Rahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta. Risto Tahvonen MTT Piikkiö



Samankaltaiset tiedostot
Kokemuksia kasvihuonevihannesten kasvatuksesta rahkasammalessa

Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn

KASVUALUSTAT. ammattiviljelyyn KASVUALUSTAT. Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset

KASVUALUSTAT. ammattiviljelyyn KASVUALUSTAT. Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset.

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

Kasvualustat ammattiviljelyyn

KASVUALUSTAT. ammattiviljelyyn KASVUALUSTAT. Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset

Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn

Biologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell

Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen

Avomaan vihannesviljely

Onko sammalkasvualustalla tulevaisuutta metsätaimien tuotannossa? Juha Heiskanen, Luke

Timperintie SAUVO. Kpl/lava. 17, Kekkilä White 630 W Natural 320 l 24 K Kate, seokset ja kuivike

LCA IN LANDSCAPING. Jokioinen. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea.

KEKKILÄN TUOTTEET MARJANVILJELYYN

Ryhmäkasvien energiankulutus 2011

LCA IN LANDSCAPING. Lepaa. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea.

CHILITUNARIN. Kasvualustatesti Osa1 - Idätys ja taimettuminen. yhteistyössä mukana:

Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa

Kasvihuoneessa käytettävät kasvualustat. Kasvihuonetyöskentely Tuula Tiirikainen Keuda Saaren kartano, syksy 2016

MARJANVILJELY KASVUALUSTAT JA LANNOITTEET VIHANNEKSET, MARJAT JA YRTIT

Ruusujuuren (Rhodiola rosea ) viljely. Bertalan Galambosi MTT-Mikkeli

1/29/2014. Metsätaimitarhatuotteet. Rauno Kataja Jaottelu. Kasvualustat. Lannoitteet. Muut. Odotukset turpeelle ja lannoitteille

Amarylliksen eli jaloritarinkukan viljely. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto Mäntsälä Saari

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen!

Orvokin, salaatin ja basilikan kasvatuskokeet kompostissa

Viljelykokeilu: Kihokki kasvihuoneessa & puutarhalla

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

Kekkilä Professional. Valmistamme laadukkaita ammattiviljelytuotteita 90 vuoden kokemuksella. Terve kasvu lähtee vahvoista juurista.

CHILITUNARI. Jaakontaika + Carbon Kick Booster siirtostressinpienentäjänä. yhteistyössä mukana: JLe

Annex Ac2 29 Environmental risks assessment report of risk in establishment and maintenance phases

Satoa ruukusta ja laatikosta

Turve sopii leikkoruusun monivuotiseksi kasvualustaksi. Liisa Särkkä

SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat

LCA IN LANDSCAPING. Astiakokeet. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea.

Tulevaisuuden kasvualustat. Pohjois-Karjalan Puutarhayhdistyksen luentopäivä Elli Ruutiainen Kiteen Mato ja Multa Oy

Kotimainen Käyttövalmis Ravinteikas

Kasvua edistävien tuotteiden käyttö metsätaimituotannossa

Mikrolisättyjen valiotaimien tuotteistaminen taimistoille helppokäyttöisiksi pikkutaimiksi. Vanhempi tutkija Sanna Kukkonen

Näin kasvata PERUNOITA ASTIASSA

Kasvatuskokeet mädätysjäännös- ja kompostiseoksilla

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Siemenet ja tarvikkeet viljelyyn

Nauti itsekasvatetuista vihanneksista ympäri vuoden!

Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care

Tuoksusimake (Anthoxanthum odoratum ja Lännenmaarianheinä (Hierochloe odorata)

Jaana Väisänen, Kukkolankosken luomu, OAMK Luonnonvara-ala Kokemuksia ja näkemyksiä väinönputken viljelystä pohjoisessa

CHILITUNARIN. Kasvualustatesti Osa3 Kasvukausitesti Loppuyhteenveto. yhteistyössä mukana:

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Kasvata hyötypuutarhassa. ympäri vuoden! Luminum Oy Ratastie 5, NUMMELA

Ammoniumtyppilannoituksen. vaikutus jääsalaatin satoon ja laatuun. Loppuraportti Juha Näkkilä

Siemenet ja tarvikkeet viljelyyn

Bataviansalaatti Lollo Rossa. Keräsalaatti Barcelona

PUUTARHAMARTAN POP UP

CHILITUNARIN. Kasvualustatesti Osa2 - Taimikasvatus. yhteistyössä mukana:

RAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus

Kasvihuoneen kasvutekijät. HIILIDIOKSIDI Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

AVOMAANKURKUN KASVATUS

Hedelmän- ja marjanviljely

Ruukkuvihannestuotannon kehittäminen - Kuparin vaikutus salaatin kasvuun ja viljelyyn

Taimikasvatus aikaistaa kukintaa ja satoa

Biologinen kasvinsuojelu

Matkakertomus. Norja, Tanska, Saksa

Herkullista satoa. viljelylaatikosta

Herneen kasvatus eri olosuhteissa

Astiataimikoe. Saloy Oy. Hämeenlinna Huhtama Leena Leppäkoski Salla Riihimäki Mona-Anitta

Teppo Rantanen, Biolan Group

Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva

Rahkasammalresurssit Suomessa, sammalbiomassan korjuu sekä rahkasammalpinnan uusiutuminen korjuun jälkeen

Copyright Puutarha Auringontähti 2017 TÄMÄN OPPAAN KAIKENLAINEN JAKAMINEN, KOPIOIMINEN JA MUOKKAAMINEN ON KIELLETTYÄ ILMAN ASIANMUKAISTA LUPAA

Kaupunkilaisten oma pelto

Narsissien tuotanto. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keuda, Mäntsälä Saari

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

PUUTARHANTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDOTE

Unkarilaisia juurimaustekasveja Sipuli, valkosipuli, juuripersilja piparjuuri

AAMUPALA LOUNAS VÄLIPALA. Salaatti Bolognelainen jauhelihakastike L, Tumma kierrepasta Leipä Maito

Kompostien käyttö viherrakentamisessa. Katja Börjesson 2015

Unkarilaisia lehtimausteita I. Maustemeirami, kesäkynteli, tilli, Bertalan Galambosi yliagronomi

OHJEITA METSANVIUELUALLE

Valvojakurssi Pentti Toikka. Kasvualustat ja kuntta sekä näiden materiaalien oikeellisuus ja käyttö. Tmi Pentti Toikka

Rehumaissin viljelyohjeet

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turv la

Hamppu viljelykiertokasvina

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

Timperintie SAUVO. metsäpuiden taimet Vihannes-Superex NPK kg 40 Vihannekset, turve-ja kivivillaviljely 57,62

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Kotimainen viljelijä Tammisaaresta, kotimaiset lajikkeet. Usean lajin sekoitus varmistaa maksaruohon viihtymisen eri puolilla Suomea

Yhteisöllinen älykasvihuone Loppuseminaari Kasvihuonekonseptit

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

Maanparannusaineet ja kasvualustat (CEN/TC 223) Liisa Maunuksela Rehu- ja lannoitevalvonnan yksikkö/lannoitevalmistejaosto

OSTOAPU VILJELYÄ SISÄTILOISSA. Vesiviljelytuotteet HYVÄ TIETÄÄ

Transkriptio:

Rahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta Risto Tahvonen MTT Piikkiö

Rahkasammal kasvualustaksi 15.3.2013 2

Sammalmateriaalin muokkaus Nosto syksyllä käsityönä Parkanon seudulta METLAn koealueilta Kuivaus Pakkaus reikäpohjaisiin varastolaatikoihin Piikkiössä kasvihuoneen pöydillä Hienontaminen Olkisilppuri tai puuhaketin Seulonta koekohteen mukaan 15.3.2013 3

