SYDÄN, VERI VERENKIERTOELIMISTÖ Jenni Henrichsson
Ohjelmassa tänään: Veri: 1. Veren koostumus 2. Veren hyytyminen 3. Veren tehtävät 4. Verisairaudet Verisuonet: 1. Verisuonten rakenne 2. Iso ja pieni verenkierto Sydän: 1. Rakenne 2. Sydämen toimintakierto 3. EKG ja verenpaine 4. Sydämen toiminnan säätely 5. Sydän- ja verisuonielimistön sairauksia ja häiriötiloja 6. Verenkierron erityistapaukset
VERI Veren koostumus: Plasma 50% Verisolut ~ 50 %: v Erytrosyytit v Leukosyytit v Trombosyytit Plasmaan liuenneet aineet veren koostumukseen vaikuttavat mm. terveydentila, ikä, ravitsemustila, asento
Plasma (P) 910 g/l vettä 20 g/l plasmaan liuenneita pienimolekyylisiä aineita (glukoosi, suolat, aminohapot ) 70 g/l plasman proteiineja Plasmaproteiineja: 1. Albumiinia 60% 2. Globuliineja 35% 3. Fibrinogeenia 5% plasma hyytymistekijät = seerumi (S)
Plasmaproteiinien tehtävät: Albumiini: maksan tuottama veren kolloidiosmoottisen paineen ylläpito kuljetus (mm. rasvahapot, Ca2+, hormonit, lääkkeet) Globuliinit: maksan tuottamia kuljetusproteiineja (esim. transferriini) B-solujen tuottamia vasta-aineita (IgE ) Fibrinogeeni: maksan tuottama veren hyytyminen
Mitä tiedät punasoluista? - synteesi, tehtävät, erikoisuudet?
Verisolut 1) Erytrosyytit: (Eryt) Tuotetaan punaisessa luuytimessä (munuaisten EPO-hormoni säätelee erytropoieesia) sikiökaudella myös maksassa ja pernassa Poistuvat luuytimestä tumattomina (ei myöskään: ribosomeja, SER, mitokondrioita) Täynnä hemoglobiinia: O2 ja CO2 kuljetus Kaksoiskoveria ja joustavia Tuottavat energiansa anaerobisesti
h,p://ko1.mbnet.fi/jrambon/hemoglobiini- s.gif
Nimeä erilaiset valkosolut? Mitä tehtäviä eri valkosoluilla on?
2) Leukosyytit: (Leuk) Tuotetaan punaisessa luuytimessä Kiertävät veri- ja imunestekierrossa, pysähtyvät imusolmukkeisiin sekä kudoksiin Jaetaan: 1. Lymfosyytteihin (T- ja B-lymfosyytit) 2. Monosyytteihin: makrofagit 3. Granulosyytteihin: neutrofiilit, basofiilit, eosinofiilit
Tunnistatko erilaiset valkosolut? h,p://www.solune?.fi/1edostot/kuvat_histologia/veri/kaavakuvia /
Tunnistatko erilaiset valkosolut? LYMFOSYYTTI EOSINOFIILI BASOFIILI h,p://www.solune?.fi/1edostot/kuvat_histologia/veri/kaavakuvia / NEUTROFIILI MONOSYYTTI
Mitkä tekijät saavat veren hyytymään? Miten etenee hyytymiskaskadi?
Trombosyytit: (Tromb) Syntyvät punaisessa luuytimessä megakaryosyyteistä: irtoavat näistä riekaleina Tumattomia soluja!! Osallistuvat verisuonivaurion primäärikorjaukseen liimautuvat paikaksi Erittävät: 1) Tromboksaania ja ADP.ta: trombosyyttien aggregaatio 2) serotoniinia: verisuonten vasokonstriktio ( =supistus)
Veren hyytyminen (hemostaasi) -verisuoni, trombosyytit, hyytymisjärjestelmä 1) Vauriokohdan 2) Vauriokohdan Vauriokohdan kollageeni aktivoi trombosyytit Trombosyytit liimautuvat paikaksi ( tromboksaani) Vauriokohdan verisuoni supistuu ( serotoniini) Trombosyytit aggregoituvat Veren hyytymistekijäkaskadi aktivoituu (sisäinen/ ulkoinen tie) Lopputuloksena: Protrombiini -> trombiini Fibrinogeeni->fibriini Vauriokohtaan syntyy fibriiniverkko primääripaikkaus: sekundääripaikkaus: Ca- ionien ja K- vitamiinin merkitys veren hyytymisessä!!
