Lausunto Helsinki 13.11.2014 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle Lausunto tekijänoikeuslain muuttamista koskevasta hallituksen esityksestä Viestinnän Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto tekijänoikeuslain muuttamista koskevasta hallituksen esityksestä. Lausuntonaan liitto toteaa seuraavaa: Pääviestit 1. Viestinnän Keskusliitto puoltaa televisio-ohjelmien verkkotallennuspalveluita koskevaa sopimuslisenssiratkaisua (25 l ). Televisioyritysten ohjelmahankinnan turvaamiseksi on kuitenkin tarpeellista täydentää ratkaisumallia audiovisuaalisen tuottajan kieltooikeudella. Oikeudenhaltijan kielto-oikeus sisältyy lähes poikkeuksetta tekijänoikeuslain muihin sopimuslisenssisäännöksiin. Toissijaisena vaihtoehtona ehdotamme sivistysvaliokunnan mietintöön seuraavaa lausumaa: Sivistysvaliokunta edellyttää, että hallitus seuraa verkkotallennuspalveluiden lisensioinnin vaikutuksia alkuperäisten lähettäjäyritysten ohjelmahankintaan ja erityisesti ulkomaisten vapaasti vastaanotettavien televisio-ohjelmien tarjontaan maassamme sekä ryhtyy tarvittaessa asianmukaisiin toimiin audiovisuaalisen teoksen tuottajan kielto-oikeuden lisäämiseksi lakiin. 2. Liitto ei pidä tekijänoikeudellisen kohtuullistamissäännöksen (29 ) muuttamista tarpeellisena. Tekijänoikeussopimusten kohtuullistaminen jälkikäteen on mahdollista varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain ja elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain nojalla. Ehdotetun säännöksen yksityiskohtaiset perustelut luovat niin paljon oikeudellista epävarmuutta sopimustoimintaan, ettei säännöstä tulisi hyväksyä. Toissijaisena vaihtoehtona ehdotamme seuraavaa lausumaa: Sivistysvaliokunta edellyttää, että hallitus seuraa muutoksen vaikutuksia tekijänoikeusluovutusten markkinoihin ja ryhtyy tarvittaessa toimiin sääntelyn kehittämiseksi oikeuksien joustavaa ja tehokasta hankintaa tukevaksi, ottaen erityisesti huomioon toimintaympäristön digitalisoitumisen vaikutukset. 3. Esitykseen sisältyvät lakiehdotukset (60 a 60 g ) parantavat mahdollisuuksia puuttua verkossa tapahtuviin oikeudenloukkauksiin. Viestinnän Keskusliitto kannattaa ehdotettuja säännöksiä. Tuomioistuimen välittäjälle antaman estomääräyksen toimeenpanosta aiheutuvat kulut tulisi kuitenkin mielestämme kohdentaa tekijän sijasta välittäjään. Sama koskee väliaikaisen keskeyttämismääräyksen toimeenpanosta aiheutuvia kuluja.
Lausunto 2 Televisio-ohjelmien verkkotallennuspalveluiden lisensiointi (25 l ) Tekijänoikeuden suojaamien mediasisältöjen käytöstä tulee sopia. Jos yksilöllinen sopiminen ei ole mahdollista oikeuksien suuren määrän ja oikeudenhaltijoiden vaikean tavoitettavuuden vuoksi (massakäyttö), sopiminen voi edellyttää lainsäätäjän tukea sopimuslisenssisäännöksellä eli laajennetulla käyttöluvalla. Televisio-ohjelmien verkkotallennuspalveluissa hyödynnetään suuria oikeusmassoja, joiden yksilöllinen lisensiointi olisi palvelun tarjoajalle käytännössä ylivoimaista oikeudenhaltijoiden suuren määrän ja vaikean tavoitettavuuden vuoksi. Ehdotettu verkkotallennuspalveluiden sopimuslisenssisäännös tekijänoikeuslain 25 l :ssä on ratkaisumallina kannatettava. