VM-akatemia faktaa taloudesta ja hallinnosta Koulutus julkisesta taloudesta

VM-akatemia faktaa taloudesta ja hallinnosta 5.11.2018 Koulutus julkisesta taloudesta

Ohjelma 1. Uudistusten vaikeus Martti Hetemäki, valtiosihteeri kansliapäällikkönä 2. Katsaus valtion taloudellisiin vastuisiin ja riskeihin Pauli Kariniemi, finanssineuvos Juho Kostiainen, neuvotteleva virkamies 3. Budjettiprosessi hallituskauden vaihtuessa Johanna von Knorring, budjettineuvos 4. Maakunta- ja sote-uudistuksen ajankohtaiset asiat Jani Pitkäniemi, osastopäällikkö, ylijohtaja 2

Uudistusten vaikeus Martti Hetemäki, valtiosihteeri kansliapäällikkönä VM-akatemia 5.11.2018

Ruotsin demokraattien kannatuksen Haavoittuvassa asemassa Tuloerojen kasvu kasvu 2002-2014, % olevat työlliset 2006, % 2002-2012, % Lähde: Dal Bo et al (2018), Economic Losers and Political Winners: Sweden s Radical Right http://perseus.iies.su.se/~tpers/papers/draft180902.pdf

Väestömäärällä painotettu Brexit-äänestyskartta

Kaikkien maiden tulos: 59 % katsoo, että maa on jakaantuneempi kuin 10 vuotta sitten

Tuloerojen Gini-kerroin (mitä korkeampi kerroin, sitä suuremmat tuloerot) 1988-2016

Työllisten köyhyysaste (tulot alle 60 % väestön mediaanituloista) EU-maissa 2016, % Suomi 11

Työttömien köyhyysaste (tulot alle 60 % väestön mediaanituloista) EU-maissa 2016, % Suomi Työttömän köyhyysriski moninkertainen työlliseen nähden 12

93 25-54-v. miesten työllisyysaste OECD-maissa 2017, % 91 89 87 85 83 83,3 81 79 79,9 79,2 77,5 77 Lähde: OECD

Arvio epävirallisen (harmaa talous) työllisyyden osuudesta miesten työllisyydestä, % Lähde: ILO (2018), Women and Men in the Informal Sector a Statistical Picture. Third Edition. http://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/---dgreports/---dcomm/documents/publication/wcms_626831.pdf

1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 92 Suomen 25-54-v. miesten työllisyysaste, % 92 Suomen 25-54-v. naisten työllisyysaste, % 90 90 88 88 86 Työvoimatutkimus 86 84 84 82 82 Työvoimatutkimus 80 80 78 76 Työssäkäyntitilasto 78 76 Työssäkäyntitilasto 74 74 72 72 70 70 68 Lähde: Tilastokeskus 68 Lähde: Tilastokeskus

25 Ei töissä olevien osuus 25-54-vuotiaista, % 23,4 23,4 20 15 10 Miehet Naiset 5 0 1990 2000 2010 2016 Lähde: Tilastokeskus Työssäkäyntitilasto

Työvoiman saatavuusongelmia kokeneet toimipaikat v. 2017, %

Globalisaatio ja teknologia - 1990-luvun alkuun asti tuotannon siirto täältä ns. tehdasmaihin (esim. Kiina) vielä pientä Pääkonttorimaat (esim. Suomi, USA) Tehdasmaat (esim. Kiina, Intia) - Korkea tietotaito (knowhow), korkeat palkat - Matala tietotaito, matalat palkat Baldwin, R. (2016), The Great Convergence. Harvard University Press. (tiivistelmä: https://piie.com/system/files/documents/baldwin20161115ppt.pdf ) ja Baldwinin esitys ETLA:n tilaisuudessa 24.8.2017 https://m.youtube.com/watch?v=zcpysfehnkq 18

1990-luvun alun jälkeen teollisuutta siirtyi enenevästi tehdasmaihin Tietotaito Teknologia Pääkonttorimaiden (Suomi, USA) teollisuustyöntekijöiden Tehdasmaiden (Kiina, Intia) työntekijöiden - Teollisuustyöntekijöiden monopoli teknologiaan poistuu - Pääsy teknologiaan toteutuu - Palkat alenevat tai työpaikat vähenevät - Työpaikat lisääntyvät, palkat nousevat 19

Jatkossa tietotyötäkin tehdään yhä enemmän tehdasmaissa. Myös algoritmit tekevät yhä enemmän nykyisistä tietotöistä. Asiantuntijapalvelut Pääkonttorimaiden (Suomi, USA) toimihenkilöiden Tehdasmaat (Kiina, Intia) tuottavat - Monopoli asiantuntemukseen poistuu - Mm. ohjelmisto- ja kirjanpitopalveluita - Palkat alenevat tai työpaikat vähenevät - Tekoäly poistaa mm. kieliongelmia 20

Globalisaatio Teknologia & globalisaatio työn murros Työn murros

Globalisaatio Työn murros Osaaminen

Erilaisia taitoja vaativien ammattien työvoimaosuuksien muutos Korkeat sosiaaliset ja matemaattiset taidot Korkeat sosiaaliset ja matalat matemaattiset taidot Matalat sosiaaliset ja matemaattiset taidot Lähde: Jokinen, J. ja Sieppi, A. (2018), Sosiaaliset taidot ovat entistä tärkeämpiä työelämässä. Talous ja yhteiskunta 2/2018.

