Kauppa 2008 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign Trade of goods by enterprise size 2007 Heinä-syyskuu Juli-september July-September Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvon muutos yritysten kokoluokittain 2007/2006 3. neljännes, % Yhteensä Suuret yritykset Pk-yritykset yhteensä Keskisuuret yritykset Pienet yritykset Mikroyritykset -1 4 4 6 9 16 13 15 14 14 19 25 Vienti Tuonti -5 0 5 10 15 20 25 30 Helsinki 4.1.2008 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.
1 Pk-yritysten vienti edelleen kasvussa vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä Pienten ja keskisuurten yritysten vienti vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä oli edelleen varsin voimakkaassa kasvussa; kasvua oli noin 13 %. Arvoltaan pk-yritysten vienti oli yhteensä noin 2,1 mrd. euroa. Pk-yrityksistä kasvoi erityisesti pienten yritysten viennin arvo, jossa kasvua oli peräti 25 %. Pkyrityksillä suurin viennin arvon kasvu tuli kemian teollisuuden ja metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteiden viennistä. Vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä suurten yritysten vienti kasvoi 4 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Suurten yritysten viennin arvo oli heinä-syyskuun aikana yhteensä noin 13,7 miljardia euroa. Eniten suurten yritysten vientiä kasvattivat metalli-, kone-, ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteet, joita vietiin 4,6 mrd. eurolla. Kasvua tässä tuoteryhmässä oli suurten yritysten osalta 10 %. Kemian teollisuuden tuotteissa vienti kasvoi noin 9 %. Muissa tuoteryhmissä vienti suurilla yrityksillä pysyi edellisvuoden tasolla tai oli pienoisessa laskussa. Suurten yritysten tuonti kääntyi heinä-syyskuussa yhden prosentin laskuun edellisvuoteen verrattuna. Arvoltaan suurten yritysten tuonti oli 10,5 mrd. euroa. Erityisesti elektroniikka- ja sähkötuotteiden tuonnin selkeä väheneminen vaikutti suurten yritysten tuonnin arvon pudotukseen edellisvuoden tasosta. Laskua tässä tuoteryhmässä kertyi kolmannella neljänneksellä noin 14 %. Puu- ja paperiteollisuuden tuotteiden tuonti sen sijaan kasvoi suurilla yrityksillä noin 21 %. Pk-yritysten tuonti oli arvoltaan 3,6 mrd. euroa, kasvua 16 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Pk-yritysten tuontia kasvattivat eniten metalli-, kone-, ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteet, joissa kasvua oli 23 %. Puu- ja paperiteollisuuden tuotteiden tuonti kasvoi 20 %. Suuret yritykset vastasivat 86 % osuudesta kokonaisviennin arvosta ja pk-yritysten osuus oli 13 %. Tuonnissa suurten yritysten osuus koko tuonnin arvosta oli 73 % ja pk-yritysten 25 %. Kokonaiskehitys (milj. euroa) Vienti Muutos, Tuonti Muutos, 2006/7-9 2007/7-9 % 2006/7-9 2007/7-9 % PK-yritykset 1819 2062 13 3135 3633 16 Suuret yritykset 13097 13683 4 10590 10451-1 Määrittelemätön 1 168 194 x 102 259 x Yhteensä 15084 15939 6 13827 14343 4 Suurten ja pk-yritysten viennistä noin 55 % suuntautui EU-alueelle. Suuret yritykset veivät EU:n alueelle tavaroita 7,6 mrd. eurolla ja EU:n ulkopuolelle 6,1 mrd. eurolla. Pk-yritysten viennistä EUalueelle suuntautui noin 1,1 