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että verkkotallennuspalvelun tarjoaja sopii televisioyhtiön kanssa televisioyrityksen signaalin ja yhtiön hankkimien oikeuksien käyttämisestä. Lakiehdotus on tältä osin asianmukainen ja kannatettava (25 l :n 2 momentti). Televisioyhtiöllä tulee aina olla mahdollisuus lisensioida itsenäisesti tekijänoikeuslain 48 :n mukaiset oikeutensa (ns. signaalisuoja), sekä tekijöiltä ja muilta oikeudenhaltijoilta hankkimansa oikeudet. Näiden oikeuksien sisällyttäminen sopimuslisenssisääntelyn piiriin olisi perusteetonta, koska oikeudet voidaan lisensioida sopimalla asiasta suoraan palvelun tarjoajan ja lähettäjäyrityksen kesken. Sopimuslisenssisäännös rajoittaa eli heikentää niiden oikeudenhaltijoiden oikeuksia, joita sopimuksen tekevä järjestö ei edusta. Tällaisilla oikeudenhaltijoilla pitäisi olla mahdollisuus kieltää järjestöä lisensioimasta oikeuksiaan ja lisensioida käyttö itse. Oikeudenhaltijan kielto-oikeus sisältyykin lähes kaikkiin tekijänoikeuslain sopimuslisenssisäännöksiin. Kieltooikeudella turvataan perustuslain mukaista omaisuuden suojaa ja elinkeinovapautta. Viestinnän Keskusliitto pitää vakavana puutteena kielto-oikeuden puuttumista lakiehdotuksesta. Ymmärrämme opetus- ja kulttuuriministeriön huolen siitä, että kieltooikeuden antaminen jokaiselle televisio-ohjelman oikeudenhaltijalle voisi heikentää verkkotallennuspalveluja koskevan ratkaisun toimivuutta (s. 45). Esitämme sen vuoksi, että kielto-oikeus säädettäisiin vain televisiossa lähetetyn audiovisuaalisen teoksen tuottajalle. Tuottaja vastaa taloudellisesti audiovisuaalisen tuotannon aikaansaamisesta ja hankkii tekijöiltä, esittäjiltä ja muilta oikeudenhaltijoilta oikeudet tuotannon kaupalliseen hyödyntämiseen. Ehdotettuun sopimuslisenssisäännökseen lisättävä kielto-oikeus mahdollistaisi sen, että tuottaja lisensioisi tuottamansa aineiston suoraan, ilman tekijänoikeusjärjestön välitystä. Kielto-oikeuden puuttuminen lakiesityksestä saattaa vaarantaa televisioyhtiöiden ohjelmahankintaa. Riskinä on, että erityisesti ulkomaisten elokuvien ja sarjojen tuottajat eivät jatkossa myönnä Suomessa toimiville televisioyhtiölle lähetysoikeuksia tuotantoihinsa, kun ne lähettämisen myötä menettävät mahdollisuutensa lisensioida lähetyksiin perustuvia kaupallisia tallennuspalveluita. Suomi on esimerkiksi amerikkalaisen elokuvatuottajan silmissä kovin pieni markkina-alue, eikä tekijänoikeussuojan heikentäminen houkuttele tuottajaa myymään oikeuksia oikeudellisesti epävarmana pitämälleen alueelle. Lähetysoikeuksien hankinnan turvaamiseksi kielto-oikeuden lisääminen on tärkeää. Lakiteknisesti kielto-oikeus voitaisiin toteuttaa esimerkiksi seuraavasti:
Lausunto 3 Hallituksen esitys Viestinnän Keskusliiton ehdotus 46 a Kuvatallenteen tuottaja Menettelyyn, johon 1 ja 2 momentin mukaan vaaditaan tuottajan suostumus, sovelletaan, mitä 2 :n 2 ja 3 momentissa, 6 9 :ssä, 11 :n 2 5 momentissa, 11 a :ssä, 12 :n 1 3 momentissa, 13 a :n 2 momentissa, 14 :n 1, 3 ja 4 momentissa, 15, 16 ja 16 a 16 e :ssä, 19 :n 1, 2 ja 5 momentissa, 22, 25 b ja 25 d :ssä, 25 f :n 2 ja 3 momentissa, 25 g :n 1 ja 3 momentissa, 25 l, 26, 26 a 26 f ja 26 h :ssä, 27 :n 1 ja 2 momentissa sekä 29 :ssä säädetään. 