoitusosuuden saaminen Uudellemaalle. Asiaa käsitellään tarkemmin syksyn kokouksissa.

12 MUISTIO 2/ Kuntajohtajakokous Seuraavat kokoukset Vahvistettiin syksyn kokousajankohdat, jotka ovat keskiviikkoja kello 9-11 Uudenmaan liitossa:

13 MUISTIO 2/ Kuntajohtajakokous Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen kello