Osuudet koko työllisyydestä USA:ssa, 1983 tammikuu 2017 helmikuu, % Ei-rutiini tietotyö Rutiini tietotyö Rutiini manuaalinen työ Ei-rutiini manuaalinen työ Lähde: A. Andolfatto, St. Louis Fed http://andolfatto.blogspot.com/2017/04/sectoral-and-occupational-trends-in-us.html perustuen Bureau of Labor Statitstics-tietoihin.

Nykyoloissa voittajayritys voi viedä kaiken Digitaalisuus skaalautuu vähällä työllä (vrt. Supercell). Voittajayritysten suhteelliset palkat nousevat, häviäjien laskevat. Mitä tekee henkilö, jonka työn arvo laskee? Barth, Erling, Alex Bryson, James C. Davis, and Richard Freeman, (2016) It s Where You Work: Increases in the Dispersion of Earnings across Establishments and Individuals in the United States Journal of Labor Economics, Volume 34, Number S2 Part 2, April 2016. http://www.journals.uchicago.edu/doi/abs/10.1086/684045 25

Palkka Palkka tähän asti nykyisellä osaamisella Palkka pian nykyisellä osaamisella 26

Toimi Toimihenkilön palkka Jos Toimi tekee töitä, jotka algoritmi tekee jatkossa 27

Toimi Toimihenkilön palkka Jos Toimi tekee töitä, jotka algoritmi tekee jatkossa Osaamisen päivitys Toimin vaihtoehdot pelkistäen Pienipalkkaiseen työhön tai etuuksille 28

Toimi alkaa hyvissä ajoin lisätä osaamistaan, koska siihen tulee tilaisuus ja siihen tarttuminen kannattaa riittävästi 29

Osaaminen aiempaa vähemmän vain jotain oppilaitoksessa saatuja tietoja ja taitoja Osaamisen kasvu paljon työssä oppimista 30

Osaamisen eteen joutuu ponnistelemaan. Osaamista riittävästi vain, jos se kannattaa riittävästi. https://www.google.fi/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&cad=rja&uact=8&ved=2 ahukewi35nm0qindahuecywkhsofbkuqjrx6bagbeau&url=https%3a%2f%2fwww.teacherma gazine.com.au%2farticles%2fbuilding-a-professional-learningcommunity&psig=aovvaw3bfdeeflkeujfaxgyzbdvj&ust=1535324491570836 31

Pienipalkkaisen (67 % keskipalkasta ansaitseva) yksin asuvan työntekijän rajaverokiila Pohjoismaissa 2017, % 60 54,3 50 40 39,7 39,6 42,1 45,6 Suomessa pienipalkkaisen osaamisen ja palkan kasvun mukaisesta työvoimakustannusten noususta 46 % hänelle käteen. 30 20 10 0 Suomi Tanska Islanti Norja Ruotsi Lähde: OECD, Taxing wages 2018, Table 3.6 32

Osaamisen veroaste eli osa, joka menee osaamisen tuotosta elinaikana veroihin, % Suomi Lähde: OECD (2017), Taxation and Skills. https://www.oecd-ilibrary.org/docserver/9789264269385-en.pdf?expires=1536467225&id=id&accname=oid048242&checksum=1d02dd90b4a5e806a3ffb6b52243e9aa

Osaamisen (numeeriset taidot, OECD) tuotto, % Suomi Hanushek, E., Schwerdt, G, Wiederhold, S., Woessmann, L. (2015), Returns to skills around the world: Evidence from PIAAC. European Economic Review, vol. 73, 103-130. http://hanushek.stanford.edu/sites/default/files/publications/hanushek%2bschwerdt%2bwiederhold%2bwoessmann%202015%20eer%2073.pdf

Osaamisen (numeeriset taidot, OECD) tuotto, % Suomi Hanushek, E., Schwerdt, G, Wiederhold, S., Woessmann, L. (2017), Coping with change: International differences in the returns to skills. Economic Letters, Vol. 153, 15-19. http://hanushek.stanford.edu/sites/default/files/publications/hanushek%2bschwerdt%2bwiederhold%2bwoessmann%202017%20econletters%20153_0.pdf

Yksilön ja samalla julkisen talouden riski Nykyinen osaaminen Päivitetty osaaminen Osaamiskuilu 36

Jos osaamisen lisäys kannattaa Nykyinen osaaminen Päivitetty osaaminen 37

Osaaminen lisäys kannattaa ja sille edellytykset Nykyinen osaaminen Päivitetty osaaminen 45

Jos osaaminen ei kannata riittävästi Nykyinen osaaminen Päivitetty osaaminen 46

Jos osaaminen ei kannata riittävästi Nykyinen osaaminen Päivitetty osaaminen Auts! 51

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 20000 15000 Syntyneet kuolleet 1990-2017, henkilöä 10000 5000 0 Lähde: Tilastokeskus -5000

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 18000 13000 8000 3000 Syntyneet kuolleet, jos syntyneiden määrä pysyy 2017 tasolla 2018-2040, henkilöä Lähde: Tilastokeskus 1990-2017, kuolleet väestöennusteen mukaan 2018-2040 -2000-7000 -12000-17000

70 68 66 Huoltosuhde eli lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti Suomi 64 62 Ruotsi 60 58 56 Tanska Norja 54 52 50 Lähde: Eurostat 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 54

10 9 8 80-v. täyttäneiden osuus väestöstä, % Suomen 80-v. täyttänyt väestö, henkilöä 600000 500000 7 400000 6 5 4 2020 2030 2040 300000 200000 3 100000 2 1 0 Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 0 Tanska Suomi Norja Ruotsi Lähde: European Commission (2017), The 2018 Ageing Report. https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/economy-finance/ip065_en.pdf 55

Source: IMF, World Economic Outlook, October 2017.

