Lausunto tekijänoikeuslain muuttamista koskevasta hallituksen esityksestä

Transkriptio

1 Lausunto Helsinki Eduskunnan lakivaliokunnalle Lausunto tekijänoikeuslain muuttamista koskevasta hallituksen esityksestä Viestinnän Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto tekijänoikeuslain muuttamista koskevasta hallituksen esityksestä. Lausuntonaan ehdotuksista, joista sivistysvaliokunta on pyytänyt lakivaliokunnan lausuntoa, liitto toteaa seuraavaa: Pääviestit 1. Viestinnän Keskusliitto ei pidä tekijänoikeudellisen kohtuullistamissäännöksen (29 ) muuttamista tarpeellisena, vaan pitää säännöksen voimassa olevaa sisältöä hyvänä. Tekijänoikeussopimusten kohtuullistaminen jälkikäteen on mahdollista varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain ja elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain nojalla. Ehdotetun säännösmuutoksen yksityiskohtaiset perustelut luovat niin paljon oikeudellista epävarmuutta sopimustoimintaan, ettei säännöstä tulisi hyväksyä. Toissijaisena vaihtoehtona ehdotamme seuraavaa lausumaa: Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa muutoksen vaikutuksia tekijänoikeusluovutusten markkinoihin ja ryhtyy tarvittaessa toimiin sääntelyn kehittämiseksi oikeuksien joustavaa ja tehokasta hankintaa tukevaksi, ottaen erityisesti huomioon toimintaympäristön digitalisoitumisen vaikutukset. 2. Esitykseen sisältyvät lakiehdotukset (60 a 60 g ) parantavat mahdollisuuksia puuttua verkossa tapahtuviin oikeudenloukkauksiin. Viestinnän Keskusliitto kannattaa ehdotettuja säännöksiä. Tuomioistuimen välittäjälle antaman estomääräyksen toimeenpanosta aiheutuvat kulut tulisi kuitenkin mielestämme kohdentaa tekijän sijasta välittäjään. Sama koskee väliaikaisen keskeyttämismääräyksen toimeenpanosta aiheutuvia kuluja. Tekijänoikeussopimusten ehtojen sovittelu tuomioistuimessa (29 ) Sopimusvapauden nojalla tekijänoikeuksia myydään ja ostetaan sopimuksin ja kauppahinta määräytyy markkinaehtoisesti. Oikeuksia on mahdollista luovuttaa myös ilman rahallista korvausta, mikä on käytäntönä esimerkiksi sanomalehtien yleisönosastojen mielipidekirjoituksissa. Ammattimaisesti toimivien tekijöiden ja sisällöntuotantoyritysten yhteisenä etuna on sopia oikeuksien kaupasta kestävällä ja molempia osapuolia pitkäjänteisesti hyödyttävällä tavalla.

2 Lausunto 2 Sopimusehtojen kohtuullisuus on molemmille osapuolille tärkeää tekijänoikeuden luovutukset eivät tässä suhteessa poikkea muusta kaupankäynnistä. Suomen oikeusjärjestykseen kuuluu kohtuuttomien sopimusehtojen sovittelu. Tuomioistuimella on nykyisin mahdollisuus sovitella tekijänoikeussopimusten ehtoja varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (228/1929) 36 :n nojalla, johon voimassa oleva tekijänoikeuslain 29 viittaa. Lisäksi sovittelu on mahdollista elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain (1062/1993) nojalla. Viimeksi mainittua lakia ei hallituksen esityksen perusteluissa ole mainittu, vaikka sen nojalla on annettu kaksi tekijänoikeussopimusten ehtojen kohtuullisuutta koskevaa tuomioistuinratkaisua (alleviivaus lisätty): Markkinaoikeus on ratkaisussaan MAO:42/10 todennut, että Sanoma News Oy:n freelance-toimittajia, freelance-yrityksiä, freelance-valokuvaajia, freelancevalokuvayrityksiä, freelance-kuvittajia ja freelance-grafiikkayrityksiä koskevien avustajasopimusten palkkioita tai maksuja, lehden oikeuksia sekä freelanceavustajien oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat sopimusehdot eivät ole olleet Journalistiliiton väittämällä tavalla kohtuuttomia elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetussa laissa tarkoitetulla tavalla freelanceavustajiin nähden. Ratkaisu on lainvoimainen. Markkinaoikeuden ratkaisun MAO:610/10 johtopäätös oli seuraava: Edellä todetun perusteella hakemuksen kohteena olevat Spin-Farmin Artistisopimuksen sopimusehdot eivät ole miltään osin artisteihin nähden kohtuuttomia Muusikkojen Liiton väittämällä ja elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetussa laissa tarkoitetulla tavalla. Hakemus on näin ollen hylättävä. Ratkaisu on lainvoimainen. Tekijänoikeuslakiin esitetään nyt lisättäväksi 29 :n muutoksella erityinen tekijänoikeudellinen sovittelusäännös lainsäädännön informatiivisuuden lisäämiseksi ja tekijänoikeuden luovutusten erityispiirteiden ottamiseksi huomioon. Viestinnän Keskusliiton mielestä voimassa oleva lainsäädäntö on täysin riittävä ottamaan huomioon tekijänoikeuden luovutusten erityispiirteet. Oikeustoimilain nojalla tehtävä tuomioistuimen ratkaisu perustuu aina tapauskohtaiseen harkintaan ja sopimussuhteen arviointiin kokonaisuutena, kaikki olosuhteet huomioon ottaen. Elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annettu laki kieltää käyttämästä sopimuksissa ehtoa tai soveltamasta käytäntöä, joka on sopimuksissa toisena osapuolena olevien elinkeinonharjoittajien kannalta kohtuuton ottaen huomioon toisena osapuolena olevien elinkeinonharjoittajien heikommasta asemasta johtuva suojan tarve ja muut asiaan vaikuttavat seikat. Lainvalmistelun yhteydessä eräät oikeuksien haltijoita edustavat järjestöt ovat voimakkaasti ajaneet kollektiivista, järjestöjen välistä sopimista tekijänoikeuden luovutusten ehdoista. Tavoitteena lienee nostaa oikeuksista maksettavia hintoja. Kilpailulainsäädännössä elinkeinonharjoittajien hintakartellit ja yhdenmukaistetut kauppaehdot ovat kuitenkin kiellettyjä, koska ne ovat kuluttajien etujen ja yhteiskunnan kokonaisedun vastaisia. Pidämme hyvänä, että hallituksen esityksen perusteluissa on asianmukaisesti otettu esille kilpailuoikeuden asettamat rajoitukset tekijänoikeuskorvauksista ja tarkoista sopimusehdoista sopimiselle (s. 49).

3 Lausunto 3 Lailla ei ole mahdollista säätää tekijänoikeusjärjestelmään lisää rahaa, vaan teosten arvo määräytyy markkinoilla. Suomessa kirjojen ja lehtien markkinat ovat jo vuosia supistuneet ja mainosrahat ovat siirtymässä kiihtyvällä vauhdilla kotimaisesta mediasta sosiaalisen median globaaleille jäteille. Kotimaisten sisältöjen taloudellisen arvon vähentyminen on yhteinen ongelma luovan alan yrityksille ja tekijöille. Tämä ongelma ei kuitenkaan ratkea paisuttamalla tekijänoikeussääntelyä tai jäykistämällä sopimista Tekijäfoorumin esittämällä tavalla 1. Hallituksen esityksessä ehdotettu tekijänoikeuslain 29 :n muutos on tarpeeton, koska oikeusjärjestys suojaa sopijapuolia kohtuuttomilta sopimusehdoilta. Säännös voisi mielestämme kuitenkin sinänsä olla hyväksyttävissä, jos sen yksityiskohtaiset perustelut olisivat tasapuoliset ja ottaisivat huomioon digitaalisesta murroksesta aiheutuneet yritysten toimintaympäristön muutokset. Perusteluissa esitetyt näkemykset ohjaavat tuomioistuinten harkintaa sopimusten kohtuullisuuden arvioinnissa, joten ne ovat merkittävässä asemassa arvioitaessa ehdotetun säädösmuutoksen hyväksyttävyyttä. Perusteluissa tuomioistuimia ohjataan tarkastelemaan sopimuksia