Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Kainuussa?
UUDISTUNUT KOULUTERVEYSKYSELY Tuottaa seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta sekä avun saannista ja tarpeisiin vastaavuudesta Tietoa saadaan myös 4. ja 5. lk oppilailta ja heidän huoltajiltaan Kokonaistutkimus, joka toteutetaan joka toinen vuosi, seuraavan kerran 2019 Kyselyyn vastataan nimettömänä 2
TULOKSET MAKSUTTOMASTI SAATAVILLA TULOSPALVELUSSA www.thl.fi/kouluterveyskysely/tulokset 3
TULOKSIA VOI TARKASTELLA AIEMPAA LAAJEMMIN Tuloksia voi tarkastella tulospalvelussa sukupuolen, kouluasteen ja alueen mukaan tulosten tarkastelumahdollisuus taustamuuttujittain tulossa kevät 2018 Palvelua kehitetään edelleen uudet indikaattorit, huoltajien tiedot Koulu- ja oppilaitoskohtaiset tulokset toimitettu vastanneille oppilaitoksille tammikuussa 2018 Seuranta vuodesta 2006 4
KYSELYYN OSALLISTUI 2017 KEVÄÄLLÄ 4. ja 5. luokkien oppilaat 80 % (N = 95 725) 8. ja 9. luokkien oppilaat 63 % (N = 73 680) Lukioiden 1. ja 2. v. opiskelijat 51 % (N = 34 961) Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. v. opiskelijat 39 %(N = 31 188) 4. ja 5. luokkien oppilaiden huoltajat 30% (N= 35 625) Vastausaktiivisuus vaihtelee oppilaitoksittain, kunnittain ja kysymyksittäin Tyttöjen ja poikien vastausaktiivisuudessa ei suuria eroja 5
KOULUTERVEYSKYSELY 2017 KAINUUSSA 1 161 perusopetuksen 4. ja 5. luokkalaista 1 121 perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaista 298 lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijaa 452 ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijaa 6
TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Kouluterveyskyselyn tuloksia voidaan hyödyntää osana toiminnan suunnittelua ja päätöksentekoa Lasten, nuorten ja vanhempien kanssa Kouluissa ja oppilaitoksissa Kunnissa Maakunnissa 7
Esimerkki Turusta 8
Arviointikohde 1: Tarve tunne- ja vuorovaikutustaitojen ja mielenterveyden edistämiseen oppilaitoksessa 9
Mielialaan liittyviä ongelmia 4. ja 5. luokkalaisilla 4. ja 5. luokkalaisista pojista 14 % (koko maassa 12 %) ja tytöistä 16 % (koko maassa 13 %) ollut mielialaan liittyviä ongelmia kahden viime viikon aikana Alle murrosikäisistä koululaisista noin 2 % on masennus. Masennus voi vaikeuttaa lapsen kehitystä ja oppimista sekä kaverisuhteita. Ilman hoitoa masennus usein toistuu aikuisuuteen. Lapsi, jolla epäillään olevan mielialaongelma, tulisi ohjata perusterveydenhuollon arvioon. Indikaattori muodostuu kuudesta osiosta: 1) olin epätoivoinen tai onneton, 2) en nauttinut mistään, 3) olin niin väsynyt, että istuin vaan paikallani tekemättä mitään, 4) oli vaikeaa ajatella kunnolla tai keskittyä, 5) ajattelin, että kukaan ei pidä minusta, 6) ajattelin, että en voi koskaan olla yhtä hyvä kuin muut lapset. Tarkastelussa ovat mukana vähintään yhden pisteen saaneet vastaajat. Indikaattori perustuu MFQ-kyselylomakkeen (Moods and Feelings Questionnaire) kysymyksiin 10
Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus (%) Koko maa Kainuu Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus (%) 11 11 9 12 13 14 Ahdistuneisuus ja uupumus yleistä: - Tytöillä - Nuorilla, joiden äideillä matala koulutus - Toimintarajoitteisilla - Sijoitetuilla - Ulkomailla syntyneillä, ulkomaista syntyperää olevilla Kajaani 9 12 12 8. ja 9. lk Lukio Kuhmo 10 AOL 0 2 4 6 8 10 12 14 16 THL: Kouluterveyskysely 2017 11
