Suomen työeläkevakuuttajien vakavaraisuus ja vastuuvelka Hallinnon koulutus Seija Lehtonen Matemaatikko

Transkriptio

1 Suomen työeläkevakuuttajien vakavaraisuus ja vastuuvelka Hallinnon koulutus Seija Lehtonen Matemaatikko

2 Yksityisen työeläkerahan kiertokulku 2015, mrd. euroa Lähde: Tela, ETK

3 Julkisen työeläkerahan kiertokulku 2015, mrd. euroa Lähde: Tela, ETK

4 Yksityisten ja julkisten alojen työeläkevarat , prosenttia BKT:sta 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 51,9 55,4 47,0 48,4 47,9 47,8 38,4 41,0 62,2 66,3 65,6 54,3 69,0 73,8 69,2 74,9 79,8 84,0 87,3 30,0 20,0 10,0 0, Lähde: Tilastokeskus, Tela

5 Nykyinen ja vuonna 2017 voimaantuleva vakavaraisuuskehikko

6 Vakavaraisuussäädökset miksi? Vain yksityisellä sektorilla Osittain rahastoiva järjestelmä => vastuuvelka Tuottava ja turvaava sijoittaminen Kilpailu Yhteisvastuu Yhteiset säännöt varmistavat samat pelisäännöt kaikille työeläkevakuuttajien kyvyn selviytyä vakuutus- ja sijoitustoimintaan liittyvistä riskeistä yhtenäisen ja helpomman työeläkevakuuttajien valvonnan 6

7 Mitä vakavaraisuus on? Vakavaraisuudella tarkoitetaan työeläkevakuuttajien kykyä selviytyä eläkevakuutustoiminnan kohtaamista riskeistä Työeläkevakuuttaja on vakavarainen, jos sijoitusvarallisuutta on riittävästi enemmän kuin vastuuvelkaa Vastuuvelan ylittävällä osalla varaudutaan sijoitus- ja vakuutusriskeihin, tätä osaa kutsutaan vakavaraisuuspääomaksi Vakavaraisuusraja on työeläkevakuuttajien valvonnassa käytettävä pääomavaade, jonka alittamisesta seuraa valvonnallisia toimenpiteitä 7

8 Eläkevarat = eläkevastuu + vakavaraisuuspääoma 8

9 Vakavaraisuuspääoma Sijoitus- ja vakuutusriskeihin varaudutaan vakavaraisuupääomalla: Oma pääoma Sijoitusten arvostuserot Osittamaton lisävakuutusvastuu Tasoitusmäärä Tasoitusmäärää voidaan käyttää sellaisina vuosina, kun eläkkeitä alkaa arvioitua enemmän. Muuta vakavaraisuuspääoman osaa voidaan käyttää sijoitustoiminnan heilahteluihin. 9

10 Lähde: Fiva, Tela

11 Vakavaraisuusraja - sijoitusluokat Sijoituksen jaetaan vakavaraisuusrajan laskentaa varten riskillisyyden mukaan: I II III IV V rahamarkkinavälineet joukkovelkakirjalainat ja velkasitoumukset kiinteistöt osakkeet muut sijoitukset Jokainen pääluokka jakautuu alaryhmiin, yhteensä 20. Kullekin ryhmälle on määritelty tuotto-odotus, hajonta ja ryhmien välinen korrelaatio. 11

12 Valvonnan seuraamukset Vakavaraisuuspääoman enimmäismäärä, 4xVVR Vakavaraisuusraja, VVR Vähimmäispääomavaatimus, 1/3xVVR Vakavaraisuuspääoma, VPO Tasoitusmäärä, sis. VPO:aan VPO ilman tasoitusmäärää Vastuuvelka/Eläkevastuu 12 Ei rajoitteita Enimmäismäärän ylittävää osaa purettava asiakashyvityksiin Asiakashyvityksiä ei saa jakaa taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelma Fivalle asiakashyvityksiä ei saa jakaa taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelma Fivalle asiakashyvityksiä ei saa jakaa lyhyen aikavälin rahoitussuunnitelma Fivalle

