Liiketalous 5-2013 l i i k e ta l o u d e n o s a a j at j a a m m at t i l a i s e t Mistä uutta teollista kasvua Eurooppaan? Miten työttömyysturvalakia ollaan uudistamassa? Mitä uusi työelämä vaatii työntekijältä? mitä on pubiteatteri?
tässä lehdessä: 2 Sisällysluettelo 3 Pääkirjoitus 4 AJANKOHTAISTA Työttömyysturvaan kaavaillaan muutoksia 6 Suosittelukampanja Liikesivistysrahaston Liiketalouden Liiton rahasto tukee jäsenten opiskelua 7 UUDISTUMINEN Tee omat valintasi 10 UUDISTUMINEN Uusi johtajatar oli haasteen edessä 12 Anna Hellénin palsta 15 UUDISTUMINEN Eurooppa kaipaa uutta teollisuutta 19 Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja 2013 17 JÄSEN ESITTÄYTYY Sattumalta oikealle alalle 21 Osaaja 2014 -seminaarit 22 KULTTUURI Kivilän draaman kaari ylettyy pubiteatterista Keravan vankilaan Mikä ihmeen pubiteatteri? 25 KOLUMNI Vanhemmuuden uraputkessa 26 Näkymiä tietotekniikan näköalapaikalta 28 HYVINVOINTI Miten Sinä jaksat arjessa? 30 JATTK-työttömyyskassa 31 Vuoden nuori merkonomi -kilpailu 32 Liittokokous 2013 33 Yhdistyssivu 34 KOTI Kiinteistövälittäjä paljastaa: Nämä olennaiset asiat unohtuvat muuttajilta Liiketalous 2013 Nro mainosvaraukset aineistopäivä ilmestymispäivä 1 8.2.2013 15.2.2013 18.3.2013 2-3 12.4.2013 19.4.2012 24.5.2013 4 6.9.2013 13.9.2013 18.10.2013 5 29.10.2013 1.11.2013 9.12.2013 Liiketalouden Liitto LTA ry:n jäsenlehti ilmestyy 5 numerona vuoden 2013 aikana. Julkaisija & kustantaja: Tilaukset & osoitteenmuutokset: Liiketalouden Liitto LTA ry Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki puh. 09-2294 7171 liitto@liiketaloudenliitto.fi Päätoimittaja: Annina Antell 0400-959 819 annina.antell@liiketaloudenliitto.fi Toimituspäällikkö: Raimo Salovuori 09-2294 7171 raimo.salovuori@liiketaloudenliitto.fi Toimitussihteeri: Eveliina Kuukkanen 040-455 3595 eveliina.kuukkanen@liiketaloudenliitto.fi AD: Kaisa Skyttä 0400-270 769 kaisa.skytta@liiketaloudenliitto.fi Markkinointi: Jaakko Koskinen 0500-540 111 jaakko.a.koskinen@luukku.com Hannele Tamminiemi 0400-626 737 ilmoitukset@liiketaloudenliitto.fi Lehden osoitteistoa saatetaan luovuttaa tilaajia palveleviin kaupallisiin tarkoituksiin. Painatus: Scanweb Oy 54. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain päätoimittajan luvalla. Toimitus ei vastaa käsikirjoituksista, joita ei ole tilannut. Toimitus ei vastaa asiavirheistä. Toimitus on sitoutumaton eikä ota vastuuta toimittajien näkökulmasta liiketalous 5-2013 2
ELINIKÄISTÄ UUDISTUMISTA Elämme jatkuvassa muutospaineessa, joka viikko meidän odotetaan tekevän asioita paremmin ja tehokkaammin. Vuosittain meitä tarkkaillaan, miten pystymme kehittymään. Aikaisemmin käytettiin termiä elinikäinen oppiminen. Nykyisin meidän odotetaan uudistuvan yhä uudelleen. Mitä se oikeastaan tarkoittaa, on syytä pohtia useammaltakin kantilta. Uudistumisesta puhuttaessa tarkoitetaan paljon enemmän kuin jatkuvaa oppimista tai tehokkuuden kehittymistä. Mielestäni uudistumisessa on kyse enemmänkin olemassa olevan kokonaisvaltaisen näkemyksen muuttamista johonkin toiseen suuntaan. Ei siis ole puhe pelkästään teknologiasta tai yksilöistä vaan myös muun muassa ympärillä olevan yhteiskunnan prosesseista ja asenteista. Olemme rakentuneet vallitsevan yleisesti hyväksi koetun mukaisesti ja olleet tilanteeseen tyytyväisiä. Mutta koska mikään ei ole ns. status quo, meistä riippumattomat syyt vaikuttavat ympärillämme ja näin vanhentavat ennen niin hyväksi koettua olevaisuuttamme. Näin edunvalvontajärjestön kannalta katsottuna uudistuminen voisi tarkoittaa sekä omien prosessien että yhteiskunnallisten prosessien uudistamista. Lainsäädännön tulee paremmin vastata nykyistä työn tarjonnan ja tekemisen tilannetta. Voimassa oleva lainsäädäntö ei välttämättä ota huomioon kahdeksasta neljään tehtävän työn lisäksi tapahtuvaa silpputyötä eikä siinä välissä olevaa töiden välillä, between jobs -jaksoa. Pieniä muutoksia on saatu aikaan ja työn vastaanottaminen ei ehkä ole enää niin vaikeaa, mutta kokonaisuudessaan työmarkkinoiden muutokset eivät ole vielä siirtyneet lainsäädäntöön. Osin tähän vaikuttaa tarvittavien muutosten tekemisen suuruusluokka sekä virkamiehistön näkemykset. Toisaalta kaikki työmarkkinoiden osapuoletkaan eivät ole pystyneet pysymään uudistustarpeiden mukana. Työnantajapuoli puhuu usein muutoksesta ja vanhojen asenteiden muuttamisesta. Puheet eivät kuitenkaan aina toteudu, kun pitää löytää kummankin osapuolen näkemyksiä kunnioittava tilanneratkaisu. Samaa voi sanoa omasta pesästä: muutosvastarinta ja pelko, ettei uudistuneessa ympäristössä pystykään pitämään omaa asemaansa sekä jäsenten edunvalvontaa riittävänä, pyrkii puserosta ulos. Uudistuminen alkaa, taas ja jälleen, kuitenkin yksilöstä ja omista asenteista. Jos ei oikea käsi tunne, mitä vasen jalka polkee, ei käsitystä vallitsevasta tilanteesta ole vielä syntynyt. Jos vaatii toista uudistumaan, mutta pitää itsepintaisesti kiinni omasta asemoinnistaan, ei ole vielä valmis. Mitä siis voimme tehdä? Aivomyrskyily ja sen jakaminen omassa verkostossa voi auttaa eteenpäin. Ajatusten esille tuominen ja palautteen vastaanottaminen on ensimmäinen askel tässäkin asiassa. Mitä LTA sitten aikoo tehdä? Syksyn liittokokouksessa toimintasuunnitelman osiossa kävimme keskustelua sisällöstä sekä visioinnista ja sen siirtämistä strategiaan sekä käytännön toimintaan. Tällaista uudistumistyötä tullaan vuoden 2014 aikana viemään eteenpäin. Sen tuloksena saattavat sääntömme saada uutta vivahdetta, käytännön toimet näkyä uudella tavalla ja ainakin toimitilamme uudistuvat. Yksi näkyvä työ on keväällä toteutettava Osaaja 2014 -seminaari, jossa alustajina tulee olemaan monta näkyvää julkisuuden osaajaa. Suosittelen jokaista jolla on mahdollisuus, osallistumaan jäsenhintaan tuohon seminaariin. Sieltä löytää varmasti asioita, joiden kautta voi peilata omaa uudistumistaan. Vuosi vaihtuu ja uusi alkaa, uusi uudistumisen vuosi on meillä edessämme. Kaikkea hyvää ja parasta mahdollista elämää LTA laisille osaajillemme ja verkostomme jäsenille. -pääkirjoitusraimo salovuori PUHEENJOHTAJA 3 liiketalous 5-2013