Source: Marshall Burke, Solomon M. Hsiang & Edward Miguel (2015), Global non-linear effect of temperature on economic production. Nature volume 527, p. 235 239. https://www.nature.com/articles/nature15725#f4

Lopuksi Polarisaatio vaikeuttaa uudistuksia Työn puute ja tuloerot pääsyitä Polarisaatio vähentynee vain Sen syihin puuttumalla Osaaminen ja työ A&O Väestömuutos Suomessa 80-v. 2018-2040 +100 % 2015 Afrikka=1,6 x Eurooppa, 2100 6,8 x Ilmastonmuutos lisää köyhyyttä & muuttoa

Liite 1: Osaaminen (inhimillinen pääoma); eräitä tutkimustuloksia Guvenen et al (2014) tarkastelevat veroja sosiaaliturvajärjestelmän progression vaikutusta inhimilliseen pääomaan USA:ssa ja eräissä EU-maissa (ml. Suomi) kalibroidun mallin perusteella. Tulosten perusteella progression jyrkkyyden ja inhimillisen pääoman lisäyksen välillä on tavoiteristiriita. Keanen (2015) tulosten perusteella endogeeninen inhimillinen pääoma vähentää väliaikaisten veromuutosten vaikutusta nuorten työn tarjontaan, mutta se lisää pysyvien veromuutosten vaikutusta työn tarjontaan. Tulosten mukaan inhimillisen pääoman huomioon ottaminen lisää verotuksen vaikutusta työn tarjontaan. Heikkoudet Makris & Pavan (2017) osoittavat, että työssäoppiminen (learning-by-doing) edellyttää matalampia rajaveroasteita verrattuna siihen, että tuottavuus kehittyy eksogeenisesti elinkaaren aikana. Stantcheva (2017) osoittaa, että jos osaaminen (human capital) lisää työn tarjontaa ja siten luo lisää voimavaroja (ja verotuloja) enemmän kuin se lisää tuloeroja ennen veroja, se vähentää verojen jälkeisiä tuloeroja. Tämä pätee, jos palkan jousto kyvykkyyden suhteen on osaamisen suhteen vähenevä eli jos kyvykkäät henkilöt eivät suhteettomasti hyödy osaamisen lisäämisestä siinä mielessä, ettei palkan prosentuaalinen nousu ole kyvykkäällä henkilöllä suurempi osaamisen suhteen kuin vähemmän kyvykkäällä henkilöllä. Tällöin osaamisen lisäämisen nettosubventiot ovat perusteltuja. Heatcote et al (2017) osoittavat osaamisen endogeenisuuden laskevan selvästi hyvinvoinnin kannalta optimaalisia rajaveroja. Osaamisen kasvu lisää verotuloja ja esim. tuloja tasaavien etuuksien rahoitusta. Rajaverojen nosto taas lisäisi osaajien niukkuutta ja heidän palkkoja. Tällä olisi palkkaeroja kasvattava vaikutus. Guvenen, F., Kuruscu, B., Ozkan, S. (2014), Taxation of Human Capital and Wage Inequality: A Cross-Country Analysis. Review of Economic Studies, 2014, Vol 81, pp. 818-850. https://fguvenendotcom.files.wordpress.com/2014/05/guvenen-kuruscu-ozkan-restud-2014.pdf Heatcote, J., K. Storesletten, G. L. Violante (2017), Optimal Tax Progressivity: An Analytical Framework. The Quarterly Journal of Economics, Volume 132, Issue 4, November 2017, 1693 1754. https://doi.org/10.1093/qje/qjx018 Keane M. (2015), Effects of permanent and transitory tax changes in a life-cycle labor supply model with human capital. International Economic Review, vol. 56, pp. 485 503. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1111/iere.12112 Makris, M. & A. Pavan, (2017), Taxation under Learning-by-Doing. http://faculty.wcas.northwestern.edu/~apa522/lbd.pdf Stantcheva, S. (2017), Optimal Taxation and Human Capital Policies over the Life Cycle. Journal of Political Economy 125 (6) https://www.dropbox.com/s/jbtujtqbfonwlrh/s_stantcheva_humancapital.pdf?dl=0 64