Ruskorahkasammal Karkeusaste (tilavuus-%): 8-20 mm 25 alle 8 mm 75 Irtotilavuus 23 g/l (k.a.) Johtokyky 0,02 ms, ph 5,1 15.3.2013 4

Punarahkasammal Karkeusaste (tilavuus-%): 8-20 mm 21 alle 8 mm 79 Irtotilavuus 16 g/l (k.a.) Johtokyky 0,03 ms, ph 5,3 15.3.2013 5

Haprarahkasammal Karkeusaste (tilavuus-%): 8-20 mm 17 alle 8 mm 83 Irtotilavuus 15 g/l (k.a.) Johtokyky 0,13 ms, ph 6,5 15.3.2013 6

Sekasammal Metla Luontainen rahkasammalsekoitus Parkanosta Karkeusaste (tilavuus-%): 8-20 mm 19 alle 8 mm 81 Irtotilavuus 19 g/l (k.a.) Johtokyky 0,02 ms, ph 5,2 15.3.2013 7

Turve- ja sammalalustojen vesi- ja ilmatilavuudet eri kosteustiloissa 100 90 Ilmatila -10 cm 100 90 Ilmatila -50 cm 80 70 Vesitila -10 cm 80 70 Vesitila -50 cm 60 50 40 1 Vaalea rahkaturve 2 Grodan kivivilla 3 Ruskorahkasammal 4 Punarahkasammal 5 Haprarahkasammal 6 Sekasammal Metla 7 Sekasammal MTT 60 50 40 30 30 20 20 10 10 0 1 3 4 5 6 7 0 1 3 4 5 6 7 15.3.2013 8

Sammalkurkku Viljely 2,7 viikkoa Kastelu aluksi päältä, sitten alta ja tarvittaessa päältä Koejäsenet 1 Vaalea rahkaturve 2 Grodan kivivilla 3 Ruskorahkasammal 4 Punarahkasammal 5 Haprarahkasammal 6 Sekasammal Metla 7 Sekasammal MTT Koejäsen Tuorepaino g/ kasvi Suhdeluku Kuivapaino g/kasvi Suhdeluku 1 78,7 100 4,88 100 2 76,0 97 4,83 99 3 99,5 126 6,35 130 4 99,4 126 6,37 131 5 70,9 90 4,48 92 6 97,5 124 6,34 130 7 99,6 127 6,33 130 15.3.2013 9

Sammaltomaatti Viljely 5,1 viikkoa Kastelu aluksi päältä, sitten alta ja tarvittaessa päältä Koejäsenet 1 Vaalea rahkaturve 2 Grodan kivivilla 3 Ruskorahkasammal 4 Punarahkasammal 5 Haprarahkasammal 6 Sekasammal Metla 7 Sekasammal MTT Koejäsen Tuorepaino g/ kasvi Suhdeluku 1 125,3 100 2 135,9 108 3 183,8 147 4 169,9 136 5 69,3 55 6 182,1 145 7 182,6 146 15.3.2013 10

Kurkun ja salaatin kasvatuskokeet 2012 Sammalessa ei kanelihometta Kiertovedessä salaatilla ei humusta 15.3.2013 11

Lehtisalaatin viljelykoe 2011 Oksasen puutarha, Turku, itse kasvatetut taimet Lajike Grand Rapids Ritsa, pilleröity siemen, 3 kpl/ruukku Idätys pimeässä idätyskammiossa 1 vrk 18 C Tekovaloa 120 µmol m -2 s -1 Taimikasvatus kennossa 1.11.-23.11. (22 vrk), päältä kastelu Viljely kourussa 23.11-12.12, (19 vrk) Koejäsenet 1 Novarbo salaattiturve (verranne) 2 Vaalea rahkaturve 3 Ruskorahkasammal 4 Punarahkasammal 5 Sekasammal Metla 6 Sekasammal MTT