- Ajankohtaista - Teksti: Liiton toimisto, järjestöasiantuntija / kassa-asiamies Eveliina Kuukkanen Työttömyysturvaan kaavaillaan muutoksia Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi uudistaa työttömyysturvajärjestelmää kannustavammaksi ja yksinkertaisemmaksi. Elokuun lopulla hallitus antoi esityksen työttömyysturvalaista ja lakiin tehtyjen muutosten olisi tarkoitus tulla voimaan vuoden 2014 alusta. Hallituksen linjauksiin voi tulla eduskuntakäsittelyssä vielä muutoksia, mutta olennaisia uudistuksia ollaan tekemässä seuraaviin työttömyysturvalain kohtiin. Pääsy ansioturvan piiriin helpottuu Lakiehdotuksessa on kiinnitetty huomiota ansioturvan piiriin pääsemisen helpottamiseen. Uudistuksen myötä palkansaajan työssäoloehtoa lyhennettäisiin nykyisestä 34 kalenteriviikosta 26 kalenteriviikkoon. Samalla myös lyhennettäisiin sitä aikaa, joka palkansaajan olisi oltava työttömyyskassan jäsenenä saavuttaakseen ansiopäivärahaoikeuden. Muutoksia ei kuitenkaan ole tulossa siihen tarkastelujaksoon, jonka kuluessa palkansaajan työssäoloehdon tulee täyttyä, vaan se säilyisi ennallaan eli 28 kuukaudessa. Hallitus esittää myös yrittäjien työssäoloehtoihin helpotuksia ja yrittäjän työssäoloehtoa lyhennettäisiin uudistuksessa nykyisestä 18 kuukaudesta 15 kuukauteen. Kuitenkin yrittäjien työssäoloehdon täyttävän vakuutetun työtulon määrää esitetään korotettavaksi nykyisestä 710 eurosta kuukaudessa 1 000 euroon/kk. Muutosten myötä sivutoimiset yrittäjät säilyttäisivät oikeuden päivärahaan nykyistä helpommin, sillä uudistuksessa lievennettäisiin säädöksiä siitä, milloin yritystoimintaa pidetään sivutoimisena. Muutoksia ansioturvan kestoon Nykyiseen työttömyysturvalakiin nähden vaikuttavin muutos olisi tulossa ansiopäivärahakauden kestoon. Uudistuksen myötä ansiopäivärahakauden kesto riippuisi työttömän työnhakijan työhistoriasta sekä aktiivisuudesta. Muutosesityksen mukaan ansiopäivärahan ansio-osan kesto säilyisi 500 päivässä henkilöillä, joilla on työhistoriaa vähintään kolme vuotta. Mutta alle kolmen vuoden työhistoriataustaisilla ansiopäivärahan ansio-osan kesto olisikin jatkossa 400 päivää. Lisäksi, jos henkilö on ilman pätevää syytä kieltäytynyt työllistymistä edistävistä palveluista tai keskeyttänyt ne ilman pätevää syytä 250 ensimmäisen työttömyyspäivän aikana, lyhennettäisiin yllä mainittuja enimmäisaikoja 100 päivällä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos yli kolmen vuoden työhistorian kerryttänyt henkilö kieltäytyy aktiivitoimenpiteestä, hänen ansiopäivärahansa ansio-osan enimmäiskesto onkin 400 päivää ja samoin alle kolmen vuoden työhistorialla ansio-osan enimmäiskesto lyhenee 300 päivään. Ikääntyvien työttömien työnhakijoiden kohdalla voidaan maksaa ansiopäivärahaa vielä 500 päivän enimmäisajan täyttymisen jälkeenkin, jos ko. henkilö on täyttänyt ns. lisäpäivien ikärajan ennen kuin 500 päivän enimmäisaika täyttyy. Lisäpäiväoikeutta muutettaisiin siten, että vuonna 1957 tai sen jälkeen syntyneen olisi täytettävä 61 vuotta ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä, jotta lisäpäiville pääsy on mahdollinen. Tässä tapauksessa hänelle voitaisiin siten maksaa päivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun, jolloin hän täyttää 65 vuotta. Vuosina 1950 1954 syntyneiden kohdalla lisäpäiväoikeuden edellyttämät alaikärajat säilyisivät nykyisen kaltaisina eli 59 vuodessa. Samoin olisi myös vuosina 1955-1956 syntyneillä eli alaikäraja olisi 60 vuodessa. Ansiopäivärahan maksua edeltää aina omavastuuaika ja tällä hetkellä omavastuuaika on seitsemää täyttä työpäivää vastaava aika. Muutosten myötä omavastuuajan olisi tarkoitus lyhentyä viittä täyttä työpäivää vastaavaksi ajaksi. Nykyisin uusi omavastuuaika asetetaan aina, kun henkilö on täyttänyt työssäoloehdon uudelleen. Suunnitelmaan liittyvän työssäoloehdon lyhentämisen johdosta kuitenkin myös omavastuuaikaa koskevaan pääsääntöön ehdotetaan muutosta. Tämä tarkoittaisi sitä, ettei henkilölle voitaisi asettaa kahta omavastuuaikaa vuoden aikana. Muutoksesta olisi hyötyä erityisesti esimerkiksi jatkuvaa, työssäoloehdon täyttävää osa-aikatyötä tekeville henkilöille sekä useissa lyhytaikaisissa työsuhteissa työskenteleville, joille muuten voisi tulla kaksikin omavastuuaikaa vuoden aikana. Omavastuuaikaa ei siis jatkossa asetettaisi, jos päivärahakauden enimmäisaika alkaisi vuoden kuluessa edellisen enimmäisajan alkamisesta ja jos oma- liiketalous 5-2013 4
vastuuaika olisi asetettu edellisen päivärahakauden enimmäisajan alkaessa. Vahvista osaamistasi Helpotuksia korotetun ansiopäivärahan ehtoihin Uudistukseen kuuluu myös, että ansioturvan etuustasojen määrää vähennettäisiin. Tämän järjestelmän yksinkertaistamisen johdosta jäljelle jäisivät ansiopäiväraha ja korotettu ansiopäiväraha, joka vastaisi tasoltaan nykyistä muutosturvaa. Muutosturvan ansio-osa erillisenä etuutena poistettaisiin siis kokonaan. Korotettua ansiopäivärahaa maksettaisiin kaikille työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisen ajalta. Toinen mahdollisuus saada korotettua ansiopäivärahaa syntyisi pitkän työuran omaaville henkilöille, jotka ovat tulleet irtisanotuiksi ilman omaa syytään. Jatkossa työpaikan menettäminen tuotannollisten tai taloudellisten syiden vuoksi ei siis enää olisi korotetun ansiopäivärahan saamisen edellytyksenä. Muutosten myötä oikeus korotettuun ansiopäivärahaan voisi olla silloinkin, kun työntekijä on tehnyt työnantajansa kanssa ns. päättösopimuksen. Samoin myös pitkän työuran tehnyt ja esimerkiksi terveydellisten syiden takia irtisanottu henkilö, voisi olla oikeutettu korotettuun ansiopäivärahaan. Jatkossa korotettuun ansiopäivärahaan olisi oikeutettu myös henkilö, joka on jäänyt työttömäksi määräaikaisesta työsuhteesta, jonka hän on aloittanut hänet irtisanoneen työnantajan palveluksessa välittömästi irtisanotun työsuhteen