ONGELMIA OPPIMISYHTEISÖN ILMAPIIRISSÄ (%) Indikaattori kuvaa nuorten osuutta, jotka eri mieltä siitä, että luokassani on hyvä työrauha, ilmapiiri on sellainen, että uskallan vapaasti ilmaista mielipiteeni ja luokkani oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä Tytöt kokevat poikia enemmän ongelmia oppimisyhteisön ilmapirissä kaikilla kouluasteilla Perusopetus 8. ja 9. luokka Lukio 1. ja 2. vuosi AOL 1. ja 2. vuosi KAINUU 9 % 2 % 4% KOKO MAA 7 % 2 % 4 % 12
Arviointikohde 2: Tarve kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ehkäiseville ja vähentäville toimintatavoille oppilaitoksessa 13
Koulukiusaaminen Kiusaamiseksi määriteltiin Epämiellyttävien asioiden sanominen tai tekeminen Toistuvasti kiusoittelu tavalla, josta kohde ei pidä Koulukiusaamisen ulkopuolelle määriteltiin se, jos kaksi suunnilleen samanvahvuista oppilasta riitelee Koulukiusaaminen lisää lapsen ja nuoren turvattomuuden tunnetta ja on vakava uhka terveydelle, hyvinvoinnille ja koulumotivaatiolle Kiusaaminen vaikuttaa kouluviihtyvyyteen, heikentää koulu- ja opintosuorituksia sekä aiheuttaa poissaoloja Koulukiusatuilla on keskimääräistä enemmän mielenterveyden häiriöitä. Kiusatuilla esiintyy erilaisia psyykkisiä ongelmia, itsetunto-ongelmia ja ihmissuhdeongelmia Koulukiusatut kärsivät samanaikaisesti usein yksinäisyydestä sekä erilaisesta oireilusta, kuten masentuneisuudesta ja ahdistuneisuudesta 14 Esityksen nimi / Tekijä
Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (%) Poikia kiusataan tyttöjä enemmän Kiusaaminen vähentyy iän myötä eniten kiusaamista on alaluokilla Kainuu: Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (%) 4.-5. lk 4 5 8.-9 lk 3 4 pojat Lukio 1 2 tytöt AOL 0 1 0 1 2 3 4 5 6 15
Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (%) Toistuvaa koulukiusaamista esiintyy Kainuussa vähemmän kuin maassa keskimäärin Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (%) Koko maa 1 3 6 7 Kainuu 0,4 1 3 4 4. ja 5. lk Kajaani 0,5 1 3 4 8. ja 9. lk Lukio AOL Kuhmo 3 3 0 1 2 3 4 5 THL: 6 Kouluterveyskysely 7 2017 8 16
Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (%) Koulukiusaaminen vähentynyt vuodesta 2006 etenkin yläluokkien pojilla ja ammattiin opiskelevilla pojilla Kainuu: pojat Kainuu: tytöt 12 10 8 6 4 2 0 9 2 2006-2007 10 2008-0,4 2009 9 4 4 2 2010-2011 8 5 3 3 2 1 0,8 2013 2017 4.-5. lk 8.-9. lk Lukio Aol 12 10 8 6 4 2 0 6 8 7 1 1 13 13 1 2 2006-2007 2008-2009 2010-2011 6 4 2013 2017 0 4.-5. lk 8.-9. lk Lukio Aol 17
Toistuva koulukiusaaminen näyttäisi kohdentuvan joihinkin nuoriin (koko maa) 18
KIUSAAMINEN JA POISSAOLOT Vähintään kerran viikossa koulukiusaamista kokevilla nuorilla on huomattavasti enemmän luvattomia poissaoloja Koko maassa: 8. ja 9. luokkalaisilla koulukiusatuilla 25 % luvattomia poissaoloja kuukausittain, muilla nuorilla 8 % Lukiolaisilla koulukiusatuilla 29 % luvattomia poissaoloja kuukausittain, muilla nuorilla 16 % Ammattiin opiskelevilla koulukiusatuilla 39 % luvattomia poissaoloja kuukausittain, muilla nuorilla 25 % 19