perinteisen analogisen, suhteellisen vakaan toimintaympäristön maailmankuvasta käsin. Digitaalinen toimintaympäristö on täysin toisenlainen, dynaaminen ja nopeasti muuttuva. Esimerkiksi tekijänoikeuden kokonaisluovutukset (kaikkien oikeuksien luovutukset) ovat aiemmin olleet harvinaisia. Digitaalisessa toimintaympäristössä ne ovat arkipäivää yritysten varautuessa tarjoamaan palveluitaan lukuisilla eri alustoilla ja monenlaisissa jakelukanavissa. Viestinnän Keskusliiton mielestä ehdotuksen perustelut luovat niin paljon oikeudellista epävarmuutta oikeuksien hankintaan, että emme voi puoltaa säännöksen hyväksymistä. Tilanteessa, jossa kotimaisen työllistävän sisältötuotantoalan on välttämätöntä mukauttaa toimintansa digitaaliseen ja globaaliin kilpailuympäristöön, tällainen epävarmuus olisi yrityksille kohtuutonta. Tämän lausunnon liitteessä 1 olemme kommentoineet tarkemmin esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa esitettyjä näkemyksiä ja niiden vaikutuksia käytännön sopimustoiminnalle. Ensisijainen ehdotuksemme on edellä sanotuin perustein seuraava: Hallituksen esitys: 29 Tekijänoikeuden luovutusta koskevan kohtuuttoman sopimusehdon sovittelu Jos teoksen alkuperäisen tekijän tekijänoikeuden luovutuksesta tekemän sopimuksen ehto on alalla vallitsevan hyvän sopimustavan vastaisella tavalla tai muutoin kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi Viestinnän Keskusliiton ehdotus (voimassa olevan säännöksen säilyttäminen): 29 Tekijänoikeuden luovutusta koskevan kohtuuttoman sopimusehdon sovittelu Tekijänoikeuden luovutuksesta tehdyn sopimuksen kohtuuttoman ehdon sovittelusta on voimassa, mitä varallisuusoikeudellista oikeustoimista annetussa laissa (228/29) on säädetty. 1 Tekijäfoorumin lausuma eduskunnan sivistysvaliokunnalle Tekijänoikeuksien käyttäjien neuvottelukunta ja elinkeinoelämän järjestöt ovat esittäneet näkemyksensä omassa kannanotossaan Lisäsääntely heikentäisi luovan alan markkinoita Kannanotto on tämän lausunnon liitteenä 2.

4 Lausunto 4 kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan osapuolen vaatimuksesta sovitella tai se voidaan jättää huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat. Jos 1 momentissa tarkoitettu ehto on sellainen, että sopimuksen jääminen voimaan muista osin muuttumattomana ei ole ehdon sovittelun vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan. Sopimuksen ehtona pidetään myös oikeudenluovutuksesta sovittua korvausta. Työsopimuksessa sovitun tekijänoikeuden luovutuksen kohtuuttoman ehdon sovittelusta säädetään työsopimuslain (55/2001) 10 luvun 2 :ssä. Muilta osin kohtuuttoman ehdon sovittelusta säädetään varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (228/1920) 36 :ssä. Jos ehdotettua tekijänoikeuslain 29 :n muutosta kuitenkin pidetään tarpeellisena, esitämme toissijaisesti seuraavaa eduskunnan lausumaa: Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa muutoksen vaikutuksia tekijänoikeusluovutusten markkinoihin ja ryhtyy tarvittaessa toimiin sääntelyn kehittämiseksi oikeuksien joustavaa ja tehokasta hankintaa tukevaksi, ottaen erityisesti huomioon toimintaympäristön digitalisoitumisen vaikutukset. Paremmat mahdollisuudet puuttua verkossa tapahtuviin tekijänoikeusloukkauksiin (60 a 60 g ) Hallituksen esitykseen sisältyy useita säännösehdotuksia, joilla parannetaan Suomessa toimivien luovan alan yritysten ja tekijöiden mahdollisuuksia puuttua tekijänoikeusloukkauksiin.