46 a Kuvatallenteen tuottaja Menettelyyn, johon 1 ja 2 momentin mukaan vaaditaan tuottajan suostumus, sovelletaan, mitä 2 :n 2 ja 3 momentissa, 6 9 :ssä, 11 :n 2 5 momentissa, 11 a :ssä, 12 :n 1 3 momentissa, 13 a :n 2 momentissa, 14 :n 1, 3 ja 4 momentissa, 15, 16 ja 16 a 16 e :ssä, 19 :n 1, 2 ja 5 momentissa, 22, 25 b ja 25 d :ssä, 25 f :n 2 ja 3 momentissa, 25 g :n 1 ja 3 momentissa, 25 l, 26, 26 a 26 f ja 26 h :ssä, 27 :n 1 ja 2 momentissa sekä 29 :ssä säädetään. Tuottajalla on kuitenkin oikeus kieltää edellä 1 momentissa tarkoitetun laitteen käyttö 25 l :ssä mainitussa tarkoituksessa. Jos sivistysvaliokunta ei katso voivansa ehdottaa hallituksen esityksen muuttamista ja tuottajan kielto-oikeuden lisäämistä, liitto ehdottaa toissijaisena vaihtoehtona seuraavan lausuman kirjaamista valiokunnan mietintöön: Sivistysvaliokunta edellyttää, että hallitus seuraa verkkotallennuspalveluiden lisensioinnin vaikutuksia alkuperäisten lähettäjäyritysten ohjelmahankintaan ja erityisesti ulkomaisten vapaasti vastaanotettavien televisio-ohjelmien tarjontaan maassamme sekä ryhtyy tarvittaessa asianmukaisiin toimiin audiovisuaalisen teoksen tuottajan kielto-oikeuden lisäämiseksi lakiin. Tekijänoikeussopimusten ehtojen sovittelu tuomioistuimessa (29 ) Tekijänoikeuksia myydään ja ostetaan sopimuksin ja kauppahinta määräytyy markkinaehtoisesti. Oikeuksia on mahdollista luovuttaa myös ilman rahallista korvausta, mikä on käytäntönä esimerkiksi sanomalehtien yleisönosastojen mielipidekirjoituksissa. Ammattimaisesti toimivien tekijöiden ja sisällöntuotantoyritysten yhteisenä etuna on sopia oikeuksien kaupasta kestävällä ja molempia osapuolia pitkäjänteisesti hyödyttävällä tavalla. Sopimusehtojen kohtuullisuus on molemmille osapuolille tärkeää tekijänoikeuden luovutukset eivät tässä suhteessa poikkea muusta kaupankäynnistä. Suomen oikeusjärjestykseen kuuluu kohtuuttomien sopimusehtojen sovittelu. Tuomioistuimella on nykyisin mahdollisuus sovitella tekijänoikeussopimusten ehtoja varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (228/1929) 36 :n nojalla, johon voimassa oleva tekijänoikeuslain 29 viittaa. Lisäksi sovittelu on mahdollista elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen
Lausunto 4 sääntelystä annetun lain (1062/1993) nojalla. Viimeksi mainittua lakia ei hallituksen esityksen perusteluissa jostain syystä ole mainittu, vaikka sen nojalla on annettu kaksi tekijänoikeussopimusten ehtojen kohtuullisuutta koskevaa tuomioistuinratkaisua (alleviivaus lisätty): Markkinaoikeus on ratkaisussaan MAO:42/10 todennut, että Sanoma News Oy:n freelance-toimittajia, freelance-yrityksiä, freelance-valokuvaajia, freelancevalokuvayrityksiä, freelance-kuvittajia ja freelance-grafiikkayrityksiä koskevien avustajasopimusten palkkioita tai maksuja, lehden oikeuksia sekä freelanceavustajien oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat sopimusehdot eivät ole olleet Journalistiliiton väittämällä tavalla kohtuuttomia elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetussa laissa tarkoitetulla tavalla freelanceavustajiin nähden. Ratkaisu on lainvoimainen. Markkinaoikeuden ratkaisun MAO:610/10 johtopäätös oli seuraava: Edellä todetun perusteella hakemuksen kohteena olevat Spin-Farmin Artistisopimuksen sopimusehdot eivät ole miltään osin artisteihin nähden kohtuuttomia Muusikkojen Liiton väittämällä ja elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetussa laissa tarkoitetulla tavalla. Hakemus on näin ollen hylättävä. Ratkaisu on lainvoimainen. Tekijänoikeuslakiin esitetään nyt lisättäväksi erityinen tekijänoikeudellinen sovittelusäännös lainsäädännön informatiivisuuden lisäämiseksi ja tekijänoikeuden luovutusten erityispiirteiden ottamiseksi huomioon. Viestinnän Keskusliiton mielestä