mrd. euroa ja yli 900 miljoonaa euroa EU:n ulkopuolelle. Suuret yritykset toivat heinä-syyskuussa tavaroita EU:n alueelta 5,1 mrd. eurolla ja EU:n ulkopuolelta 5,3 mrd. eurolla. Pk-yritysten tuonnista suurin osa, noin 70 %, tuotiin EU:n alueelta. Arvoltaan pkyritysten tuonti EU-alueelta oli 2,5 mrd. euroa ja EU:n ulkopuolelta 1,1 mrd. euroa. Heinä-syyskuussa vientiä harjoittaneita yrityksiä oli yhteensä noin 9 400 yritystä. Tästä pk-yritysten osuus oli noin 84 %. Pk-yrityksistä lukumääräisesti eniten oli mikroyrityksiä, noin 4 600 yritystä. Tuontia harjoittaneita yrityksiä oli vastaavasti samalla ajanjaksolla noin 25 900 yritystä. Pk-yritysten lukumäärän osuus tuonnissa kaikista yrityksistä oli 84 %, noin 21 700 yritystä. 1 Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia. Tämän vuoksi tietoa ei ilmoiteta. Tullihallitus Tilastoyksikkö
2 Kuvio 2. Viennin arvo kokoluokittain 2007/7-9 ja 2006/7-9, milj. e KOKO VIENTI Suuret yritykset 15 939 15 084 13 683 13 097 Pk-yritykset yhteensä Keskisuuret yritykset Pienet yritykset Mikroyritykset Määrittelemätön 2 062 1 819 1 286 1 183 590 472 186 163 194 168 2006/7-9 2007/7-9 0 5 000 10 000 15 000 20 000 Kuvio 3. Tuonnin arvo kokoluokittain 2007/7-9 ja 2006/7-9, milj. e KOKO TUONTI 14 343 13827 Suuret yritykset 10 451 10590 Pk-yritykset yhteensä Keskisuuret yritykset Pienet yritykset Mikroyritykset Määrittelemätön 3 633 3135 1 654 1442 1 251 1054 728 639 259 102 2006/7-9 2007/7-9 0 5000 10000 15000 20000 Tullihallitus Tilastoyksikkö
3 Kuvio 4. Viennin ja tuonnin arvon kehitys suurilla yrityksillä ja pk-yrityksillä 2004-2007, milj. e 16000 Milj. e 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 1-3 4-6 7-9 10-12 1-3 4-6 7-9 10-12 1-3 4-6 7-9 10-12 1-3 4-6 7-9 2004 2005 2006 2007 Suuret yritykset - vienti Pk-yritykset yhteensä - vienti Suuret yritykset - tuonti Pk-yritykset yhteensä - tuonti Kuvio 5. Viennin ja tuonnin arvon kehitys pk-yrityksillä kokoluokittain 2004-2007, milj. e Milj. e 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1-3 4-6 7-9 10-12 1-3 4-6 7-9 10-12 1-3 4-6 7-9 10-12 1-3 4-6 7-9 2004 2005 2006 2007 Keskisuuret yritykset - vienti Mikroyritykset - vienti Pienet yritykset - tuonti Pienet yritykset - vienti Keskisuuret yritykset - tuonti Mikroyritykset - tuonti Tullihallitus Tilastoyksikkö
4 Taulu 1. Vienti tuoteluokittain (CPA) heinä-syyskuussa 2007 Muutos Arvo 2007:7-9/ Osuus Yritysten 2007:7-9 2006:7-9 Osuus ryhmästä CPA Tuoteluokan selite lukumäärä milj. e % % % 20-21 Puu- ja paperiteollisuuden tuotteet 3 144 2 20 100 Suuri yritys 2 903 2 18 92 Pk-yritykset yhteensä 234-2 2 8 - Keskisuuri yritys 142-8 1 5 - Pieni yritys 76 14 1 2 - Mikroyritys 17-5 0 1 Määrittelemätön 6 x 0 0 23-25 Kemian teollisuuden tuotteet 2 363 10 15 100 Suuri yritys 2 098 9 13 89 Pk-yritykset yhteensä 252 9 2 11 - Keskisuuri yritys 151-3 1 6 - Pieni yritys 83 43 1 4 - Mikroyritys 19 7 0 1 Määrittelemätön 13 x 0 1 27-29, 34-35 Metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteet 5 501 11 35 100 Suuri yritys 4 598 10 29 84 Pk-yritykset yhteensä 862 17 5 16 - Keskisuuri yritys 545 11 3 10 - Pieni yritys 238 30 2 4 - Mikroyritys 78 20 