Kierrätysravinteiden käyttötavat ja ravinteiden käyttökelpoisuus Maan Viljelyn Järkipäivä IV - Uudet Lannoitusratkaisut 23.3.2017 klo 8.30-14.30 Tuorlan maatalousoppilaitoksen auditorio, Tuorlantie 1, Piikkiö Petri Kapuinen Luke, Uudet liiketoimintamahdollisuudet Toivonlinnantie 518 21500 PIIKKIÖ
Kierrätysravinteiden määrät Suurin osa ravinteista kiertää maatalouden sisällä lannassa takaisin peltoon. Lannan määrä on noin 18 milj. tonnia vuodessa. Käytännössä se kaikki kierrätetään peltoon, vaikka kierrätys saattaa olla epätasaista. Puhdistamolietteen kuiva-ainemäärä on noin 150 000 t/v, joka vastaa noin 0,5 milj. tonnia lietetuotetta, jonka kuivaainepitoisuus on 30 %. Se vastaa alta 10 % lannan kuiva-ainemäärästä ja vain noin 5 % siitä käytetään maataloudessa. Pääosa lannasta päätyy kotieläintilojen peltoon ja kasvinviljelyt tilat saavat vain pienen osan rehun raakaaineena olevan viljan ravinteista takaisin. 2 27.3.2017
Kierrätysravinteiden määrä Kierrätysravinteet tulevat peltoon pääasiassa: raakalantana, ja sellaisenaan maanparannusaineena käytettävinä sivutuotteina ja orgaanisissa maanparannusaineissa. Maatalouskäytössä nämä maanparannusaineet ovat lähinnä ravinteiden lähteitä ja maanparannusvaikutus jää suhteellisen vähäiseksi ympäristökorvauksen sallimilla käyttömäärillä. Useat näistä sivutuotteista ovat lietetuotteita, jolloin niihin sovelletaan lannoitevalmisteasetuksen 11 a :n vaatimuksia. Varsinaisia lietetuotteita ovat yli 10 % puhdistamolietettä tai vastaavaa raaka-aineena sisältävät sellaisenaan maanparannusaineena käytettävät sivutuotteet. Lietetuotteet ovat pääasiassa fosforin lähteitä. 3 27.3.2017
Kierrätysravinteiden määrät Orgaanisten lannoitteiden käyttömäärät ovat pienet suhteessa maanparannusaineiden käyttöön. Sen lisäksi on epäorgaanisia kierrätyslannoitteita, kuten ammoniumsulfaattia. Muita kierrätysravinteita kuin typpeä on esimerkiksi tuhkassa. 4 27.3.2017
Typen tappiot ja sen käyttökelpoisuus kasveille Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden typen tappiot voivat olla prosentuaalisesti suuret. Muista ravinteista poiketen typen tappiota syntyy myös kaasumaisessa muodossa, mikä tekee niiden vähentämisestä haasteellisen tehtävän. Lannan orgaanisten lannoitevalmisteiden typen kasveille käyttökelpoinen osa on käytännössä sen liukoinen typpi. Lannan levitysaika, -menetelmä ja ravinnemäärät ovat keskeisessä asemassa tappioiden määrässä. Typpilannoitusta ei käytännössä voi tehdä varastoon. Se typpi, joka kasvukauden kasvusto ei käytä, joutuu käytännössä hukkaan. 5 27.3.2017
Keskeisin tappio typen kierrätyksessä - ammoniakkiemissio Lannan orgaanisten lannoitevalmisteiden ammoniumtyppi muuttuu ammoniakiksi joutuessaan tekemisiin ilman kanssa ja haihtuu ilmaan. Ammoniakin haihtumisnopeuteen vaikuttaa mm. lämpötila, ph ja ilman nopeus. Haihtuvan määrän kannalta on oleellista pinnan laatu. Nopea imeytyminen pellon pintaan vähentää haihtuvaa määrää. Haihtumista voidaan vähentää multaamalla lanta tai orgaaninen lannoitevalmiste nopeasti levityksen jälkeen, jolloin ammoniumioni tarttuu maapartikkeleihin eikä haihdu ilmaan ammoniakkina. 6 27.3.2017
Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö syksyllä Tehdään yleensä työteknisistä syistä: Ei ole aikaa keväällä. Varastot pitää saada tyhjäksi talvea varten. Syyslevityksessä yleensä liukoinen typpi menetetään kokonaan, jos samalla ei perusteta kasvustoa. Se huuhtoutuu salaojavalunnan mukana. Riippuen syksyn, talven ja kevään säistä voidaan kuitenkin saada suurempi tai pienempi vaikeasti ennustettavissa oleva typpilannoitusvaikutus. Muut ravinteet yleensä säilyvät maassa. 7 27.3.2017
Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden sijoittamisen hyödyt ja haitat Lanta ja orgaaniset lannoitevalmisteet poikkeaa mineraalilannoista oleellisesti nimenomaisesti siinä mielessä, että niiden ammoniumtyppi haihtuu ilmaan. Esimerkiksi nurmen kannalta typen pintalannoitus on paras tapa ja toimiva mineraalilannoitteilla, mutta ei toimi lietelannalla, koska pintaan levitetyn lannan ammoniumtyppi haihtuu ilmaan ammoniakkina. Viljoilla perinteisessä kylvötavassa paras paikka lannalle ja orgaanisille lannoitevalmisteille olisi se, minne mineraalilannoitekin sijoitetaan kylvölannoituksen yhteydessä. S.o. joka toisen kylvörivin väliin hieman kylvöpohjan sisään, jolloin etäisyys kylvöriviin on enimmillään 6,5 cm. 8 27.3.2017
Kylvölannoitus lietelannalla 9 27.3.2017
Lietelannan ja nestemäisen orgaanisen lannoitevalmisteen sijoittamisen hyödyt ja haitat Vaikka lietelanta tai nestemäiset orgaaniset lannoitevalmisteet mullattaisiin nopeasti, se ei takaa, että niiden lannan liukoinen typpi tulisi tehokkaasti hyödynnettyä. Muokkauskerrokseen mullattu typpi jää helposti viljakasveilta käyttämättä, koska se ei liiku kuivassa muokkauskerroksessa. Tällöin typen vaikutus myöhästyy kasvien typenotosta aiheuttaen sadonalennuksia. Lannan ja orgaanisen lannoitevalmisteen typen liikkuvuutta suhteessa mineraalilannoitteiden vastaavan vähentää se, että sen liukoinen typpi on käytännössä kokonaan ammoniummuodossa tai liukoisina orgaanisina typpiyhdisteinä. 10 27.3.2017
Levitystasaisuus Lietelannan ja vastaavan nestemäisen orgaanisen lannoitevalmisteen levitystasaisuus on yleensä selvästi parempi kuin kiinteiden. Huono levitystasaisuus johtaa typpilannoituksen suureen vaihteluun, mistä aiheutuu sadon määrällisiä ja laadullisia tappiota. Kiinteissä lannoissa ja lannoitevalmisteissa liukoisen typen osuus on yleensä pieni, mikä vähentää levityksen epätasaisuudesta syntyvää haittaa. 11 27.3.2017
Levitystasaisuus On usein silminnähtävän huono. 12 27.3.2017
Levitystasaisuus Ei välttämättä epätasaisempi mutta varsin runsas määrä. 13 27.3.2017
Levitystasaisuus Tapoja on monia. 14 27.3.2017