13 Valvonnan seuraamukset Jos työeläkeyhtiön vakavaraisuuspääoma ylittää vakavaraisuusrajan tai eläkesäätiön tai kassan vakavaraisuuspääoma ylittää vakavaraisuusrajan 1,4-kertaisesti, eläkevakuuttajan toimintaan ei kohdistu ylimääräisiä rajoituksia. Jos työeläkevakuuttajan vakavaraisuuspääoma alittaa vakavaraisuusrajan, on työeläkevakuuttajan toimitettava Finanssivalvonnalle tervehdyttämissuunnitelma taloudellisesta asemastaan. Jos työeläkevakuuttajan vakavaraisuuspääoma alittaa vähimmäispääomavaatimuksen kolmasosa vakavaraisuusrajasta on työeläkevakuuttajan toimitettava Finanssivalvonnalle lyhyen aikavälin rahoitussuunnitelma. 13

14 Vakavaraisuusaste ja -asema Vakavaraisuusrajan lisäksi vakavaraisuutta voidaan kuvata vakavaraisuusasteella tai vakavaraisuusasemalla. Vakavaraisuusaste on vakavaraisuuspääoma jaettuna vakavaraisuuslaskennassa käytetyllä vastuuvelalla. Vakavaraisuusasema on vakavaraisuuspääoma suhteessa vakavaraisuusrajaan. 14

15 Eläkevakuutusyhtiöiden vakavaraisuuspääoma* prosentteina vastuuvelasta (vakavaraisuusaste) vuosina ,1 16,1 19,9 23,0 29,1 31,3 29,9 15,3 23,3 28,8 21,8 25,5 28,0 29,8 28, ,4 2,0 2,2 2,3 2,3 2,2 2,5 1,9 2,5 2,5 2,6 2,4 2,1 2,1 1,9 1, Kerroin = vakavaraisuusasema = vakavaraisuuspääoma* suhteessa vakavaraisuusrajaan Vakavaraisuutta kasvatettiin siirrolla rahastoimattomien eläkkeiden maksuvalmiuspuskurista vuonna Muutos perustui määräaikaiseen lakiin, joka säädettiin kv. rahoitusmarkkinahäiriön vaikutusten vähentämiseksi. Siirto oli voimassa vuoden 2012 loppuun. * Ennen vuotta 2013 toimintapääoma Lähde: TELA/Fiva

16 Eläkesäätiöiden ja -kassojen vakavaraisuuspääoma* prosentteina vastuuvelasta (vakavaraisuusaste) vuosina ,5 24,5 26,9 34,5 35,6 34,2 24,9 36,6 41,3 31,0 38,8 37,0 39,1 37, ,2 2,6 2,8 3,3 3,3 2,7 3,7 3,9 3,6 3,2 3,3 2,8 2,7 2, * 2010* 2011* 2012* Kerroin = vakavaraisuusasema = vakavaraisuuspääoma* suhteessa vakavaraisuusrajaan Vakavaraisuutta kasvatettiin siirrolla rahastoimattomien eläkkeiden maksuvalmiuspuskurista vuonna Muutos perustui määräaikaiseen lakiin, joka säädettiin kv. rahoitusmarkkinahäiriön vaikutusten vähentämiseksi. Siirto oli voimassa vuoden 2012 loppuun. * Ennen vuotta 2013 toimintapääoma Lähde: TELA/Fiva

17 Vakavaraisuusuudistus 2017 miksi? Osaa työeläkevakuuttajan riskeistä ei ole huomioitu nykyisessä vakavaraisuuskehikossa Nykyinen vakavaraisuuskehikko on toimiva silloin, jos eläkevakuuttajan sijoitukset ovat yksinkertaisia Sijoitusinstrumentit ovat vuosien mittaan monimutkaistuneet ja sijoitusten luokittelu nykyisiin sijoitusluokkiin on vaikeutunut Nykyisen kehikon mukaan sijoitukset voidaan luokitella todellisen riskin mukaan. Tältä osin eläkevakuuttajien käytännöt voivat olla erilaisia ja sama sijoitus voi päätyä eri luokkiin eri eläkevakuuttajalla

