Vakavaraisuus meillä ja muualla 22.5.2018 Seija Lehtonen Matemaatikko Twitter: @seija_lehtonen
Vakavaraisuus meillä
Yksityisten alojen työeläkerahan kiertokulku 2017, mrd. euroa (ennakkotieto) Työeläkemaksut ja valtionosuudet Työnantajat 10,1 mrd Työntekijät 3,6 mrd Yrittäjät 1,3 mrd Valtio 0,9 mrd Työttömyysvakuutusrahasto 0,6 mrd Varat 31.12. 125,2 mrd 8,8 mrd 3,3 mrd Sijoitukset Arvonmuutokset 6,6 Käteistuotot 2,2 Maksetut eläkkeet 17,2 mrd Maksut 16,5 mrd 2,2 mrd Toimintakulut 0,4 mrd 13,9 mrd 19.4.2018 Lähde: Tela, ETK
Julkisten alojen työeläkerahan kiertokulku 2017, euroa (ennakkotieto) Työeläkemaksut ja valtionosuudet Työnantajat 4,8 mrd Työntekijät 1,5 mrd Valtio 2,7 mrd Työttömyysvakuutusrahasto 0,2 mrd Varat 31.12. 74,7 mrd 5,3 mrd Sijoitukset Arvonmuutokset 4,0 Käteistuotot 1,3 Maksetut 0,7 mrd eläkkeet 9,8 mrd Maksut 9,2 mrd Toimintakulut 0,1 mrd 9,1 mrd 4 19.4.2018 Lähde: Tela, ETK
Yksityisten ja julkisten alojen työeläkevarat 1997 2017, prosenttia BKT:sta
Vakavaraisuus muualla
Millaisia eri eläkejärjestelmiä EU:ssa on? Pilari I Sosiaaliturva Lakisääteinen sosiaaliturva Pakollinen Kollektiivinen riskienjako Rahoitettu veroilla tai maksuilla Suomen työeläke Koordinaatioasetus 883/2004 Pilari II Työsuhteen kautta kertyvät eläkkeet Perustuu työmarkkinasopimukseen Pakollinen tai vapaaehtoinen Yksityisesti hallinnoitu Hallinnoidut varat yli 2,5 biljoonaa 75 miljoonaa eurooppalaista järjestelmän piirissä Eläkkeitä voidaan tarkastella yksinkertaistaen nk. pilarijaon avulla. Useimmissa maissa eläketurva on sekoitus eri pilareihin kuuluvista osista. Pilari III Lisäeläkkeet Yksityinen eläkesäästäminen Vapaaehtoinen
Työmarkkinaeläkkeiden merkitys eri maissa (osuus kokonaismaksutulosta) Lakisääteinen eläke Työmarkkinaeläke Suomi Itävalta Saksa Ranska Norja Ruotsi Tanska Sveitsi Hollanti Lähde: Mika Vidlund, ETK
Miten vakavaraisuussääntely on toteutettu eri pilareissa? Pilari I Sosiaaliturva Vakavaraisuussääntely on kansallista Laki eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta (315/2015) voimaan 1.1.2017 ja tähän liittyvät lait Finanssivalvonta on valvova viranomainen Valvottavan oma vastuu korostuu Valvottavan riittävä riskinkantokyky Liiketoimintamallit Luotettava hallinto Riskienhallinta Riittävät pääomat Valvottavan omien varojen täytyy kattaa kaikki toimintaan liittyvät olennaiset riskit Pilari II Työsuhteen kautta kertyvät eläkkeet IORP (Institutions for Occupational Retirement Provision) Riskienhallinta perustuu Directiiviin 2003/41/EC Riittävät pääomat eläkevastuiden kattamiseen Hyvä sisäinen hallinto ja riittävä sisäinen tarkastus Läpinäkyvyys rahaston jäsenille Etuisuuksien tavoitetaso Riskiasema Sijoitustoiminnan kustannukset EIOPA ohjeistaa soveltamaan Solvenssi II Directiivin 46 artiklaa Kansallista sääntelyä Holistic balance sheet (EIOPA) EIOPA valvoo Pilari III Lisäeläkkeet Vakavaraisuutta koskevat Solvenssi II määräykset Suomessa Solvenssi II koskee henki-, vahinko- ja jälleenvakuutusyhtiöitä EIOPA (European Insurance and Occupational Pensions Authority) on antanut soveltamisohjeet Pankkeja koskee CRR/CRD4- paketti EIOPA valvoo
Sääntely ja valvonta Sijoitustoimintaan kohdistuva sääntely Usein ylikansallista ja joidenkin instrumenttien osalta jopa globaalia Solvenssi II direktiivi Ei koske lakisääteistä työeläkevakuutusta, mutta IORP-direktiivi EU -> ammatillisia lisäkkeitä koskeva sääntely Eläkejärjestelmien ulkopuolisiin toimijoihin kohdistuvan sääntelyn vaikutus eläketoimijoihin pankki- ja rahoitusalan sääntely (Finanssikriisi!) Basel-säännöstö Volcker-sääntö, compliance-ohjelma
Valvonta Euromaat ovat sopineet yhteisestä pankkivalvonnasta Sekä yhteisestä pankkikriisien ratkaisukehikosta Suunnitteilla yhtenäinen ohjeistus talletus- ja liikepankeille Stressitestit ja raportointi Pitkäaikaisen rahoittamisen vihreä kirja Ei siis suoraan työeläkeyhtiöitä koskevaa valvontaa!