Kiusaamisesta ei aina kerrota - Kiusaamisen päättyminen on varmistettava Kainuun alaluokkalaisista 60 % oli kertonut kiusaamisesta koulun aikuiselle. Heistä 67 % koki, että kiusaaminen oli loppunut tai vähentynyt tämän jälkeen. 12 % koki, että kiusaaminen oli jatkunut tai jopa pahentunut kertomisen jälkeen. 8. ja 9. luokkalaisista vain 22 % oli kertonut kiusaamisesta koulun aikuiselle. Kertomisen jälkeen 57 prosentilla kiusaaminen oli loppunut tai vähentynyt, mutta 19 prosentilla jatkunut ja pahentunut 20
SEKSUAALINEN HÄIRINTÄ KOULUSSA Pojista 2 % (koko maassa 1-5 %) ja tytöistä 1-3% (koko maassa 1-4 %) kouluasteesta riippuen kokenut seksuaalista häirintää koulussa tai oppilaitoksessa viimeisen 12 kk aikana Keskusteluvaikeudet ovat yhteydessä mm. lisääntyneeseen ahdistuneisuuteen ja näkyvät esim. MLL Lasten ja nuorten puhelimessa 21
Arviointikohde 3: Tarve opintojen edistämiseen poissaoloja ehkäisemällä 22
LUVATTOMIA POISSAOLOJA LUKUVUODEN AIKANA VIIKOITTAIN Ei suuria eroja tyttöjen ja poikien välillä luvattomien poissaolojen esiintymisessä Perusopetus 8. ja 9. luokka Lukio 1. ja 2. vuosi AOL 1. ja 2. vuosi POJAT 3% 4 % 5 % TYTÖT 2 % 4 % 4 % 23
Luvattomia poissaoloja lukuvuoden aikana viikoittain (%) Koko maa 1 Luvattomia poissaoloja lukuvuoden aikana viikottain (%) 6 Pieniä eroja maakunnan sisällä kaupunkien välillä etenkin 2. asteella opiskelevien välillä 3,0 Kainuu 1 3 0,4 8. ja 9. lk Kajaani 0,5 1 3 Lukio AOL Kuhmo 3 0 1 2 3 4 5 6 7 THL: Kouluterveyskysely 2017 24
Arviointikohde 4: Tarve terveellisten elintapojen edistämiselle 25
Koulu-uupumus Koulu-uupumuksessa ei suuria muutoksia. Koulu-uupumusta enemmän tytöillä kuin pojilla: 8. ja 9. luokkalaisista tytöistä 15 %, lukiolaistytöistä 15 % ja ammattiin opiskelevista tytöistä 9 % koulu-uupuneita Kainuu: Koulu-uupumus (%) 26
EI SYÖ KOULULOUNASTA PÄIVITTÄIN 4. ja 5 lk oppilaista 18 % (koko maassa 16 %) syö kaikki kouluruoan aterianosat kaikkina koulupäivinä 8. ja 9. luokkalaisista noin viidennes ei syö koululounasta päivittäin (koko maassa 30 %), määrä pienenee toiselle asteelle siirryttäessä Perusopetus 8. ja 9. luokka Lukio 1. ja 2. vuosi AOL 1. ja 2. vuosi POJAT 20 % 10 % 19 % TYTÖT 20 % 13 % 26 % 27
YLIPAINO Ylipainoisten nuorten osuus kasvanut Vuonna 2017 Kainuun 8. ja 9. luokkalaisista 20 %, lukiolaisista 19 % ja ammattiin opiskelevista 24 % ylipainoisia Ylipainoisuus on yleisempää pojilla, nuorilla joiden äideillä matala koulutus, toimintarajoitteisilla, sijoitetuilla, ulkomaista syntyperää olevilla Kainuu Ylipaino (%) 28
PÄIHDEKOKEILUT JA ASENTEET Humalahakuisesti tai säännöllisesti juovien määrä on vähentynyt Vuonna 2017 perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaisista raittiita oli 63 % (koko maassa 62 %), lukiolaisista 42 % (koko maassa 35 %) ja ammattiin opiskelevista 25 % (koko maassa 26 %) Kainuu: Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa (%) Kainuu: Käyttää alkoholia viikoittain(%) 29