päätyttyä. Mahdollisuus saada kolmen vuoden työhistorian perusteella korotettua ansiopäivärahaa 20 päivältä työttömyyden alkaessa poistettaisiin kokonaan. Pitkän työuran perusteella maksettavan korotusosan maksuaika lyhenisi nykyisestä 100 päivästä 90 päivään. Muutoksia on tarkoitus tehdä myös soviteltua ansiopäivärahaa koskeviin säännöksiin. Sovitellun ansiopäivärahan enimmäismäärää nostettaisiin suunnitelman mukaan siten, että soviteltu ansiopäiväraha lapsikorotuksineen ja työtulo voisivat yhdessä olla enintään 95 prosenttia ansiopäivärahan määrittelyn perusteena olevasta palkasta. Työmarkkinakeskusjärjestöjen solmimassa työllisyys- ja kasvusopimuksessa on lisäksi sovittu sovitellun työttömyyspäivärahan kehittämisestä. Suunnitelmissa on ollut helpottaa lyhyiden työsuhteiden vastaanottamista asettamalla soviteltuun työttömyyspäivärahaan ns. suojaosa, joka olisi suuruudeltaan 300 /kk. Asia siirtyy sosiaali- ja terveysministeriön alaisen työryhmän valmisteltavaksi, mutta kyseisen uudistuksen aikataulu itsessään ei ole vielä tarkentunut. Riitta Hyppänen EsimiEsosaaminEn Liiketoiminnan menestystekijä Uudistettu kirja antaa realistisen kokonaiskuvan tämän päivän esimiestyöstä. Kirja sopii esimiestyötä aloittaville sekä niille, jotka haluavat kehittyä esimiestehtävässään. Kirjassa käsitellään muun muassa henkilöstö vähennyksiä ja strategista henkilöstösuunnittelua esimiestyön näkökulmasta. Käytännön esimerkit ja case-haastattelut tuovat esiin erilaisia esimiehiä ja tilanteita. 3., uudistettu painos 2013 46,90 E-kirja Elisa Kirja ellibs.com Ilari Salmi mitä tilinpäätös KErtoo? Kirja opastaa lukemaan tuloslaskelmaa, tasetta ja toimintakertomusta ja löytämään niistä olennaisen. teos tekee tutuksi termistön, jota käytetään yrityksissä ja julkisessa sanassa. Kirjan avulla ei-ammattilainenkin kykenee saamaan käsityksen yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja tekemään johtopäätöksiä sen toimintaedellytyksistä. 8., uudistettu painos 2012 61,00 E-kirja Elisa Kirja ellibs.com Uudistettu Myös e-kirjana TILAUKSET JA LISÄTIEDOT www.edita.fi/verkkokauppa puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi
Suosittelukampanja LTA:n suosittelukampanja on uudistunut! Liiketalouden Liitto LTA on hyvä, liiketalouden ammattilaisten oma yhteisö. Niin hyvä, että meitä kannattaa suositella. LTA:sta saa henkilökohtaisen ja asiantuntevan työsuhdeneuvonnan, kattavan oikeusturvavakuutuksen, edunvalvonnan ja työttömyysturvan sekä jäsenedut - järkevään hintaan. Suosittele Liiketalouden Liiton jäsenyyttä työkaverille, ystävälle tai tuttavalle. LTA:han voivat liittyä kaikki, jotka ovat suorittaneet liiketalouden tutkinnon (aina merkonomista ja datanomista tradenomiin ja kauppatieteen maisteriin) ja/tai henkilöt, jotka työskentelevät liiketalouden alan tehtävissä. Jäsenkuntamme edustaakin siten laajaa kirjoa suomalaisista. Kun tuttavasi liittyy Liiketalouden Liiton jäseneksi ja on maksanut jäsenmaksunsa vuodelle 2013, saatte molemmat kahdenkymmenen euron (20 ) arvoisen S-ryhmän lahjakortin. Suosittelija saa lahjakortin suosittelun kautta liittyneistä varsinaisista jäsenistä seuraavasti: 1-3 liittynyttä uutta jäsentä = 20 euron lahjakortti jokaisesta liittyneestä jäsenestä 4-5 liittynyttä jäsentä = 50 euron lahjakortti 4. ja 5. liittyneestä jäsenestä yli 6 liittynyttä jäsentä = 200 euron lahjakortti yli 10 liittynyttä jäsentä = 400 euron lahjakortti Suosittelun kautta liittyneet, uudet jäsenet saavat aina 20 euron lahjakortin. Kampanja on voimassa 1.1.2013 31.12.2013 ja siihen voivat osallistua kaikki Liiketalouden Liitto LTA:n varsinaiset jäsenet. Liikesivistysrahaston Liiketalouden Liiton rahasto tukee jäsenten opiskelua Liiketalouden Liitto LTA ry:lla on Liikesivistysrahastossa oma erikoisrahasto, josta mm. liiton jäsenet voivat hakea apurahoja ammatilliseen täydennyskoulutukseen sekä ulkomaisiin opintomatkoihin, joilla jäsen lisää oman työnsä osaamista. Tiedustelimme Liikesivistysrahaston toimitusjohtajalta, KTT Johanna Vesteriseltä käytännön ohjeita apurahojen hakemiseksi. 1) Minkä tyyppisiin koulutuksiin Liiketalouden Liiton jäsenet voivat hakea apurahaa liiton omasta rahastosta? Voitko mainita esimerkin? LTA:n jäsenet voivat hakea apurahoja esimerkiksi ammattija erikoisammattitutkintojen, KLT-tutkinnon, HTM-tutkinnon, työnohjaajatutkinnon, suorittamista varten. Tutkinnon järjestäjän pitää olla opetusviranomaisten hyväksymä koulutuksen järjestäjä. Perustutkintojen, kuten esimerkiksi liiketalouden perustutkinnon, tradenomitutkinnon tai kauppatieteiden maisteritutkinnon suorittamista varten ei apurahaa myönnetä. 2) Mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota hakemusta kirjoittaessaan? Millainen on hyvä hakemus? Tässä hyvän hakemuksen kriteereitä ja tunnusmerkkejä: Tutustu huolella hakua koskeviin dokumentteihin Kirjoita yhden sivun (A4) mittainen selkeä kuvaus hankkeesta, ns. projektiesite, jossa myyt hankkeen rahoittajalle Laadi realistinen tutkimuksen rahoitussuunnitelma Varaa aikaa hakemuksen tekoon Valota hankkeen taustaa, sen tavoitteita, aineistoa ja menetelmiä Kerro odotettavissa olevista tuloksista, jos mahdollista, hankkeen vaikuttavuudesta jos mahdollista Muista hakemuksen selkeys: yhden hakemuksen arviointiin on käytettävissä rajallinen aika 3) Liiketalouden Liiton jäsenet jotka hakevat apurahaa liiton rahastosta tarvitsevat Ltd:n suosituksen hakemuksensa liitteeksi. Onko muilla suosittelijoilla tai suosituskirjeillä merkitystä? Muutkin suositukset, esimerkiksi esimiehen toimesta, ovat hyödyksi. 4) Pitääkö apurahoista maksaa veroa? Pääsääntöisesti apurahat ovat verottomia. Jos suunnittelet opintoja, joiden rahoitukseen aioit hakea Liikesivistysrahaston tukea, ole sähköpostilla yhteydessä Liiketalouden Liittoon toiminnanjohtaja Annina Antelliin, annina.antelliiketaloudenliitto.fi, ja pyydä puolto hakemuksesi liitteeksi. Seuraava hakuaika päättyy tammikuun puolivälissä. Liikesivistysrahaston hallitus päättää apurahoista vuosittain tammi- ja marraskuussa. Katso tarkemmat hakuajat ja -ohjeet LSR:n sivuilta: www.lsr.fi liiketalous 5-2013
