Esivalmistelun kuntajohtajakokous

Transkriptio

1 MUISTIO 6/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Aika klo 09:00-11:02 Paikka Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, Helsinki, Maakuntasali Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaaminen 3 2 Sote- ja maakuntauudistuksen toteuttaminen syksyllä Maakuntauudistuksen vaikutus maakuntakaavoitukseen 6 4 Uusimaa maakuntakaavan valmistelun tilanne 8 5 Mahdolliset muut asiat 9 6 Seuraavat kokoukset 10 7 Kokouksen ydinviesti 11

2 MUISTIO 6/ Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Savolainen Ossi Uudenmaan liitto, pj Aarnio Tarmo Kirkkonummi Grannas Mikael Sipoo Haukkasalo Hannu Pornainen Heikka Tiina Lapinjärvi Isotupa Juha-Pekka Siuntio Kairesalo Esko Mäntsälä Latva-Pirilä Matti Myrskylä Lipasti Harri Tuusula Lundqvist Ragnar Raasepori Martikainen Jouni Askola Masar Christoffer Kauniainen Mattila Jyrki Hyvinkää Miettinen Sami Vihti Myyryläinen Juha Pukkila Mäkelä Jukka Espoo Mäkelä Outi Nurmijärvi Naukkarinen Olli Järvenpää Nyman Robert Inkoo Oker-Blom Jan D. Loviisa Rontu Kirsi Kerava Sarvilinna Sami Helsinki Sivula Mika Lohja Strandell Denis Hanko Telen Tuija Karkkila Ujula Jukka-Pekka Porvoo Vapaavuori Jan Helsinki Viljanen Ritva Vantaa Autioniemi Paula Uudenmaan liitto Eskelinen Juha Uudenmaan liitto Kanerva Inka Uudenmaan liitto Suursalmi Tero Uudenmaan liitto, vs. sihteeri Vikman-Kanerva Merja Uudenmaan liitto Aronkytö Timo muutosjohtaja Sovala Markus muutosjohtaja Haapanen Topi Immonen Mari E Karhu Ulla-Mari Kuusela Antti Lumijärvi Tarja Vallittu Anja von Schoultz Fredrik Åkerö Fredrika

3 MUISTIO 6/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Kokouksen avaaminen Ossi Savolainen puheenjohtajana avasi maakunta- ja sote- uudistuksen esivalmistelun kuntajohtajien kokouksen. Robert Nyman esittäytyi Inkoon uutena kuntajohtajana. Todettiin läsnäolijat ja hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio ja kokouksen asialista.

4 MUISTIO 6/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Sote- ja maakuntauudistuksen toteuttaminen syksyllä 2018 Kuultiin sote-uudistuksen muutosjohtajan Timo Aronkydön sekä maakuntauudistuksen muutosjohtajan Markus Sovalan katsaus sote- ja maakuntauudistuksen Uudenmaan valmisteluun syksyllä Aluksi Aronkytö siteerasi THL:n juuri julkaisemaa arviota sote-valmistelusta, jonka mukaan Uudenmaan valmistelu on edennyt hyvin. Aronkytö korosti, että valmistelussa on ollut keskeistä hyvä yhteistyö kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Työn tuloksia hyödynnetään jo tällä hetkellä kunnissa, koska merkittävä määrä valmistelijoita tulee juuri kunnista. Sama koskee ICT-järjestelmien valmistelua. Valmisteluolettamana tällä hetkellä on, että lait säädetään joulukuussa. Jos ei näin käy, valmistelua kannattaa jatkaa, koska käydyissä taustakeskusteluissa on muodostunut käsitys siitä, että uudistuksen toteuttaminen jatkuu seuraavalla hallituskaudella ja sen peruselementit ovat nyt valmisteltavan mallin kanssa suurimmaksi osin yhteneviä. Uudistushankkeessa työskentelee 218 henkilö, joista noin 100 ICT:n parissa. Noin 60 henkilöä tekee sote-valmistelua. Henkilöstön työ- tai resurssisopimukset ovat voimassa vuoden loppuun. Alustavan arvion mukaan hankkeella tulee olemaan käytettävissä riittävä rahoitus ensi vuodelle. Aronkytö arvio myös mahdollisuuksia soten toteuttamiseksi kuntayhtymämallin pohjalta sekä kysyttäessä myös valtiopohjaiseen malliin perustuen. Hän näkee, että onnistuvan palveluintegraation kannalta on keskeistä, että kaikista sote-tehtävistä vastaa vain yksi taho, jotta rahoitus- ja järjestämisvastuu olisi samoissa käsissä. Jo tällä hetkellä yksityistä palvelutuotantoa on mahdollista ohjata kustannusvaikuttavuuden parantamiseksi eri välinein. Ohjausmalleja ja sitä kautta syntyvää vaikuttavuutta kehitetään edelleen maakuntalähtöiseen malliin soveltuvaksi. Myös Sovala näkee, että valmistelun keskeisiä elementtejä voidaan hyödyntää, vaikka uudistus siirtyisi seuraavalle hallituskaudelle. Ns. sote-keskustoiminnan yhtiöittäminen on osoittautunut haasteelliseksi maakunnan näkökulmasta, koska mahdollisten omien sote-yhtiöidensä lisäksi se joutuu joka tapauksessa perustamaan myös lain edellyttämän sote-keskuksen liikelaitoksen, mikä tarkoittaa, ettei päällekkäistä rakennetta voi välttää. Henkilöstön sopimusten jatkamista ensi vuodelle harkitaan maakuntajohtajan johdolla. Kuntajohtajat evästivät muutosjohtajia esivalmistelun jatkototeuttamisessa ja totesivat, että nyt tehtävän valmistelutyön merkityksellisyyden lisäksi on tärkeää välttää päällekkäisen työn tekemistä kuntien kehittämistyön kanssa. Käytiin myös keskustelu liittyen siihen, että jotkin kunnat valmistelevat vapaaehtoisiin kuntayhtymiin perustuvaa kuntatason keskihallinnon uudistusta hallituksen uudistuksen kaatumisen varalta. Sovala kertoi, että ministeriöt eivät pidä mallia oikean suuntaisena. Yksittäisiin kuntayhtymiin perustuvasta verkostosta ei saada koko valtakunnan näkökulmasta riittävän