Liite 2: Sosiaaliset taidot Heckman & Kautz (2012), Hard Evidence on Soft Skills. Labour Economics. http://www.nber.org/papers/w18121.pdf - Traits are stable across situations, but their manifestation depends on incentives to apply effort in the situations where they are measured and also depends on other traits and skills. However, traits are not set in stone. - The larger message of this paper is that soft skills predict success in life, that they causally produce that success, and that programs that enhance soft skills have an important place in an effective portfolio of public policies. Deming (2017), The Growing Importance of Social Skills in the Labor Market. The Quarterly Journal of Economics. https://doi.org/10.1093/qje/qjx022 - Because workers naturally vary in their ability to perform the great variety of workplace tasks, teamwork increases productivity through comparative advantage. - Workers with high social skills can trade tasks at a lower cost, enabling them to work with others more efficiently. - I find that the wage return to social skills is positive even after conditioning on cognitive skill, noncognitive skill, and a wide variety of other covariates, and that cognitive skill and social skill are complements. Edin, Fredriksson, Nybom & Öckert (2017), The Rising Return to Non-cognitive Skill. http://ftp.iza.org/dp10914.pdf Edin ym. (2017) tulokset Ruotsin 1992-2013 ainutlaatuisella hallinollisella aineistolla tukevat Deming (2017) tuloksia: - In a recent paper, Deming (2017) argues that technology is increasingly substituting for labor also at the high-end of the distribution, thus replacing cognitively demanding tasks to a greater extent over time. Inter-personal and social skills are more difficult to replace, however, such that the labor market should increasingly reward individuals possessing these kinds of social skills. Both our individual- and occupational-level results are consistent with Deming (2017).

Liite 3: Osaaminen ja verotulot Ikääntyminen Työn määrä Teknologia Työn keskim. tuottavuus Globalisaatio BKT Kaikkien osaaminen tarpeen Kaikkien osaaminen & tuottavuus kunnossa Kaikille kunnon palkka

Työn määrä Keskim. vuosityöaika Työikäisen väestön määrä Osuus työikäisestä väestöstä, joka töissä eli työllisyysaste

Työn määrä Keskim. vuosityöaika Työikäisen väestön määrä Osuus työikäisestä väestöstä, joka töissä eli työllisyysaste Työn keskim. tuottavuus Keskim. osaaminen

Työn määrä Keskim. vuosityöaika Työikäisen väestön määrä Osuus työikäisestä väestöstä, joka töissä eli työllisyysaste Työn keskim. tuottavuus Keskim. osaaminen BKT Keskim. osaaminen ab Työllisyysaste a=keskim. vuosityöaika, b=työikäisen väestön määrä

Ikääntyminen Teknologia Globalisaatio BKT Veroaste Verotulot

Martti Hetemäki Valtiosihteeri kansliapäällikkönä Puh. 02955 30292 martti.hetemaki@vm.fi

Katsaus valtion taloudellisiin vastuisiin ja riskeihin Pauli Kariniemi, finanssineuvos Juho Kostiainen, neuvotteleva virkamies VM-akatemia 5.11.2018 Talouspolitiikka

Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Makrokehitykseen liittyvät riskit 3. Valtion rahoitusvarallisuuteen liittyvät riskit Keskeiset likvidit varat (kassa, Valtion Eläkerahasto, muu pörssiomistus, lainasaamiset) 4. Valtion suorat taloudelliset vastuut Valtionvelka, elinkaarimalli, valtion eläkevastuu 5. Valtion ehdolliset taloudelliset vastuut Takaukset ja takuut, pääomavastuut, pankkisektori ja paikallishallinto 6. Stressiskenaario Euroopan pankkiviranomaisen stressitestin makroskenaario pohjana + ehdolliset vastuut => vaikutus julkiseen talouteen

Makrokehityksen ennustaminen aina epävarmaa BKT:n kasvun ennustepoikkeamat 3

Miten julkinen talous reagoi suhdanteisiin? 2018 BKT:n muutos, % Julkisen sektorin rahoitusasema suhteessa BKT:hen, % Julkisen sektorin velka suhteessa BKT:hen, % Perusura 2,1 1,4 61,9 Hitaampi kasvu 1,1 2,0 62,9 Nopeampi kasvu 3,1 0,9 60,9 4

Valtion taloudellisten vastuiden luokittelusta (1) 1 Vastuu/velvoite Avoin Oikeudellisesti velvoittava Suora kaikissa olosuhteissa velvoittava - talousarvion menot - laina, koronmaksu - elinkaarimallin palvelumaksut - muut lakiin perustuvat tai sopimusperusteiset velvoitteet Ehdollinen jonkin tapahtuman toteutuessa velvoittava - valtiontakuu ja -takaus (mukaan lukien vientitakuu) - vaadittaessa maksettavat pääomaosuudet kansainvälisissä rahoituslaitoksissa - ilmastovastuut - ydinvastuu Piilevä Yhteiskunnallisesti / poliittisesti velvoittava - kansalaisten perusturva - talletussuoja ja muu pankkisektorin tuki - valtionyhtiöiden pääomitus tai maksuvalmiuden turvaaminen - kuntasektorin taloudellinen tuki - ympäristövastuut, katastrofit, ulkoinen ja sisäinen turvallisuus Lähde: VM 5

Valtion velka kaksinkertaistunut

mutta korkomenot laskeneet 7

Myös valtiontakaukset kasvaneet Takausvaltuus jo 93 mrd. euroa 60,0 Valtiontakausten ja -takuiden kehitys, mrd. euroa 50,0 40,0 30,0 20,0 Muut Valtion asuntorahasto Suomen Pankki ERVV Opintolainat Finnvera 10,0 0,0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 8

