VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

Samankaltaiset tiedostot
KASPERI II Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishanke Vahva pohja elämään hanke

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

KASPERI II Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishanke Vahva pohja elämään hanke

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

OPISKELUHUOLLON YHTEINEN ASIAKASTYÖ LAPE-SEMINAAR

KASPERI II Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishanke Vahva pohja elämään hanke

KASPERI II kehittämisen kaari -keskeiset tulokset ja tuotokset kehittämisalueittain KASPERI II ohjausryhmän päätöskokous

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla. TerveSos Lapset ja perheet Kaste -hanke Projektipäällikkö Jaana Kemppainen

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Otetaanko perheet puheeksi?

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

LASTENPSYKIATRINA NEUVOLASSA

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti

ALVA- Alueellinen vaativan erityisen tuen oppilashuolto ja opetus.

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

Pälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM

KASPERI II Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishanke Vahva pohja elämään hanke

LAPSI- JA PERHEPALVELUJEN MUUTOSOHJELMA

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Espoon kaupunki Pöytäkirja 150

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Palveluohjaustoiminta Perheiden palvelut. Palvelualuejohtaja Nina Wikström

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn ( )

LAPE-muutosohjelma, LAPE Etelä-Savo Monitoimijainen arviointi ja monitoimijaiset rakenteet Etelä-Savossa

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä

erikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Työpaja 3: Tuumasta toimeen: Koulujen ja oppilaitosten sekä psykiatrian yhteistyön vahvistaminen

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

Löydettynä yksin asuvat ikäihmiset ja etsivä vanhustyö. Minna Pietilä

Hoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla

Tavoitteena turvallisuus

Terveydenhoitajan työkalut lasten kehityshäiriöiden tunnistamiseen. Terveyden edistäminen

OPINTOMATKA EKSOTEEN

Osaamis- ja tukikeskuksen toimintamallit

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria

Nykytila Tavoitetila Ihannetila Toimenpiteet Arviointi Mittari/Seurantatapa

RAJAPINNOISTA YHDYSPINTOIHIN teemaseminaari Kouluterveydenhuolto

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä

Lapsibudjetointi maakunnan akatemiassa

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Kehitysvammaisten henkilöiden perhehoito - kokemuksia Kainuusta Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ

PALVELUTARPEEN ARVIOINTI SOSIAALIPALVELUISSA

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman ( ) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Otos 1. Otoksen sisältö:

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN LOPPURAPORTTI. Maarit Hildén, Sanna Huuskonen ja Niina Rehunen KASPERI II

Vauvan Taika projektin loppuseminaari

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti. Terveydenhoitaja Marita Väätäinen

Profiam Sosiaalipalvelut Oy

perheille palvelut KOHTI PAREMPAA ARKEA Sosiaalihuoltolain mukaiset ennaltaehkäisevät palvelut.

Lape-hankkeen tulokset

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari

LAPE OT-keskukset. - Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

Opiskeluhuolto ja ESH

Koulu- /opiskeluterveydenhuollonpalv eluiden, kuraattori- ja psykologipalveluiden yhä vahvempi yhteistyö

Psykososiaalisen tuen valtakunnallinen valmius. Riikka Vikström, koordinaattori, Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys

Integratiivisen työn osa-alueet

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v

Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä

Mihin tarpeeseen ASSI-hankkeella haetaan ratkaisua?

Lasten ja nuorten hoito Juvalla

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

PPMM-projekti PARHAITA PALOJA toimintaa ja tuloksia Varsinais-Suomen hankkeista,

Nuorten talo. Käyttäjädemokratiatyöryhmän kokous Titta Pelttari

HENKILÖSTÖTIEDOTE 2/2012 ( )

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala

VASTUUTYÖNTEKIJÄMALLI

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Ohjaamo nuoren tukena. Ohjaamo Porvoo ja sen suhde opintoohjaukseen

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke

Transkriptio:

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi

Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen keskussairaalan lastenpsykiatrian ylilääkäri Helena Terävä Hankkeessa työskentelevät: Suunnittelija Maarit Hildèn, Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Projektityöntekijä Sanna Huuskonen, Päijät-Hämeen perheneuvola Projektityöntekijä Niina Rehunen

Hankkeen tavoitteet: 1. Kehittää lasten elinympäristöön vietävä psykososiaalisen kehityksen tuen palvelumalli. 2. Vahvistaa perustason työntekijöiden ammatillista osaamista varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen merkityksestä lapsen kehitykselle.