PÄIHDEKOKEILUT JA ASENTEET Nuorten tupakointi on vähentynyt, Kainuussa hieman muuta maata vähemmän. Ammattiin opiskelevista vuonna 2013 tupakoi päivittäin 38 % (koko maassa 36 %), vuonna 2017 33 % (koko maassa 23 %). Lukiolaisista päivittäin tupakoi 3 % ja yläluokkalaisista päivittäin tupakoi 11 % (koko maassa lukiolaisista 3 % ja yläluokkalaisista 7 %) Nuuskan käyttö on lisääntymässä etenkin ammattiin opiskelevilla 4. ja 5. lk tytöistä 3 % ja pojista 9 % kokeillut jotain tupakkatuotetta Kainuu: Tupakoi päivittäin (%) Kainuu: Nuuskaa päivittäin (%) 30
PÄIHDEKOKEILUT JA ASENTEET Vuonna 2017 Kainuussa 8.- ja 9.-luokkalaisista 5 % oli kokeillut kannabista, lukiolaisista 7 % ja ammattiin opiskelevista 19 % Kokeillut kannabista ainakin kerran (%) Koko maa 8 12 21 Kainuu 5 7 19 2017 8. ja 9. lk Kajaani 4 5 19 2017 Lukio 2017 AOL Kuhmo 2 0 5 10 15 20 25 THL: Kouluterveyskysely 2017 31
PÄIHDEKOKEILUT JA ASENTEET Kainuulaisista 8. ja 9. luokkalaisista 31 % (koko maassa 38 %), lukiolaisista 32 % (koko maassa 46 %) ja ammattiin opiskelevista 46 % (koko maassa 53 %) arvioi, että omalta paikkakunnalta on helppo hankkia huumeita 32
Arviointikohde 5: Tarve oppilaitoksen työskentelyolosuhteiden parantamiselle 33
Seuraavat asiat häirinneet vuoden aikana paljon koulussa Seuraavat asiat häirinneet vuoden aikana paljon koulussa Huonot WC-, pukeutumis- ja peseytymistilat Epämukavat työtuolit, työpöydät tai muut kalusteet 5,1 5,3 7,5 12,2 16,8 19,1 12,8 16,1 Liian kirkas tai hämärä valaistus 3,1 8,1 6,4 5,3 Melu Luokkahuoneen tai opiskelutilojen ahtaus Epämiellyttävä haju Tunkkainen ilma 12,4 16,5 8,4 7,0 2,5 7,9 11,1 3,3 4,2 10,1 6,0 7,7 19,4 13,8 16,1 28,7 4.- 5.lk Perusopetus 8. ja 9. lk Lukio 1. ja 2. vuosi Ammatillinen oppilaitos Liika kylmyys 3,0 9,8 21,8 27,2 Liika kuumuus 3,1 3,7 3,6 6,6 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 THL: Kouluterveyskysely 35,0 2017 34
TAPATURMA KOULUSSA TAI KOULUMATKALLA (%) Koulutapaturmat vähenevät merkittävästi toiselle asteelle siirryttäessä Perusopetus 4. ja 5. luokka Perusopetus 8. ja 9. luokka Lukio 1. ja 2. vuosi AOL 1. ja 2. vuosi POJAT 19 % 17 % 4 % 10 % TYTÖT 15 % 19 % 9 % 15 % 35
Arviointikohde 5: Tarve osallisuutta edistävien toimintatapojen kehittämiselle oppilaitoksessa 36
Ei koe olevansa tärkeä osa koulu- eikä luokkayhteisöä (%) Koko maa Ei koe olevansa tärkeä osa koulu- eikä luokkayhteisöä (%) 4 9 10 6 Toimintarajoitteiset, ulkomaista syntyperää olevat, kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret kokevat enemmän irrallisuutta ja kiinnittyvät huonommin koulu- ja luokkayhteisöön Kainuu 3 6 9 10 4. ja 5. lk Kajaani 4 6 10 10 8. ja 9. lk Lukio AOL Kuhmo 4 5 0 2 4 6 8 10 12 THL: Kouluterveyskysely 2017 37
VUOROVAIKUTUS OPETTAJIEN KANSSA PARANTUNUT Opettajien ja oppilaiden suhde kehittynyt myönteisesti myönteinen kehityskulku jatkuu edelleen Opettajat eivät ole kiinnostuneet oppilaan kuulumista (%) 38
KENENKÄÄN EI TULISI OLLA YKSIN YKSINÄISYYS KOSKETTAA LIIAN MONTAA LASTA JA NUORTA Tyttöjen yksinäisyys lisääntyy yläluokille siirryttäessä Kainuu: Kokee itsensä yksinäiseksi (%) Yksinäisyys on yhteydessä ahdistuneisuuteen yläluokilla ja toisella asteella 4.-5. lk 2 3 8.-9 lk 5 14 Lukio 7 17 pojat tytöt AOL 6 13 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 THL: Kouluterveyskysely 2017 39
Tuntee itsensä yksinäiseksi (%) Eroja maakunnan kaupunkien välillä Kainuu: Tuntee itsensä yksinäiseksi (%) Koko maa 3 10 10 10 Kainuu 3 9 9 13 4. ja 5. lk Kajaani 2 8 9 12 8. ja 9. lk Lukio AOL Kuhmo 4 8 0 2 4 6 8 10 12 14 THL: Kouluterveyskysely 2017 40