Suomi kärjessä EU vertailussa, myös kasvu nopeinta Suomessa 20,0 Valtiontakaukset %/BKT, v. 2016 (ei sisällä ERVV-takauksia) 18,0 17,7 16,0 14,0 12,0 14,1 12,8 12,0 11,3 10,0 9,6 9,4 9,2 8,3 8,1 7,4 8,0 6,0 6,9 6,1 5,4 5,3 5,2 4,0 3,2 2,8 2,4 2,2 2,2 2,0 1,9 1,5 1,2 0,8 0,5 0,1 0,0 0,0 9

Pankkisektorin koko kasvaa, pankkiunioni rajoittaa piileviä vastuita? 10

Paikallishallinnon piilevät vastuut murroksessa Kuntien lainakanta kasvanut merkittävästi kymmenen viime vuoden aikana. Vuoden 2017 lopussa Kuntien lainakanta 16 mrd. euroa Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta 18,2 mrd. euroa Kuntakonsernien lainakanta 33,7 mrd. euroa (v. 2016 luku) Takauskanta vuoden 2016 lopussa 8 mrd. euroa (ei sisällä Kuntarahoituksen varainhankinnan takauksia) Sote-uudistus siirtää sote-menot valtion piilevästä vastuusta nykyistä enemmän valtion suoraksi vastuuksi Tavoitteena hillitä menojen kasvua 3 mrd. eurolla vuoteen 2030 mennessä, tavoitteen toteutumiseen liittyy epävarmuutta. 11

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Stressitesti: Miten kysyntäsokki vaikuttaisi? Pohjana Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) skenaario, jota käytetään pankkien stressitesteissä. Geopoliittisten jännitteiden ja rahoitusmarkkinahäiriön aiheuttama ulkoinen kysyntäsokki leviää Suomen talouteen. 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 BKT:n volyymikasvu Ero perusuraan 2018 2019 2020 BKT:n muutos 3,4 4,1 1,3 Yksityinen kulutus 1,2 1,4 0,5 Inflaatio 0,2 1 1,7 Työttömyysaste 0,5 1,9 3,1 Ansiotason muutos 0,0 0,0 2,7 Valtion lainojen korko 0,6 0,9 1,1 Asuntojen hinnat 11,6 12,5 4,0 Pörssikurssit 27,5 25,1 19,9 BKT Perusura BKT skenaario 12

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Julkinen alijäämä syvenisi ja velka kasvaisi Verotulot vähenevät 5 mrd. suhteessa perusuraan (tulovero, sotu-maksut ja välilliset verot). Menot kasvavat työttömyyden ja korkojen noustessa 2 mrd. Finnveran ja valtion asuntorahaston ehdollisista vastuista syntyy luottotappioita yhteensä 2,1 mrd. Julkinen velka kääntyy nopeaan kasvuun alijäämän syventyessä. 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0 Julkisen talouden rahoitusasema, % BKT:sta 70 65 60 55 50 45 40 35 30 Julkinen velka, % BKT:sta Perusura Skenaario suorat vaikutukset Skenaario suorat vaikukset + ehdolliset vastuut Perusura Skenaario suorat vaikutukset Skenaario suorat vaikukset + ehdolliset vastuut 13

Yhteenveto: Julkista taloutta vahvistettava Julkisen talouden alijäämä kasvaisi vakaus- ja kasvusopimuksen alijäämärajalle (3 prosenttia BKT:stä) ja 60 prosentin velkakriteeri ylittyisi. Ehdollisten takausvastuiden laukeaminen supistaisi puskurirahastoja huomattavasti, ja niitä pitäisi pääomittaa. Skenaarion pohjana ovat EBA:n stressitestin oletukset. Häntäriskit voivat tuottaa paljon heikompiakin tulemia. Valtion liikkumavara ja kyky kohdata negatiivisia sokkeja selvästi heikentynyt, kestävyysvaje heikentää näkymiä. Julkisen talouden vahvistamista tulisi jatkaa ja valtion takausriskeihin kiinnittää lisääntyvää huomioita.

Politiikkasuosituksia? Riskiraportoinnin edelleen kehittäminen Onko katvealueita? Fokus riskienhallinnan kannalta merkittävimpiin kysymyksiin? Riskien rajaaminen ja niiden hallinta Uusien vastuiden hyötyjen, kustannusten ja riskien huolellinen punninta päätöksenteon valmistelussa Takausten ohjaaminen aitoihin markkinapuutteisiin takausmaksuilla Takausten odotettujen kustannusten huomioiminen talousarvioja kehysmenettelyssä Ovatko nykyiset puskurirahastot riittäviä? Ehdollisten vastuiden huomioiminen finanssipolitiikan tavoitteen asettelussa 15

Lisää aiheesta Katsaus valtion taloudellisiin vastuihin ja riskeihin, kevät 2018 16

Pauli Kariniemi Finanssineuvos Puh. 02955 30210 etunimi.sukunimi@vm.fi Juho Kostiainen Neuvotteleva virkamies Puh. 02955 30178 etunimi.sukunimi@vm.fi