- uudistuminen - tee omat valintasi Teksti ja kuva: Aleksi Mustonen 7 liiketalous 5-2013
- uudistuminen - Vastuu omasta kehityksestään ja pärjäämisestään työpaikalla on yksittäisellä työntekijällä. Tosin myös työyhteisöllä on oma merkityksensä. Yksilön pitää itse vastata valinnoistaan. Pahinta on jäädä uhrin asemaan ja ajatella, että minulle vain tapahtuu asioita, joille en voi mitään Tulevaisuudessa työntekijä joutuu joustamaan entistä enemmän ja koko ajan huolehtimaan omasta osaamisestaan. Hänen täytyy myös osata tarjota tätä osaamistaan organisaatioille sekä työpaikoille. Näin hahmottelee tulevaa Tulevaisuuden työelämä 2030 -ryhmässäkin toiminut tekniikan tohtori ja kauppatieteiden maisteri Merja Fischer. Työntekijällä on entistä suurempi vastuu omasta ammatillisesta kehityksestään ja pärjäämisestään työelämässä. Yksilön pitää itse vastata valinnoistaan. Pahinta on jäädä uhrin asemaan ja ajatella, että minulle vain tapahtuu asioita, joille en voi mitään Nämä valinnat vievät ihmisiä elämässä eteenpäin. Joissakin tapauksissa tämä tarkoittaa jopa sitä, että itselle väärä työ jätetään taakse. Tärkeää on, että työ tuntuu merkitykselliseltä. Kun työntekijä kokee, että häntä arvostetaan ja hänen työllään on väliä, syntyy innovaatiota, luovuutta ja positiivisuutta. Ne taas parantavat Fischerin mukaan sekä työntekijän työhyvinvointia että työilmapiiriä, asiakaskokemusta ja liikevaihtoa työnantajayrityksessä. Yksilö voi paremmin, kun on onnellinen työssään. Tällöin hän kykenee kohtaamaan päivän aikana paremmin tiukkoja tilanteita. Ikään kuin ottamaan yhden asian kerrallaan., hän kertoo. Väitöskirjani tulos oli, että sillä miten työntekijät kokevat työyhteisön johtamisen ja oman sitoutumisen yritykseen on vaikutusta asiakastyytyväisyyteen, asiakaslojaalisuuteen ja liikevaihtoon. Yksi tapa luoda merkityksellisyyttä on positiivisesti poikkeava käyttäytyminen, jonka käsitettä Fischer hahmottelee väitöskirjassaan. Positiivisesti poikkeava käyttäytyminen on yksinkertaista. Se on auttamista, se on kiitollisuutta, se on toisten ihmisten Positiivisesti poikkeava käyttäytyminen on yksinkertaista. Se on auttamista, se on kiitollisuutta, se on toisten ihmisten osallistamista hankkeisiin ja kunnian antamista niille, joille se kuuluu. osallistamista hankkeisiin ja kunnian antamista niille, joille se kuuluu. Sillä voidaan luoda toiselle merkitystä, kun tämä kokee olevansa arvokas toisen ihmisen silmissä. Läsnäolo on iso asia. Sillä, että on läsnä kollegalle, alaiselle tai asiakkaalle, on väliä. Ihminen on loppujen lopuksi valintojensa summa. Kaikella mitä teemme on väliä tulevaisuudessa, Fischer maalailee. Steve Jobs kertoi elämäntarinaansa vuonna 2005 Stanfordista valmistuville opiskelijoille. Hänen viestinsä oli, että kaikilla elämänvaiheilla on ollut erityinen tarkoitus hänen elämässään ja vasta jälkeenpäin hän ymmärsi, miten tärkeäksi muodostui esimerkiksi hänen yliopiston jälkeen suorittamansa graafisen suunnittelun kurssi. Ilman sitä osaamista ei Applesta ja sen tuotteista olisi tullut sitä, mitä ne tänä päivänä ovat. liiketalous 5-2013 8
Nyt Kirsin työnä on kiertää opiskelijoiden työpaikoilla, tavata työpaikkaohjaajia ja ohjata opiskelijaa tutkinnon suorittamisessa. Hän kartoittaa opiskelijan osaamista ja tekee yhdessä opiskelijan kanssa tämän henkilökohtaisen oppimissuunnitelman. - Omasta taustastani on suuri etu tässä työssä. Tunnen hyvin kaupan tehtävät ja toimenkuvat, joten tiedän mitä opiskelijan pitäisi jo osata ja mitä pitää vielä opiskella koulussa, Kirsi toteaa. Menestys ei tule kädet taskussa Kirsi Oras on 39-vuotias MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksesta valmistunut merkonomi ja nykyinen kouluttaja. Suoraan koulunpenkiltä hän ei kuitenkaan hypännyt kouluttajaksi, vaan hän toimi ensin kaupan alan moninaisissa tehtävissä yli 15 vuotta. Vuonna 1995 Kirsi Oras on juuri valmistunut merkonomi. Hän on erinomaisin arvosanoin suorittanut opistotasoisen merkonomi tutkinnon Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksessa laskentatoimen linjalla. Hänet on jo opiskelujen aikana rekrytoitu Helsingin Osuuskaupan palvelukseen. Monipuolisten ja haastavien kaupan alan tehtävien lisäksi Kirsillä on kokemusta myös yrittäjyydestä niin perheyrityksessä kuin omassa yhden naisen firmassaan. Vuonna 2010 Kirsi saa soiton MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksen rehtorilta Tiina Immoselta, joka tarjoaa työtä Kirsin entisessä oppilaitoksessa. - Kouluttajan työ oli haaveitteni täyttymys. Pääsin aluksi MERCURIAan keikkaluontoisesti opettamaan lähiesimieskoulutuskokeiluun ja ohjaamaan oppisopimuskoulutukseen, Kirsi summaa. Kirsin mielestä parasta hänen nykyisessä työssään on nähdä opiskelijoiden onnistuvan ja saada olla mukana siinä. Kommunikointi on molemmin puolin helppoa, koska Kirsi tuntee alan läpikotaisesti. Aikuiset oppijat ovat Kirsin mielestä monesti paljon kriittisempiä itseään kohtaan ja tarvitsevat paljon tsemppausta, jotta he alkavat uskomaan omaan osaamiseensa. Kirsi ei koekaan itseään opettajaksi, vaan pikemminkin alan moniosaajaksi ja tsemppariksi. Hän uskoo siihen, mitä opettaa. Onhan hänellä itsellään MERCURIAsta hankittu koulutus. - Kyllä tässä kaikessa on koko ajan ollut kivijalkana omat merkonomiopinnot. Ilman niitä en olisi tässä. Oma asenne ratkaisee sitten loput, Kirsi toteaa hymyssä suin. Tarjoamme sinulle: mahdollisuuden suorittaa liiketalouden perustutkinto joustavasti työn ohessa tai oppisopimuksella laaja-alaisen kaupan ja hallinnon alan koulutuksen viihtyisän opiskeluympäristön ja innostavat kouluttajat Martinlaaksontie 36, 01620 Vantaa puh. (09) 895 581 mercuria.fi MERCURIA - sinulle sopiva
- uudistuminen - Uusi johtajatar oli haasteen edessä Tallukassa on eletty muutosten aikaa. Keittiö vaati uudistamista ja ravintola ilmoitettiin Jyrki Sukulan Kuppilat kuntoon -ohjelmaan. Samaan aikaan vaihtui paikan operatiivinen johto. Kuvauksiin oli vain viikko, kun Nina Laitiainen aloitti työtehtävässään. liiketalous 5-2013 10