voimassa oleva lainsäädäntö on täysin riittävä ottamaan huomioon tekijänoikeuden luovutusten erityispiirteet. Oikeustoimilain nojalla tehtävä tuomioistuimen ratkaisu perustuu aina tapauskohtaiseen harkintaan ja sopimussuhteen arviointiin kokonaisuutena, kaikki olosuhteet huomioon ottaen. Elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annettu laki kieltää käyttämästä sopimuksissa ehtoa tai soveltamasta käytäntöä, joka on sopimuksissa toisena osapuolena olevien elinkeinonharjoittajien kannalta kohtuuton ottaen huomioon toisena osapuolena olevien elinkeinonharjoittajien heikommasta asemasta johtuva suojan tarve ja muut asiaan vaikuttavat seikat. Lainvalmistelun yhteydessä eräät oikeuksien haltijoita edustavat järjestöt ovat voimakkaasti ajaneet kollektiivista sopimista tekijänoikeuden luovutusten ehdoista. Tavoitteena lienee nostaa oikeuksista maksettavia hintoja. Kilpailulainsäädännössä elinkeinonharjoittajien hintakartellit ja yhdenmukaistetut kauppaehdot ovat kuitenkin kiellettyjä, koska ne ovat kuluttajien etujen ja yhteiskunnan kokonaisedun vastaisia. Pidämme hyvänä, että hallituksen esityksen perusteluissa on asianmukaisesti otettu esille kilpailuoikeuden asettamat rajoitukset tekijänoikeuskorvauksista ja tarkoista sopimusehdoista sopimiselle (s. 49). Hallituksen esityksessä ehdotettu tekijänoikeuslain 29 :n muutos on tarpeeton, koska oikeusjärjestys suojaa sopijapuolia kohtuuttomilta sopimusehdoilta. Säännös voisi mielestämme kuitenkin sinänsä olla hyväksyttävissä, jos sen yksityiskohtaiset perustelut olisivat tasapuoliset ja ottaisivat huomioon digitaalisesta murroksesta aiheutuneet yritysten toimintaympäristön muutokset. Perusteluissa esitetyt näkemykset ohjaavat tuomioistuinten harkintaa sopimusten kohtuullisuuden arvioinnissa, joten ne ovat merkittävässä asemassa arvioitaessa ehdotetun säädösmuutoksen hyväksyttävyyttä.
Lausunto 5 Perusteluissa tuomioistuimia ohjataan tarkastelemaan sopimuksia perinteisen analogisen, suhteellisen vakaan toimintaympäristön maailmankuvasta käsin. Digitaalinen toimintaympäristö on täysin toisenlainen, dynaaminen ja nopeasti muuttuva. Esimerkiksi tekijänoikeuden kokonaisluovutukset (kaikkien oikeuksien luovutukset) ovat aiemmin olleet harvinaisia. Digitaalisessa toimintaympäristössä ne ovat arkipäivää yritysten varautuessa tarjoamaan palveluitaan lukuisilla eri alustoilla ja monenlaisissa jakelukanavissa. Viestinnän Keskusliiton mielestä ehdotuksen perustelut luovat niin paljon oikeudellista epävarmuutta oikeuksien hankintaan, että emme voi puoltaa säännöksen hyväksymistä. Tilanteessa, jossa kotimaisen työllistävän sisältötuotantoalan on välttämätöntä mukauttaa toimintansa digitaaliseen ja globaaliin kilpailuympäristöön, tällainen epävarmuus olisi yrityksille kohtuutonta. Tämän lausunnon liitteessä olemme kommentoineet tarkemmin esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa esitettyjä näkemyksiä ja niiden vaikutuksia käytännön sopimustoiminnalle. Jos sivistysvaliokunta kuitenkin pitää ehdotettua 29 :n säännöstä tarpeellisena, esitämme vaihtoehtoisesti, että valiokunta kirjaa mietintöönsä seuraavan lausuman: Sivistysvaliokunta edellyttää, että hallitus seuraa muutoksen vaikutuksia tekijänoikeusluovutusten markkinoihin ja ryhtyy tarvittaessa toimiin sääntelyn kehittämiseksi oikeuksien joustavaa ja tehokasta hankintaa tukevaksi, ottaen erityisesti huomioon