Budjettiprosessi hallituskauden vaihtuessa Johanna von Knorring, budjettineuvos VM-akatemia 5.11.2018 Talouspolitiikka

Mitä tapahtuu hallituskauden vaihtuessa? Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokesäkuu Syyskuu VM:n virkamiespuheenvuoro Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2020 2023 eli ns. tekninen kehys Eduskuntavaalit Hallitusohjelma Uuden hallituksen ensimmäinen talousarvioesitys ja päivitetty julkisen talouden suunnitelma (sis. vaalikauden kehyksen) 2

Virkamiespuheenvuoro otsikoita edelliseltä kerralta Kotimaa Virkamiehet esittävät kovaa säästökuuria Hetemäki: Valtion ja kuntien menoja karsittava kuusi miljardia euroa seuraavalla vaalikaudella HS 20.3.2015 Julkinen talous Luulitko selviäväsi kuin koira veräjästä? Turhaan: Leikkaukset kohdistetaan kaikkeen, mikä liikkuu Valtiovarainministeriön virkamiesjohto aikoo vetää Suomen velkasuosta kuuden miljardien eurojen sopeutustoimin. Leikkaukset kohdistetaan kaikkeen, mikä liikkuu, osastopäällikkö Markus Sovala ynnäsi Suomen tilanteen. Talouselämä: 19.3.2015: 3

Virkamiespuheenvuoro arvioi vaalikauden haasteita Alustava julkistamispäivä 4.2. alkavalla viikolla Talouspolitiikan koordinaattori Sami Yläoutinen koordinoi valmistelua Sisältö rakentuu mm. seuraavien teemojen ympärille: Talouden ja julkisen talouden tila Kestävyysongelmaa ei ole ratkaistu Keinoja työllisyyden ja julkisen talouden vahvistamiseksi Korkea työllisyys Julkisen hallinnon tehokkuus 4

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2020 2023 Niin sanottu tekninen kehys Alustavan aikataulun mukaan julkistetaan maaliskuun lopulla Tavoitteena mahdollisimman realistinen arvio nykylainsäädännön ja tehtyjen päätösten aiheuttamasta menotasosta Muodostaa pohjan seuraavan hallituskauden ensimmäiselle julkisen talouden suunnitelmalle Ei tulisi sisältää uusia poliittisia harkinnanvaraisia menolisäyksiä 5

Uusi hallitusohjelma Finanssipolitiikan päälinjat ja tavoitteet Sopeutustoimet, panostukset, uudelleenkohdennukset, veroratkaisut Hallituksen menokehyssääntö: kehysjärjestelmä ja mitoitus 6

Keskeiset finanssipolitiikan linjaukset nykyisen hallituksen ohjelmasta Hallitus sitoutuu koko 10 miljardin euron kestävyysvajeen kattamiseen tarvittavien säästöjen ja rakenteellisten uudistusten koskevien päätösten tekemiseen hallituskauden aikana. Nettomääräisesti toimet vahvistavat julkista taloutta vuoden 2019 tasolla noin 4 miljardilla eurolla. Liitteessä 6 on esitetty toimien sisältö ja vaikutukset julkiseen talouteen vuonna 2019. Hallitus on sitoutunut valtiontalouden menokehysmenettelyyn, joka on määritelty liitteessä 5. Hallitus sitoutuu menosääntönä siihen, että kehyksen piiriin kuuluvat valtion menot ovat v. 2019 1,2 mrd. euroa pienemmät kuin 2.4.2015 päätetyssä valtiontalouden kehyksessä (vuoden 2016 hintatasossa). Tähän kehyksen mitoitusratkaisuun pääsemiseksi hallitus sitoutuu hallitusohjelman liitteessä lueteltuihin toimenpiteisiin, joilla vahvistetaan julkista taloutta vuonna 2019 noin 4 mrd. eurolla. 7

Uuden hallituksen julkisen talouden suunnitelma Vuosille 2020 2023 Sisältää vaalikauden menokehyksen Aikataulu tarkentuu (viimeksi valmistui 28.9.2015) Hallitusohjelman mukaiset linjaukset tarkennetaan ja toimeenpannaan Hallitus asettaa vaalikauden kehyksen vuosille 2020 2023 eli myös vaalikauden välivuosille. Menokatto kehykseen luettaville menoille vuosille 2020 2023 kiinni 8

Talousarvioesitys vuodelle 2020 Normaali valmistelu samanaikaisesti JTS:n kanssa VM:n ehdotus elokuussa Hallituksen esitys syyskuussa 9

Lisää aiheesta Valtiontalouden kehykset Valtion budjetti Kehys- ja budjettivalmistelun aikataulut Tutkibudjettia.fi Valtion talousarvioesitykset Talousarvioasiat eduskunnan sivuilla 10

Johanna von Knorring, budjettineuvos Puh. 02955 30232 johanna.vonknorring@vm.fi vm.fi Muita asiantuntijoita: Sami Yläoutinen, talouspolitiikan koordinaattori, ylijohtaja Puh. 02955 30320, sami.ylaoutinen@vm.fi Juha Majanen, apulaisbudjettipäällikkö Puh. 02955 30247, juha.majanen@vm.fi

Maakunta- ja sote-uudistus Tilannekatsaus Osastopäällikkö, ylijohtaja Jani Pitkäniemi VM-akatemia 5.11.2018