- uudistuminen - Hyvinvointi- ja kokoushotelli Tallukka sijaitsee Vääksyssä. Se palvelee matkailijoiden lisäksi myös paikallista väestöä, allasosaston, kuntosalin ja ravintolan avulla. Hotellin toiselta puolelta näkyy Päijänne, toiselta Vesijärvi. Upeat maisemat eivät kuitenkaan riitä, jos profiili on mennyt alaspäin ja paikka koetaan tunkkaisena. Reilu vuosi sitten aloitti Nina Laitiainen, Tallukan uutena operatiivisena johtajattarena. Tekemistä oli huoneremonteista ilmeen ja ravintolan uudistamiseen. Muutoksissa saattaa kestää kauan, jos ei saa alkuun jotakin isoa dynaamista juttua, kertoo Laitiainen. Ohjelmaan osallistuminen oli juuri sitä. Työtä oli paljon ja jostakin oli aloitettava. Ryminällä ravintolan kuntoon laittaminen pisti uudistamisen tehokkaasti liikkeelle. Työtä oli paljon ja jostakin oli aloitettava. Ryminällä ravintolan kuntoon laittaminen pisti uudistamisen tehokkaasti liikkeelle. Työyhteisö on herkkä muutosten aikana Tilanne oli haastava ja vaati paljon uudelta johtajattarelta. Työyhteisö on herkkä, kun tulee uusia asioita ja ihmisiä. Laitiainen ehti olla talossa vain viikon ennen ohjelman kuvauksia. Henkilöstö olisi voinut kapinoida vastaan. Moni olisi voinut sanoa, että kuule, mä jään saikulle, pidä tunkkisi ja ole siinä ohjelmassa ihan ite. He kumminkin luottivat ja halusivat olla mukana uudessa erilaisessa jutussa ja ottaa sen opin itseensä. Laitiainen sai henkilöstön luottamaan juttuun, kun pisti itsensäkin likoon. Hän oli työntekijöiden kanssa ohjelmassa mukana ja otti yhtälailla vastaan kaikkea mitä formaattiin kuului. Prosessi vietiin onnistuneesti loppuun, vaikka keittiön tilasta tulikin alussa rankkaa palautetta. Tämä ei tullut henkilökunnalle täytenä yllätyksenä, sillä olihan Sukula kutsuttu paikalle, koska haluttiin päivittää ravintola taso vastaamaan odotuksia. Onnistuneen lopputuloksen seurauksena hintataso nousi samalla. Laitiainen kertoo, että asiakkaat ovat kuitenkin olleet tyytyväisiä ja ovat toiminnallaan osoittaneet, että hinta-laatu-suhde on nyt kohdallaan. Oikea teko Ohjelmaan osallistuminen oli riski, joka kannatti. Vielä kesällä meille tuli ryhmiä sen takia, että oltiin oltu siinä ohjelmassa mukana. Se oli meille taloudellisesti, henkisesti sekä tuotannollisesti oikea teko. Kokemus on ollut myös kasvattava. Olen oppinut sen, että olemalla rohkea voi saada aika isoja asioita aikaiseksi. Kun laittaa itsensä likoon, niin saa henkilöstönkin mukaan. Teksti ja kuvat: Mia Collan 11 liiketalous 5-2013
-anna hellén- Työsuhdelakimies Anna Hellén vastaa. Työsuhteen päättösopimuksella on monia vaikutuksia työntekijän asemaan Työsuhteen päättämisestä sopimisen on oltava aitoa sopimista - ei pakottamista Liiton tietoon on tullut valitettavia tilanteita, joissa ei ole kyse aidosta sopimisesta työsuhteen päättämiseen liittyvistä ehdoista. Aito sopimistilanne ei ole sellainen, jossa toinen sopijapuoli sanelee tarjottavat ehdot, ja antaa harkinta-aikaa asiasta päättämiseen esimerkiksi vain muutaman tunnin ajan. Päättämissopimus voi olla pätemätön, mikäli sitä rasittaa jokin pätemättömyysperuste. Oikeustoimilaissa luetellaan sopimuksen pätemättömyysperusteita. Pätemättömyysperusteita ovat pakko, petollinen viettely, kiskominen, erehdys, kunnianvastainen ja arvoton menettely sekä valeoikeustoimi. Sopimuksen pätemättömyyteen tulee vedota ilman aiheetonta viivytystä, muuten sopimuksesta saattaa tulla pätevä. Mikäli työntekijä työnantajan painostuksen jälkeen hyväksyy esitetyn sopimusluonnoksen ilman, että sopimukseen ja sen ehtoihin on ollut mahdollisuus rauhassa perehtyä, saattaa tästä muodostua koko sopimuksen pätemättömyysperuste. Asia voidaan lähteä tällöin oikeusteitse riitauttamaan allekirjoitetusta sopimuksesta huolimatta. Päättösopimuksesta neuvoteltaessa on syytä käyttää aina avustajaa, ja ottaa yhteyttä liittoon. Yhteisesti aidosti sovitut sopimukset sitovat puolin ja toisin. Kuitenkin jos sopimuksen ehto on kohtuuton, on mahdollista, että kohtuutonta ehtoa sovitellaan tai jätetään se kokonaan huomioimatta. Kohtuutta arvioidaan mm. sopimuksen koko sisällön, osapuolten aseman sekä sopimusta tehtäessä vallinneiden olosuhteiden perusteella. Työsuhteen päättösopimuksella on vaikutuksia työttömyysturvaan ja eläkkeen kertymiseen Mikäli työntekijä itse sopii työsuhteensa päättämisestä yhteisellä sopimuksella, ei työnhakijalla ole oikeutta työttömyysetuuteen 90 päivän ajalta työsuhteen päättymisen jälkeen. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeiden mukaan jos sopimusta työsuhteen päättymisen ehdoista tarjotaan henkilölle, joka on yt-neuvottelujen jälkeen valittu irtisanottavaksi, ja henkilö tässä tilanteessa hyväksyy järjestelyn, kyseessä ei ole työsuhteen päättyminen työntekijästä johtuvasta syystä tai työntekijän omasta pyynnöstä, eikä henkilölle tule tällöin asettaa karenssiaikaa. Vaikka henkilö onkin allekirjoittanut työsuhteen päättymistä koskevan sopimuksen työnantajansa kanssa, hänelle ei kuvatunlaisessa tilanteessa ole ollut tosiasiallista valinnan mahdollisuutta, koska hänet on joka tapauksessa valittu irtisanottavaksi. Jos työntekijä itse ilmoittaa halukkaaksi ottamaan tukipaketin vastaan, vaikka hän ei ole irtisanottavien henkilöiden joukossa tai jopa ennen kuin irtisanottavista henkilöistä on yrityksessä päätetty, henkilön on katsottava eronneen työstä omasta pyynnöstään. Työ- ja elinkeinotoimisto päättää aiheutuuko päättösopimuksen tekemisestä tai tukipaketin vastaanottamisesta karenssia antamalla työttömyyskassaa sitovan työvoimapoliittisen lausunnon. Päättösopimus saattaa myös joissain tilanteissa (sopimuksen luonteesta ja muotoilusta riippuen) vaikuttaa maksettavan työttömyyspäivärahan suuruuteen alentavasti siten, että työntekijä menettää oikeutensa muutosturvan ansio-osaan ja korotettuun ansio-osaan. Päättösopimusta solmittaessa on myös huomattava se, ettei kertakorvauksena maksettava summa kerrytä työntekijän eläkettä. liiketalous 5-2013 12