5 MUISTIO 6/ stabiilia ja kattavaa. Esimerkiksi KELA:n rahoituksen uudelleenkanavointi voi jatkossa osoittautua haasteelliseksi. Keskustelun lopuksi puheenjohtaja kertoi, että maakuntavaltuusto käsitteli kokouksessaan vasemmistoliiton aloitetta koko maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun keskeyttämisestä, koska hallituksen mukaisen mallin valmistelu ei lähtökohtaisesti vastaa Uudenmaan etua. Keskustelun ja äänestyksen jälkeen valtuusto päätti jatkaa valmistelua. Puheenjohtaja totesi myös, että viime kädessä seuraavat eduskuntavaalit ratkaisevat, miten uudistusta viedään eteenpäin. Alunperinhän uuden maakuntaorganisaation olisi tullut aloittaa jo muutaman kuukauden kuluttua vuodenvaihteessa. Oheismateriaali Tilannekatsaus, Sovala

6 MUISTIO 6/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Maakuntauudistuksen vaikutus maakuntakaavoitukseen Maku II paketti Kuultiin aluesuunnittelun vastuualueen johtajan Merja Vikman-Kanervan katsaus maakuntauudistuksen sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutosten vaikutuksesta maakunta- ja kuntakaavoitukseen. Lähtökohtaisesti maakuntakaavan ohjausvaikutus kuntakaavoitukseen ei sinänsä muutu maakuntauudistuksen toteutuessa. Lakiesitys sisältyy hallituksen Maku II pakettiin. Keskeistä on maakuntien ja kuntien välinen yhteistyö. Maakäyttö- ja rakennuslain muutosesityksen mukaan niiden tulee harjoittaa ennakoivaa ja vuorovaikutteista yhteistyötä. Maakunnan ja kunnan kesken tulee järjestään tarpeen mukaan tai vähintään kerran valtuustokaudessa keskustelu ajankohtaisista alueidenkäytön kysymyksistä. Lisäksi maakunnan tulee asettaa toimielin, johon nimetään kuntien edustajat. Uusimaa -kaavassa 2050 on muodostettu poliittisia ohjaustoimikuntia, joissa on edustajat jokaisesta kunnasta. Luottamushenkilöt ovat pitäneet toimintamallia hyvänä ratkaisuna. Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus Ympäristöministeriön johdolla valmistellaan maakäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta, jossa on tällä hetkellä ollut esillä kaksi erilaista vaihtoehtoista kaavajärjestelmää. Kummassakaan mallissa ei olisi nykyisen kaltaista vahvaa kaavahierarkista ohjausta. Vikman-Kanerva esitteli tarkemmin kumpaakin vaihtoehtoista kaavajärjestelmää. Huhtikuussa esitellyssä mallissa maakuntakaavatasolla korostuisi alueidenkäytön suunnittelun strategisuus. Suunnittelu kohdennettaisiin keskeisimpien maakunnallisten alueidenkäyttökysymysten linjaamiseen. Lisäksi kaupunkiseudut olisivat nousemassa keskeisempään asemaan. Sen mukaan kaupunkiseutujen alueidenkäytön suunnitelmallinen kehittäminen edellyttäisi toiminnallisen kokonaisuuden kattavaa yleispiirteistä suunnitelmaa, kaupunkiyleiskaavaa. Se mahdollistaisi alueen kehittämiseen liittyvien keskeisten valintojen tekemisen. Sillä ei kuitenkaan olisi suoraa