Ennen lakien voimaantuloa edessä seuraavat stepit: - StV:n mietintöluonnos PeV:lle - PeV:n lausunto StV:lle - STM & VM täyd. vastine StV:lle - StV:n mietinnöt - EK:n 1. & 2. käsittelyt - EK:n vastaus - VN:n yleisistunto - TP:n esittely Kaikki vaiheet vievät oman aikansa 2 Jani Pitkäniemi

Mikä on maakuntien tilanne? Osassa maakunnista valmistelu hidastunut merkittävästi. Osa valmisteltavista asioista on jätetty odottamaan lakien voimaantuloa. Valmistelussa keskitytään entistä enemmän asioihin, jotka tulee tehdä joka tapauksessa. Maakunnallinen keskustelu poliittisissa ohjausryhmissä ja kuntajohtajakokouksissa pääosin valmistelua tukevaa. Valmistelukoneisto edelleen aika hyvässä iskussa, ei esim. valmistelijoiden merkittävää palaamista taustaorganisaatioihin. Edennyt Etenee hyvin Etenee erinomaisesti 3 Jani Pitkäniemi

Mihin maakunnat varautuvat? Useimmat maakunnat odottavat valtakunnallisia ratkaisuja ennen mahdollisen sote-kuntayhtymän valmistelun käynnistämistä. Jotkin maakunnat ovat valmistautuneet kuntayhtymien kautta etenemiseen. Maakunnat ovat varautuneet käyttämään vuoden 2018 rahoitusta alkuvuonna 2019 (tammi-maaliskuu). 4 Jani Pitkäniemi

Nyky-sote-järjestelmän vahvuudet ja heikkoudet Jaakko Herrala / Pirkanmaa Vahvuudet Heikkoudet Koko väestön kattava järjestelmä Osaava ja sitoutunut henkilökunta Kokonaiskustannukset kohtuulliset Laadukas erikoissairaanhoito Ontuva yhteistyö eri toimijoiden välillä Huono peruspalvelujen saatavuus Eriarvoisuus Monimutkainen rakenne ja rahoitusjärjestelmä Huono johtaminen Tietojärjestelmien ongelmat Ikääntyvä väestö 5 Jani Pitkäniemi

Soten järjestämisen vaihtoehdot Sote-järjestämisen oltava joko kunnalla kuntayhtymällä valtiolla tai alueella Järjestämistä ei tule pilkkoa sairaanhoitopiirejä pienempiin alueisiin. Kunta ei käy Järjestäminen alueille, joista vastaavat vaaleilla valitut henkilöt. Järjestämisen oltava: perustuslain mukainen vastuiltaan selkeä pienten ja isojen kuntien asukkaiden kannalta yhdenvertainen Kuntayhtymä ei käy Valtio järjestäjänä vain, jos se toimii jossain (Britanniakin siirtänyt järjestämisen alueille). Valtio ei käy 6 Jani Pitkäniemi

Maakunta- ja sote-uudistuksen tavoitteet Maakunta- ja sote-uudistuksen tavoitteena on tarjota ihmisille nykyistä yhdenvertaisempia palveluja, vähentää hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua. Peruspalveluja vahvistetaan ja digitaalisia palveluja hyödynnetään paremmin. Maakunta- ja soteuudistuksen tavoitteena on toteuttaa maakuntien itsehallintoon perustuva palveluja hallintojärjestelmä toteuttaa järjestelmä, jolla vastataan nykyistä selkeämmin ja yksinkertaisemmin ihmisten palvelutarpeisiin vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta hillitä kustannusten kasvua. Maakuntauudistuksen tavoitteena on sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto luoda tarkoituksenmukainen työnjako valtion, maakuntien ja kuntien välille. 7 Jani Pitkäniemi

Monialainen maakunta modernina ja vaikuttavana järjestäjänä. Sote-alan kasvustrategia Yhteistyö ja synergia hytetoiminnassa kuntien kanssa Maakunnan kaikkien toimialojen väliset synergiat asukkaiden parhaaksi 8 Jani Pitkäniemi

Hallinto yksinkertaistuu kansanvaltaisuus lisääntyy 9

10 Jani Pitkäniemi

Mrd. euroa Sote-palvelujen kustannukset nousevat 2020- luvulla kustannusten hillinnästä huolimatta 29,0 27,0 25,0 23,0 3,1 mrd. laskennallinen säästö nykyrahassa = nimellisesti n. 3,7 mrd. 21,0 19,0 17,0 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Perusura: 1,5 % palvelutarve + 1 % reaalipalkat + 2 % inflaatio Lakiesitys: 2020 Kuphi, 2021 puolitettu maku + 1 %, 2022 maku + 1%, 2023-2030 maku + 0,5 % Maakuntaindeksin ennuste 2,6%: -ATI 45% -Sotu-maksut 15% -KHI 40% VN.FI Jani Pitkäniemi 11