-anna hellén- Karenssiaika kuluu päällekkäin jaksotusajan kanssa Työttömyysturvalain mukaisesti työnantajalta saatu taloudellinen etuus, joka perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen, työsuhteen päättymiseen liittyvään sopimukseen tai muuhun vastaavaan järjestelyyn, estää työttömyysetuuden myöntämisen ajalta, jolle etuus jaksotetaan työsuhteen päättymisestä lukien henkilön viimeisimmästä työsuhteesta saaman palkan perusteella. Käytännössä siis jaksotettava aika siirtää työttömyyspäivärahan maksamisen alkuajankohtaa. Eli jos työntekijälle maksetaan työsuhteen päättyessä ylimääräinen kolmen kuukauden palkka, työttömyyspäivärahan maksaminen siirtyy kolmella kuukaudella. Jaksotusaika kuluu kuitenkin päällekkäin karenssiajan kanssa. Päättösopimuksesta huolimatta muistettava ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi Työnhaku tulee aloittaa viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Työttömyysetuuden saannin edellytys on, että työnhaku on voimassa. Eli vaikka olisit päättösopimuksella sopinut paketista, jonka mukaan sinulle maksetaan puolen vuoden palkkaa vastaava korvaus, tulee sinun tästä paketista huolimatta ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Jos ilmoittaudut työ- ja elinkeinotoimistoon vasta yli kuuden kuukauden kuluttua työttömyyden alkamisesta, joudut keräämään uudelleen ansiosidonnaisen päivärahan maksuun vaadittavan työssäoloehdon. Päättösopimuksessa sovitaan muustakin kuin rahasta Työsuhteen päättämistä koskevassa sopimuksessa tulee mahdollisimman yksilöidysti sopia kaikista työsuhteen päättymiseen liittyvistä yksityiskohdista. Päättösopimuksessa voidaan sopia esimerkiksi siitä, että työntekijä vapautetaan työntekovelvoitteesta irtisanomisaikana (ja työntekijällä on oikeus heti muun työn vastaanottamiseen), lisäeläkkeen hankkimisesta, uudelleensijoittumispalveluiden tarjoamisesta, koulutuspalveluiden järjestämisestä, tai työntekijän käytössä olleiden työnantajan omaisuuden myymisestä työntekijälle (kuten auto, tietokone, puhelin). Päättösopimusten tarkoituksena on sopimusteitse ratkaista osapuolten olemassa olevat ja mahdolliset tulevat erimielisyydet. Päättösopimukseen useimmiten kirjataan se, ettei osapuolilla ole muita kuin sopimuksessa mainittuja vaatimuksia toisiaan kohtaan. Vaikka työsuhteen päättösopimus saattaa joissain tilanteissa tuntua houkuttelevalta vaihtoehdolta, kannattaa muistaa se, että työsuhteen päättösopimuksella on monia vaikutuksia mm. työntekijän työttömyysturvaan, eläkkeeseen ja verotukseen. Näin ollen sopimuksia ei kannata hyväksyä kiirehtien. 13 liiketalous 5-2013
- uudistuminen - Marianne Muona. eurooppa kaipaa uutta teollisuutta Teksti ja kuvat: Jaakko Haikonen Useat Euroopan parlamentin edustajat ovat huolissaan Euroopan teollisuuden tilasta, ja syystäkin. Euroopan talouskriisin aikana pudonnut teollisuustuotanto peittää alleen jo pidempään jatkuneen teollisuuden osuuden laskun EU:n kansantuotteesta. Osaltaan kyse on normaalista kehityksestä, jossa palveluiden osuus nousee teollisuuden kustannuksella. Teollisuustuotannon jo pitkään jatkunut siirtyminen etenkin Aasian maihin on kuitenkin johtanut teollisuuden suhteellisen osuuden selvään putoamiseen Euroopan unionin jäsenmaiden talouksissa. Teollisuuden avuksi on vaadittu toimia kuten tutkimusrahoituksen lisäämistä, energian hinnan alentamista, työmarkkinauudistuksia tai panostamista uusiin kasvualoihin, kuten ns. vihreään energiaan. - Erityisesti Euroopan investointipankin ympärille kohdistuu nyt kiinnostusta. Miten julkista rahaa voitaisiin käyttää myös yksityisten investointien liikkeelle laittamiseen? Eurooppalainen ay-liike on laatimassa omaa elinkeinopoliittista investointistrategiaansa, johon on koottu ideoita uusista aloitteista. kertoo Brysselissä toimivan suomalaisten palkansaajajärjestöjen FinUnionsin johtaja Marianne Muona. Mistä ja miten Eurooppaan saadaan uutta teollista kasvua? Seuraavassa Euroopan kansanpuolueen ryhmän slovenialainen Romana Jordan sekä sosiaalidemokraattien ryhmän luxemburgilainen Robert Goebbels ja Italiassa Silvio Berlusconia tukevaan keskustaoikeistolaiseen kristillisdemokraattiseen puolueeseen kuuluva Aldo Patriciello kertovat näkemyksiään, miten Euroopan teollinen kasvu saadaan jaloilleen. Ydintekniikasta tohtoritutkinnon saavuttanut Romana Jordan on ollut parlamentin jäsen vuodesta 2009. Goebbels on ollut parlamentin jäsen vuodesta 1999 ja hänellä on pitkä kokemus maansa talousministerin, liikenneministerin ja yleisten töiden ministerin tehtävistä 1980- ja 1990 -luvuilla. Patriciello on ollut parlamentin jäsen vuodesta 2006. Kaikki haastatellut ovat Teollisuus, tutkimus ja energia valiokunnan jäseniä. 15 liiketalous 5-2013
- uudistuminen - romana jordan Mihin kilpailuetuihin EU:n tulisi keskittyä, kun se kilpailee globaalissa taloudessa uusista teollisuudenaloista? Pitää muistaa, että emme eurooppalaisina tee teollisuustuotteita vain itsellemme, vaan niitä pitää pystyä myymään myös muille ja tämä vaatii kilpailukykyä. Se voi tarkoittaa useita asioita; tuotteen tai palvelun laatu, hintaa tai markkinointia. Kaikissa emme voi voittaa. Koska hinnassa emme voi kilpailla, on pakko kilpailla laadulla. Tämä tulee hyvästä koulutuksesta, investoinneista ja tutkimuksesta sekä infrastruktuurista. Näihin meidän tulee tulevaisuudessakin panostaa. Mitä tämä parlamentti on saanut aikaan ja mitä ensi vuonna valittavan uuden parlamentin tulisi tehdä? Tämä uusi Horizon 2020 ohjelma on hyvä saavutus. Se on lähempänä yrityksiä ja markkinoita kuin EU:n edellinen vastaavantyylinen ohjelma. Tuleva parlamentin tulee kehittää sisämarkkinoita ja saada julkiset taloudet tasapainoon. Missä teollisuudenalalla tai maassa tutkimus ja teollisuus pelaavat hyvin yhteen? EU:n uusi tutkimus- ja innovaatio-ohjelma Horizon 2020. Jotkut jäsenvaltiot