Vaikutukset Pankkisääntelyn vaikutukset saattavat näkyä mm. arvopapereiden likviditeetissä SII-direktiiviä ei sovelleta suomalaiseen lakisääteiseen työeläkevakuuttamiseen. IORP-direktiiviä sovelletaan vain rajoitetusti: eläkesäätiöiden ja kassojen lisäeläkeosaan. Suorat vaikutukset siksi vähäisiä. EUSeF-, EUVeCa- ja ELTIF-hankkeet eivät todennäköisesti vaikuta suoraan eläkerahastojen omaan sijoitustoimintaan. Rahastoyhtiöille ne tuovat uusia instrumentteja rahastojen toimintamuodon valintaan.
Työmarkkinaeläkkeet ja eläkevarallisuus 2016 Suomi * Ruotsi Norja Tanska Hollanti Iso- Britannia Kattavuus % 100 90 90 90 90 50 Työmarkkinaeläkevarat % BKT:sta 52 58 + 23** 46 147 + 37*** 207 108 Puskurirahastot % BKT:sta 28 30 248 - - - Maksu- (DC) / etuusperusteisuus (DB) DB DC/DB DC/DB DC(/DB) DB DC/DB * Suomen työeläke on luokiteltu tässä työmarkkinaeläkkeeksi, ** rahastoeläke, *** ATP Lähde: Mika Vidlund, ETK
Eläkevarat OECD-maissa 2016, % BKT:sta Suomen eläkevarat noin 90 % BKT:sta, kun lukuihin lisätään myös julkiset alat ja lisäeläkkeet Lähde: OECD, Pension Markets in Focus 2016
Eläkevarat/bkt eri maissa vuonna 2016 NO NL DK IS CH AU CA SE UK US FI CL IE LU PT EE ES SK PL DE IT CZ SL BE FR AT HU EL I pilari II pilari 0 25 50 75 100 125 150 175 200 225 250 275 300 Lähde: Mika Vidlund, ETK
Eläkevarat* eräissä maissa suhteessa bruttokansantuotteeseen 2005 2015, prosenttia * Ei sisällä valtion, paikallishallinnon tai vakuutusyhtiöiden hallinnoimia varoja Lähde: OECD, Tilastokeskus, Tela
Eläkevarojen sijoitusjakauma v. 2015 eräissä OECD-maissa Lähde: OECD, Pension Markets in Focus 2016
Ulkomaille sijoitetut eläkevarat eräissä OECD maissa vuonna 2015 (Suomi 73,0 vuonna 2015), prosentteina varoista Lähde: OECD, Pension Markets in Focus
Kotimaan paino suuri: 25 %
Eläkevarojen reaaliset keskituotot eräissä OECD-maissa 2006-2015 ja 2011-2015, %/v Suomi 3.0 Suomi 3.9 20 Lähde: OECD, Tela
Mercer Global Pension Index 2017: Suomen malli maailman viidenneksi paras
Kiitos. Seija Lehtonen seija.lehtonen@tela.fi Twitter:@seija_lehtonen