oikeusvaikutusta kuntien kaavoitukseen. Kuntatasolle tulisi vain yksi skaalautuva kaavataso. Toisessa, syyskuussa esitetyssä vaihtoehdossa (A), maakuntataso perustuisi nykyiseen lakiin olennaisilta osin. Maakuntakaavaan sisältyisi vain aidosti valtakunnallisesti ja maakunnallisesti suunniteltavia asioita ja sen informaatiosisältöä kevennettäisiin. Kaavan ohjausvaikutus olisi vähäisempi. Kaupunkiseuduille laadittaisiin nykyistä yhteistä yleiskaavaa muistuttava kaava. Suomen suurimmilla kaupunkiseuduilla sen laatiminen olisi pakollista. Helsingin seudulla sillä olisi suora -kytkös MAL-sopimuksiin. Toisessa syyskuun vaihtoehtoisessa versiossa (B) maakuntakaava olisi entistäkin ohjaavampi ja tarkempi kyseisellä kaupunkiseutualueella. Se hyväksyttäisiin kaikkien kuntien valtuustoissa tai muussa yhteisessä elimessä. Yleiskaava vastaisi pitkälti nykyistä yleiskaava, mutta se olisi joustavampi kuin nykyisin. Lisäksi asemakaavan roolia vahvistettaisiin.

7 MUISTIO 6/ Käytiin keskustelu ja kuntajohtajat korostivat, että kaavoituksen keskeinen tehtävä on yhteensovittaa kaavoitukseen liittyviä erilaisia intressinäkökulmia. Nykyiseen verrattuna maakuntakaavaan tarvittaisiin enemmän joustavuutta, jotta kunnat voivat vastaavasti tehdä tarvittavia muutoksia. Tarkkuustason tulisi olla suhteessa maakuntakaavalle suunniteltuun varsin pitkään voimassaoloaikaan, jotta olosuhteiden muutokset voidaan ottaa huomioon. Todettiin myös, että maakuntien mahdollinen syntyminen tulee heijastumaan monille muille alueille kuten kaavoitukseen. Oletettavaa on, että itsehallinnollinen maakunta tulee käyttämään kaavoituksen mahdollisuuksia täysimääräisesti. Suurten kaupunkien osalta painotettiin erityisesti sitä, että niillä tulee olla käytössä kaikki tarvittavat instrumentit, eikä maakunnan ja kaupunkien välillä voi jäädä epäselvyyttä vastuusta. Aluetta tulee tarkastella laajana kokonaisuutena esimerkiksi ottamalla huomioon koko Etelä-Suomen työssäkäyntialue. Nykyisin maakuntarajat ovat osaltaan estäneet riittävän laajaa kehittämistä. Todettiin toisaalta myös, että jatkossakin tarvitaan kaavoitusta ohjaava yhtä kuntaa laajempi instrumentti, jotta asioita voidaan ratkaista yli kuntarajojen. Vikman-Kanerva näkee uudistuksen myötä kunnille olevan tulossa enemmän toimintavapautta kuin tähän saakka on ollut mahdollista. Maakuntakaava ei olisi enää ohjeena nykyisellä tavalla. Hän kertoi, että pääkaupunkiseudulle mahdollisesti muodostettavan seudullisen kaavan ulottuvuudesta on käyty keskustelua, jossa alueen rajaaminen on vaihdellut. Alueellisesti laajan kaavan laatiminen ei välttämättä ole edes mahdollista ainakaan yleiskaavatasolla. Lopuksi hän korosti, että nyt on oikea hetki vaikuttaa tulevaan lainsäädäntöön. Kuntajohtajat merkitsivät esityksen tiedoksi. Vikman-Kanervan esitys kohtiin 3. ja 4. on muistion liitteenä.