h,p://www.minunhemofilia.fi/global/innehållsbilder/vad_hander.jpg
Veren tehtävät: Kuljetus, mm. : O2, CO2 Hormonit Ravintoaineet (glukoosi, rasva- ja aminohapot jne.) Kuona-aineet (urea, kreatiniini, virtsahappo jne.) Lämpöenergia Vetyionit (ph-erojen tasoitus)
Verisairaudet, muutama esimerkki 1) ANEMIAT Tyypit: a) Liian vähän punasoluja b) Normaalimäärä punasoluja, liian vähän hemoglobiinia Veren O2-kuljetuskyky heikkenee Syynä esim. raudanpuute, verenvuoto, leukemia, EPO-puute, luuydintuho, hemolyysi 2) POLYSYTEMIAT Liikaa punasoluja, Hb todella korkea Syynä esim.: a) polysytemia vera, joka eräänlainen kasvaintauti: hoitona verenpoistot, eli venesektiot b) Vuoristossa olo, sydämen vajaatoiminta tai keuhkokudostuho
Nopeasti veriryhmistä O- ryhmä on yleisluovu,aja AB- ryhmä yleisvastaano,aja! Vääräryhmäisessä verensiirrossa saajan vasta-aineet tarttuvat luovuttajan punasoluihin à yhteen takertuminen, tuhoutuminen. Siirretyn plasman vasta-aineet laimenevat, eivätkä tuhoa saajan punasoluja.
VERISUONET 1. Verisuonten yleisrakenne: Intima: endoteeli+ tyvikalvo + sidekudoskerros Media: sileälihaskerros (poikittaiset lihas- ja kimmosyyt) Adventitia: sidekudoskerros (verisuonet ja hermot)
Valtimo vs. Laskimo Valtimo (arteria): Pieni luumen: nopea virtaus ( Q= va ) Paksu media: korkea verenpaine Paineentasaajissa enemmän kimmosyitä Ei läppärakenteita Veri poispäin sydämestä!! Laskimo (vena): Suuri luumen: hidas virtaus Ohut media: matala verenpaine Paksu adventitia Laskimoläpät: laskimopaluun tehostaminen Veri kohti sydäntä!!
Arteliolit vs. Kapillaarit Arteriolit: Pieniä lihasseinäisiä valtimoita Suurin vastus ja paineen väheneminen Sileälihaksiset prekapillaarisfinkterit: säätelevät kapillaarien aukioloa Arteriolien avulla säätelytekijät säätelevät eri elinten verenvirtausta Kapillaarit: Näitä on paljon!! Endoteeli + tyvikalvo Seinämän läpäisevyys vaihtelee (veri-aivo-este vs. maksan sinusoidit) Valtimopäässä veri ulos Laskimopäässä veri sisään Aukioloa säätelevät prekapillaarisfinkterit
Verenpaine Kolloidiosmoo?nenpaine
Verisuonia EI OLE: 1. Epiteelikudoksessa 2. Rustokudoksessa 3. Silmän: sarveiskalvossa, lasiaisessa ja mykiössä h,p://www.bevitech.fi/img/ei.png
Pieniverenkierto!!!!