ovat hyvin aktiivisia tämän ohjelman puitteissa, toiset eivät. Tuo aktiivisuus korreloi hyvin maiden kilpailukyvyn mukaan. Kilpailukykyiset maat kuten Saksa, Iso-Britannia, Tanska ja Ruotsi ovat hyvin aktiivisia, Suomikin jossakin määrin. Mutta EU:n ohjelmat eivät ole tehokkaita jos maassa ei ole tätä tukevaa infrastruktuuri. Mitä mieltä olette näistä EU:n ohjelmista? Kriitikot sanovat, että tulisi keskittyä vain verojen ja työmarkkinoiden kannustavuuteen. Julkisten rahoituksen avulla tapahtuva tutkimusten tukeminen ei ole tehokasta, jos emme samalla tue sitä muilla epäsuorilla kilpailukykyä tukevin toimin. Ja tässä tarvitaan uudistuksia esimerkiksi Euroopan sosiaaliturvaan tai työuriin. Mutta julkisella rahoituksella on ehdottomasti paikkansa tutkimuksen rahoittamisessa. Olemme menettäneet paljon teollisuustuotantoa Aasiaan. Mitkä ovat Euroopan tulevaisuuden teollisuuden aloja? Meidän tulee katsoa mitkä asiat ovat globaaleja nousevia haasteita. Kuten väestön kasvu ja ikääntyminen, ilmastomuutos sekä ruuan ja energian kulutuksen kasvu. Meidän tulisi hakea tulevaisuuden menestystekijöitä näiden trendien kautta.mutta uusien teollisuudenalojen valinta ei ole tietenkään poliittinen valinta, vaan meidän tulee luoda kehikko sisämarkkinoita ja lainsäädäntöä kehittämällä jossa uudet alat voivat menestyä ja kasvaa. liiketalous 5-2013 16
- uudistuminen - robert goebbels Mihin kilpailuetuihin EU:n tulisi keskittyä kun se kilpailee globaalissa taloudessa uusista teollisuudenaloista? EU on perinteisesti ollut johtaja useissa teollisuuden aloilla, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana teollisuuden osuus taloudessa on pudonnut uhkaavasti. Euroopan teollisuus on kärsinyt paljon ja menettänyt yli kaksi miljoonaa työpaikkaa joka on tietenkin heijastanut myös palvelualoille. usein vaaditaan mm. verojen alennuksia, mutta niitähän on toki alennettu. Mielestäni energian hinta ja saatavuus on yksi tärkeimmistä tekijöistä teollisuuden olosuhteille. Tällä hetkellä se maksaa liikaa ja EU joutuu tuomaan sitä liikaa. Lisäksi EU ottaa liikaa yksin vastuuta ilmastomuutoksesta, joka sinänsä on tärkeä asia. Ja koska energian hinta on kallis, niin silloin paine palkkojen laskuun tai työpaikkojen leikkauksiin kasvaa. Mitä EU:n tulisi tehdä, lisätä tuotekehitys ja tutkimusmenoja, laskea veroja? Monet yhtiöt sijoittavat jo paljon tutkimusmenoihin, usein enemmän kuin valtiot - paitsi esimerkiksi Ruotsi ja Suomi, jotka kyllä investoivat tutkimukseen. EU:n tulisi investoida esimerkiksi liuskekaasun tuotantoon, kuten monet muut maat tekevät. Se on laskenut hinnan lisäksi myös ilmastopäästöjä näissä maissa korvaamalla hiilen käyttöä. Meidän tulisi seurata heidän malliaan. Lisäksi EU kantaa liikaa vastuuta Kioton sopimuksesta. Meidän päästömme ovat vain 11 % maailman päästöistä. Samalla suuremmat saastuttajat pääsevät pälkähästä. Mutta energiatehokkuuteen ja uusiin energiamuotoihin tulee samalla investoida. Mitä uusia teollisuudenaloja pidät EU:lle mahdollisina menestyksen aloina? Toki, uusia aloja syntyy koko ajan ja monet vanhat alat kehittyvät myös. EU:n tulee investoida aloihin kuten nanoteknologia ja IT teknologia. Lisäksi haluaisin nostaa esille Saksan esimerkin kuinka myös keskikokoiset yritykset voivat investoida uusille kehittyville aloille tai uusiin tuotteisiin ja menestyä maailmalla. Suomen tilannetta en tunne niin hyvin, mutta esimerkiksi Ranskan ongelma on sen keskittyminen tässä mielessä lähinnä suuryrityksiin. Mitä ensi vuonna valittavan uuden parlamentin tulisi tehdä? Uuden parlamentin tulisi alusta alkaen keskittyä teollisuuspolitiikan luomiseen. EU:lla ei ole ollut kunnon teollisuuspolitiikkaa yli kymmeneen vuoteen! Nyt komission puheenjohtaja Barroso on esitellyt muutamia ideoita teollisuuspolitiikkaan liittyen, mutta aivan liian myöhään. Lisäksi ilmastopolitiikan tulisi olla reallisempaa. En kiistä ilmasto-ongelmia, mutta ympäristöpolitiikan tulisi kannustaa energiatehokkuuteen ja uusiin energiamuotoihin, ilman että se rankaisee nykyistä teollisuutta. 17 liiketalous 5-2013
- uudistuminen - aldo patriciello Mihin kilpailuetuihin EU:n tulisi keskittyä kun se kilpailee globaalissa taloudessa uusista teollisuudenaloista? Tutkimus ja koulutus ovat avainasemassa Euroopan kilpailukyvyn kannalta koska niiden kautta saamme tuottavuutta ja uusia tuotteita, työvoiman määrähän ei kuitenkaan kasva ainakaan merkittävästi. Täten EU:n tutkimusta tukeva ohjelma Horizon 2020 on hyvin tärkeä, jotta saamme lisää investointeja tietyille strategisille aloille. Ja tietenkin infrastruktuuri on tärkeä. Sitä kautta lisäämme tuottavuutta ja investointihalukkuutta. Missä teollisuudenalalla tai maassa tutkimus ja teollisuus pelaavat hyvin yhteen? Italiassa tutkimus on vaikuttanut suuresti etenkin ilmailualan, biolääketieteen ja uusiutuvan energian aloilla. Saksa puolestaan on maailman johtava maa mekaanisessa tuotannossa, joka liittyy sen hyvään tutkimukseen materiaaliopin alalla. Uskon, että tutkimuksen ja teollisuuden yhteistyö tulee kasvamaan jäsenmaiden kesken yli rajojen merkittävästi tulevaisuudessa. Mitä mieltä olette näistä EU:n ohjelmista? Kriitikot sanovat, että tulisi keskittyä vain verojen ja työmarkkinoiden kannustavuuteen. On totta, että markkinat kohdentavat voimavaroja yleisesti varsin tehokkaasti. Kuitenkin joillakin aloilla tutkimus tuottaa enemmän yleisesti hyödyttävää tietoa kuin mitä se saisi markkinoiden kautta korvauksena. Tällainen tutkimus siis auttaa merkittävästi koko yhteiskuntaa ja myös teollisuutta sitä kautta. Siksi on tärkeätä tukea myös tutkimusta joka johtaa vain välillisesti taloudelliseen hyötyyn. Horizon 2020 pyrkii nopeuttamaan tutkimuksen kautta saatavia innovaatioita ja tuotekehitystä, ja täten tukea talouskasvua. se ei kuitenkaan ole ristiriidassa muiden talouspoliittisten toimien, kuten esimerkiksi työvoimakustannusten alentamisen kanssa. Mitkä ovat Euroopan tulevaisuuden teollisuuden aloja? Kuinka voisimme tukea niitä? EU on johtava talousalue monella alalla kuten nanotieteen, ympäristöystävällisen energia tai uusien materiaalien kehittämisen alalla. Sen lisäksi että tuemme tutkimusta ja tuotekehitystä näillä aloilla - sekä niiden välistä yhteistyötä, me haluamme parantaa näiden alojen pienten ja keskisuurten suurten yritysten parempaa pääsyä markkinoille sekä helpottaa niiden asemaa rahoituksen saamiseksi. 18