toimintaympäristön digitalisoitumisen vaikutukset. Paremmat mahdollisuudet puuttua verkossa tapahtuviin tekijänoikeusloukkauksiin (60 a 60 g ) Hallituksen esitykseen sisältyy useita säännösehdotuksia, joilla parannetaan Suomessa toimivien luovan alan yritysten ja tekijöiden mahdollisuuksia puuttua tekijänoikeusloukkauksiin. Verkkopiratismin kitkemisessä ensisijainen keino on tarjota kuluttajille kiinnostavia, laadukkaita ja helppokäyttöisiä laillisia palveluja. Hyvä sisältötarjonta vähentää kiinnostusta laittomaan tarjontaan. Media-alan yritykset kehittävätkin voimalla digitaalisia palvelujaan. Laillisen tarjonnan kehittämisen ohella tarvitaan myös oikeudellisia suojakeinoja. Esityksen keskeisin ehdotus suojakeinojen parantamiseksi on uusi estomääräys 60 e :ssä. Säännöksen mukaan tuomioistuin voisi antaa määräajaksi välittäjälle määräyksen estää tekijänoikeutta loukkaavan aineiston saattaminen yleisön saataviin, kun väitetty loukkaaja on tuntematon. Viestinnän Keskusliitto kannattaa ehdotusta estomääräyksestä. Pidämme hyvänä sitä, että tuomioistuimen tulee punnita määräyksen antamisen kohtuullisuutta kaikkien eri osapuolten kannalta väitetyn loukkaajan, välittäjän, aineistoa vastaanottavan henkilön sekä tekijän. Punninnassa on mahdollista sovittaa yhteen eri osapuolten perusoikeudet siten, että ne toteutuvat mahdollisimman täysimääräisesti. Estomääräyksen täytäntöönpanosta aiheutuvista kuluista vastaisi ehdotuksen mukaan määräystä hakenut tekijä tai tämän edustaja. Kuluvastuuta perustellaan sillä, ettei välittäjällä olisi edes teoreettista mahdollisuutta saada korvausta väitetyltä loukkaajalta, jos tätä ei voida tunnistaa. Mielestämme olisi oikeudenmukaisempi vaihtoehto, että kuluista vastaisi välittäjä. Tekijä ei ole myötävaikuttanut oikeudenloukkaukseen muulla tavalla kuin luomalla teoksen,
Lausunto 6 mutta välittäjä on omassa liiketoiminnassaan voinut hyötyä loukkaavan aineiston välittämisestä. Kuluvastuun tulisi kuulua estomääräyksen toimeenpanijalle, kunnes asia mahdollisesti ratkaistaan kieltokanteen käsittelyn yhteydessä tuomioistuimessa. Sama koskee väliaikaista keskeyttämismääräystä. Ehdotamme seuraavaa muutosta kuluvastuuta koskevan 60 f :n 2 momenttiin: Hallituksen esitys 60 f :n 2 momentti Edellä 60 d :n 2 momentissa tarkoitetun väliaikaisen keskeyttämismääräyksen taikka 60 e :ssä tarkoitetun estomääräyksen täytäntöönpanosta aiheutuneista kuluista vastaa ensisijaisesti määräyksen antamista hakenut tekijä tai hänen edustajansa. Viestinnän Keskusliiton ehdotus 60 f :n 2 momentti Edellä 60 d :n 2 momentissa tarkoitetun väliaikaisen keskeyttämismääräyksen taikka 60 e :ssä tarkoitetun estomääräyksen täytäntöönpanosta aiheutuneista kuluista vastaa ensisijaisesti määräyksen saanut välittäjä. Viestinnän Keskusliitto ry Satu Kangas johtaja, lakiasiat ja viestintäpolitiikka Viestinnän Keskusliitto edustaa aikakauslehtien, sanomalehtien ja kirjojen kustantajia, painoalan yrityksiä sekä televisiotoimijoita. Työskentelemme kilpailukykyisen, yhteiskuntaa vahvistavan suomalaisen media-alan puolesta. Vaikutamme lainsäädännön ja työehtojen kehittämiseen ja tuemme alan tulevaisuutta innovaatio- ja kehitystyöllä. Toimintaamme ohjaavia arvoja ovat jäsentyytyväisyys, asiantuntemus ja yhteistyö. Viestinnän Keskusliiton jäseniä ovat Aikakauslehtien Liitto, Graafinen Teollisuus, Sanomalehtien Liitto, Suomen Kustannusyhdistys sekä televisioalan yritykset MTV Oy ja Nelonen Media. Lisätietoja lausuntoon liittyen antavat tarvittaessa: Valtteri Niiranen Satu Kangas toimitusjohtaja johtaja, lakiasiat ja viestintäpolitiikka valtteri.niiranen@vkl.fi satu.kangas@vkl.fi puhelin 09 2287 7217 puhelin 09 2287 7213 matkapuhelin 0400 245008 matkapuhelin 050 433 7250