Keinot vähentää lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden typen hitauden haittoja Nitraattityppi liikkuu helposti veden mukana maassa toisin kuin ammoniumtyppi. Liukoisen typen tuotantovaikutuksen hitauden haittaa voidaan vähentää jaetulla lannoituksella. Kattamalla riittävän suuri osa kasvin typen tarpeesta mineraalilannoitteella, kasvi lähtee kasvuun mineraalilannoitteen typen voimalla jatka sitten juuriston kehityttyä, ammoniumtypen nitrifioitua ja kulkeuduttua kasvien ulottuville. Typpitason vaihtelua vähennetään täydennystyppilannoituksella. 15 27.3.2017
Lannan käyttö viljoilla Lannan typen hyväksikäytön kannalta paras lannanlevitysaika on viljoilla keväällä kylvön yhteydessä. Mitä myöhempään lannan kasvustoon levitys siirtyy, sitä suurempi osa typestä pitää antaa kylvön yhteydessä starttityppenä. Vähimmällä starttitypen osuudella päästään, kun lietelanta sijoitetaan kylvölannoittimella kylvön yhteydessä. Yleisesti ottaen yksivuotisilla pelto kasveilla saavutetaan paremmin kuin monivuotisilla nurmilla samanlainen satovaste lannan liukoiselle typelle kuin mineraalilannoitteen liukoiselle typelle. 16 27.3.2017
Lannan käyttö viljoilla Rejektivesi vastaa ominaisuuksiltaan väkevää lietelanta. Sijoitusvantaat sinällään eivät vaurioita kasvustoa pahasti, mutta renkaiden aiheuttama tallaus voi olla merkittävää. Sijoitus pitäisi tehdä viimeistään 1 2 lehtivaiheessa. 17 27.3.2017
Kuivalannan ja kiinteiden orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö viljoilla Viljapelloilla kuivalantaa ja kiinteitä orgaanisia lannoitevalmisteita käytetään periaatteessa samalla tavalla kuin lietelantaakin. Liukoisen typen annos jää kuitenkin yleensä, erityisesti lietetuotteilla, luontaisesti pieneksi. Kuivalannan ja kiinteiden orgaanisten lannoitevalmisteiden liukoisen typen levitystasaisuus on huonompi kuin lietelannan tai nestemäisten orgaanisten lannoitevalmisteiden, jolloin suuri starttitypen osuus on vielä tärkeämpää kuin lietelannalla. Kuivalanta ja kiinteät orgaaniset lannoitevalmisteet soveltuu käytettäväksi erityisesti syksyllä kasvustoja perustettaessa. Lanta voidaan mullata kyntämällä kaikilla maalajeilla Liukoisen typen määrän vaihtelun haittavaikutukset ovat pienemmät kuin kevätviljoilla. 18 27.3.2017
Normisadot, ohra 2012, lannoitevalmistelainsäädännön mukaiset analyysit kg/ha 6000 Mineraalilannoite Kemicond-liete, Oulu 5000 5105 5004 5088 Kemicond-liete, Pori Kemicond-liete N-täydennyksellä, Pori 4000 3000 2000 4 204 3045 2802 2814 2546 2635 2392 2475 2073 2073 4563 4434 4422 4154 3990 3798 3505 3604 Kemiran kuivarae Kemiran kuivarae, typpitäydennyksellä Metsäpirtin maanparannuskomposti Metsäpirtin maanparannuskomposti N-täydennyksellä Kymen Bioenergia, kuivaamaton Kymen Bioenergia, kuivattu Vambio, kalkittu Vambio, kalkitsematon 1000 0 1294 0 50 100 150 200 kg N/ha Biovakka, typpivesi Lakeuden Etappi, pelletti Lakeuden Etappi, pelletti N-täydennyksellä Mustankorkea, pelletti Mustankorkea, pelletti typpitäydennyksellä Petri Kapuinen