18 Uudistuksen lähtökohdat Nyt valmistuvan uudistuksen ns. III vaihe on osa v alkanutta vakavaraisuusuudistusta I vaihe: akuutit nykykehikkoon tehdyt muutokset, voimaan II vaihe: määräaikaislain loppuessa tasoitusmäärän ja toimintapääoman yhdistäminen vakavaraisuuspääomaksi, voimaan III vaihe: uusi vakavaraisuussääntely, voimaan Tavoitteita: Uusi kehikko huomioisi kaikki olennaiset riskit Uusi kehikko olisi käytännöllinen ja riittävän yksinkertainen Uusien sijoitusinstrumenttien käsittely kehikossa olisi helppoa Uutta kehikkoa sovellettaisiin yhdenmukaisesti Uusi kehikko ei estäisi tuottavaa sijoittamista Katesäännöksistä voitaisiin luopua 18

19 Vakavaraisuusuudistuksen keskeinen sisältö Uusi vakavaraisuusmalli määrittää vakavaraisuusrajan = tarvittavan vakavaraisuuspääoman määrän sijoitus- ja vakuutusriskejä varten Pääsääntönä jatkossakin: mitä riskipitoisempia sijoituksia, sitä korkeampi vakavaraisuusraja Uuden mallin keskeisin ero nykyiseen: Nykyisin sijoitukset luokitellaan 5 pääluokkaan ja yhteensä 20 alaluokkaan todellisen riskin mukaan (luokittelumalli) Uudessa mallissa ideana on etsiä kustakin sijoituksesta ne riskit, joille sijoitus altistuu (riskifaktorimalli) Turvaavuustasoa muutetaan hieman Katesäännöksistä luovutaan 19

20 Riskiluokat uudessa mallissa Riskiluokat 1-5: osakeriski Riskiluokka 6: korkoriski Riskiluokat 7-10: luottomarginaaliriski Riskiluokat 11-12: kiinteistöriski Riskiluokka 13: valuuttariski Riskiluokka 14: hyödykeriski Riskiluokka 15: tuottovaaderiski Riskiluokka 16: vakuutusriski Riskiluokka 17: jäännösriski Riskiluokka 18: muut riskit Lisäksi mallissa huomioidaan keskittymäriski ja vastapuoliriski Hedge-rahastot käsitellään riskiluokissa tai sijoitustyylin mukaan riskiluokissa Johdannaissijoitukset käsitellään riskiluokissa 20

21 Vakavaraisuusrajan laskenta Jokaiseen sijoitukseen kohdistetaan kaikki riskit, joille sijoitus altistuu Jokaiselle riskiluokalle lasketaan riskiarvo, joka kuvaa vakavaraisuuspääoman tarvetta tälle riskille Riskiarvot yhdistetään hajautushyöty huomioiden => vakavaraisuuspääomavaade eli vakavaraisuusraja Laskennassa tarvittavat parametrit (tappio-olettama, tuoton odotusarvo, korrelaatiokertoimet, ym.) annetaan valtioneuvoston asetuksella kuten nykyisinkin STM:n asetukset sijoitustyyleistä ja luottoluokista (uusia) 21

22 Uudistuksen vaikutukset Vakavaraisuusraja kuvaa edelleen vakavaraisuuspääoman tarvetta Vakavaraisuusraja lasketaan koko sijoitusomaisuudesta (nykyisin vastuuvelasta) Laskentatavan muutos nostaa vakavaraisuusrajaa keskimäärin noin 13 % Kyse laskentatavan muutoksesta, ei kiristyneestä sääntelystä Eläkevakuuttajien välillä suurta vaihtelua Muusta kuin laskentatavan muutoksesta johtuen vakavaraisuusrajan ei arvioida muuttuvan keskimäärin merkittävästi 22

23 Hallituksen vastuu Hallituksen vahvistettava ja liitettävä sijoitussuunnitelmaansa: Välillisten sijoitusten riskien huomioon ottamisen perusteet (uusi) Johdannaissopimusten käyttämistä koskevat perusteet (vastaa nykylakia) Riskiluokan Muut riskit käyttämistä koskevat perusteet (uusi) Korko- ja luottomarginaaliriskille altistuneiden sijoitusten duraation laskemista koskevat perusteet (uusi) Hallituksen seurattava perusteiden ajantasaisuutta ja soveltamista (uusi) Hallituksen seurattava johdannaissopimuksiin liittyvien perusteiden soveltamisesta eläkelaitokselle aiheutuvaa riskiä ja hyväksyttävä vuosittain selvitys Fivalle soveltamisen kokonaisvaikutuksesta eläkelaitoksen vakavaraisuusrajaan (vastaa nykylakia) 23