Iso verenkierto: valtimoissa runsashappista verta Veri sydämen vasemmasta kammiosta aorttaan Aortasta yläraajoihin, päähän ja koko alaruumiiseen Kudosten kapillaariverkosta veri palaa sydämen oikeaan eteiseen ylä- ja alaonttolaskimoa myöten
Pieni verenkierto: laskimoissa runsashappista verta Veri sydämen oikeasta kammiosta keuhkovaltimorunkoon Veri happeutumaan oikeaan ja vasempaan keuhkoon Veri palaa keuhkokapillaareista keuhkolaskimoita (4 kpl) myöten sydämen vasempaan eteiseen Mitä eroa on happeutumisella ja hapegumisella?
Luettele mitä rakenteita pitkin punasolu kulkee matkalla oikeasta eteisestä etureiden kautta takaisin oikeaan eteiseen.
Välikarsina: sydän, suuret val1mot/laskimot, kateenkorva,ruokatorvi henkitorvi, keuhkoputket h,p://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b2/gray490.png/250px- Gray490.png
SYDÄMEN RAKENNE
Sydämen seinämän kerrokset Uloimpana kaksinkertainen sidekudospussi, perikardium (sydänpussi), jonka lehtien välissä kitkaa vähentävää nestettä Sydänlihas eli myokardium, joka vasemman kammion seinämässä paksuimmillaan n. 12 mm Sydäntä verhoaa sisäpinnalta sidekudos + levyepiteelirakenteinen sisäkalvo eli endokardium, jonka poimuja ovat sydänläpät.
Sydänläpät 1) Eteis-kammioläpät =purjeläppiä Oikea eteis-kammioläppä, eli trikuspidaaliläppä on kolmiliuskainen Vasen eteis-kammioläppä, eli mitraaliläppä on kaksiliuskainen Nämä ovat jännerihmoilla kiinni nystylihaksissa Avautuvat ja sulkeutuvat spontaanisti painevaihteluiden mukaan: jännerihmat estävät näitä kääntymästä nurin eteisten puolelle kammiopaineen noustessa
2) Kammio-valtimoläpät = taskuläppiä Oikean kammion ja keuhkovaltimorungon välissä keuhkovaltimoläppä Vasemman kammion ja aortan tyven välissä on aorttaläppä Stenoosi = ahdasläppä Insuffisienssi = vuotavaläppä
Sydänlihaksen verenkierto Sydänlihaksen O2-kulutus levossakin suuri!! SYDÄN EI VOI KÄYTTÄÄ SUORAAN KAMMIOISSA & ETEISISSÄ VIRTAAVAA VERTA! Sydänlihakselle tuovat runsashappista verta aortantyvestä alkavat sepelvaltimot näistä haarat sydänlihakseen Veri palaa kapillaareista sepellaskimoita pitkin sepelpoukamaan ja sitä kautta oikeaan kammioon. Osa verestä palaa eteisiin + kammioihin erillisiä pikkulaskimoita pitkin
Vasen sepelvalnmo jakautuu laskevaan ja kiertävään haaraan Oikea sepelvalnmo kiertää sydämen taakse
SYDÄMEN TOIMINTA 1. 1. Johtoratajärjestelmä 2. Sydämen toiminta kierto 2. h,p://halko.net/akpo- net/images/johtorata.gif h,p://withfriendship.com/images/i/43087/filesystole- qrs- complexpng.jpg
1. JOHTORATAJÄRJESTELMÄ koostuu erilaistuneista sydänlihassyistä sinussolmukkeessa alkaa spontaani aktiopotentiaali 60-80/ min=sinusrytmi SINUSSOLMUKE (SA) ETEISJOHTORADAT ( 3+1)! ETEISET SUPISTUVAT ETEIS-KAMMIOSOLMUKE sidekudoslevy ETEIS-KAMMIOKIMPPU KAMMIOIDEN JOHTORADAT! KAMMIOT SUPISTUVAT
h,p://halko.net/akpo- net/images/johtorata.gif
2. SYDÄMEN TOIMINTAKIERTO Pähkinänkuoressa: Sydämen toimintakiertoon kuuluvat supistumisvaihe (systole) ja veltostumisvaihe (diastole) Eteiset ovat jatkuvasti hieman edellä kammioita Eteisten supistuminen täyttää kammiot verellä Jokaisen systolen aikana kumpikin kammio pumppaa iskutilavuuden (levossa n. 70-80 ml) verran verta suuriin valtimoihin
A) KAMMIODIASTOLE ETEISET Eteis-kammioläpät auki, nystylihakset ja jännerihmat veltot -> veri virtaa kammioihin Sinus-solmukkeessa alkaa aktiopotentiaali, joka viivästyy eteiskammiorajalla Eteiset supistuvat ja täyttävät kammioita lisää KAMMIOT Kammiolihas veltostunut Kammio-valtimoläpät kiinni Kammiot täyttyvät verellä Diastolen aikana paine aortassa noin 80 mmhg
Kammiodiastole Veri virtaa eteisistä kammioihin. Kammiodiastolen viimeisen kolmanneksen aikana eteiset supistuvat. Eteis-kammioläpät auki. Kammio-valtimoläpät kiinni.