Päätelmiä lehtisalaatin viljelykokeesta 2011 Lehtisalaatti kasvoi uudessa verrannealustassa paremmin kuin vanhassa verrannealustassa Taimikasvatuskokeissa havaittu sammalten hyvä kasvutulos verranneturpeeseen nähden selittyi turpeen heikentyneenä laatuna Juurten määrä, tasaisuus ja väri samanlainen Lehtisalaatti kasvoi sammalalustoilla yhtä hyvin kuin uudella verrannealustalla

Lehtisalaatin viljelykoe 2012 Oksasen puutarha, Turku, viljelijän taimet Lajike Grand Rapids Ritsa, pilleröity siemen, 3 kpl/ruukku Idätys pimeässä idätyskammiossa 1 vrk 18 C Tekovaloa 120 µmol m -2 s -1 Taimikasvatus kennossa 13.6-29.6. (16 vrk), päältäkastelu Viljely kourussa 29.6-11.7. (12 vrk) Koejäsenet 1 Vaalea rahkaturve (verranne) 2 Ruskorahkasammal 3 Sekasammal Metla

Lehtisalaatti (taimikasvatus 16 vrk) Koejäsenet, viljelijän kasvattamat taimet 1 Vaalea rahkaturve verranne 2 Ruskorahkasammal Koejäsen 3 Sekasammal Metla Tuorepaino g Suhdeluku Kuivapaino g Suhdeluku 1 4,83 a 100 0,22 100 2 3,53 b 73 0,27 127 3 3,22 c 67 0,22 100

Lehtisalaatti 28 vrk Koejäsenet 1 Vaalea rahkaturve verranne 2 Ruskorahkasammal 3 Sekasammal Metla Koejäsen Tuorepaino g Suhdeluku Kuivapaino g Suhdeluku 1 107,64a 100 4,09 100 2 86,97b 81 3,40 83 3 74,17c 69 2,84 69

Päätelmiä lehtisalaatin viljelykokeesta 2012 Lehtisalaatti kasvoi sammalalustoilla hitaammin kuin turpeella Kohonnut kuiva-ainepitoisuus viittaa sammalalustoilla ongelmiin kasvin vedensaannissa Sammalalustoilla runsaammin juuria ruukun pinnassa Turvealustalle optimoitu kasteluohjelma ei sovi sammalalustoille ainakaan taimikasvatuksen aikana runsaan luonnonvalon aikaan

Kurkku 1 2012 Lajike Annica, taimikasvatus Grodan-kivivillakuutio Tekovaloa enintään 20 h/vrk, 272 W m -2, 265 mikromol s -1 m -2 Kekkilä Solo-viljelylaatikko Istutus 7.12.2011 Sadonkorjuu 2.1.- 12.3.2012 (10 viikkoa) Sähkökatkos 26-29.12.2012, vesikatkos 30.1.2011 (vko 5) Raivaus 13.3.2012 Koejäsenet 1 Vihanneslevy verranne 2 Ruskorahkasammal 10 kg laatikko -1 3 Sekasammal Metla 10 kg laatikko -1

Kurkku 1 2012 kokonaissato viikkosato kertymä 8 70 7 60 61.1a 56.9b Kokonaisviikkosato kg/neliömetri 6 5 4 3 2 Koejäsen 1 Koejäsen 2 Koejäsen 3 Kokonaissatokertymä kg/neliömetri 50 40 30 20 55.7b 1 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

Kurkku 2 2012 Lajike Annica, taimikasvatus Grodan-kivivillakuutio Tekovaloa enintään 20 h/vrk, 272 W m -2, 265 mikromol s -1 m -2 Kekkilä Solo-viljelylaatikko Istutus 20.3.2012 Sadonkorjuuviikot 15-26 Kalkkia lisättiin sammalille pintaan Jäähdytys ja tekovalotus lopetettiin viikolla 23 Raivaus 25. 6.2012 Koejäsenet 1 Vihanneslevy verranne 2 Ruskorahkasammal 15 kg laatikko -1 3 Sekasammal Metla 15 kg laatikko -1