5 Lausunto 5 Verkkopiratismin kitkemisessä ensisijainen keino on tarjota kuluttajille kiinnostavia, laadukkaita ja helppokäyttöisiä laillisia palveluja. Hyvä sisältötarjonta vähentää kiinnostusta laittomaan tarjontaan. Media-alan yritykset kehittävätkin voimalla digitaalisia palvelujaan. Laillisen tarjonnan kehittämisen ohella tarvitaan myös oikeudellisia suojakeinoja. Esityksen keskeisin ehdotus suojakeinojen parantamiseksi on uusi estomääräys 60 e :ssä. Säännöksen mukaan tuomioistuin voisi antaa määräajaksi välittäjälle määräyksen estää tekijänoikeutta loukkaavan aineiston saattaminen yleisön saataviin, kun väitetty loukkaaja on tuntematon. Viestinnän Keskusliitto kannattaa ehdotusta estomääräyksestä. Pidämme hyvänä sitä, että tuomioistuimen tulee punnita määräyksen antamisen kohtuullisuutta kaikkien eri osapuolten kannalta väitetyn loukkaajan, välittäjän, aineistoa vastaanottavan henkilön sekä tekijän. Punninnassa on mahdollista sovittaa yhteen eri osapuolten perusoikeudet siten, että ne toteutuvat mahdollisimman täysimääräisesti. Estomääräyksen täytäntöönpanosta aiheutuvista kuluista vastaisi ehdotuksen mukaan määräystä hakenut tekijä tai tämän edustaja. Kuluvastuuta perustellaan sillä, ettei välittäjällä olisi edes teoreettista mahdollisuutta saada korvausta väitetyltä loukkaajalta, jos tätä ei voida tunnistaa. Mielestämme olisi oikeudenmukaisempi vaihtoehto, että kuluista vastaisi välittäjä. Tekijä ei ole myötävaikuttanut oikeudenloukkaukseen muulla tavalla kuin luomalla teoksen, mutta välittäjä on omassa liiketoiminnassaan voinut hyötyä loukkaavan aineiston välittämisestä. Kuluvastuun tulisi kuulua estomääräyksen toimeenpanijalle, kunnes asia mahdollisesti ratkaistaan kieltokanteen käsittelyn yhteydessä tuomioistuimessa. Sama koskee väliaikaista keskeyttämismääräystä. Ehdotamme seuraavaa muutosta kuluvastuuta koskevan 60 f :n 2 momenttiin: Hallituksen esitys 60 f :n 2 momentti Edellä 60 d :n 2 momentissa tarkoitetun väliaikaisen keskeyttämismääräyksen taikka 60 e :ssä tarkoitetun estomääräyksen täytäntöönpanosta aiheutuneista kuluista vastaa ensisijaisesti määräyksen antamista hakenut tekijä tai hänen edustajansa. Viestinnän Keskusliiton ehdotus 60 f :n 2 momentti Edellä 60 d :n 2 momentissa tarkoitetun väliaikaisen keskeyttämismääräyksen taikka 60 e :ssä tarkoitetun estomääräyksen täytäntöönpanosta aiheutuneista kuluista vastaa ensisijaisesti määräyksen saanut välittäjä. Viestinnän Keskusliitto ry Satu Kangas johtaja, lakiasiat ja viestintäpolitiikka

6 Lausunto 6 Viestinnän Keskusliitto edustaa aikakauslehtien, sanomalehtien ja kirjojen kustantajia, painoalan yrityksiä sekä televisiotoimijoita. Työskentelemme kilpailukykyisen, yhteiskuntaa vahvistavan suomalaisen media-alan puolesta. Vaikutamme lainsäädännön ja työehtojen kehittämiseen ja tuemme alan tulevaisuutta innovaatio- ja kehitystyöllä. Toimintaamme ohjaavia arvoja ovat jäsentyytyväisyys, asiantuntemus ja yhteistyö. Viestinnän Keskusliiton jäseniä ovat Aikakauslehtien Liitto, Graafinen Teollisuus, Sanomalehtien Liitto, Suomen Kustannusyhdistys sekä televisioalan yritykset MTV Oy ja Nelonen Media. Lisätietoja lausuntoon liittyen antavat tarvittaessa: Valtteri Niiranen Satu Kangas toimitusjohtaja johtaja, lakiasiat ja viestintäpolitiikka valtteri.niiranen@vkl.fi satu.kangas@vkl.fi puhelin puhelin matkapuhelin matkapuhelin Lausunnon liitteet: 1. Kommentteja lakiehdotuksen 29 :n yksityiskohtaisista perusteluista 2. Tekijänoikeuksien käyttäjien neuvottelukunnan ja eräiden elinkeinoelämän toimijoiden yhteinen kannanotto tekijänoikeussopimusten kohtuullistamisesta (erillinen pdftiedosto)