B) KAMMIOSYSTOLE ETEISET Jännerihmat kireällä ja nystylihakset supistuneet Eteis-kammioläpät kiinni Eteiset täyttyvät laskimoista saapuvalla verellä KAMMIOT Kammiolihas supistunut Kun kammiopaine ylittää suurten valtimoiden paineen, kammiovaltimoläpät auki Painehuippu aortassa 120 mmhg Iskutilavuuden verran verta suuriin valtimoihin
Kammiosystole Veri virtaa kammioista valtimoihin. Kammiot supistuvat. Kammiosystolen alussa kaikki neljä läppää ovat hetken kiinni. Kammio-valtimoläpät ovat auki Eteis-kammioläpät ovat kiinni
Kertaa sydämen toimintakierto kuvan avulla! h,p://www.rnceus.com/hemo/images/systole.gif
EKG:lla tutkitaan sydämen sähköistä toimintaa Mitataan sydämen aktiopotentiaaleja ihon pinnalta elektrodien avulla Mitataan kahden elektrodin välisen jännitteen muuttumista ajan mukana ja saadaan piirrettyä elektrokardiogrammi Elektrodit laitetaan vakiokohtiin rintakehälle ja raajakytkennöissä myös käsiin sekä vasempaan alaraajaan Tutkivana elektrodina voidaan käyttää myös ruokatorvielektrodia
Kammiosystole alkaa P-poikkeama= eteisten depolarisaatio ennen niiden supistumista QRS-kompleksi= kammioiden depolarisaatio T-poikkeama= kammioiden lepojännite palaa = repolarisaatio Kammiosystole päägyy
Ja sitten yhdistetään
Verenpaine Sydämen pumppaustoiminnan tuloksena verelle annettu liike-energia + verisuonten kitkan aiheuttama virtausvastus = verenpaine Suurten valtimoiden verenpaineen korkein arvo sillä hetkellä, kun vasen kammio on työntänyt verta aorttaan= systolinen verenpaine Suurten valtimoiden pienin verenpaine juuri ennen uutta systolea= diastolinen verenpaine Miksi aortan paine ei laske ikinä nollaan?
Sydämestä lähtevät suuret valtimot toimivat paineentasaajina: venyvät systolen aikana kimmoisasti ja supistuvat diastolen aikana Veren virtausta hidastaa perifeerinen vastus (arteriolit!), jonka ansiosta verenpaine laskee hiussuonia ja laskimoita kohti mentäessä Voimakas sykintä kapillaarien alueella on sairaalloinen ilmiö
Miksi arteoleissa on suuri perifeerinen vastus? 1. Arteriolit eivät kykene varastoimaan energiaa( koska vain vähän kimmokudosta mediassa 2. Niiden määrä on verrattain suuri, eikä niitä ole ihan niin paljon rinnankytkennässä (mikä voisi pienentää kokonaisvastusta) 3. Niiden säde on juuri inhottavan pieni (pienempi kuin suurissa valtimoissa => vastus suurempi)
Eri verisuoniston osien verenpainearvoja Aortta: 120 140/75-85 mmhg Keuhkovaltimorunko: 20-25/10 mmhg Kapillaarit: valtimopää 35 mmhg laskimopää 16 mmhg - Mikä aiheuttaa paineen laskun? Lasten verenpainelukemat ovat aikuisia matalammat Vanhemmiten systolinen paine nousee (miksi??) Lihastyössä systolinen paine nousee voimakkaasti MITEN VERENPAINE MUUTTUU ERI KOHDISSA ELIMISTÖÄ KUN IHMINEN NOUSEE SEISOMAAN?