Rehu Hehtolitrapaino, ohra 2012, lannoitevalmistelainsäädännön mukaiset analyysit kg/hl 63,0 62,7 62,3 62,0 62,1 62,3 61,8 61,661,7 61,4 61,0 60,6 60,7 60,0 60,2 60 60,1 59,9 59,8 59,2 59,4 59,0 59,2 58,0 58,2 57,8 57,3 57,0 56,4 56,0 0 50 100 150 200 kg N/ha Mineraalilannoite Kemicond-liete, Oulu Kemicond-liete, Pori Kemicond-liete N-täydennyksellä, Pori Kemiran kuivarae Kemiran kuivarae, typpitäydennyksellä Metsäpirtin maanparannuskomposti Metsäpirtin maanparannuskomposti N- täydennyksellä Kymen Bioenergia, kuivaamaton Kymen Bioenergia, kuivattu Vambio, kalkittu Vambio, kalkitsematon Biovakka, typpivesi Lakeuden Etappi, pelletti Lakeuden Etappi, pelletti N-täydennyksellä Mustankorkea, pelletti Mustankorkea, pelletti typpitäydennyksellä Petri Kapuinen
I+II jakeet, > 2,5 mm, ohra 2012, lannoitevalmistelainsäädännön mukaiset analyysit % 90,0 88,0 86,0 84,0 82,0 80,0 86,0 84,4 84,6 84,9 83,7 83,9 83 82,0 89,3 88,8 88,8 87,5 88,2 84,4 84,8 84,3 82,2 89,3 85,5 Mineraalilannoite Kemicond-liete, Oulu Kemicond-liete, Pori Kemicond-liete N-täydennyksellä, Pori Kemiran kuivarae Kemiran kuivarae, typpitäydennyksellä Metsäpirtin maanparannuskomposti Metsäpirtin maanparannuskomposti N- täydennyksellä Kymen Bioenergia, kuivaamaton 78,0 76,0 78,0 76,5 Kymen Bioenergia, kuivattu Vambio, kalkittu Vambio, kalkitsematon 74,0 72,0 70,0 73,6 0 50 100 150 200 kg N/ha Biovakka, typpivesi Lakeuden Etappi, pelletti Lakeuden Etappi, pelletti N-täydennyksellä Mustankorkea, pelletti Mustankorkea, pelletti typpitäydennyksellä Petri Kapuinen
IV jae, < 2,2 mm, ohra 2012, lannoitevalmistelainsäädännön mukaiset analyysit % 12,0 Mineraalilannoite Kemicond-liete, Oulu 10,0 10,2 Kemicond-liete, Pori Kemicond-liete N-täydennyksellä, Pori 8,0 6,0 4,0 8,7 9,0 8 7,5 7,8 6,8 6,9 6,3 6,3 5,8 6,1 6,0 5,2 4,3 4,9 4,03,9 3,6 4,0 5,9 Kemiran kuivarae Kemiran kuivarae, typpitäydennyksellä Metsäpirtin maanparannuskomposti Metsäpirtin maanparannuskomposti N- täydennyksellä Kymen Bioenergia, kuivaamaton Kymen Bioenergia, kuivattu Vambio, kalkittu Vambio, kalkitsematon Biovakka, typpivesi 2,0 Lakeuden Etappi, pelletti Lakeuden Etappi, pelletti N-täydennyksellä 0,0 0 50 100 150 200 kg N/ha Mustankorkea, pelletti Mustankorkea, pelletti typpitäydennyksellä Petri Kapuinen
Normisadot, vehnä 2013, lannoitevalmistelainsäädännön mukaiset analyysit kg/ha 4000 3500 3508 3370 3307 3196 3133 3000 2999 3138 3119 2903 2851 2939 2905 2804 2843 2500 2424 2480 2 185 2177 2000 1832 1852 1500 1618 1615 16321623 1567 1358 1000 1105 1066 500 0 0 30 60 90 120 150 180 kg N/ha Mineraalilannoite Kemicond-liete, Oulu Kemicond-liete N-täydennyksellä, Oulu Kemicond-liete, Pori Kemicond-liete N-täydennyksellä, Pori Kemiran kuivarae Kemiran kuivarae, typpitäydennyksellä Metsäpirtin maanparannuskomposti Metsäpirtin maanparannuskomposti N-täydennyksellä Kymen Bioenergia, kuivaamaton Kymen Bioenergia, kuivaamaton, N-täydennyksellä Kymen Bioenergia, kuivattu Kymen Bioenergia, kuivattu, N-täydennyksellä Lapinlahden kalkkistabiloitu Lapinlahden kalkkistabiloitu, N-täydennyksellä Lakeuden Etappi, pelletti Lakeuden Etappi, pelletti N-täydennyksellä Biovakka, konsentraatti Biovakka, konsentraatti, N-täydennyksellä Ammoniumsulfaatti Ammoniumsulfaatti, N-täydennyksellä Ammoniumsulfaatti, kasvustolisä Petri Kapuinen