24 Vastuuvelan ja eläkevastuun osat

25 Eläkevarat = eläkevastuu + vakavaraisuuspääoma 25

26 (Vakuutustekninen) vastuuvelka = Vakuutusmaksuvastuu + korvausvastuu Vakuutusmaksuvastuu = Korvausvastuu = vastaisten vanhuuseläkkeiden ja vastaisten työkyvyttömyyseläkkeiden vakuutusmaksuvastuu Osittamaton lisävakuutusvastuu + Ositettu lisävakuutusvastuu + Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu alkaneiden vanhuuseläkkeiden ja alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden korvausvastuu + tasausvastuu + tasoitusmäärä 26

27 Vakuutusmaksuvastuussa Osittamaton lisävakuutusvastuu Tällä tasoitetaan sijoitusten arvoissa tapahtuvia heilahteluja Voidaan tietyin ehdoin siirtää varoja osittamattomasta ositettuun ja edelleen asiakashyvityksiin Ositettu lisävakuutusvastuu Muodostuu sijoitustoiminnan tuloksesta ja hoitokustannustuloksesta Tästä maksetaan asiakashyvitykset 27

28 Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu, OLV Tämän avulla työeläkejärjestelmä kantaa osan osakeheilahteluista aiheutuvasta riskistä yhteisesti. Tämän puskurin määrä saadaan eläkelaitosten osakesijoitusten keskimääräisestä tuotosta. Eläkelaitosten toteutuneiden osaketuottojen perusteella tätä vastuuvelan osaa joko kasvatetaan tai pienennetään. Osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun vaikutuksesta vastuuvelka joustaa eläkelaitosten keskimääräisen osaketuoton mukaan vastuuvelkaa kasvattavasti tai pienentävästi. Osakekurssien laskiessa osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu pienenee ja vähentää vastuuvelkaa ja osakekurssien noustessa tapahtuu päinvastainen eli osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu ja vastuuvelka kasvavat

29 OLV Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu voi vähentää vastuuvelan määrää enintään 10 prosenttia ja lisätä sitä enintään 5 prosenttia. Eläkelaitokset tasaavat vuosittain osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun siten, että se on kullakin eläkelaitoksella suhteessa vastuuvelkaan samansuuruinen. Vastuuvelan tai eläkevastuun osaketuottosidonnaisuutta ehdotetaan nostettavaksi siten, että viidesosa eläkelaitosten vastuuvelan tai eläkevastuun muutoksesta perustuisi eläkelaitosten kehittyneissä valtioissa noteerattujen osakesijoitusten keskituottoon. Viidesosan tasoon siirryttäisiin asteittain vuoteen 2018 mennessä. Osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun alarajaa ja ylärajaa muutettaisiin siten, että osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu voisi vähentää eläkelaitoksen eläkevastuun tai vastuuvelan määrää enintään 20 prosenttia ja lisätä sitä enintään yhden prosentin. 29

30 Tasausvastuu Tasausvastuu on yhteisesti kustannettavien eli tasauseläkeosien, kuten perhe- ja osa-aikaeläkkeiden sekä indeksikorotusten, puskurirahasto. Tasausvastuuseen sisältyy ns. EMU-puskuri, jonka avulla työeläkejärjestelmä varautuu talouden häiriöihin ja suhdannemuutoksiin. 30

31 Tasoitusmäärä TyEL-vakutuusmaksuun sisältyviä vanhuus-, työkyvyttömyys- ja maksutappio-osia ei voida etukäteen määrittää siten, että ne vastaisivat toteutuvaa eläkemenoa. Tasoitusmäärällä varaudutaan näihin työeläkevakuutusyhtiön vakuutusliikkeen tuloksen heilahteluihin vakuutusliikkeen tulos : vakuutusmaksujen riittävyys vastaavalta ajanjaksolta aiheutuviin menoihin

32 Kiitos. Seija Lehtonen