Lausunto 7 LIITE: Esimerkkejä lakiehdotuksen 29 :n yksityiskohtaisista perusteluista (HE s. 50 51) ja siitä, millaista oikeudellista epävarmuutta ne aiheuttavat käytännössä. HE:n perustelut Kohtuuton voisi olla myös ehto, jolla tekijä luovuttaisi oikeutensa määräämättömäksi ajaksi ilman luovutuksen sisällön tarkempaa määrittelyä, tai ehto, jonka mukaan tekijän vastuu oikeuden luovutuksen jälkeen perustuisi luovutuksensaajan toimintaan tai seikkoihin, joita ei sopimusta tehtäessä ole voitu riittävällä tarkkuudella ennakoida. Oikeuksista maksettava kertakorvaus tai kaikkien oikeuksien luovutus ei sinänsä tarkoittaisi sopimuksen kohtuuttomuutta, jos osapuolet ovat sopimusta tehtäessä olleet riittävän tietoisia sopimuksen kaikkien ehtojen vaikutuksesta ja ehdoista on aidosti voitu neuvotella. Kommentit Tekijänoikeuden kokonaisluovutuksissa eli kaikkien oikeuksien luovutuksissa ei eritellä luovutettavien oikeuksien sisältöä eivätkä luovutukset ole määräaikaisia. Lainmuutoksen tultua voimaan olisi epäselvää, voitaisiinko tällaisia sopimuksia enää tehdä ilman merkittävää oikeudellista riskiä. Tämä vaikeuttaisi liiketoiminnan kehittämistä ja kasvua erityisesti digitaalisen julkaisemisen alalla, jossa teosten käyttötavat ovat moninaiset ja teknologisesta kehityksestä riippuvat. Kaikkien oikeuksien hankinta on yleistynyt ja yleistyy edelleen sitä mukaa kun digitaalisen kehityksen myötä julkaisualustojen ja kanavien määrä kasvaa. Yritysten täytyy varautua siihen, että ne voivat ottaa joustavasti käyttöön uutta teknologiaa. Sopimuksia ei voida jatkuvasti neuvotella uusiksi, kun uutta teknologiaa otetaan käyttöön. Mikä vastuu ja ketä kohtaan rikosoikeudellinen vastuu vai vahingonkorvausvastuu? Vastuu toista sopijapuolta kohtaan vai ulkopuolisia kohtaan? Missä kulkee riittävän ennakoinnin raja? Näin epämääräinen perustelukirjaus ilman tarkempaa analyysiä vastuusuhteista vaikeuttaa sopimusten tekoa. Lakiin perustuvista vastuista voi olla perusteltua ottaa kirjauksia sopimuksiin informatiivisessa mielessä. Perusteluissa ei erotella vakiosopimuksia ja muita sopimuksia. Perustelujen nojalla syntyy kuva, että kertakorvaukseen perustuvat vakiosopimukset olisivat jotenkin epäilyttäviä ja että kaikista sopimusehdoista pitäisi aina neuvotella. Epäselväksi jää, mikä on riittävä tietoisuus kaikkien sopimusehtojen vaikutuksesta ja miten toinen sopijapuoli voi sen näyttää toteen. Lehtien ja kirjojen kustantajat hankkivat oikeuksia, yrityksen liiketoiminnan
Lausunto 8 laajuudesta riippuen, vähintään kymmeniltä, sadoilta ja useiltakin sadoilta eri tekijöiltä. Julkaisutoiminnan edellytykset Suomessa heikentyisivät merkittävästi, jos sopimusten aikaansaamiseen liittyvät transaktiokustannukset nousisivat neuvotteluvaateen ja tietoisuuskirjausten vuoksi. Lehtiä kustantavien yritysten olisi erittäin vaikeaa kehittää liiketoimintaansa, jos oikeuksia ei voisi hankkia yhdenmukaisin ehdoin. Perustelujen kirjaus on liiketoiminnan näkökulmasta elävälle elämälle vieras ja ajastaan jälkeenjäänyt. Sopimuksen tekohetkellä vallinneen