EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2016 Sari Koivunen 2.6.2017 Nro 16-17-3157
2 (32) EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016)
EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 3 (32) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS...5 2. TUTKIMUSALUE, AINEISTO JA MENETELMÄT...5 3. SÄÄOLOT JA EURAJOEN VIRTAAMAT TUTKIMUSVUONNA...7 3.1. Lämpötila ja sademäärät...7 3.2. Eurajoen virtaamat...8 4. KUORMITUS JA AINEVIRTAAMAT...10 4.1. Jätevesikuormitus...10 4.1.1. Jätevesimäärä...10 4.1.2. JVP-Eura Oy...10 4.1.3. Säkylä...11 4.1.4. Apetit Suomi Oy...11 4.1.5. Kokonaiskuormitus...11 4.2. Jätevesikuormituksen laskennalliset vaikutukset...14 4.3. Hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma...14 4.4. Ainevirtaamat...15 5. TUTKIMUSTEN TULOKSET...17 5.1. Eurajoki ja Köyliönjoki...17 5.1.1 Tammikuu...17 5.1.2 Helmikuu...18 5.1.3 Huhtikuu...21 5.1.4 Kesäkuu...22 5.1.5 Elokuu...23 5.1.6 Lokakuu...24 5.1.7 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Eurajoen näytteet paikassa 22...25 5.1.8 Koko vuosi, Eurajoki...25 5.1.9 Koko vuosi, Köyliönjoki...25 5.1.10 Ekologinen tila...25 5.2. Eurajoensalmi...28 5.2.1 Helmikuu...28 5.2.2 Kesäkuu...28 5.2.3 Heinäkuu...28 5.2.4 Elokuu...29 5.2.5 Ekologinen tila...29 6. TIIVISTELMÄ...30 Kuormitus...30 Veden laatu...30 Eurajoki ja Köyliönjoki...30 Eurajoensalmi...31 7. KIRJALLISUUS...32
4 (32) EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) Liitteet Liite 1. Tutkimusten havaintopaikat Liite 2a ja 2b. :n tulokset Liite 3. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tuloksia, havaintopaikat 12, 22, 42, 45 Liite 4. Eurajoen ainevirtaamalaskelma Liite 5. Apetit Suomi Oy:n kuormitus Jakelu Euran kunta/kalevi Tuominiemi JVP-Eura Oy/Pirjo Patala Säkylän kunta/tekninen lautakunta/eeva Holma Eurajoen kunta/ympäristönsuojelulautakunta Pyhäjärviseudun ympäristötoimisto Rauman kaupunki/tekninen virasto/rauman vesi Rauman kaupunki/tekninen virasto/ympäristönsuojelu UPM Paper ENA Oy, Rauma/Seija Vatka Teollisuuden Voima Oyj/Olkiluoto/Keskusarkisto Sähköpostitse Apetit Suomi Oy/petri.pyysalo@apetit.fi Apetit Suomi Oy/terhi.kiviranta@apetit.fi Apetit Suomi Oy/markku.iivonen@apetit.fi HKScan Finland Oy/jenni.forsell@hkscan.com HKScan Finland Oy/jussi.kosomaa@hkscan.com HKScan Finland Oy/seppo.noko@hkscan.com HKScan Finland Oy/paivi.paavola@hkscan.com HKScan Finland Oy/janne.antola@hkscan.com HKScan Finland Oy/ville.savolainen@hkscan.com HKScan Finland Oy/kati.valimaki@hkscan.com Jujo Thermal Oy/Mari.Ylinen@jujothermal.com JVP-Eura Oy/jvp-eura@jvp-eura.fi JVP-Eura Oy/pirjo.patala@jvp-eura.fi Pyhäjärviseudun ympäristötoimisto/jukka.reko@sakyla.fi Teollisuuden Voima Oyj/merja.levy@tvo.fi Teollisuuden Voima Oyj/mikko.ruusunen@tvo.fi Teollisuuden Voima Oyj/anne.nurminen@tvo.fi Teollisuuden Voima Oyj/joonas.hytonen@tvo.fi UPM Paper ENA Oy, Rauma/eerik.ojala@upm.com Varsinais-Suomen ELY-keskus/leena.rannikko@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/harri.helminen@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/heli.perttula@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/heikki.elomaa@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/asko.sydanoja@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/tapio.saario@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi Yhteystiedot (Y 1564941-9) Telekatu 16, 20360 TURKU puh. 02-274 0200, sähköp. etunimi.sukunimi@lsvsy.fi
EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 5 (32) 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS Eurajoen ja Eurajoensalmen tarkkailututkimuksen tarkoituksena on seurata JVP-Eura Oy:n, Säkylän kunnan ja Apetit Suomi Oy:n (ent. Lännen Tehtaat Oyj) jätevedenpuhdistamoista jokeen johdettavien jätevesien vaikutuksia Eurajoen ja Eurajoensalmen veden laatuun ja tilaan. Eurajoen ja Eurajoensalmen vesistötarkkailuohjelma hyväksyttiin Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 28.10.2008 antamalla päätöksellä (LOS-2007-Y-367-121) tietyin lisäyksin. Tarkkailututkimuksen kustantavat JVP-Eura Oy, Säkylän kunta ja Apetit Suomi Oy (ent. Lännen Tehtaat Oyj). 2. TUTKIMUSALUE, AINEISTO JA MENETELMÄT Eurajoen vesistöalueen (nro 34) pinta-ala on yhteensä 1 336 km 2 ja järvisyys 13 %. Vesistöalueella sijaitsee Lounais-Suomen suurin järvi, Säkylän Pyhäjärvi (154 km 2 ), josta noin 52 km:n mittainen, Euran ja Eurajoen kuntien halki virtaava Eurajoki saa alkunsa. Eurajokivarren valuma-alueella (pl. Pyhäjärven valuma-alue) peltojen osuus on noin 28 % ja metsät, joista pääosa on kangasmailla, muodostavat lähes 70 % pintaalasta. Joen valuma-alueella on Litorinameren aikaisia happamia sulfaattimaita. Eurajoen tärkeimmät sivujoet ovat Köyliönjärvestä lähtevä Köyliönjoki (valuma-alueen pinta-ala 264 km 2 ) ja joen alajuoksulle liittyvä Juvajoki (86 km 2 ). Eurajoki laskee Selkämereen Eurajoensalmi-nimiseen merenlahteen, joka on Olkiluodon saaren ja mantereen rajaama. Eurajoensalmen leveys on 1,1 1,3 km ja pituus noin 8 km. Lahden syvyys on Eurajoen päässä suurelta osin vähemmän kuin viisi metriä ja meren puoleisessa osassakin vähemmän kuin 10 metriä. Eurajoen vedenlaadun tarkkailututkimus tehtiin vuonna 2016 havaintopaikoissa 14, 16, 22, 24, 32 ja 42 kuusi kertaa (11.1., 15.2., 25.4., 14.6., 15.8. ja 5.10., liite 1, liite 2a). Eurajoen ainevirtaamia tutkittiin tämän lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näytteiden avulla (havaintopaikka 42 liite 3). Varsinais-Suomen ELY-keskus tutki myös havaintopaikkojen 12, 22 ja 45 vedenlaatua vuoden 2016 aikana (liite 3). Velvoitetarkkailuun liittyen Köyliönjoesta Eurajokeen virtaavaa vettä (K20) tarkkailtiin neljästi (15.2., 25.4., 15.8. ja 5.10.). Tarkoituksena oli arvioida Köyliönjoen virtaamien vaikutuksia Eurajoen veden laatuun. Eurajoesta purkautuvien vesien vaikutusta Eurajoensalmen veden laatuun seurattiin yhdessä havaintopaikassa (490) 16.2., 13.6., 12.7. ja 30.8. tehdyin tarkkailututkimuksin (liite 1, liite 2b). Erityisesti selvitettiin vesialueen happi- ja ravinnepitoisuuksia sekä rehevyystasoa. Eurajoensalmen vedenlaatua ulompana merellä on voitu seurata Olkiluodon lähivesien tarkkailututkimusten yhteydessä otettujen näytteiden perusteella (Turkki 2017). Vesinäytteiden otossa ja analysoinnissa käytettiin vesiviranomaisten hyväksymiä menetelmiä, joista suurin osa on julkaistu SFS-standardeina ja akkreditoitu (Mäkelä ym. 1992). Näytteenotosta vastasivat sertifioidut ympäristönäytteenottajat. Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima
6 (32) EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) testauslaboratorio T101, joka täyttää standardin ISO/IEC 17025 vaatimukset. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINAS-akkreditointipalvelun internetsivuilta: www.finas.fi kohdasta Akkreditoidut toimielimet» Testauslaboratoriot. Eurajoen ja Köyliönjoen tilan arvioinnissa käytettiin Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen käyttämää likaantuneisuusluokitusta (taulukko 1). Luokituksessa esitetyt arvosteluperusteet ovat ohjeellisia ja veden laadun kokonaiskuva on tärkeämpi kuin yksittäiset tekijät. Veden hygieenistä tilaa luokiteltaessa käytettiin ympäristöhallinnon soveltaman yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (Suomen ympäristökeskus 2005) mukaisia raja-arvoja. Eurajoen alajuoksun laatuluokittelussa käytettiin valtioneuvoston päätöksen nro 366 (19.5.1994) mukaista raakavesiluokitusta, jossa on kolme vedenkäsittelytarvetta kuvaavaa laatuluokkaa: A1, A2 ja A3. Luokkaan A1 kuuluva vesi tarvitsee vähiten käsittelyä. Eurajoen ja Köyliönjoen sekä Eurajoensalmen ekologisen tilan arviointi tehtiin veden laadun osalta ympäristöhallinnon ohjeiden mukaan (Aroviita ym. 2012). Eurajoki kuuluu Pyhäjärvestä Köyliönjoen yhtymäkohtaan asti keskisuuriin savimaiden jokiin (Ksa) ja Köyliönjoen alapuolella suuriin savimaiden jokiin (Ssa). Eurajoen ekologinen tila on ympäristöhallinnon toimesta luokiteltu tyydyttäväksi. Köyliönjoki puolestaan on keskisuuri savimaiden joki (Ksa), jonka ekologinen luokka on tyydyttävä. Eurajoensalmi kuuluu tyypiltään Selkämeren sisempiin rannikkovesiin (Ses). TAULUKKO 1. Jokivesistöjen tilan arvosteluperusteet (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys). Tila Happikyllästys BHK 7 Ammoniumtyppi % mg/l mg/m 3 Puhdas 80 100 0 2 alle 100 Lievästi likaantunut 70 80 2 5 100 500 Likaantunut 40 70 5 10 500 1000 Voimakkaasti likaantunut alle 40 yli 10 yli 1000
EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 7 (32) 3. SÄÄOLOT JA EURAJOEN VIRTAAMAT TUTKIMUSVUONNA 3.1. Lämpötila ja sademäärät Talvi 2015/2016 eli joulu-helmikuu oli Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan lauha, sillä varsinkin joulu- ja helmikuussa oli poikkeuksellisen lauhaa. Tammikuun alussa ilma kylmeni, ja ajoittain satoi runsaastikin lunta. Sää jatkui talvisena tammikuun loppupuolelle saakka, ja keskilämpötilaltaan tammikuu oli neljä astetta tavanomaista kylmempi (taulukko 2). Tammi-helmikuun vaihteessa sää lauhtui. Helmikuun puolivälin tietämillä ilma oli poikkeuksellisen lauha. Helmikuun sademäärä oli lähes kaksinkertainen kuun pitkänajan keskiarvoon nähden. Keskilämpötilaltaan helmikuu oli lähes viisi astetta pitkäaikaiskeskiarvoa lämpimämpi. Maaliskuu oli pilvinen, vähäsateinen ja keskilämpötilaltaan yli kaksi astetta pitkäaikaiskeskiarvoa lämpimämpi. Huhtikuu oli hieman tavallista lämpimämpi ja sateisempi. Toukokuu jatkui selvästi tavanomaista lämpimämpänä ja sademäärältään keskimääräisenä. Toukokuun lopussa tuli hellejakso, joka jatkui kesäkuun alkuun. Kesäkuu oli epävakainen ja hieman tavallista sateisempi. Sateita tuli varsinkin kuun puolivälin paikkeilla. Lämpötilaltaan kesäkuu oli noin asteen pitkäaikaiskeskiarvoa lämpimämpi. Heinäkuussa sää oli kesäisen lämmin, vaikka alkukuusta oli epävakaista. Keskimäärin heinäkuu oli hieman tavallista lämpimämpi ja niukkasateisempi. Paikalliset erot sademäärissä olivat suuria kuurosateiden johdosta. Elokuun säätä hallitsivat matalapaineet. Elokuu oli lämpötilaltaan melko keskimääräinen ja hieman tavallista niukkasateisempi. Rauli-myrsky riehui 27.8. Kesän eli kesä-elokuun keskilämpötila oli puoli astetta pitkäaikaiskeskiarvoa suurempi ja sademäärä noin 5 % keskimääräistä pienempi. Syyskuu oli lämmin ja sademäärältään keskimääräinen. Syyskuun keskilämpötila oli noin kaksi astetta pitkäaikaiskeskiarvoa suurempi. Kuun lopussa oli voimakkaita tuulia. Lokakuu oli poikkeuksellisen vähäsateinen; sademäärä oli vain noin 20 % ajankohdan keskimääräisestä ja lämpötila oli keskimäärin noin asteen tavanomaista pienempi. Myös marraskuussa keskilämpötila oli noin asteen pitkäaikaiskeskiarvoa alempi mutta sademäärä vastasi tavanomaista. Joulukuu oli lauha ja epävakainen. Sademäärä oli noin puolet tavanomaisesta. Lämpötilaltaan joulukuu oli yli kolme astetta tavallista lämpimämpi. Koko vuoden keskilämpötila oli Porin mittausaseman mukaan asteen keskimääräistä korkeampi. Helmi-, touko- ja joulukuussa oli selvästi tavanomaista lämpimämpää, kun taas tammikuu oli poikkeuksellisen kylmä. Vuoden 2016 sademäärä (507 mm) oli 13 % keskimääräistä (586 mm) pienempi. Eniten satoi kesäkuussa, kun taas lokakuu oli poikkeuksellisen vähäsateinen. TAULUKKO 2. Porin rautatieaseman säätietoja tammi-joulukuulta 2016 ja vertailusäätietoja Porin lentoasemalta normaalijaksolta 1981 2010. Lähde: Ilmatieteen laitos I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I-XII Lämpötila 2016-9,0-0,8 0,5 4,3 12,5 14,8 17,3 15,2 12,3 4,4-0,5 0,4 6,0 (ºC) 1981 2010-4,8-5,4-1,9 3,7 9,5 13,9 16,8 15,3 10,4 5,6 0,4-3,1 5,0* Sademäärä 2016 41 50 12 44 36 68 51 62 53 13 54 23 507 # (mm) 1981 2010 44 28 29 30 35 54 67 71 56 66 55 51 586 # *keskiarvo # sademäärien summa
8 (32) EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 3.2. Eurajoen virtaamat Eurajoen virtaamia on mitattu säännöllisesti joen yläjuoksulla Pyhäjärven luusuassa Kauttuankoskella ja joen alajuoksulla Pappilankosken voimalaitospadolla. Kauttuankosken padolla säännöstellään Pyhäjärven pintaa, mikä vaikuttaa voimakkaasti Eurajoen yläosan virtaamiin. Varsinaista jokiosuutta säännöstellään Paneliankosken ja Pappilankosken voimalaitoksilla. Kuivina kausina Eurajoen alajuoksulta johdetaan vettä Lapinjokeen Rauman vedenoton tarpeisiin. Vuonna 2016 Eurajoen keskivirtaama Pappilankoskella jäi selvästi keskimääräistä alhaisemmaksi (kuva 1, taulukko 3). Myös Kauttuankosken keskivirtaama oli jonkin verran pitkänajan keskiarvoja pienempi. Pappilankosken virtaamat olivat poikkeuksellisesti vuoden aikana suurimmillaan helmikuussa sään lauhtumisen, lumen sulamisen ja sateiden seurauksena. Myös maalis-huhtikuussa virtaamat olivat suuria. Kesä- lokakuussa virtaamat olivat alhaisia ja jäivät ajankohdan keskimääräistä pienemmiksi. Marraskuun lopulla virtaamat olivat hieman alkusyksyä suurempia sateiden johdosta, mutta marras-joulukuun virtaamat jäivät niin ikään keskimääräistä pienemmiksi. Eurajoen velvoitetarkkailukerroista tammikuu ajoittui vuodenvaihteen suurten virtaamien jälkeiseen kauteen. Helmikuun näytteenottokerralla virtaama oli hyvin suuri, ja huhtikuussa joki oli tulviva. Kesä-, elo- ja lokakuun näytteenottokerroilla virtaamat olivat pieniä. Eurajoen alajuoksulta johdettiin Lapinjokeen vettä tammikuussa sekä toukokuun alkupuolelta aina marraskuun puoliväliin asti sekä jälleen joulukuussa (kuva 1). Eurajoen tammi-, helmi- ja huhtikuun näytteenottokerroilla Lapinjokeen ei johdettu vettä. Eurajoesta johdettiin Lapinjokeen vettä kesäkuun näytteenottokerralla 0,9 m 3 /s, elokuun näytteenottokerralla 1,4 m 3 /s ja lokakuun näytteenottokerralla 0,9 m 3 /s. Eurajoesta Lapinjokeen johdettu vesimäärä oli vuonna 2016 yhteensä 22,7 milj. m 3. Lisäksi Kokemäenjoesta pumpattiin lisävettä Eurajokeen yhteensä 1,37 milj. m 3 21.9. 23.9. ja 8.11. 21.11.2016.
EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 9 (32) TAULUKKO 3. Eurajoen kuukausittaiset keskivirtaamat (m 3 /s) ja näytteenottopäivien virtaamat vuonna 2016 (lähde: Hydrologian ja vesien käytön tietojärjestelmä HYDRO / Lähde:SYKE ja Hydrologinen vuosikirja 2001 2005. Osa Kauttuankosken virtaamatiedoista puuttuu. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Eurajoki, Pyhäjärven luusua (Kauttuankoski) koko vuosi 1965 90 5,5 6,2 6,1 6,1 6,0 4,1 3,4 3,6 3,9 4,2 5,1 5,4 5,0 1991 05 5,1 6,1 6,4 7,9 6,1 3,6 2,5 2,5 2,7 2,5 3,4 4,4 4,4 2006 4,6 3,6 2,6 5,4 6,2 5,0 2,3 1,8 1,3 1,4 4,7 10,8 4,1 2007 10,2 9,2 9,2 6,7 3,7 2,5 2,4 2,0 1,9 2,1 2,5 5,6 4,8 2008 9,7 12,0 13,4 12,6 5,3 2,4 2,5 2,9 5,6 6,0 11,7 11,8 8,0 2009 8,3 8,2 6,3 3,4 2,7 2,5 2,5 2,4 1,7 1,2 1,2 2,1 3,5 2010 2,2 2,2 2,2 2,3 3,6 6,7 3,5 1,8 2,6 2,4 2,9 3,0 3,0 2011 3,2 3,1 3,0 3,0 3,7 3,8 2,7 2,7 4,1 6,8 3,9 7,6 4,0 2012 8,4 7,8 8,9 8,6 7,4 4,8 3,1 2,4 3,5 10,6 12,1 6,2 7,0 2013 6,0 4,9 3,9 5,0 7,5 3,3 2,2 2,0 2,1 1,8 2,0 3,1 3,7 2014 6,6 4,4 3,7 3,4 2,6 1,9 1,8 2,5 2,3 2,0 1,7 3,4 3,0 2015 7,2 7,8 7,9 6,7 4,4 3,4 4,6 4,5 2,9 2,2 2,0 7,4 5,1 2016 4,5 9,0 8,1 5,3 5,3 2,6 2,6 2,3 2,3 1,6 1,5 4,2 näytepvä 3,8 10,1 5,9-2,4 - Eurajoki, Pappilankoski 1991 05 10,2 9,8 11,8 18,0 11,2 5,2 3,3 3,0 3,3 5,4 8,9 10,0 8,3 2006 6,6 3,1 2,2 19,0 13,5 6,5 0,5 0,3 0,7 8,1 20,6 29,4 9,2 2007 23,5 13 15,5 12,4 6,2 2,4 1,4 2,1 2,4 5,6 11,5 16,7 9,4 2008 22,4 21,1 19,5 19,2 6,7 2,8 2,3 5,6 10,6 14,6 23,3 17,0 13,7 2009 8,6 9,3 7,2 13,1 6,3 3,4 2,3 1,6 1,3 2,7 3,5 4,4 5,3 2010 2,3 1,7 2,7 20,2 13,0 10,1 2,6 1,0 3,7 4,3 10,0 4,0 6,3 2011 3,0 3,0 3,2 20,5 6,8 4,9 3,5 1,8 9,3 12,6 9,2 23,6 8,5 2012 16,7 7,5 17,8 18,8 12,3 7,7 3,6 1,6 5,1 26,1 22,6 9,9 12,5 2013 12,2 7,3 4,9 17,8 10,5 5,0 1,5 0,66 0,59 1,0 7,6 11,5 6,4 2014 12,8 7,8 10,5 6,5 3,3 1,6 1,3 1,7 1,6 1,2 3,9 9,5 5,1 2015 17,0 14,4 21,2 13,6 7,2 5,0 8,9 5,9 3,0 2,3 4,8 22,8 10,5 2016 6,5 18,3 14,7 14,7 10,2 3,1 1,2 1,3 1,4 0,97 2,7 2,7 6,4 näytepvä 4,9 25,0 13,1 2,3 1,5 1,4 VIRTAAMA m 3 /s 40 35 30 25 20 15 10 5 0 I III V VII IX XI 2016 Kauttua Pappilankoski Lapinjokeen Tutkimus KUVA 1. Eurajoen Kauttuankosken ja Pappilankosken virtaamat sekä Lapinjokeen johdettu vesimäärä vuonna 2016. Musta symboli (tutkimus) kuvaa velvoitetarkkailun ajankohtaa.
10 (32) EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 4. KUORMITUS JA AINEVIRTAAMAT 4.1. Jätevesikuormitus 4.1.1. Jätevesimäärä Vuonna 2016 jätevesiä johdettiin Eurajokeen Säkylän kunnan, Apetit Suomi Oy:n (ent. Lännen Tehtaat Oyj) ja JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamoilta. Jokeen johdettiin jätevesiä keskimäärin 11 911 m 3 vuorokaudessa koko vuodelle tasaisesti jaettuna. JVP- Eura Oy:n puhdistamon jätevedet käsittivät 64 % (7 625 m 3 /d) joen yläjuoksulle johdetusta jäteveden kokonaismäärästä (Leino 2017). Säkylän kunnan puhdistamolta johdettujen jätevesien osuus oli noin 19 % (2 211 m 3 /d, Lehtniemi 2017). Apetit Suomi Oy:n puhdistamon jätevesimäärä oli vuoden aikana keskimäärin 2 075 m 3 /d eli noin 17 % jätevesien kokonaisvirtaamasta (liite 5). 4.1.2. JVP-Eura Oy JVP-Eura Oy:n keskuspuhdistamolle on johdettu Euran kunnan jätevesien lisäksi 9.4.2004 lähtien yhteiskäsittelyyn Kauttuan paperiteollisuuden (Jujo Thermal Oy ja Ahlstrom Tampere Oy:n Kauttuan tehdas) jätevedet. Puhdistamolle johdetaan myös asumisjätevesistä poikkeavia HKScan Finland Oy:n Euran siipikarjanlihan jalostuslaitoksen esikäsiteltyjä jätevesiä, Amcor Flexibles Finland Oy Kauttuan paperinjalostustehtaan esikäsiteltyjä prosessijätevesiä, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n Hallavaaran jätekeskuksen suotovesiä ja biokaasulaitoksen rejektivesiä sekä Länsi-Suomen prosessivesi Oy:n lietteenkäsittelylaitoksen esikäsiteltyjä rejektivesiä. Puhdistamolla on sakokaivolietteiden vastaanottoasema. Lietteiden vastaanotto keskeytettiin lokakuussa 2012 ja aloitettiin uudelleen marraskuussa 2015. Puhdistamon vuonna 2013 alkanut laajennus- ja saneerausurakka saatiin valmiiksi syksyllä 2014. Jätevesien purkupaikka sijaitsee Eurajoessa Euran keskustaajaman alapuolella (liite 1). Puhdistamolla on otettu hygienisointi permuurahaishapolla käyttöön vuodesta 2014 lähtien. JVP-Eura Oy:n puhdistamon toimintaa tarkkailtiin vuonna 2016 yhteensä 24 kertaa. Puhdistamo toimi hyvin 20 tarkkailukerralla, kohtalaisesti yhdellä kerralla, melko huonosti kahdella kerralla ja huonosti yhdellä kerralla (Leino 2017). Puhdistamon kuormitus vuoden 2016 tarkkailukerroilla on esitetty kuvassa 2. Puhdistamon heikentyneet puhdistustulokset tammi helmikuun vaihteessa sekä syyskuun lopulla ja joulukuun toisella tarkkailukerralla johtuivat huonosti laskeutuvasta lietteestä, jota pääsi karkaamaan väliselkeytyksestä flotaatioon ja flotaatiosta edelleen Eurajokeen. Ohituksia oli vain vähän. Puhdistamolta vesistöön lähtevä jätevesi (sis. mahdolliset puhdistamo-ohitukset) hygienisoitiin tarvittaessa. Puhdistamolta vesistöön kohdistunut fosforikuormitus oli samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 2015 ja selvästi pienempi kuin vuosina 2012 2014. Kokonaistyppi- ja ammoniumtyppikuormitukset olivat selvästi pienempiä kuin vuosina 2007 2015. BOD-kuormitus oli samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 2015 ja selvästi pienempi kuin vuosina 2007 2015. Tarkastelussa tulee huomioida, että kuntalinjan ohitukset puuttuvat kuormituslaskelmista vuotta 2012 edeltäviltä vuosilta.
EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 11 (32) 4.1.3. Säkylä Säkylän puhdistamolle johdetaan Säkylän yhdyskuntajätevesien lisäksi Kivikylä Oy:n Säkylän tehtaan (ent. HK Ruokatalo Oy Säkylän tehdas) esikäsitellyt jätevedet, Apetit Suomi Oy:n tehdasalueen sosiaalitilojen jätevedet sekä Säkylän varuskunnan jätevedet. Vuoden 2003 alusta lukien myös Pöytyän Yläneen jätevedet on johdettu puhdistamolle. Lisäksi Köyliön kunnan Kepolan taajaman viemärilaitoksen jätevedet on 9.12.2010 alkaen johdettu siirtoviemärillä Säkylään. Jätevedet johdetaan käsittelyn jälkeen purkuviemärillä Eurajoen yläjuoksulle (liite 1). Samaan putkeen johdetaan Apetit Suomi Oy:n käsitellyt prosessijätevedet. Säkylän puhdistamon toimintaa tarkkailtiin vuonna 2016 yhteensä 12 kertaa. Puhdistamo toimi hyvin 9 tarkkailukerralla, melko hyvin kahdella tarkkailukerralla ja kohtalaisesti yhdellä tarkkailukerralla (Lehtniemi 2017). Vesistöön johdettu BOD-kuormitus oli suurempi kuin vuosina 2013 2015 (taulukko 4). Fosfori- ja typpikuormitus olivat melko tavanomaisella tasolla. 4.1.4. Apetit Suomi Oy Apetit Oyj:n Säkylässä Lännen Teollisuusalueella sijaitsevat Apetit Ruoka Oy:n pakastetehtaat, Sucros Oy:n sokeritehdas ja Hankkija-Maatalous Oy:n rehutehdas. Alueen tuotantolaitosten jätevesien muodostuminen ja käsittely on kausiluontoista. Jätevedenpuhdistamon toiminnasta vastaa Apetit Suomi Oy:n ympäristöhallinto. Apetit Suomi Oy:n puhdistamon vesistöön kohdistuva typpikuormitus oli vuoden 2016 aikana suurimmillaan heinä- ja elokuussa (kuva 3, liite 5). BOD:n osalta kuormitus oli vuoden aikana selvästi muita kuukausia suurempi syyskuussa. BOD- ja fosforikuormitus olivat hieman pienempiä kuin edellisinä vuosina yleensä (taulukko 4). Typpikuormitus oli melko tavanomaisella tasolla. 4.1.5. Kokonaiskuormitus Eurajokeen vuonna 2016 kohdistunut taajamien ja teollisuuden yhteenlaskettu typpi- ja BOD-kuormitus olivat pienempiä kuin 2000-luvulla keskimäärin. Fosforikuormitus ei oleellisesti poikennut keskimääräisestä. Vuonna 2016 koko vuodelle jaettu jätevesien kokonaisvirtaama oli noin 3,3 % Kauttuankosken keskivirtaamasta.
12 (32) EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) KUVA 2. JVP-Eura Oy:n lähtevän veden kuormitus puhdistamon tarkkailukerroilla vuonna 2016 (Leino 2017). 60 50 40 BOD, kg/d 180 160 140 120 Kokonaistyppi, kg/d 30 20 10 0 100 80 60 40 20 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu KUVA 3. Apetit Suomi Oy:n jätevesien BOD- ja typpikuormituksen jaksottuminen vuonna 2016.
EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 13 (32) TAULUKKO 4. Eurajokeen kohdistunut keskimääräinen jätevesikuormitus (kg/d) vuosina 1985-2016 ja jätevesikuormittajat (vuosilta 1985-90, 1991-95, 1996-2000, 2001-2005 ja 2006-2010 keskiarvo, suluissa keskihajonta; BHK 7 -määritys on viime vuosina tehty ns. ATUmenetelmällä). BHK 7 kg/vrk 1985-90 1991-95 1996-2000 2001-2005 2006-2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 EURAJOKEEN SUORAAN Kauttuan tehtaat, jvp 1 173 (37) 176 (12) 159 (16) 95 (73)................ Apetit Suomi Oy, jvp 2 135 (77) 42 (19) 66 (55) 22 (14) 19 (4) 298 112 16 14 20 14 Säkylän kunta, jvp 3 19 (5) 18 (5,4) 10 (1,6) 6,6 (2) 7 (3) 6,9 7,6 4,3 4,6 3,9 7,4 JVP Eura Oy 4 18 (3) 17 (5,4) 26 (5,8) 57 (40) 164 (54) 210 440 270 220 74 83 Kiukainen Eurakoski, jvp 5 20 (11) 13 (6,9) 18 (14) 33 (19)................ Kiukainen Panelia, jvp 6 2,8 (1,3) 2,8 (2,0) 5,3 (7,7) 1,9 (0,6)................ Eurajoen kunta, jvp 7 7,3 (3,0) 7,7 (4,7) 14.................... Yhteensä 375 277 298 215 190 515 560 290 239 98 104 RUONOJAAN 8 HK Ruokatalo Oy 9 9 (7) 16 (12) 3,9.................. Euran kaatopaikka 4 (4) 23.................... YHTEENSÄ 389 316 302 215 190 515 560 290 239 98 104 KOKONAISFOSFORI kg/vrk 1985-90 1991-95 1996-2000 2001-2005 2006-2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 EURAJOKEEN SUORAAN Kauttuan tehtaat, jvp 1 0,3 (0,1) 0,6 (0,1) 0,3 (0,1) 0,2 (0,1)................ Apetit Suomi Oy, jvp 2 2,9 (1,1) 2,0 (0,4) 3,5 (1,2) 1,5 (0,6) 0,9 (0,3) 3,3 2,0 1,2 1,0 1,0 0,8 Säkylän kunta, jvp 3 2,6 (0,4) 1,8 (0,4) 1,2 (0,3) 1,0 (0,1) 0,5 (0,4) 0,3 0,5 0,3 0,3 0,3 0,3 JVP Eura Oy 4 1,1 (0,3) 0,9 (0,3) 1,9 (0,7) 1,5 (0,5) 1,4 (0,7) 1,1 17 6,2 6,1 2,9 2,9 Kiukainen Eurakoski, jvp 5 0,5 (0,1) 0,4 (0,2) 0,7 (0,5) 1,1 (0,7)................ Kiukainen Panelia, jvp 6 0,1 (0,1) 0,1 (0,1) 0,5 (0,7) 0,1 (0)................ Eurajoen kunta, jvp 7 0,5 (0,2) 0,4 (0,3) 0,5.................... Yhteensä 8,2 6,3 8,5 5,3 2,8 4,7 19,5 7,7 7,4 4,2 4,0 RUONOJAAN 8 HK Ruokatalo Oy 9 2,0 (1,5) 1,3 (1,9) 0,2.................. Euran kaatopaikka 0,1 (0,1) 1,1.................... YHTEENSÄ 10,2 8,7 8,7 5,3 2,8 4,7 19,5 7,7 7,4 4,2 4,0 KOKONAISTYPPI kg/vrk 1985-90 1991-95 1996-2000 2001-2005 2006-2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 EURAJOKEEN SUORAAN Kauttuan tehtaat, jvp 1 75 (35) 25 (4,7) 11 (2,3) 7,7 (5,5)................ Apetit Suomi Oy, jvp 2 43 (11) 37 (8,0) 37 (12) 39 (19) 24 (3,2) 62 50 37 39 65 38 Säkylän kunta, jvp 3 97 (8,9) 72 (20) 43 (14) 63 (17) 41 (15) 64 36 36 32 30 31 JVP Eura Oy 4 46 (9,4) 47 (7,1) 72 (18) 83 (9,5) 89 (35) 87 170 160 250 100 54 Kiukainen Eurakoski, jvp 5 73 (17) 63 (16) 57 (13) 39 (23)................ Kiukainen Panelia, jvp 6 5,8 (2,3) 9,2 (2,0) 9,0 (2,0) 9,2 (0,9)................ Eurajoen kunta, jvp 7 18 (4,8) 20 (4,2) 26.................... Yhteensä 357 272 255 240 154 213 256 233 321 195 123 RUONOJAAN 8 HK Ruokatalo Oy 9 13 (1,7) 25 (10) 35.................. Euran kaatopaikka 3,4 (2,2) 11.................... YHTEENSÄ 373 308 290 240 154 213 256 233 321 195 123 ¹Nyk. KauttuaPaper Mill Oy jajujo Thermal Oy; 9.4.2004alkaen jätevedet on pumpattu JVP EuraOy:n puhdistamolle 2 Ent. Lännen Tehtaat Oy. Jaettunatasaisesti kokovuodelle 3 Vuodesta2003lähtien puhdistamolleon johdettu myös Yläneen kunnan jätevedet. Yläneen kuntaosaksi Pöytyän kuntaa1.1.2009. Köyliön kunnan jätevedet on johdettu puhdistamolle9.12. 2010 lähtien. 4 Ennen vuotta2004euran kunnan jvp 5 Lopetettu 20.5.2003 6 Lopetettu 2003 7 Puhdistamon toimintapäättynyt 24.1.1997. 8 Ruonojaan laskettavajätevesikuormitus ei kulkeudu täysimääräisenäeurajokeen, vaan Ruonojassa tapahtuu usean kilometrin matkalla jäteveden puhdistumista, jonkamerkitystä on kuitenkin vaikeaarvioida. 9 Ent. Kariniemen siipikarjatehdas/broilertalo Oy. Vuodesta1997jätevedet on johdettu JVP Eura Oy:n puhdistamolle.
