Metsäpolitiikkaa puun myyjän näkökulmasta Päättäjien Metsäakatemia 23.9.2015 Jan Slotte
Sisällysluettelo Metsänhoitoyhdistyksen esittely Toimintaympäristö Metsälain muutokset ja puunhankinta Energiapuun korjuu, metsähakesähkön tuotantotuki Ovatko muutokset olleet onnistuneita, pitäisikö jotain korjata Kemera Puukauppa metsänomistajan näkökulmasta Metsänomistaja Benny Tjäru.
Mhy Österbotten Aloitti toimintansa 2009 - kymmenen yhdistyksen fuusio Toimihenkilöitä: TJ, 25 metsäneuvojaa, toimistopäällikkö ja kolme sihteeriä. Ab Skogsfastigheter AFM Metsätilat-verkosto Österbotten trä Ab Pohjalaisten Puu Oy Energiapuunhankintaa Työllistää n 100 henkilötyövuotta Liikevaihto 8,5 milj.
Toimintaympäristö Jäseniä: 13 500 Ruotsinkielisiä ~12 500 Pääkaupunkiseudulla ~150 Ruotsissa ~350 Pinta-alasta 25 % kuolinpesien/yhtymien omistuksessa Pienet tilat ~25 ha (palstan koko huomattavasti pienempi) Puusto: 63,2 milj. m 3 Kasvu 3,1 milj.m 3 /v Keskitilavuus 120,0 m 3 /ha Kivennäismailla 115 m 3 /ha Turvemailla 130 m 3 /ha Hakkuukertymä n. 1,2-1,5 milj.m 3 /v
Uudistettu metsälaki käytössä Uudistettu laki astui voimaan 1.1.2014 => Metsänomistajien valta ja vastuu metsien käytössä ja hoidossa kasvoi esim. - uudistushakkuiden järeys- ja ikäkriteerit poistuivat - pienaukkohakkuut ja ns. jatkuva kasvatus sallitaan - uudistamisvelvoite vähätuottoisilta ojitetuilta soilta poistuu Kuinka suuri muutos on käytännössä, näkyy vasta myöhemmin. Tällä hetkellä vaikutukset pieniä.
Sähköntuotantotuen lakimuutos Hallitus antoi 29.1.2015 esityksen uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunta hyväksyi lakimuutoksen 9.3.2015 äänin 87 puolesta ja 81 vastaan. Lausuntokierroksella kun käytäntöä ymmärtävät toimijat tyrmäsivät esityksen äänin 37-1. Lausuntojen mukaan esitys lisää byrokratiaa ja kustannuksia sekä pahimmillaan edistäisi kivihiilen käyttöä. Mallissa ei nähty mitään hyvää. Esityksen tyrmäsivät niin Maa- ja metsätalousministeriö, järjestöt, energiatoimijat sekä maakunnalliset sidosryhmätkin
Miksi vastustimme? - Energiapuu vs. kuitupuu potentiaali Pohjanmaalla Kannot ja risut Teoreettinen potentiaali 330 000 m3 (30 % jää metsään => käytännössä 230 000 m3) Käytetään 215 000 m3/v (2013) Kuitupuu Hakkuumäärä viimeiset kymmenen vuotta noin 0,9 milj. m3/v Alueellisen metsäohjelman mukaan 1,4 milj.m3 (2006-2015) 5 milj.m3 jäänyt käyttämättä kymmenen vuoden ajan
Puumarkkinat ja energiapuun käyttö Havukuidusta krooninen ylitarjonta Havukuidun vienti 2010-luvulla ei löydy yhtään jaksoa, jolloin energiapuun käyttö olisi vaikeuttanut kuitupuumarkkinoiden toimintaan tai aiheuttanut hintapainetta (esim. TEM puumarkkinoiden seurantamalli + käytännön havainnot) HUOM! vuosien 2011-2012 sähköntuotantotuen ja turpeen verotuksen taso
VMI11 Harvennushakkuut Hoidetut metsät johtavat puun tarjonnan lisäämiseen ja jalostusarvon kasvuun - Metsästrategian mukaisesti Edelliset viisi vuotta (harvennettu) Seuraavat viisi vuotta, ehdotetut hakkuut Harvennus pinta-ala, ha 38 100 104 200 Myöhässä 41 300 Muut 62 900
Miksi vastustimme? Suomessa riittää puuta monenlaisiin biotalouden investointeihin Kaavoitus ja muut maankäytön rajoitukset (suojelu) siirtävät metsiä talouskäytön ulkopuolelle, ellei puuvaroille löydy kysyntää Ensiharvennusrästit n. 60 000ha/v. -> kertymä 3,0 milj.m3 mikäli olisi kysyntää Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa on onnistuttava, ettei sieltä tule rajoitteita puuvarojen käytölle Puuta riittää niin uusiin selluinvestointeihin kuin energiakäyttöönkin
Miksi energiapuun edistäminen olisi tärkeää? Metsähakkeella tuotettu energia on yhteiskunnan kannalta ylivoimaisesti kustannustehokkainta muihin uusiutuviin energiamuotoihin verrattuna. Työllistävä vaikutus huomattava ja hiilen korvaamisella kotimaisella puulla on myöskin positiivinen vaikutus kauppataseeseen. Työllistävä vaikutus kohdistuu lähes koko maahan
Kemera On toiminut hyvänä kannustimena nuorten metsien ja suometsien hoidossa. Alueella on runsaasti rästejä. Pääasiallinen syy tähän on uudistuspainotteiset hakkuut verotuksen siirtymäajalla vuosina 1993 2005. Perkausta olisi tarvetta lisätä nelinkertaisesti ja ensi harvennuksia kolminkertaistaa nykytasosta. Tärkeätä olisi kohdentaa tuki paremmin siihen mihin se on tarkoitettu, etteivät tukirahat valuu kiertoteitse muille tahoille kun metsänomistajille. Hallituksen panostus biotalouteen, sukupolvenvaihdosten edistämiseen ja teiden kunnossapitoon ovat hyviä toimenpiteitä edistää puun lähtemistä markkinoille.
Puukauppa, Pohjanmaalla Hakkuusuunnite 1,9 milj.m3 Toteutunut 1,5 milj. m3 Leimikon keskikoko Uudistus 430 m 3 Harvennus 215 m 3 Laitokset Kokkola Kokkolan Voima Pietarsaari Alhomens Kraft UPM-Kymmene Vaasa EPV Vaskiluodon voima Kaskinen M-Board Uudistushakkuissa tukki-% on noin 60 % Puusto: 63,2 milj. m 3 Kasvu 3,1 milj.m 3 /v Keskitilavuus 120,0 m 3 /ha Kivennäismailla 115 m 3 /ha Turvemailla 130 m 3 /ha Ostajia Metsä Group UPM-Kymmene PK-sahat (Junnikkala, Isojoki, Westas) EPM Metsä Biowatti Mhy korjuupalvelu
Puukauppa Metsänomistaja Benny Tjäru Kokkolan Öjasta kertoo omista näkemyksistään