kohtuuttomuuden lisäksi sopimuksen kohtuullisuuden arvioinnissa voitaisiin ottaa huomioon myös niin sanottu jälkiperäinen kohtuuttomuus. Tarve sovitella jälkiperäistä kohtuuttomuutta aiheutuu sopimuksen solmimisen jälkeen vallinneissa olosuhteissa tapahtuneista muutoksista. Arvioinnissa voitaisiin lisäksi ottaa huomioon esimerkiksi se, onko luovutuksensaaja jättänyt hyödyntämättä saamaansa oikeutta kohtuullisessa ajassa ilman hyväksyttävää syytä Jos teoksen hyödyntämisestä on sovittu, mutta teoksen oikeudet yksinomaisena luovutuksena saanut on jättänyt hyödyntämättä saamaansa oikeutta kohtuullisessa ajassa ilman hyväksyttävää syytä eikä ole edes osoittanut aikomusta ryhtyä sen hyödyntämiseen, voisi tilanne olla tekijän kannalta kohtuuton. Perusteluissa ei ole otettu huomioon digitaalista murrosta, joka vaikuttaa syvällisesti sisältöliiketoimintaan ja oikeuksien hankintaan. Olosuhteiden muutos digitaalisilla markkinoilla on jatkuvaa muutos on normi eikä poikkeus. Sovittelukynnys tekijänoikeussopimuksissa ei saisi alentua epämääräisten perustelukirjausten vuoksi. Perustelujen valossa jää epäselväksi, mikä voi olla hyväksyttävä syy oikeuden hyödyntämättä jättämiseen. Jos oikeuksia on luovutettu laajasti, voi olla täysin asianmukaista hyödyntää vain taloudellisesti kannattavaksi arvioitua osaa hankituista oikeuksista. Perustelukirjaus luo epävarmuuden siitä, onko jokaista sopimukseen kirjattua oikeusviipaletta pakko käyttää, vaikka se ei olisi taloudellisesti järkevää. Perustelukirjaus olisi hyväksyttävä, jos siinä olisi todettu, että saatu yksinoikeus olisi jätetty kokonaan tai lainkaan hyödyntämättä. Kun näin ei perusteluihin ole kirjattu, syntyy epäselvyys siitä, onko jokaista teoksen hyödyntämistapaa pakko käyttää. Yksinoikeuksia voidaan hankkia laajasti sen vuoksi, että yksinoikeusasema antaa mahdollisuuden kieltää kilpailijoita käyttämästä teosta. Kielto-oikeudella on digitaalisessa maailmassa suuri merkitys, mitä ei perusteluissa tuoda lainkaan esiin.
Lausunto 9 Tekijän luovutuksesta saama korvaus voisi olla ilmeisessä epäsuhdassa tekijänoikeuden tuottamaan arvoon esimerkiksi silloin, jos oikeuksien luovutuksen yhteydessä olisi sovittu kertakorvauksesta tai vähäisestä osuudesta tekijänoikeuden tuottamista tuloista, mutta tekijänoikeus tuottaisikin luovutuksen saajalle suhteessa tekijälle maksettuun korvaukseen huomattavasti suuremmat tulot ilman, että epätasapaino vastikkeen suuruudessa olisi erityisesti perusteltua liiketoiminnan riskeillä tai yleisesti alan ennakoimattomuudella. Kohtuuton saattaisi olla esimerkiksi sopimusehto, jonka mukaan tekijällä ei olisi mahdollisuutta saada vastiketta oikeutensa luovutuksesta, eikä vastikkeettomuus ole perustunut tekijän omaan valintaan eikä kyseisenkaltaisten luovutusten yleishyödyllisyyteen tai muuhun seikkaan, josta tekijä ja luovutuksensaaja ovat olleet tietoisia. Perustelut ovat kovin yksipuoliset. Korvausta pitäisi voida kohtuullistaa myös alaspäin. Lehtien yleisönosastojen mielipidekirjoituksista ei vakiintuneesti makseta korvausta. Kirjoittaja saa näkyvyyttä mielipiteelleen arvostetun lehden brändin alla. On epäselvää, onko korvauksettomuus tekijän eli mielipidekirjoittajan oma valinta ja ovatko mielipidekirjoitukset perusteluissa tarkoitetulla tavalla yleishyödyllisiä. Lehden olisi ehdotuksen mukaan pystyttävä näyttämään tekijän tietoisuus korvauksettomuudesta.