SYDÄMEN TOIMINNAN SÄÄTELY VASOMOTORINEN KESKUS TOIMINTAA LISÄÄ sympatikus adrenaliini noradrenaliini à sydämen ärtyvyys ja supistusvoima kasvavat, syke taajenee. TOIMINTAA VÄHENTÄÄ parasympatikus asetyylikoliini Parasympaa?sia hermosyitä on pääasiassa eteisissä, sympaa?set hermosyyt levi,äytyvät myös kammioihin.
Sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia ja häiriötiloja SOKKI: Kiertävä verimäärä on riittämätön verisuoniston tilavuuteen nähden 1. Vuotosokki: veri vuotaa elimistöstä/onteloihin 2. Kardiogeeninen sokki: sydämen voima pettää esim. tukoksen takia 3. Anafylaksia: verisuonisto laajenee äkisti SOKIN OIREET: Matala verenpaine Potilas on janoinen ja tuntee itsensä heikkovointiseksi Potilas voi olla sekava Virtsaneritys vähenee/ loppuu Pulssi on tiheä Iho on kylmä, kalpea ja hikinen
HYPERTENSIO Valtimoverenpaine on koholla, yli 140/85 mmhg Hoitamattomana aiheuttaa kohde-elinvaurioita: a) Valtimoiden seinämämuutokset b) Vasemman kammion lihasmassan kasvu c) Munuaisfunktion heikkeneminen Altistaa aivoverenkiertohäiriöille: TIA, aivoinfarkti, aivoverenvuoto
HYPERTENSION SYITÄ Runsas suolankäyttö (verivolyymi +) Ylipaino Runsas alkoholinkäyttö Vähäinen liikunta Stressi Diabetes (verenpaineen säätelytoiminnot heikkenevät) hypertyreoosi
AIVOVERENKIERRON HÄIRIÖT AIVOINFARKTI: Aivokudos vaurioituu pysyvästi Verihyytymä tukkii osittain/kokonaan ahtautuneen aivovaltimon Oireina toispuoliset yläraajan/kasvolihasten toimintahäiriöt ja puheen tuottamisen häiriöt AIVOVERENVUOTO: Aivovaltimo puhkeaa ja verta vuotaa aivokudokseen/subaraknoidaalitilaan Halvausoireet, tajuttomuus, oksentelu, kouristelu Suuri kuolleisuus
VERENKIERRON ERITYISTAPAUKSET SIKIÖN VERENKIERTO: 1. Runsashappinen veri istukasta napalaskimoon 2. Maksa ohitetaan laskimotiehyellä 3. Keuhkojen ohitus: - Soikea aukko - Valtimotiehyt Sisemmistä lonkkavaltimoista napavaltimoilla istukkaan
AIVOJEN VERENKIERTO Aivoihin tulee 4 suurta valtimoa Aivot käyttävät n. 20% koko elimistön hapesta Tehokas autoregulaatio eli itsesäätely: ü Yleisen verenpaineen nousu saa aivojen verisuonet supistumaan ü Yleisen verenpaineen lasku saa aivojen verisuonet laajenemaan Verenpuute, kun RR alle 60 mmhg Aivokapillaarit ovat erittäin tiiviitä: veri-aivoeste