Tavoitteena on kehittää Päijät-Hämeen alueelle sieltä aiemmin puuttuneet pienten lasten erityistason palvelut. Kehittämistyön kantavina ajatuksina ovat olleet joustavat, nopeat ja asiakaslähtöiset palvelut. Palveluiden joustavuuteen on panostettu hankkeessa jo alusta lähtien yhdistämällä kahden ison eri organisaation, Päijät-Hämeen lastenpsykiatrian sekä perheneuvolan, työntekijöitä. Näin muodostui pikkulapsityöryhmä, jossa asiakastyötä on lähdetty kehittämään. Pikkulapsityöryhmään kuuluu tällä hetkellä: - Hanketyöntekijät = 1 psykologi, 1 kätilö/sh, 1 sosionomi (AMK) - ESH = lääkäri, 1 psykologi, 3 sh - PENE = 1 puheterapeutti

Hankkeen aikana syntyneet Päijät-Hämeen alueen pikkulasten psykososiaaliset erityistason palvelut: Päijät-Hämeen perheneuvolaan voivat syksystä 2013 alkaen ohjautua alle 3- vuotiaat lapset sekä raskaana olevat Hankkeen alussa perustettu Päijät-Hämeen keskussairaalan lastenpsykiatrian pikkulapsitiimi jatkaa hankkeen jälkeen toimintaansa Näiden kahden organisaation muodostama pikkulapsityöryhmä kokoontuu hankeen päätyttyä Matalan kynnyksen konsultaatio tulee osaksi molempien organisaatioiden toimintaa

Asiakastyön kautta tulleen kokemuksen perusteella joustava työskentely yli organisaatiorajojen tuottaa perheille heidän tarpeitaan parhaiten vastaavia palveluja esim. tiivis yhteistyö aikuispsykiatrian kanssa verkostotyöskentely Asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen on hankkeessamme ollut tärkeää. Työskentelymuodot räätälöidään asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaisesti (kotikäynti / toimisto) Pikkulapsityöryhmän kunnianhimoisena suunnitelmana on, että Vahva Pohja Elämään hankkeen jälkeenkin työskentely yli organisaatiorajojen on mahdollista ja osa päivittäistä työtä Konsultaatiot ovat olleet tärkeä osa asiakaslähtöistä mallia kehitettäessä Perustason työntekijöiden kouluttaminen ja konsultoinnin mahdollisuus lisää kykyä tunnistaa ongelmia ja vähentää asiakkaan turhaa siirtelyä palvelusta toiseen.

CASE Perustason työntekijä soittaa konsultaatiopuhelimeen Huolena nuori ensisynnyttäjä-äiti, johon on ollut erityisen vaikea saada kontaktia Äidin psyykkisestä voinnista / toimintakyvystä ei ole tietoa Äidistä on jo aiemmin tehty lähetteitä erikoissairaanhoitoon, mutta hän ei ole ollut halukas hoitokontaktiin Perustason työntekijä kertoo saaneensa nyt äitiin pienen kontaktin, mutta hänellä on iso huoli äidin ja vauvan välisestä vuorovaikutuksesta

Todetaan, että vauva kuuluisi erikoissairaanhoitoon, mutta nyt perustasolla luotu kontakti on erityisen tärkeää säilyttää Asiakkaan toiveena on jatkaa perustason työntekijän kanssa, joten tätä toivetta kunnioitetaan ja tuetaan perustason työntekijää Keskusteltu puhelimitse useita kertoja, kuinka työntekijä voi tukea äidin ja vauvan välistä suhdetta sekä miten arvioida vauvan psyykkistä vointia Luottamuksen vahvistuttua, mukaan työpariksi tuodaan erikoissairaanhoidon työntekijä työpariksi saattaen vaihto kun asiakkaaseen saatu luotua kontaktia

KIITOS! 20.5.2013