14 (32) EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 4.2. Jätevesikuormituksen laskennalliset vaikutukset Kuormituksen vesistövaikutuksia voidaan arvioida laskennallisesti jätevesikuormituksen ja virtaamatietojen perusteella. Koko vuoden keskivirtaamatilanteessa (Kauttuankoski 4,18 m 3 /s) puhdistamojen keskimääräinen jätevesikuormitus olisi yläjuoksulla lisännyt laskennallisesti biologista hapenkulutusta 0,3 mg/l, fosforipitoisuutta 11 µg/l, kokonaistyppipitoisuutta 340 µg/l ja ammoniumtyppipitoisuutta 70 µg/l. Ammoniumtypen hapettuminen olisi kuluttanut 0,3 mg happea/l. Pyhäjärven vähäravinteiseen veteen verrattuna jätevesien laskennalliset vaikutukset olivat melko selviä. Jätevedenpuhdistamoilta Eurajokeen kohdistunut ammoniumtyppi- ja fosforikuormitus olivat vuonna 2016 suurimmillaan tammikuun lopussa. Tammikuussa myös BODkuormitus oli suuri. Pääosa ammoniumtyppikuormituksesta oli peräisin Säkylän puhdistamon jätevesistä, kun taas fosfori- ja BOD-kuormitus oli peräisin JVP-Eura Oy:n puhdistamolta. Tammikuussa jätevesien kuormitus kohotti laskennallisesti yläjuoksun jokiveden ammoniumtyppipitoisuutta 200 µg/l, fosforipitoisuutta 17 µg/l ja BODarvoa 0,7 mg/l. Tammikuussa Kauttuankosken virtaama oli kohtalainen eli keskimäärin 4,5 m 3 /s. Vesistötarkkailua tehtiin 11.1.2017, ja tällöin Eurajoen ammoniumtyppipitoisuus kasvoi 98 µg/l, fosforipitoisuus 7 µg/l ja BOD-arvo 0,3 mg/l paikkojen 14 ja 22 välillä. Laskennalliset ja todelliset vaikutukset poikkesivat toisistaan, koska vesistötarkkailu ajoittui tammikuun alkupuolelle ja jätevesitarkkailu kuun lopulle. Jätevesistä aiheutuva kokonaistyppikuormitus oli suurimmillaan heinäkuussa, jolloin yläjuoksun jokiveden laskennallinen kokonaistyppipitoisuus nousi 930 µg/l. Typpikuormitus oli pääosin peräisin Apetit Suomi Oy:n jätevesistä. Toukokuussa Kauttuankosken virtaama oli keskimäärin 2,6 m 3 /s. Heinäkuussa muu jätevesistä aiheutunut kuormitus oli vähäistä. Heinäkuussa ei tehty vesistötarkkailua. Jätevesien BOD-kuormitus oli suurimmillaan joulukuussa, jolloin pääosa kuormituksesta oli peräisin JVP-Eura Oy:n jätevesistä. Myös fosforikuormitus oli suurta. Tällöin virtaamat olivat vähäisiä; Kauttuankosken virtaama oli keskimäärin 1,46 m 3 /s. Laskennallisesti yläjuoksun BOD-arvo olisi kasvanut 3,4 mg/l ja fosforipitoisuus jopa 125 µg/l jätevesistä johtuen, eli jätevesien vaikutus oli huomattava. Joulukuussa ei tehty vesistötarkkailua. 4.3. Hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma Eurajokeen tulee jätevesien lisäksi ravinteita, happea kuluttavaa orgaanista ainesta, kiintoainetta ja muita veden laatuun ja joen tilaan vaikuttavia yhdisteitä Pyhäjärvestä virtaavassa vedessä ja vesistöalueen maaperästä luonnonhuuhtoumana ja hajakuormituksena. Hajakuormitus koostuu maa- ja metsätalouden sekä haja-asutuksen aiheuttamasta kuormituksesta. Satakunnan pintavesien toimenpideohjelman (Salmi & Kipinä-Salokannel 2010) mukaan Eurajokeen kohdistuvasta fosforikuormituksesta 55 % on peräisin maa- ja metsätaloudesta ja 12 % haja-asutuksesta. Vastaavasti typen osalta 45 % kuormituksesta tulee maa- ja metsätaloudesta ja 12 % haja-asutuksesta Luonnonhuuhtouman osuus kuormituksesta on fosforin osalta 18 % ja typen osalta 20 %.
EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 15 (32) Luonnonhuuhtouman ja hajakuormituksen määrä ja vaikutukset jokiveden laatuun vaihtelevat vuosittain ja eri vuodenaikoina suuresti sääolosuhteiden mukaan. Samanaikaisesti myös joessa virtaava vesimäärä ja sen mukainen jätevesien laimenemisaste vaihtelevat ollen suurimmillaan yleensä keväisin ja syksyisin. Jokivesi voi esimerkiksi voimakkaan sadekuuron seurauksena muuttua hyvin sameaksi ja ravinnepitoiseksi. Eurajoen alajuoksun valuma-alueella on varsin paljon ns. alunamaita, joista huuhtoutuu ajoittain runsaasti happamuutta aiheuttavia yhdisteitä. Jokiveden ph-arvo voi tällöin laskea kalojen kannalta haitallisen alhaiseksi. Näillä yhdisteillä on lisäksi taipumus saostaa vedestä mm. fosforia, mikä voi vaikuttaa huomattavastikin mereen joutuvan fosforin määrään. Alunamaista huuhtoutuu jokeen myös ammoniumtyppeä ja mangaania, jotka ovat vesilaitosten vedenoton kannalta ongelmallisia yhdisteitä. 4.4. Ainevirtaamat Vuonna 2016 Eurajoki kuljetti mereen yhteensä noin 9 tonnia fosforia ja 370 tonnia typpeä (liite 4). Pääosa ravinteista ja kiintoaineesta kulkeutui Eurajoensalmeen tammimaaliskuussa, jolloin virtaamat olivat suuria. Syksyllä kuormitus jäi vähäiseksi, koska virtaamat olivat pieniä vähäsateisen syksyn seurauksena. Koko vuoden ravinnekuormitus oli pienempi kuin vuosina 1980 2015 keskimäärin (kuva 4).
16 (32) EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) t/a Fosfori Fosfori virtaama 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 m 3 /s 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 t/a Typpi Typpi virtaama 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 m 3 /s 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 KUVA 4. Eurajoen fosfori- ja typpivirtaamat mereen vuosina 1980 2016.
EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 17 (32) 5. TUTKIMUSTEN TULOKSET 5.1. Eurajoki ja Köyliönjoki 5.1.1 Tammikuu Näytteenottopäivänä (11.1.2016) Eurajoen virtaama oli yläjuoksun Kauttuankoskella 3,8 m 3 /s ja alajuoksun Pappilankoskella 4,9 m 3 /s; virtaamat olivat ajankohdan keskimääräistä pienempiä. Pappilankosken virtaamat olivat vielä vuodenvaihteessa tavanomaista suurempia lauhan ja sateisen joulukuun seurauksena, mutta virtaamat kääntyivät laskuun tammikuun alussa pakkasjakson alkaessa. Näytteenottotietojen mukaan Eurajoen havaintopaikat olivat sulina lukuun ottamatta keskijuoksun havaintopaikkoja 24 ja 32. Paikassa 24 jään paksuus oli 15 cm. Köyliönjoen yhtymäkohdan alapuolisesta havaintopaikasta 32 ei saatu näytteitä heikon jäätilanteen takia. Veden bakteerimäärät kasvoivat huomattavasti havaintopaikkojen 14 ja 16 välillä (kuva 5); Säkylän jätevedenpuhdistamon ja Apetit Suomi Oy:n jätevesien purkupaikka sijaitsee paikkojen välillä. Etenkin E. coli -bakteerimäärät kasvoivat selvästi; hygieeninen tila heikkeni erinomaisesta huonoksi. Myös typpipitoisuudet ja BOD 7 -arvo kasvoivat hieman paikkojen välillä; ammoniumtypen ja BOD 7 -arvon osalta vesi muuttui puhtaasta lievästi likaantuneeksi. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat molemmissa paikoissa pieniä ja happitilanne oli hyvä. Tutkimuskerralla paikan 16 E. coli -bakteerien ja enterokokkibakteerien määrät olivat selvästi ajankohdan keskimääräistä suurempia, kun taas muilta osin vesi oli ajankohdalle tyypillistä. Havaintopaikkojen väliin tuli jotain poikkeavaa bakteerikuormitusta. Säkylän ja Apetit Suomi Oy:n jätevedenpuhdistamoilta saatujen tietojen mukaan puhdistamoilla ei ollut poikkeustilanteita näytteenottoajankohdan tienoilla. E. coli bakteerien määrä oli suuri myös JVP-Eura Oy:n puhdistamon purkupaikan alapuolisessa paikassa 22 luultavasti paikan 16 yläpuolelle tulleesta bakteerikuormituksesta johtuen. Hygieeninen tila oli edelleen huono ja vesi oli lievästi likaantunutta. Typpipitoisuudet olivat hieman paikkaa 16 suurempia, mutta ajankohdalle tyypillisiä. E. coli bakteereita havaittiin noin kaksinkertainen määrä ajankohdan keskimääräiseen verrattuna. Myös keskijuoksun havaintopaikassa 24 E. coli -bakteerien määrä oli suuri ja hygieeninen tila oli huono luultavasti yläjuoksulle tulleesta poikkeavasta kuormituksesta johtuen. Bakteerimäärä oli kuitenkin jonkin verran pienentynyt yläjuoksuun verrattuna. Ammoniumtypen osalta vesi oli lievästi likaantunutta BOD 7 -arvon ollessa puhtaille vesille ominainen. Eurajoen alajuoksulla havaintopaikassa 42 kokonais- ja nitriitti/nitraattitypen pitoisuudet olivat selvästi suurempia kuin keskijuoksulla. Myös ammoniumtypen pitoisuus oli hieman muita paikkoja suurempi ja ilmensi lievää likaantuneisuutta. BOD 7 -arvo oli puhtaille vesille ominainen. Myös alajuoksulla E. coli -bakteerien määrä oli koholla ja ajankohdan keskimääräistä suurempi; hygieeninen tila oli välttävä. Fosforipitoisuus oli melko pieni. Tutkitut raskasmetallipitoisuudet olivat alhaisia.
18 (32) EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) Havaintopaikan 42 vesi sijoittui valtioneuvoston päätöksen nro 366 (19.5.1994) mukaisessa raakavesiluokituksessa happikyllästysasteen, sähkönjohtavuus-, ph- ja BOD 7 - arvojen nitraatti/nitriittipitoisuuden ja enterokokkien kaltaisten bakteerien osalta laatuluokkaan A1(G). Ammoniumtypen, väriarvon ja rautapitoisuuden perusteella laatuluokaksi tuli A2(G). Mangaanipitoisuuden osalta vesi sijoittui laatuluokkaan A3(G). 5.1.2 Helmikuu Näytteenottopäivänä (15.2.2016) Eurajoen virtaama yläjuoksulla Kauttuankoskessa oli noin 10,1 m 3 /s ja alajuoksulla Pappilankoskessa noin 25 m 3 /s; virtaamat olivat kummassakin paikassa ajankohdan keskimääräistä suurempia. Tammikuussa virtaamat olivat tavanomaista pienempiä pitkän pakkasjakson seurauksena. Pappilankosken virtaamat kasvoivat selvästi noin viikkoa ennen näytteenottoa sään lauhtumisen, lumen sulamisen ja sateiden seurauksena. Kauttuankoskella virtaamat lähtivät selvään nousuun vasta juuri ennen näytteenottopäivää. Eurajoen vedenlaatu ei muuttunut oleellisesti havaintopaikkojen 14 ja 16 välillä, joten Säkylästä jokeen johdettujen jätevesien vaikutuksista ei ollut havaittavissa selviä viitteitä (kuva 5). Ammoniumtypen ja BOD 7 -arvojen osalta jokivesi oli puhdasta molemmissa paikoissa. Hygieeninen tila oli hyvä; paikan 16 bakteerimäärät olivat selvästi tammikuun tutkimuskertaa pienempiä. Fosforipitoisuudet olivat lähinnä lievästi reheville järville tyypillisiä. Vedessä oli runsaasti happea. Muun muassa ravinnepitoisuudet ja bakteerimäärät kasvoivat hieman havaintopaikkojen 16 ja 22 välillä, mutta JVP-Eura Oy:n jätevesien mahdolliset vaikutukset jäivät vähäisiksi. Ammoniumtypen ja BOD-arvon osalta vesi oli puhdasta ja hygieeninen tila oli lähinnä hyvä. Bisfenoli A -pitoisuus oli pieni. Tutkimuskerralla ammoniumtypen pitoisuus ja bakteerimäärät jäivät ajankohdan keskimääräistä pienemmiksi. Eurajoen havaintopaikassa 24 veden kokonaistyppipitoisuus oli kasvanut paikkaan 22 verrattuna luultavasti hajakuormituksesta johtuen. Myös kiintoainepitoisuus ja sameusarvo olivat yläjuoksua suurempia. Vesi oli ammoniumtypen ja BOD-arvon osalta puhdasta ja hygieeninen tila oli hyvä tyydyttävä. Ammoniumtypen ja bakteerien määrät olivat edellistalvisia lukemia pienempiä. Köyliönjoesta Eurajokeen virtaavassa vedessä (K20) kokonaisravinnepitoisuudet olivat selvästi suurempia kuin Eurajoen keskijuoksulla. Myös sameusarvo ja kiintoainepitoisuus olivat Eurajokea suurempia. Ammoniumtypen pitoisuus oli puhtaille vesille tyypillinen ja hygieeninen tila oli hyvä tyydyttävä. Köyliönjoen fosfori- ja kiintoainepitoisuudet sekä sameusarvo olivat edellistalvien tavanomaisia lukemia suurempia. Köyliönjoen yhtymäkohdan alapuolisessa havaintopaikassa 32 Eurajoen kokonaisravinne- ja kiintoainepitoisuudet olivat kasvaneet paikkaan 24 verrattuna, mihin osaltaan vaikutti Köyliönjoesta virrannut ravinnepitoinen vesi. Ammoniumtypen pitoisuus oli puhtaille vesille ominainen ja ajankohdan keskimääräistä pienempi. Fosfori- ja kiintoainepitoisuudet sekä sameusarvo olivat tavanomaista suurempia.
EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 19 (32) Joen alajuoksulla (havaintopaikka 42) typpipitoisuudet olivat selvästi muuta jokea suurempia; jokeen tuli runsaasti valumavesiä lauhan sään seurauksena. Ammoniumtypen osalta vesi oli lievästi likaantunutta BOD-arvon ollessa puhtaille jokivesille ominainen. Hygieeninen tila oli enterokokkien perusteella erinomainen ja E. coli bakteerien osalta tyydyttävä. Vedessä oli runsaasti rautaa, alumiinia ja mangaania, ja myös kadmiumpitoisuus oli koholla. Tutkimuskerralla kokonaistyppi-, nitriitti/nitraattityppi- ja fosforipitoisuudet sekä sameus- ja väriarvot olivat ajankohdan keskimääräistä suurempia. Myös rauta-, alumiini- ja mangaanipitoisuudet olivat tavanomaista suurempia. Bakteerimäärät ja ammoniumtypen pitoisuus jäivät keskimääräistä pienemmiksi. Alajuoksun vesi sijoittui valtioneuvoston päätöksen nro 366 mukaisessa raakavesiluokituksessa happikyllästysasteen, sähkönjohtavuus- ja BOD7-arvojen, nitriitti/nitraattityppipitoisuuden sekä enterokokkien kaltaisten bakteerien osalta laatuluokkaan A1(G). Ammoniumtypen osalta laatuluokka oli A2(G). Rauta- ja mangaanipitoisuuksien osalta vesi sijoittui laatuluokkaan A3(G). Väriarvo ylitti luokan A3(G) rajaarvon.