Raakavalkuaispitoisuudet, vehnä 2013, lannoitevalmistelainsäädännön mukaiset analyysit % 17,0 16,5 16,0 15,5 15,0 14,5 14,0 13,5 13,0 12,5 12,0 14,0 14 13,6 13,5 13,1 12,8 12,912,8 12,9 12,8 12,4 12,3 12,1 16,6 15,8 15,5 15,0 14,915,0 14,4 14,3 14,3 14,0 14,0 13,9 13,7 13,4 0 30 60 90 120 150 180 kg N/ha Mineraalilannoite Kemicond-liete, Oulu Kemicond-liete N-täydennyksellä, Oulu Kemicond-liete, Pori Kemicond-liete N-täydennyksellä, Pori Kemiran kuivarae Kemiran kuivarae, typpitäydennyksellä Metsäpirtin maanparannuskomposti Metsäpirtin maanparannuskomposti N-täydennyksellä Kymen Bioenergia, kuivaamaton Kymen Bioenergia, kuivaamaton, N-täydennyksellä Kymen Bioenergia, kuivattu Kymen Bioenergia, kuivattu, N-täydennyksellä Lapinlahden kalkkistabiloitu Lapinlahden kalkkistabiloitu, N-täydennyksellä Lakeuden Etappi, pelletti Lakeuden Etappi, pelletti N-täydennyksellä Biovakka, konsentraatti Biovakka, konsentraatti, N-täydennyksellä Ammoniumsulfaatti Ammoniumsulfaatti, N-täydennyksellä Ammoniumsulfaatti, kasvustolisä Petri Kapuinen
Rehu Hehtolitrapaino, vehnä 2013, lannoitevalmistelainsäädännön mukaiset analyysit kg/hl 80,0 80,0 79,8 79,8 79,7 80 79,6 79,5 79,7 79,6 79,6 79,0 79,1 79,0 79,2 79,2 79,1 79,1 79,2 79,1 79,0 79,0 79,0 78,9 78,7 78,5 78,4 78,0 77,5 77,0 76,8 76,5 0 30 60 90 120 150 180 kg N/ha Mineraalilannoite Kemicond-liete, Oulu Kemicond-liete N-täydennyksellä, Oulu Kemicond-liete, Pori Kemicond-liete N-täydennyksellä, Pori Kemiran kuivarae Kemiran kuivarae, typpitäydennyksellä Metsäpirtin maanparannuskomposti Metsäpirtin maanparannuskomposti N-täydennyksellä Kymen Bioenergia, kuivaamaton Kymen Bioenergia, kuivaamaton, N-täydennyksellä Kymen Bioenergia, kuivattu Kymen Bioenergia, kuivattu, N-täydennyksellä Lapinlahden kalkkistabiloitu Lapinlahden kalkkistabiloitu, N-täydennyksellä Lakeuden Etappi, pelletti Lakeuden Etappi, pelletti N-täydennyksellä Biovakka, konsentraatti Biovakka, konsentraatti, N-täydennyksellä Ammoniumsulfaatti Ammoniumsulfaatti, N-täydennyksellä Ammoniumsulfaatti, kasvustolisä Petri Kapuinen
Lannan käyttö nurmilla Useimmat orgaaniset lannoitevalmisteet ovat lietetuotteita, eikä niitä saa käyttää nurmilla satovuosina. Nurmilla potentiaalinen käyttö on perustamisen yhteydessä, joka on käytännössä käyttöä viljoilla mutta suuremmalla fosforimäärällä. Nurmilla typen haihtumista ammoniakkina voidaan vähentää sijoitustekniikalla. Nurmen typen saannin kannalta paras paikka typpilannoitteella olisi kuitenkin nurmen pinnassa. Lietelannan vaatima tilavuus määrittelee sijoitussyvyyttä. Liukoisen typen suhteen laimean lietelannan sijoittaminen vaatii sijoittamista syvälle, mikä lisää sijoitusvantaiden aiheuttamia mekaanisia vaurioita ja vie typen liian syvälle maahan. Typen sijoittaminen syvälle hidastaa jälkikasvun käyntiinlähtöä, jolloin menetetään kasvukautta ja satoa. 26 27.3.2017