Kurkku 2 2012 valuman ph 7 6 5 Valuman ph 4 3 2 Vihanneslevy S. fuscum Sekasammal Metla 1 0

Kurkku 2 2012 kokonaissato viikkosato kertymä 10 70 Kokonaisviikkosato kg/neliömetri 9 8 7 6 5 4 3 Koejäsen 1 Koejäsen 2 Koejäsen 3 Kokonaissatokertymä kg/neliömetri 60 50 40 30 20 62,3a 57,4b 55,6b Koejäsen 1 Koejäsen 2 Koejäsen 3 2 1 10 0 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 0 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26

Kurkkualustan uudelleenkäyttö Lajike Annica, taimikasvatus Grodan-kivivillakuutio Tekovaloa enintään 20 h/vrk, 140 W m -2, 150 mikromol s -1 m -2 Kekkilä Solo-viljelylaatikko Istutus 20.3.2012 Sadonkorjuuviikot 15-26 Kalkkia lisättiin sammalille Jäähdytys ja tekovalotus lopetettiin viikolla 23 Raivaus 27.6.2012 Koejäsenet 4 Käytetty Vihanneslevy verranne 5 Käytetty ruskorahkasammal 10 kg laatikko -1 6 Käytetty sekasammal Metla 10 kg laatikko -1

Vanha alusta 2012 kokonaissato viikkosato kertymä 8 70 Kokonaisviikkosatokg/neliömetri 7 6 5 4 3 2 Koejäsen 4 Koejäsen 5 Koejäsen 6 Kokonaissatokertymä kg/neliömetri 60 50 40 30 20 55,4b 60,2a 52,6b Koejäsen 4 Koejäsen 5 Koejäsen 6 1 10 0 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 0 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26

Kanelihomeen kasvun testaus sammalessa Maalis-toukokuussa 2012 Koejäsenet 1 Turve 100 % 2 Turve 90 % + Sekasammal Metla 10 % 3 Turve 75 % + Sekasammal Metla 25 % 4 Turve 50 % + Sekasammal Metla 50 % 5 Sekasammal Metla 100 % Alustat saastutettiin kanelihomeen (Plicaria fulva) itiöillä Astiat peitettiin muovilla ja pidettiin kosteina lannoiteliuoskasteluilla Arvioitiin rihmaston kasvua astian pinnalla

Sammalen fungistaattisuustesti Kesä-heinäkuussa 2012 Testikasvi kukkakaali Alustat 1 Turve 100 % 2 Turve 90 % + Sekasammal Metla 10 % 3 Turve 75 % + Sekasammal Metla 25 % 4 Turve 50 % + Sekasammal Metla 50 % 5 Sekasammal Metla 100 % Siemenet saastutettiin testisienillä Alternaria brassicicola, Rhizoctonia solani

Sammalesta uusi kasvualusta: tosiasioita ja unelmia Täydellisesti uusiutuva ja kierrätettävä alusta Raaka-aine suon pinnasta, sadonkorjuuväli 30 v., ei ympäristöongelmia, 300 ha sadonkorjuu = 1 000 000 m 3 sammalta Suomi Länsi-Euroopan maista ainoa, jolla riittävä tuotantopotentiaali: suopotentiaali 700 000 ha Kasvualustaominaisuudet hyvät muihin tunnettuihin alustoihin verrattuna Markkinapotentiaali käsittämättön oikein tuotteistettuna: kurkun, tomaatin, paprikan taimiruukkuja 500-600 milj. kpl/v, kivivillan korvaajana viljelysäkeissä ylivoimainen, ruukkuvihannesten taimet, pistokkaiden ja solukkotaimien juurrutus, orkideat, viherkatot, jne 15.3.2013 27