20 (32) EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) HAPPIKYLL. % 120 100 80 60 40 20 0 Säkylä Eura Ruonoja Köyliönjoki Virtaus Juvajoki KIINTOAINE mg/l 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Säkylä Eura Ruonoja tammi helmi huhti kesä elo loka Köyliönjoki Virtaus Juvajoki KOK.FOSFORI µg/l KOK.TYPPI µg/l 80 3000 70 60 50 2500 2000 40 1500 30 20 10 1000 500 0 Säkylä Eura Ruonoja Köyliönjoki Virtaus Juvajoki 0 Säkylä Eura Ruonoja Köyliönjoki Virtaus Juvajoki AMMONIUMTYPPI µg/l ENTEROKOKIT KPL/100 ml 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Säkylä Eura Ruonoja Köyliönjoki Virtaus Juvajoki 350 300 250 200 150 100 50 0 Säkylä Eura Ruonoja Köyliönjoki Virtaus Juvajoki KUVA 5. Eurajoen veden laatu joen yläjuoksulta joen alajuoksulle (vaaka-akseli) vuoden 2016 tarkkailukerroilla. Havaintopaikkojen (14, 16, 22, 24, 32, 42) sijainti on merkitty vaakaakselille mustilla vinoneliöillä ja jätevedenpuhdistamoiden purkupaikat valkoisella neliöllä.
EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 21 (32) 5.1.3 Huhtikuu Näytteenottopäivänä (25.4.2016) Eurajoen virtaama yläjuoksulla Kauttuankoskessa oli 5,9 m 3 /s ja alajuoksulla Pappilankoskessa 13,1 m 3 /s. Virtaamat olivat hieman pienempiä kuin vastaavana ajankohtana yleensä, mutta näytteenottotietojen mukaan joki oli tulviva. Eurajoen ravinnepitoisuudet ja bakteerimäärät kasvoivat hieman havaintopaikkojen 14 ja 16 välillä mahdollisesti Säkylästä jokeen johdettujen jätevesien seurauksena (kuva 5). Hygieeninen tila muuttui paikkojen välillä erinomaisesta hyväksi. Ammoniumtypen osalta vesi oli kuitenkin puhtaille jokivesille tyypillistä kummassakin paikassa. BOD 7 -arvot olivat koholla ja lievästi likaantuneille jokivesille tyypillisiä. Vedessä oli runsaasti happea. Jokiveden typpipitoisuudet ja bakteerien määrät olivat paikassa 22 paikkaa 16 hieman suurempia, mikä saattoi osaltaan johtua JVP-Eura Oy:n jätevesistä. Hygieeninen tila muuttui hyvästä välttäväksi. Ammoniumtypen pitoisuus oli kuitenkin pieni ja puhtaille vesille ominainen myös purkupaikan alapuolella paikassa 22. BOD 7 -arvo oli lievästi likaantuneille vesille tyypillinen. Tutkimuskerralla paikan 22 ravinnepitoisuudet, sameusarvo ja bakteerimäärät jäivät ajankohdan keskimääräistä pienemmiksi. Eurajoen havaintopaikassa 24 veden ravinnepitoisuudet olivat hieman kasvaneet paikkaan 22 verrattuna hajakuormituksen seurauksena. Sen sijaan bakteerimäärät olivat pienempiä kuin paikassa 22, ja hygieeninen tila oli tyydyttävä. Ammoniumtypen osalta vesi oli puhdasta BOD 7 -arvon ilmentäessä lievää likaantuneisuutta. Tutkimuskerralla ravinnepitoisuudet, sameusarvo ja bakteerimäärät olivat tavanomaista pienempiä. Köyliönjoesta Eurajokeen virtaavan veden (K20) kokonaisravinne- ja kiintoainepitoisuudet sekä sameus- ja väriarvot olivat suurempia kuin Eurajoen keskijuoksulla. Ammoniumtypen pitoisuus oli samaa suuruusluokkaa kuin Eurajoessakin ja puhtaille jokivesille tyypillinen. Hygieeninen tila oli tyydyttävä. Köyliönjoen yhtymäkohdan alapuolisessa havaintopaikassa 32 Eurajoen kokonaisravinnepitoisuudet olivat hieman suurempia kuin paikassa 24, mihin osaltaan vaikutti Köyliönjoesta virrannut ravinnepitoinen vesi. Ammoniumtypen pitoisuus oli puhtaille jokivesille ominainen. Ravinnepitoisuudet ja sameusarvo olivat pienempiä kuin edelliskeväinä keskimäärin. Joen alajuoksulla (havaintopaikka 42) kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet sekä väriarvo olivat ylä- ja keskijuoksua suurempia. Kokonaisfosforipitoisuus oli samaa suuruusluokkaa kuin keskijuoksulla. Ammoniumtypen ja BOD 7 -arvon osalta vesi oli lievästi likaantunutta. Bakteerimäärät olivat melko pieniä ja hygieeninen tila oli hyvä. Tutkimuskerralla ravinne- ja kiintoainepitoisuudet, sameusarvo, bakteerimäärät sekä mangaani- ja alumiinipitoisuudet olivat pienempiä kuin edelliskeväinä keskimäärin. Alajuoksun vesi sijoittui valtioneuvoston päätöksen nro 366 mukaisessa raakavesiluokituksessa happikyllästysasteen, sähkönjohtavuus-, ph- ja BOD 7 -arvojen, nitriitti/nitraattityppipitoisuuden ja enterokokkien kaltaisten bakteerien osalta laatuluok-
22 (32) EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) kaan A1(G). Ammoniumtypen osalta vesi sijoittui luokkaan A2(G). Rauta- ja mangaanipitoisuuksien osalta vesi kuului laatuluokkaan A3(G). Väriarvo ylitti laatuluokan A3(G). 5.1.4 Kesäkuu Tutkimuspäivänä (14.6.2016) Eurajoen virtaama alajuoksun Pappilankoskella oli 2,3 m 3 /s, mikä jäi ajankohdan keskimääräistä pienemmäksi. Yläjuoksun Kauttuankosken virtaamatietoa näytteenottopäivältä ei ollut saatavilla, mutta seuraavana päivänä (15.6.) virtaama oli 2,8 m 3 /s. Pappilankosken virtaama on toukokuun alusta lähtien ollut laskusuunnassa. Eurajoen kokonais- ja nitriitti/nitraattityppipitoisuudet kasvoivat jonkin verran havaintopaikkojen 14 ja 16 välillä mahdollisesti Säkylän kunnan ja Apetit Suomi Oy:n puhdistamoilta jokeen johdetuista jätevesistä johtuen (kuva 5). Ammoniumtypen pitoisuudet olivat kuitenkin pieniä ja yhdessä BOD-arvojen kanssa puhtaille jokivesille tyypillisiä. Hygieeninen tila oli hyvä. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat molemmissa paikoissa ajankohdan keskimääräistä pienempiä. Kokonaistyppipitoisuus kasvoi hieman ja E. coli bakteerien määrä selvemmin havaintopaikkojen 16 ja 22 välillä mahdollisesti JVP-Eura Oy:n jätevesistä johtuen. Hygieeninen tila heikkeni paikkojen välillä hyvästä välttäväksi. Ammoniumtypen ja BODarvojen osalta vesi oli puhdasta. Purkupaikan alapuolella (22) ravinnepitoisuudet ja enterokokkibakteerien määrät olivat pienempiä kuin vastaavana ajankohtana keskimäärin. Purkupaikan alapuolella bisfenoli A:ta ei havaittu määritysrajaa ylittävää määrää. Havaintopaikassa 24 veden kokonaistyppipitoisuus oli jonkin verran paikkaa 22 suurempi, kun taas kokonaisfosforipitoisuus oli samalla tasolla kuin ylempänäkin. E. coli bakteerien määrä oli pienentynyt paikkaan 22 verrattuna, mutta hygieeninen tila oli edelleen välttävä. Levämäärää kuvaava a-klorofyllipitoisuus oli pieni ja vastasi lievästi reheville järville tyypillisiä arvoja. Ravinnepitoisuudet olivat tavanomaista pienempiä. Köyliönjoen alapuolisessa havaintopaikassa 32 veden kiintoaine- ja kokonaisfosforipitoisuudet sekä sameusarvo olivat hieman kasvaneet paikkaan 24 verrattuna luultavasti Köyliönjoesta virtaavan veden seurauksena. Ammoniumtypen osalta vesi oli puhdasta. Veden laatu oli muun muassa ravinteiden ja kiintoaineen sekä sameusarvon osalta ajankohdan tavanomaista parempaa. Eurajoen alajuoksulla (42) vedenlaatu oli melko samanlaista kuin paikassa 32. BODarvo oli hieman suurempi kuin muualla joessa ja ilmensi lievää likaantuneisuutta. Ammoniumtypen pitoisuus oli puhtaille jokivesille tyypillinen. E. coli bakteerien määrä oli pienentynyt paikkaan 24 verrattuna, ja hygieeninen tila oli hyvä. A- klorofyllipitoisuus vastasi lievästi rehevien järvien lukemia. Tutkimuskerralla ravinneja kiintoainepitoisuudet, sameusarvo, bakteerimäärät ja alumiinipitoisuus jäivät ajankohdan keskimääräistä pienemmiksi. Valtioneuvoston päätöksen nro 366/1994 mukaisessa luokituksessa havaintopaikan 42 vesi sijoittui happitilanteen, sähkönjohtavuus- BOD 7 - ja ph-arvojen, nitraat-
EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 23 (32) ti/nitriittitypen ja ammoniumtypen pitoisuuksien osalta laatuluokkaan A1(G). Enterokokkien kaltaisten bakteerien, väriarvon sekä rauta- ja mangaanipitoisuuksien osalta vesi sijoittui laatuluokkaan A2(G). 5.1.5 Elokuu Eurajoen virtaamat alajuoksun Pappilankoskella olivat heinä-elokuussa alhaisia ja jäivät ajankohdan keskimääräistä pienemmiksi. Myös yläjuoksun Kauttuankoskella virtaamat olivat pääosin tavanomaista pienempiä. Näytteenottopäivänä (15.8.2016) virtaama oli Kauttuankoskella 2,4 m 3 /s ja Pappilankoskella 1,5 m 3 /s. Eurajoen kokonais- ja nitriitti/nitraattityppipitoisuudet kasvoivat selvästi havaintopaikkojen 14 ja 16 välillä mahdollisesti Säkylästä jokeen johdetuista jätevesistä johtuen (kuva 5). Myös enterokokkibakteerien määrät kasvoivat jonkin verran paikkojen välillä; hygieeninen tila muuttui erinomaisesta tyydyttäväksi. Ammoniumtypen pitoisuuksien ja BOD-arvojen osalta vesi oli puhtaille jokivesille tyypillistä. BOD-arvo oli ylemmässä paikassa 14 alempaa paikkaa ja ajankohdan keskimääräistä suurempi. Vedessä oli runsaasti happea. Jokiveden laatu ei oleellisesti heikentynyt havaintopaikkojen 16 ja 22 välillä, joten JVP-Eura Oy:n jätevesien vaikutuksia ei ollut havaittavissa. Ammoniumtypen ja BOD-arvojen osalta vesi oli luokiteltavissa puhtaaksi. Enterokokkibakteerien määrät pienentyivät, kun taas E. coli bakteerien määrä kasvoi hieman paikkojen välillä. Purkupaikan alapuolella paikassa 22 hygieeninen tila oli lähinnä hyvä. Veden bisfenoli A pitoisuus paikassa 22 oli pieni. Havaintopaikassa 24 Eurajoen kokonaistyppipitoisuus oli pienentynyt paikkaan 22 verrattuna. Vedessä oli kuitenkin paikkaa 22 runsaammin bakteereita; hygieeninen tila oli välttävä. Ammoniumtypen ja BOD-arvon osalta vesi oli luokiteltavissa puhtaaksi. Levämäärää kuvaava a-klorofyllipitoisuus oli pieni ja vastasi karuille järville tyypillisiä arvoja. Köyliönjoen (K20) veden kokonaisfosforipitoisuus oli selvästi suurempi kuin Eurajoen havaintopaikoissa. Myös kiintoainepitoisuus sekä sameus- ja väriarvot olivat jonkin verran Eurajokea suurempia. Ammoniumtypen pitoisuus oli pieni ja puhtaille jokivesille tyypillinen. Hygieeninen tila oli lähinnä hyvä. Köyliönjoen alapuolisessa havaintopaikassa 32 Eurajoen vedenlaatu ei oleellisesti poikennut paikasta 24. Ammoniumtypen osalta vesi oli puhdasta ja happitilanne oli hyvä. Eurajoen alajuoksulla (42) veden laatu ei ollut oleellisesti muuttunut keskijuoksuun verrattuna. Ammoniumtypen pitoisuus ja BOD-arvo olivat pieniä ja puhtaille jokivesille tyypillisiä. Hygieeninen tila oli lähinnä tyydyttävä. A-klorofyllipitoisuus oli melko pieni ja lievästi reheville järville tyypillinen. Alajuoksun vedenlaatu oli ajankohdan keskimääräistä parempaa muun muassa ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien sekä sameus- ja BOD-arvojen osalta. Havaintopaikan 42 vesi sijoittui valtioneuvoston päätöksen nro 366 (19.5.1994) mukaisessa raakaveden laatuluokituksessa happitilanteen, sähkönjohtavuus-, ph- ja
24 (32) EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) BOD 7 -arvojen sekä nitraatti/nitriitti- ja ammoniumtyppipitoisuuksien ja mangaanipitoisuuden osalta laatuluokkaan A1(G). Väriarvon, enterokokkien kaltaisten bakteerien sekä rautapitoisuuden osalta laatuluokaksi tuli A2 (G). 5.1.6 Lokakuu Eurajoen virtaamat alajuoksun Pappilankoskella olivat syyskuussa pääosin alhaisia vähäsateisen sään seurauksena. Syyskuun lopulla virtaama kasvoi hetkellisesti sateiden johdosta. Pappilankosken ja yläjuoksun Kauttuankosken virtaamat olivat syyskuun aikana pääosin ajankohdan keskimääräistä pienempiä. Näytteenottopäivänä (5.10.2016) Pappilankosken virtaama oli 1,4 m 3 /s. Kauttuakosken virtaama puuttui näytteenottopäivältä, mutta seuraavana päivänä virtaama oli 1,8 m 3 /s. Eurajoen typpipitoisuudet kasvoivat hieman havaintopaikkojen 14 ja 16 välillä, mikä saattoi johtua Säkylästä jokeen johdetuista jätevesistä. Muilta osin vedenlaatu ei oleellisesti heikentynyt paikkojen välillä. Ylemmässä havaintopaikassa 14 BOD-arvo oli alempaa paikkaa suurempi, joten vesi muuttui BOD-arvon osalta lievästi likaantuneesta puhtaaksi. Ammoniumtypen pitoisuudet olivat molemmissa paikoissa puhtaille jokivesille tyypillisiä. Tutkitut bakteerimäärät olivat pieniä, joten hygieeninen tila oli erinomainen. Vedessä oli runsaasti happea. Veden typpipitoisuudet ja bakteerimäärät sekä BOD-arvo kasvoivat jonkin verran paikkojen 16 ja 22 välillä mahdollisesti JVP-Eura Oy:n jätevesistä johtuen. Myös veden sameus- ja väriarvot kasvoivat paikkojen välillä. Ammoniumtypen ja BODarvojen osalta vesi oli lähinnä puhtaille jokivesille tyypillistä. Hygieeninen tila heikkeni erinomaisesta välttäväksi E. coli bakteerien määrän osalta. Eurajoen keskijuoksulla havaintopaikassa 24 veden kokonaistyppipitoisuus oli selvästi suurempi kuin ylempänä paikassa 22. Ammoniumtypen pitoisuus ja BOD-arvo olivat puhtaille jokivesille ominaisella tasolla. Hygieeninen tila oli hyvä ja vedessä oli runsaasti happea. Köyliönjoesta Eurajokeen virtaavassa vedessä (K20) kokonaisravinnepitoisuudet olivat selvästi suurempia Eurajoen keskijuoksun havaintopaikkoihin verrattuna. Köyliönjoessa ammoniumtypen pitoisuus oli puhtaille vesille ominainen ja hygieeninen tila oli tyydyttävä. Köyliönjoen alapuolisessa havaintopaikassa 32 kokonaisravinnepitoisuudet olivat jonkin verran paikkaa 24 suurempia. Ammoniumtypen pitoisuus oli puhtaille vesille tyypillinen. Happitilanne oli hyvä. Eurajoen alajuoksulla (42) ravinnepitoisuudet olivat selvästi joen ylä- ja keskiosan havaintopaikkoja ja ajankohdan keskimääräistä suurempia. Myös BOD- ja väriarvot olivat muuta jokea suurempia. Alajuoksun vesi oli ammoniumtypen ja BOD-arvon osalta lievästi likaantunutta. Hygieeninen tila oli hyvä. Havaintopaikan 42 vesi kuului valtioneuvoston päätöksen nro 366 mukaisessa raakaveden laatuluokituksessa happitilanteen, sähkönjohtavuus-, ph- ja BOD 7 -arvojen, nitriitti/nitraattityppipitoisuuden sekä enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän osalta