Lainsäädäntö luo tehostamisen edellytyksiä Lainsäädäntö itsessään ei tuota säästöjä. Se tuo kuitenkin eväitä kustannusten hillintään. Sote-järjestämislaissa määritetään palvelujen yhteen sovitetut kokonaisuudet (integraatio) ja tiettyjen palvelujen kokoaminen suurempiin kokonaisuuksiin (esim. jos tarvitaan kalliita investointeja tai erityisosaamista). Maakuntien rahoituslakiin on sisällytetty mekanismi, joka itsessään johtaa n. 3 mrd. euroa alhaisempaan sotemenojen tasoon ensi vuosikymmenen lopussa kuin ns. perusurassa. Maakunnan rahoitus perustuu lakiin. Jokainen maakunta tietää etukäteen saamansa rahoituksen. Mm. maakuntalaissa ja sotejärjestämislaissa säädetään valtion maakuntia koskevasta ohjauksesta, jolla pyritään sovittamaan yhteen rahoitus ja riittävät ja laadukkaat lakisääteiset palvelut. Tavoitteiden saavuttamisessa nimenomaan toimiva ohjaus on keskeisessä asemassa 12 Jani Pitkäniemi

Toimeenpano ratkaisee, mitä saavutetaan Toiminnalliset mekanismit, joista tehostamisvaraa voi syntyä: Kalliiden laitospalvelujen vähentäminen ehkäisevillä palveluilla ja avopalveluilla Perustason palvelujen parantaminen ja erikoistason hoitotarpeen vähentäminen sekä nopeampi hoitoon pääsy Kalliissa erikoistuneissa palveluissa laadun, vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantaminen osaamisen kokoamisella ja oikealla työnjaolla ja integraatiolla Palvelujen kysynnän ja resurssitarpeen vähentäminen sähköisten palvelujen avulla Palveluverkkoja koskevat ratkaisut Seinät vs. palvelut Oikea-aikaiseen, laadukkaaseen ja vertailukelpoiseen tietoon perustuva johtamisen ja ohjauksen parantuminen (= tiedetään paremmin, mitä voidaan tehostaa) 13 Jani Pitkäniemi

Sekä palvelujen tarjontaan että kysyntään pitää pystyä vaikuttamaan VN.FI Jani Pitkäniemi 14

HYTE ja muut yhdyspintatehtävät keskeisiä onnistumisen kannalta VN.FI Jani Pitkäniemi 15

Mutta miksi sote ei oikein etene? 1. Vaikeuskertoimet tapissa - Teknisesti vaikea kokonaisuus (mm. tietosuoja, EU-oikeus, perustuslailliset haasteet, rahoitusmalli, omaisuusjärjestelyt, vaikutukset kuntiin) - Tavoitteiden saavuttamisen todistamisen vaikeus kompleksisen maailman uusi, mutta pysyvä ominaisuus - Laaja yhteisymmärrys keinoista puuttuu - Ajattelun muuttamisen pakko ratkaisevaa mutta osin pelottavaa - Ikäluokkien välinen tulonjako miten saada win-win-tilanne nykyisyyden ja tulevan välille? - Pitkään jatkunutta valmistelua, jossa aikataulut ovat jatkuvasti venyneet, on helppo kritisoida yleisen ilmapiirin haastavuus, mantrat vs. todellisuus 2. Valtaa uusjaossa Ministeriöt Kuntakenttä Rahoittajat Professiot Poliittinen järjestelmä Puolueet Pienet yritykset Suuret yritykset asukas, asiakas, veronmaksaja Asiantuntijat & tutkijat Työmarkkinajärjestöt Järjestöt Minä??? 16 Jani Pitkäniemi

Tavoitteet ja toimijat riippuvaisia toisistaan asiakas/asukas aina keskiössä Itsehallinnon huomiointi LUOTTAMUS & VUOROVAIKUTUS Kunta Ennaltaehkäisy YKSI JA YHTEINEN ASIAKAS YKSI JA YHTEINEN ASUKAS Palvelujen parantami nen Julkisen talouden kestävyys Maakunta Toteutus Valtio Rahoitus ja edellytykset 17 Jani Pitkäniemi

Kunta- ja aluehallinto-osaston asiantuntijoita: Jani Pitkäniemi, osastopäällikkö, ylijohtaja VM, kunta- ja aluehallinto-osasto Puh. 02955 30494 @JaniPitkaniemi vm.fi alueuudistus.fi etunimi.sukunimi@vm.fi Auli Valli-Lintu, lainsäädäntöjohtaja, puh. 02955 30079 Kari Hakari, muutosjohtaja, puh. 02955 30054 Tanja Rantanen, finanssineuvos, puh. 02955 30338 yksikön päällikkö: rahoitus, arviointi, tieto Ville-Veikko Ahonen, finanssineuvos, puh. 02955 30066 yksikön päällikkö: ohjaus, digi, toimeenpano Minna-Marja Jokinen, hallitusneuvos, puh. 02955 30465 yksikön päällikkö: hallinto, rakenteet, talous Eeva Mäenpää, hallitusneuvos, puh. 02955 30167 Ilkka Turunen, hallitusneuvos, puh. 02955 30097 Markku Nissinen, finanssineuvos, puh. 02955 30314 18 Jani Pitkäniemi

Tommi Tolkki Viestintäasiantuntija Puh. 02955 30035 tommi.tolkki@vm.fi Valtiovarainministeriön viestintä vm-viestinta@vm.fi Mediapalvelunumero (arkisin 8 16) 02955 30500 vm.fi/vm-akatemia @VMuutiset