8 MUISTIO 6/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Uusimaa maakuntakaavan valmistelun tilanne Kuultiin johtaja Merja Vikman-Kanervan katsaus Uusimaa kaava 2050 valmistelusta. Se koostuu kolmen seudun vaihekaavoista, jotka laaditaan Helsingin seudulle, Itä-Uudellemaalle ja Länsi-Uudellemaalle. Maakuntahallitus oikeutti kokouksessaan liiton asettamaan seutujen kaavojen luonnokset nähtäville ja lähettämään ne lausunnoille lokakuussa Kunnilla on marraskuu aikaa antaa lausuntonsa. Maankäyttö- ja rakennuslain säännösten uudistamisen jälkeen maakuntakaavoitusprosessi on muuttunut. Ehdotusvaiheessa annetaan lausunnot, joiden pohjalta tehdään tarvittavat korjaukset. Sen jälkeen maakuntahallitus hyväksyy ehdotuksen nähtäville, minkä jälkeen ei enää ole mahdollista tehdä olennaisia muutoksia. Nykyisin Uudellamaalla on voimassa yhteensä yhdeksän eri maakuntakaavaa, jotka kumotaan uuden kaavan myötä. Uusimaa -kaava 2050 perustuu kestävän kasvun ajatukseen ja sen mukaisesti tuleva kasvu tulisi sijoittaa kestäville alueille. Kuultiin kuntajohtajien puheenvuoroja, joissa esitettiin näkemys siitä, että liiton tulee osaltaan edistää hankkeita, jotka edistävät laajan alueellisen kokonaisuuden muodostamista. Tähän mennessä Uudellamaalla on tehty paljon yksittäisiä hankkeita ilman, että kenelläkään olisi ollut kokonaiskuvaa alueen tarpeista. Rahoitusmallit- ja mahdollisuudet ovat vahvasti muuttuneet aiemmasta. Toiminnan asukaslähtöisyys puolestaan edellyttää paikallisen tason hyvää yhteistyötä ja keskusteluyhteyttä kuntatoimijoiden kanssa. Lisäksi keskusteltiin itään suuntautuvasta raideyhteystarpeesta ja Pietarin merkityksestä ottaen huomioon maakuntakaavan 50 vuoden aikaperspektiivi. Vikman-Kanerva painotti, että kaavassa on ohjeellinen linjaus Kotkan suuntaan ja yhteystarvenuoli Kouvolan suuntaan. Porvoon taajamajunaliikenteestä on sovittu tehtäväksi kannattavuusselvitys. Käytetyissä puheenvuoroissa korostettiin myös jo olemassa olevien yhteyksien pitämistä toiminnassa ja niiden hyötykäytön täysimääräistä varmistamista esimerkkinä Lahden oikorata. Lopuksi puheenjohtaja painotti, että on tärkeää ymmärtää asioiden riippuvuussuhteet. Tallinna-tunnelin kannattavuuden kokonaisarviointii liittyy olennaisesti lentorata, Pisara-rata ja Rail Baltica, jotka ovat myös sen toteutumisen perusedellytyksiä. Tähän mennessä näkökulma on yleisesti ottaen ollut liian suppea. Kuntajohtajat merkitsivät esityksen tiedoksi. Oheismateriaali Uusimaa-kaava 2050, luonnos

9 MUISTIO 6/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Mahdolliset muut asiat Muita asioita ei ollut.

10 MUISTIO 6/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Seuraavat kokoukset Seuraavat kokousajankohdat ovat keskiviikkoaamuja kello 9-11:30 seuraavasti:

11 MUISTIO 6/ Esivalmistelun kuntajohtajakokous Kokouksen ydinviesti Puheenjohtaja veti yhteen kokouksen ydinviestin: Kuntajohtajakokous kuuli muutosjohtajien katsauksen sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun. Kuntajohtajat keskustelivat erilaisista tavoista järjestää palvelut ja kehottivat huomioimaan ne valmistelussa. Päällekkäistä työtä kuntien kanssa pitää välttää. Maakuntakaavoituksen rooli ei ole juuri muuttumassa uudistuksen myötä, mutta sitä koskevaa erityislainsäädäntöä ollaan uudistamassa. Kuntajohtajat pitivät tärkeinä kaavoituksen yhteensovittavaa tehtävää ja järjestelmän joustavuutta. Maakunnan liiton pitää edistää järkevien, toiminnallisten kokonaisuuksien luomista myös kansainvälisestä ja riittävän suuresta näkökulmasta. Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 11:02.