Vuoden aikuinen Liiketalouden Osaaja 2013 Liiketalouden Liitto LTA:n, Opetushallituksen ja Liiketalouden perustutkinnon, merkonomin tutkintotoimikunnan järjestämä, aikuismerkonomeille suunnattu kilpailu uudistui ja on nyt nimeltään Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja. Liiketalouden Liitto LTA:n, Opetushallituksen ja Liiketalouden perustutkinon, merkonomin järjestämä Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja -kilpailussa on vuorossa juhlavuosi, sillä kilpailu järjestetään jo kymmenennen kerran. Kilpailua tukevat Opetushallitus ja Viking Line. Säännöt ovat seuraavat: Osallistujat Lukuvuoden 2013 aikana näyttötutkinnon suorittaneet tai suorittavat aikuismerkonomiopiskelijat. Arviointikriteerit Menestyminen tutkintotilaisuuksissa; erityisesti työssä osoitettu ammatillinen osaaminen. Työn ja valmistavan koulutuksen onnistunut yhdistäminen. Ammatillinen kasvu. Esimerkillinen yhteistyökumppani työssä ja opiskelussa. Muu merkittävä tekijä, esim. harrastus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, elämäntilanne tai muu vastaava. Kilpailun kulku ja aikataulu Liiketalouden opettajat valitsevat näyttötutkinnon suorittajista enintään kolme oppilaitoksen edustajaa esitettäväksi Vuoden Aikuiseksi Liiketalouden Osaajaksi jäsenneltyinä ja arviointikriteerien mukaisin perusteluin. Mukaan voi liittää todistuksia, näyttöaineistoa ja muita vastaavia arvioitavia tekijöitä. Oppilaitokset ilmoittavat ehdokkaansa 31.12.2013 mennessä Liiketalouden Liittoon, Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki tai sähköpostilla valo@liiketaloudenliitto.fi. Tuomaristo tekee päätöksen palkittavista 28.2.2014 mennessä. Palkinnot Voittaja palkitaan Liikesivistysrahaston Liiketalouden Liiton rahaston 1100 euron apurahalla ja Viking Linen luksus-risteilyllä aterioineen (Hki - Tukholma - Hki). Toiseksi tullut palkitaan 600 euron apurahalla ja kolmanneksi tullut 300 euron apurahalla. Myös kaikkien kilpailussa sijoittuneiden opiskelijoiden ohjaajat palkitaan apurahoilla. Palkituille opiskelijoille ja ohjaajille annetaan kunniakirjat. Nyt innokkaasti mukaan! Lisätietoja liiton toimistosta: liitto@liiketaloudenliitto.fi tai puh. 09-22947171 19 liiketalous 5-2013
- jäsen esittäytyy - Teksti ja kuva: Liisa Järvinen sattumalta oikealle alalle Kun Kimmo Vekkeli, 26, pikkupoikana pelasi jalkapalloa Suomen korkeimmalla junioritasolla, haaveissa siinti ura ammattijalkapalloilijana. Noin 15-vuotiaana kuitenkin tajusin, että minusta ei ehkä tule maailmantähteä jalkapallossa, joten kannattaa käydä koulut, Kimmo naurahtaa nyt. Opiskelu kannatti, ja kymmenisen vuotta myöhemmin Kimmo päättyi nykyiseen työpaikkaansa. Hän työskentelee projektipäällikkönä Marioff-nimisessä kansainvälisessä yrityksessä, joka on maailman suurin vesisumusprinklereiden toimittaja. Pääasiassa teen kehitysprojekteja. Esimerkiksi tällä hetkellä olen toisena projektipäällikkönä projektissa, jossa viedään toiminnanohjausjärjestelmää tytäryhtiöihimme. Kimmo päätyi nykyiseen pestiinsä vahingossa, sillä oikeastaan hänestä piti tulla lakimies. Hän haki lukion jälkeen oikeustieteelliseen, mutta jäi niukasti ilman opiskelupaikkaa. Asepalvelusaikana tulevaisuudensuunnitelmat saivat uuden käänteen. Lukiokaverini vinkkasi, että voisin päästä hyvillä lukiopapereillani suoraan lukemaan kauppatieteitä Helsingin Kauppakorkeakoulun (nyk. Aalto-yliopiston) Mikkelin-yksikköön. Laitoin hakemuksen menemään, ja pääsin sisään. Opintojen alussa Kimmo katseli rauhassa, voisiko tämä olla hänen juttunsa. Pääaineina hänellä oli International Business ja tietojärjestelmät. Opiskelu osoittautuikin ihan hauskaksi. Kun opintoja oli takana kolme vuotta, päätin, että käydään tämä loppuun ja unohdetaan oikeustieteellinen. Kimmo valmistui kauppatieteiden maisteriksi vuonna 2011, ja sai gradun myötä vakituisen työpaikan Marioffilta. Samoihin aikoihin hän liittyi jäseneksi Liiketalouden Liittoon, jonka koki hinta-laatusuhteeltaan parhaaksi vaihtoehdoksi muihin ammattiliittoihin verrattuna. Aktiivisena työntekijänä Kimmo on päässyt tekemään yhteistyötä käytännössä kaikkien yrityksen osastojen ja tytäryhtiöiden kanssa. Vapaus, työnkuvan laajuus ja kansainvälisyys ovatkin hänelle mieluisinta työssään. Myös haasteet ovat arkipäivää kehitystyössä, mutta ne eivät nuorta miestä säikäytä. Kehitysprojekteissa lähtökohtana on aina jonkin ongelma, joka pitää ratkaista rajallisin resurssein. Tulevaisuudessa Kimmo näkeekin itsensä kansainvälisissä kehitystehtävissä ulkomailla. Viime keväänä minulle kertyi matkapäiviä noin 40-50, mutta se ei haittaa, sillä silloin ei aina tarvitse olla toimistolla. Vielä toistaiseksi Kimmo viihtyy mainiosti täällä Suomessa, tarkemmin sanottuna Mäntsälässä, josta työmatkat Tikkurilaan taittuvat kätevästi junalla. Vapaa-aikana hänet löytää varmimmin golfkentältä tai perheensä parista, johon kuuluu avopuoliso ja koira. Paitsi golfissa, myös työssään Kimmo on kokenut onnistumisen hetkiä. Tähänastisen uran suurin saavutus oli viime keväänä päättynyt projekti, jossa tytäryhtiöihin vietiin projektinhallintatyökalu. Kimmo oli projektissa päällikkönä, ja kaikki meni nappiin. Aikataulu ja budjetti pitivät. Olen hyvin deadline-orientoitunut eli pidän määräajoista tiukasti kiinni. Minulle on tärkeintä, että syntyy tulosta. Jos en tiedä jotakin asiaa, juoksen ympäri toimistoa kyselemässä tyhmiä, Kimmo virnistää. Samoihin aikoihin hän liittyi jäseneksi Liiketalouden Liittoon, jonka koki hintalaatusuhteeltaan parhaaksi vaihtoehdoksi muihin ammattiliittoihin verrattuna. liiketalous 5-2013 20