7 Lausunto 7 LIITE 1: Esimerkkejä lakiehdotuksen 29 :n yksityiskohtaisista perusteluista (HE s ) ja siitä, millaista oikeudellista epävarmuutta ne aiheuttavat käytännössä. HE:n perustelut Kohtuuton voisi olla myös ehto, jolla tekijä luovuttaisi oikeutensa määräämättömäksi ajaksi ilman luovutuksen sisällön tarkempaa määrittelyä, Kommentit Tekijänoikeuden kokonaisluovutuksissa eli kaikkien oikeuksien luovutuksissa ei eritellä luovutettavien oikeuksien sisältöä eivätkä luovutukset ole määräaikaisia. Lainmuutoksen tultua voimaan olisi epäselvää, voitaisiinko tällaisia sopimuksia enää tehdä ilman merkittävää oikeudellista riskiä. Tämä vaikeuttaisi liiketoiminnan kehittämistä ja kasvua erityisesti digitaalisen julkaisemisen alalla, jossa teosten käyttötavat ovat moninaiset ja teknologisesta kehityksestä riippuvat. Kaikkien oikeuksien hankinta on yleistynyt ja yleistyy edelleen sitä mukaa kun digitaalisen kehityksen myötä julkaisualustojen ja kanavien määrä kasvaa. Yritysten täytyy varautua siihen, että ne voivat ottaa joustavasti käyttöön uutta teknologiaa. Sopimuksia ei voida jatkuvasti neuvotella uusiksi, kun uutta teknologiaa otetaan käyttöön. tai ehto, jonka mukaan tekijän vastuu oikeuden luovutuksen jälkeen perustuisi luovutuksensaajan toimintaan tai seikkoihin, joita ei sopimusta tehtäessä ole voitu riittävällä tarkkuudella ennakoida. Oikeuksista maksettava kertakorvaus tai kaikkien oikeuksien luovutus ei sinänsä tarkoittaisi sopimuksen kohtuuttomuutta, jos osapuolet ovat sopimusta tehtäessä olleet riittävän tietoisia sopimuksen kaikkien ehtojen vaikutuksesta ja ehdoista on aidosti voitu neuvotella. Mikä vastuu ja ketä kohtaan rikosoikeudellinen vastuu vai vahingonkorvausvastuu? Vastuu toista sopijapuolta kohtaan vai ulkopuolisia kohtaan? Missä kulkee riittävän ennakoinnin raja? Näin epämääräinen perustelukirjaus ilman tarkempaa analyysiä vastuusuhteista vaikeuttaa sopimusten tekoa. Lakiin perustuvista vastuista voi olla perusteltua ottaa kirjauksia sopimuksiin informatiivisessa mielessä. Perusteluissa ei erotella vakiosopimuksia ja muita sopimuksia. Perustelujen nojalla syntyy kuva, että kertakorvaukseen perustuvat vakiosopimukset olisivat jotenkin epäilyttäviä ja että kaikista sopimusehdoista pitäisi aina neuvotella. Epäselväksi jää, mikä on riittävä tietoisuus kaikkien sopimusehtojen vaikutuksesta ja miten toinen sopijapuoli voi sen näyttää toteen. Lehtien ja kirjojen kustantajat hankkivat

8 Lausunto 8 oikeuksia, yrityksen liiketoiminnan laajuudesta riippuen, vähintään kymmeniltä, sadoilta ja useiltakin sadoilta eri tekijöiltä. Julkaisutoiminnan edellytykset Suomessa heikentyisivät merkittävästi, jos sopimusten aikaansaamiseen liittyvät transaktiokustannukset nousisivat neuvotteluvaateen ja tietoisuuskirjausten vuoksi. Lehtiä kustantavien yritysten olisi erittäin vaikeaa kehittää liiketoimintaansa, jos oikeuksia ei voisi hankkia yhdenmukaisin ehdoin. Perustelujen kirjaus on liiketoiminnan näkökulmasta elävälle elämälle vieras ja ajastaan jälkeenjäänyt. Sopimuksen tekohetkellä vallinneen kohtuuttomuuden lisäksi sopimuksen