Keskusjärjestösopimusten irtisanomisten vaikutukset JHL:n sopimusaloilla Neuvottelupäällikkö Mari Keturi
EK:n ilmoitus 15.2.2017 EK luopuu nykyisistä keskusjärjestösopimuksista. EK:n sääntömuutoksen seurauksena tämän kaltaisista asioista sopiminen siirtyy liittotasolle. EK teki sääntömuutoksen, joka tuli voimaan vuonna 2016. Sen seurauksena EK ei enää tee keskitettyjä tulopoliittisia ratkaisuja. EK ei myöskään voi olla osapuolena keskusjärjestösopimuksissa, jotka liittyvät sääntömuutoksen alaan kuuluviin työmarkkinakysymyksiin. Jäsenliitot ovat sitoutuneet kunnioittamaan keskusjärjestösopimuksia työehtosopimuskauden loppuun asti. Keskusjärjestösopimuksia on ollut 22, mutta monilla toimialoilla ne on jo aiemmin korvattu omilla alakohtaisilla sopimuksilla Irtisanomisilla ei ole suoraa vaikutusta julkiselle sektorille, mutta tulemme varmistamaan, että julkisen sektorin virka- ja työehtosopimuksista löytyvät sopimusteksteinä nyt kipukohtina pidetyt keskusjärjestösopimusten kirjaukset Kunta-ala, valtio, kirkko ja avaintes
Keskusjärjestösopimusten vaikutukset sopimusaloilla Keskusjärjestösopimukset eivät sellaisenaan suoraan vaikuta sopimusalojen työehtoihin Sopimusten sisältö pitää implementoida eli aktiivisilla toimilla saattaa osaksi sopimusalan työehtosopimusta Sisällön siirtäminen työehtosopimusten sopimusteksteiksi Viittaaminen keskusjärjestösopimuksiin Esimerkiksi: Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia kulloinkin voimassa olevassa muodossaan. JHL:n sopimusaloilta löytyy molempien implementointityylien lisäksi myös sekamuotoista järjestelmää.
EK SAK Lomapalkkasopimus 21.3.2005 Sopimusta sovelletaan Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyritysten palveluksessa oleviin, vuosilomalain 11 :ssä tarkoitettuihin työntekijöihin, jos yritys on jäsenenä sellaisessa työnantajaliitossa, joka on ollut Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsen 31.12.2004. Vuosilomapalkka ja lomakorvaus Työssäolon veroinen aika Vuosilomalain työssäolon veroisen ajan laajennus Oman ammattiliittonsa liittokokoukseen tai liittovaltuuston taikka liittotoimikunnan tai näitä vastaavan hallintoelimen kokoukseen osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y.:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten
TT SAK Yleissopimus 1.10.1997 (tarkistus 10.5.2001) Sopimusta sovelletaan Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsenliittojen jäsenyrityksissä jäljempänä mainituin rajoituksin. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsenyrityksen tuotantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä. Rakenne 1 luku yleisiä määräyksiä 2 luku yhteistoiminta työpaikoilla 3 luku yhteistoimintatehtävät ja yhteistoimintaorganisaatiot 4 luku luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun sekä työsuojeluasiamiehen asemaa koskevat määräykset Huom! Kirjaukset työsuojeluasiamiehestä 5 luku työnantajan tiedottamisvelvoitteet 6 luku henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta ja kokousten järjestäminen 7 luku koulutus 8 luku ulkopuolisen työvoiman käyttö 9 luku sopimuksen sitovuus
TT SAK Irtisanomissuojasopimus 10.5.2001 Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä Myös työntekijän irtisanoutuminen Sopimus ei koske: Työsopimuksen purkua eikä purkautuneena pitämistä Määräaikaisia työsopimuksia Koeaikapurkua TuTa-irtisanomisia Liikkeenluovutus, saneerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema
TT SAK Irtisanomissuojasopimus 10.5.2001 jatkuu Rakenne Yleiset määräykset Irtisanominen työntekijästä johtuvasta syystä Lomautus (huomattavasti TSL:n 5 lukua laajempi) Erinäisiä määräyksiä Soveltamisohjeita yksittäisen pykälän tai useamman pykälän jälkeen