Lannan käyttö nurmilla Myös nurmilla jaetusta lannoituksesta on hyötyä. Täydennystyyppi voidaan levittää mineraalilannoitteena heti niiton jälkeen, jolloin nurmi lähtee sen avulla nopeasti uuteen kasvuun. Tällöin lannanlevitykseenkin jää enemmän aikaa. Sijoittamisesta aiheutuu suurimmat mekaaniset vauriot ja satotappiot, jos se tehdään keväällä. Paras ajankohta on ensimmäisen niiton jälkeen. Toisaalta lietelannan sijoituksen jälkeen pitäisi nurmi niittää kaksi kertaa, jotta lannan liukoinen typpi voidaan hyödyntää tehokkaimmin. 27 27.3.2017
Lannan käyttö nurmilla Nurmi voidaan lannoittaa esimerkiksi seuraavalla periaatteella: keväällä 100 kg N/ha mineraalilannoitteena heti 1. niiton jälkeen 40 kg N/ha mineraalilannoitteena (periaatteessa 3. niiton annos) Lietelantaa sijoittamalla 170 kg/ha kokonaistyppeä vastaava määrä. Sen mukana saadaan noin 100 kg/ha liukoista typpeä, 23 kg/ha kasveille käyttökelpoista fosforia ja liikaakin kaliumia. 2. niitto Ei erillistä lannoitusta 2. niiton jälkeen 3. niitto Käytännössä nitraattiasetuksen kokonaistyppiraja (170 kg/ha) estää merkittävän fosforin varastolannoituksen lantana. 28 27.3.2017
Suomen erityisolosuhteisiin suunniteltu sijoituslaite nurmisijoituslaite 29 27.3.2017
Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden fosfori ja sen käyttö Lannan fosforin kasveille käyttökelpoiseksi osaksi ympäristökorvaus olettaa pääsääntöisesti 100 %, joka lienee lähellä totuutta. 100 % tarkoittaa ortofosfaattifosforin käyttökelpoisuutta kasveille. Lietetuotteiden fosforin käyttökelpoisuus kasveille on tätä pienempi saostuskemikaalien käytön takia. Fosforin tappiot ovat prosentuaalisesti varsin pienet, mutta niiden ympäristövaikutukset ovat silti radikaaleja. Fosforin tappioilla ei ole oleellista merkitystä viljelijälle taloudellisessa mielessä. 30 27.3.2017
Fosforin tappiot Liukoisen fosforin huuhtoutuminen on suorassa suhteessa maan fosforilukuun. Vesistöjen kuormituksen vähentämisessä on oleellista alentaa tarpeettoman suuria fosforilukuja. Muiden ravinteiden tappioihin ei juuri kiinnitetä huomiota, koska niistä ei katsota olevan haittaa ympäristölle. 31 27.3.2017
Yhteenveto Levitä lanta tai orgaaninen lannoitevalmiste silloin, kun kasvit alkavat käyttää typpeä. Älä ahnehdi, vaan kata lannalla tai orgaanisella lannoitevalmisteella vain osa typen tarpeesta. Sijoita lanta mahdollisuuksien mukaan tai ainakin multaa nopeasti. Levitä lanta oikealla tavalla kasvien typen oton kannalta. Tarkista muidenkin ravinteiden, erityisesti fosforin, käyttömäärä ja täydennä tarvittaessa sopivalla muulla lannoitevalmisteella Vältä levitystä märkään maahan. 32 27.3.2017
Kiitos! 33 27.3.2017
34 Teppo Tutkija 27.3.2017