kohtuullisuuden arvioinnissa voitaisiin ottaa huomioon myös niin sanottu jälkiperäinen kohtuuttomuus. Tarve sovitella jälkiperäistä kohtuuttomuutta aiheutuu sopimuksen solmimisen jälkeen vallinneissa olosuhteissa tapahtuneista muutoksista. Arvioinnissa voitaisiin lisäksi ottaa huomioon esimerkiksi se, onko luovutuksensaaja jättänyt hyödyntämättä saamaansa oikeutta kohtuullisessa ajassa ilman hyväksyttävää syytä Jos teoksen hyödyntämisestä on sovittu, mutta teoksen oikeudet yksinomaisena luovutuksena saanut on jättänyt hyödyntämättä saamaansa oikeutta kohtuullisessa ajassa ilman hyväksyttävää syytä eikä ole edes osoittanut aikomusta ryhtyä sen hyödyntämiseen, voisi tilanne olla tekijän kannalta kohtuuton. Perusteluissa ei ole otettu huomioon digitaalista murrosta, joka vaikuttaa syvällisesti sisältöliiketoimintaan ja oikeuksien hankintaan. Olosuhteiden muutos digitaalisilla markkinoilla on jatkuvaa muutos on normi eikä poikkeus. Sovittelukynnys tekijänoikeussopimuksissa ei saisi alentua epämääräisten perustelukirjausten vuoksi. Perustelujen valossa jää epäselväksi, mikä voi olla hyväksyttävä syy oikeuden hyödyntämättä jättämiseen. Jos oikeuksia on luovutettu laajasti, voi olla täysin asianmukaista hyödyntää vain taloudellisesti kannattavaksi arvioitua osaa hankituista oikeuksista. Perustelukirjaus luo epävarmuuden siitä, onko jokaista sopimukseen kirjattua oikeusviipaletta pakko käyttää, vaikka se ei olisi taloudellisesti järkevää. Perustelukirjaus olisi hyväksyttävä, jos siinä olisi todettu, että saatu yksinoikeus olisi jätetty kokonaan tai lainkaan hyödyntämättä. Kun näin ei perusteluihin ole kirjattu, syntyy epäselvyys siitä, onko jokaista teoksen hyödyntämistapaa pakko käyttää. Yksinoikeuksia voidaan hankkia laajasti sen vuoksi, että yksinoikeusasema antaa mahdollisuuden kieltää kilpailijoita käyttämästä teosta. Kielto-oikeudella on

9 Lausunto 9 digitaalisessa maailmassa suuri merkitys, mitä ei perusteluissa tuoda lainkaan esiin. Tekijän luovutuksesta saama korvaus voisi olla ilmeisessä epäsuhdassa tekijänoikeuden tuottamaan arvoon esimerkiksi silloin, jos oikeuksien luovutuksen yhteydessä olisi sovittu kertakorvauksesta tai vähäisestä osuudesta tekijänoikeuden tuottamista tuloista, mutta tekijänoikeus tuottaisikin luovutuksen saajalle suhteessa tekijälle maksettuun korvaukseen huomattavasti suuremmat tulot ilman, että epätasapaino vastikkeen suuruudessa olisi erityisesti perusteltua liiketoiminnan riskeillä tai yleisesti alan ennakoimattomuudella. Kohtuuton saattaisi olla esimerkiksi sopimusehto, jonka mukaan tekijällä ei olisi mahdollisuutta saada vastiketta oikeutensa luovutuksesta, eikä vastikkeettomuus ole perustunut tekijän omaan valintaan eikä kyseisenkaltaisten luovutusten yleishyödyllisyyteen tai muuhun seikkaan, josta tekijä ja luovutuksensaaja ovat olleet tietoisia. Perustelut ovat kovin yksipuoliset. Korvausta pitäisi voida kohtuullistaa myös alaspäin. Lehtien yleisönosastojen mielipidekirjoituksista ei vakiintuneesti makseta korvausta. Kirjoittaja saa näkyvyyttä mielipiteelleen arvostetun lehden brändin alla. On epäselvää, onko korvauksettomuus tekijän eli mielipidekirjoittajan oma valinta ja ovatko mielipidekirjoitukset perusteluissa tarkoitetulla tavalla yleishyödyllisiä. Lehden olisi ehdotuksen mukaan pystyttävä näyttämään tekijän tietoisuus korvauksettomuudesta.