TT (STK) SAK Pöytäkirja ayjäsenmaksujen perinnästä 13.1.1969 Sopimus ay-jäsenmaksujen perintäjärjestelmästä Järjestelmä koskee vain ay-jäsenmaksuja Jäsenmaksukäsite saa kuitenkin sisältää varsinaisen säännöllisen jäsenmaksun lisäksi työttömyyskassan edellyttäen, että perintä tapahtuu yhtenä eränä. Sisältää sopimustekstit muiden muassa: Perintäjärjestelmän perusteet Perintäjärjestelmän sisältö Perintäohjeet Lisäohje perintäkausittain tapahtuvaan tilitykseen
TT (STK) SAK Pöytäkirja luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimeentuloturvasta työsopimuksen purkutapauksissa 3.12.1985 Mikäli luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus puretaan ja luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu riitauttaa purun, on työnantajan maksettava luottamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle yhden kuukauden palkkaa vastaava määrä, mikäli kanne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopimuksen purkamisesta. Jos luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu joutuu edellä mainittuun menettelyyn, he pääsevät toimeentuloturvamallin ns. lyhyen karenssi piiriin
PT (LTK) SAK Yleissopimus 15.11.1990 Sopimus neuvottelu- ja sopimustoiminnan lähtökohdista. Kaikki tasot huomioitu: Keskusjärjestötason neuvottelu- ja sopimustoiminta Liittotason neuvottelu- ja sopimustoiminta Työpaikkatason neuvottelu- ja sopimustoiminta
PT SAK Luottamusmiessopimus 29.9.1995 (tarkistus 10.5.2001) Sovelletaan Palvelutyönantajain jäsenyrityksissä Sisältää säännökset luottamusmiesjärjestelmästä: Luottamusmiehen käsite Tehtävät Valitseminen Työsuhdeturva TuTa- irtisanomisperusteet Yksilösuoja Ehdokassuoja Jälkisuoja Pääluottamusmies ja liikkeen luovutus Korvaukset Luottamusmiehelle annettavat tiedot Työstä vapautus ja säilytystilat Ansiomenetyksen korvaus Luottamusmiehen koulutus Neuvottelujärjestys
PT SAK Yhteistoimintasopimus 3.12.1997 (tarkistus 10.5.2001) Sopimuksen tarkoitus on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa sekä työsuojelua ja työterveyshuoltoa koskevan lainsäädännön toteutumista Luvut Yhteistoimintamenettely Tiedotustoiminta Yrityksen kehittäminen Työsuojelu (sis. työterveyshuoltoa koskevat kirjaukset) Huom! Työsuojeluasiamies ja asiamiehen tehtävät toimialueellaan Muut määräykset mm: Yhteistoimintakoulutus Henkilöstöedustajien työstävapautukset ja korvaukset
PT (LTK) SAK Sopimus ay-jäsenmaksujen perinnästä 3.4.1989 Sopimus työnantajan suorittaman ay-jäsenmaksujen perintämenettelystä. Keskusliitot suosittelevat, että määräys työnantajan velvollisuudesta periä ay-jäsenmaksuja työntekijän palkasta sisällytettäisiin alakohtaisiin työehtosopimuksiin. Sopimuksen säännökset: Jäsenmaksujen perintäsopimuksen tekeminen Perittävä jäsenmaksu ja sen määräytymisperusteet Periminen ja tilityskausi Työntekijäkohtainen selvitys perityistä jäsenmaksuista Erinäisiä määräyksiä (mm. palkkalaskelman tiedot)
PT (LTK) SAK Sopimus työpaikkaruokailun kehittämisestä 12.2.1976 Sopimuksen pääsanoma: Oikeaan aikaan nautittu terveellinen ravinto on osa terveellistä elintavoista ja on perusta henkisen ja ruumiillisen kunnon ylläpitämiselle sekä terveydelle ja työkyvylle. Säännökset: Työpaikkaruokailun järjestämisedellytykset ja muodot Työpaikkaruokailua koskeva yhteistyö työpaikoilla Ruoan laatu ja hinta työpaikkaruokalassa Työmarkkinajärjestöjen välinen yhteistyö
PT (LTK) AKAVA SAK STTK (TVK) Hyvityssakkopöytäkirja 5.6.1985 (tarkistus 28.11.2000) Sopimuksen taustalla oli aikoinaan hallituksen periaatepäätös esityksestä työehtosopimuslain muuttamiseksi Työehtosopimuslain 7-9 :n mukaisia hyvityssakkoja korotettiin Keskusjärjestöt sopivat laista poiketen paikallisen ammattiyhdistyksen ja yksittäisen työnantajan hyvityssakoista Tahtotila siitä, että yksittäiseen työnantajaan ja paikalliseen ammattiyhdistykseen kohdistuvien hyvityssakkojen enimmäismäärä olisi sama 1.1.2000 lukien 15.400 markkaa ja euroaikaan siirtymisen jälkeen 2.590 euroa Nykyisessä työehtosopimuslaissa hyvityssakkojen enimmäismäärät ovat: Paikallinen ammattiyhdistys enintään 23.500 euroa Yksittäinen työnantaja enintään 23.500 euroa