Yksinäisyydessä suuria eroja taustatekijöiden suhteen Koko maa: Tuntee itsensä yksinäiseksi (%) 4.-5. lk 8.-9 lk Lukio 3 7 6 7 10 10 15 17 18 21 24 23 25 21 yhteensä äidin koulutustaso matala ulkomainen syntyperä, syntynyt ulkomailla toimintarajoite AOL 10 14 14 13 24 sijoitettu kodin ulkopuolelle 0 10 20 30 40 50 THL: Kouluterveyskysely 41
Arviointikohde 6: Avun ja tuen saannin varmistaminen 42
Ei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiinsa vuoden aikana, vaikka olisi tarvinnut (%) Eniten apua ja tukea erilaisiin ongelmiin on saatu kouluterveydenhoitajilta, opettajilta ja koululääkäriltä Kainuu: Ei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiin vuoden aikana, vaikka olisi tarvinnut (%) Tyydyttymätöntä tuen tarvetta esiintyy enemmän tytöillä kuin pojilla. Tukea olisi tarvittu enemmän psykologilta ja kuraattorilta kouluterveydenhoitajalta 6 5 10 koululääkäriltä 12 12 29 koulupsykologilta koulukuraattorilta 24 22 22 21 19 18 8.-9 lk Lukio AOL opettajalta 10 16 16 0 5 10 15 20 25 30 35 43
JOKAISELLA LAPSELLA JA NUORELLA TULISI OLLA JOKU, JONKA KANSSA KESKUSTELLA MIELTÄ PAINAVISTA ASIOISTA Mahdollisuus keskustella koulun aikuisen tai muun ammattihenkilön kanssa mieltä painavista 17 % perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaista 12 % lukiolaisista 8 % ammattiin opiskelevista Nuorilla oli useammin mahdollisuus keskustella ystävien kuin vanhempien tai ammattihenkilön kanssa 4. ja 5. lk oppilaista vajaalla puolella (53 %) oli mahdollisuus keskustella koulussa aikuisen kanssa mieltä painavista asioista. Tämä toteutuu hieman useammin kuin maassa keskimäärin (49 %) 44
Lopuksi
ERIARVOISUUS HYVINVOINNISSA ON HUOMATTAVAA, MUTTA SIIHEN VOIDAAN PUUTTUA Suurin osa Kainuun lapsista ja nuorista voi hyvin Siitä huolimatta esimerkiksi yksinäisyyttä, väsymystä, kouluuupumusta, ahdistuneisuutta ja epäterveellisiä elintapoja, esiintyy monella lapsella ja nuorella Osallisuus ja yhteisöllisyys kouluissa ja oppilaitoksissa on parantunut edelleen kuitenkin liian moni lapsi ja nuori ei koe olevansa osa luokka- ja kouluyhteisöä Iso osa nuorista voi keskustella mieltä painavista asioista jonkun kanssa Tukea ja apua hyvinvointiin saadaan oppilaitoksen ammattilaisilta kohtuullisen hyvin 46
ERIARVOISUUS HYVINVOINNISSA ON HUOMATTAVAA, MUTTA SIIHEN VOIDAAN PUUTTUA Asioita voidaan parantaa oppilaitoksissa, kunnissa ja maakunnassa monin keinoin Lisäämällä edelleen osallisuutta ja yhteisöllisyyttä Huolehtimalla, että kiusaamiseen puututaan heti Kehittämällä tuen tarpeen varhaista tunnistamista Vahvistamalla oppilaiden ja opiskelijoiden voimavaroja Apua täytyy olla helposti saatavilla mielen hyvinvointiin ja jaksamiseen Huolehtimalla tuen ja palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta Kohtaamalla lapsi ja nuori yksilönä Opiskeluhuollolla on tärkeä tehtävä terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa Tarve monialaiselle yhteistoiminnalle sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämiselle kokonaisuutena 47
NINA HALME nina.halme@thl.fi stm.fi/hankkeet/terveys ja hyvinvointi #lapemuutos #kärkihanke 48