1 1 Määrittelemätön 41 x 0 1 30-33 Sähköteknisen teollisuuden tuotteet 3 768 0 24 100 Suuri yritys 3 351-1 21 89 Pk-yritykset yhteensä 379 23 2 10 - Keskisuuri yritys 252 30 2 7 - Pieni yritys 97 12 1 3 - Mikroyritys 30 13 0 1 Määrittelemätön 38 x 0 1 Muut tuotteet 1 163 6 7 100 Suuri yritys 732-4 5 63 Pk-yritykset yhteensä 335 10 2 29 - Keskisuuri yritys 196 3 1 17 - Pieni yritys 97 24 1 8 - Mikroyritys 42 17 0 4 Määrittelemätön 96 x 1 8 Kaikki tuoteluokat yhteensä 9 352 15 939 6 100 100 Suuri yritys 947 13 683 4 86 86 Pk-yritykset yhteensä 7 843 2 062 13 13 13 - Keskisuuri yritys 1 002 1 286 9 8 8 - Pieni yritys 2 214 590 25 4 4 - Mikroyritys 4 627 186 14 1 1 Määrittelemätön 562 194 x 1 1 x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia = Yritysten lukumäärätieto julkaistaan vain kaikille tuoteluokille yhteensä Tullihallitus Tilastoyksikkö
5 Taulu 2. Tuonti tuoteluokittain (CPA) heinä-syyskuussa 2007 Muutos Arvo 2007:7-9/ Osuus Yritysten 2007:7-9 2006:7-9 Osuus ryhmästä CPA Tuoteluokka lukumäärä milj. e % % % 20-21 Puu- ja paperiteollisuuden tuotteet 363 12 3 100 Suuri yritys 227 21 2 62 Pk-yritykset yhteensä 137 20 1 37 - Keskisuuri yritys 70 24 1 19 - Pieni yritys 37 11 0 10 - Mikroyritys 30 21 0 8 Määrittelemätön 4 x 0 1 23-25 Kemian teollisuuden tuotteet 2 334 6 16 100 Suuri yritys 1 696 4 12 73 Pk-yritykset yhteensä 622 9 4 27 - Keskisuuri yritys 291-3 2 13 - Pieni yritys 228 27 2 10 - Mikroyritys 103 9 1 4 Määrittelemätön 16 x 0 1 27-29, 34-35 Metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteet 4 374 4 31 100 Suuri yritys 3 080-3 22 70 Pk-yritykset yhteensä 1 261 23 9 29 - Keskisuuri yritys 617 21 4 14 - Pieni yritys 401 29 3 9 - Mikroyritys 243 18 2 6 Määrittelemätön 33 x 0 1 30-33 Sähköteknisen teollisuuden tuotteet 2 717-7 19 100 Suuri yritys 2 006-14 14 74 Pk-yritykset yhteensä 693 16 5 26 - Keskisuuri yritys 312 24 2 12 - Pieni yritys 245 6 2 9 - Mikroyritys 136 16 1 5 Määrittelemätön 19 x 0 1 Muut tuotteet 4 549 9 32 100 Suuri yritys 3 442 5 24 76 Pk-yritykset yhteensä 919 12 6 20 - Keskisuuri yritys 364 12 3 8 - Pieni yritys 340 13 2 8 - Mikroyritys 215 10 2 5 Määrittelemätön 188 x 1 4 Kaikki tuoteluokat yhteensä 25 908 14 343 4 100 100 Suuri yritys 1 413 10 451-1 73 73 Pk-yritykset yhteensä 21 719 3 633 16 25 25 - Keskisuuri yritys 1 498 1 654 15 12 12 - Pieni yritys 2 886 1 251 19 9 9 - Mikroyritys 16 335 728 14 5 5 Määrittelemätön 2 776 259 x 2 2 x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia = Yritysten lukumäärätieto julkaistaan vain kaikille tuoteluokille yhteensä Tullihallitus Tilastoyksikkö
Kauppa 2008 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain heinä-syyskuussa 2007 4.1.2008 2008:M01 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Timo Yliheljo p. 020 492 1895 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla http://www.tulli.fi/. Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Yhteystiedot: Kontaktuppgifter: Contact information: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Erottajankatu 15-17 A Skillnadsgatan 15-17 A Erottajankatu 15-17 A PL 512 PB 512 P.O.Box 512 00101 Helsinki 00101 Helsingfors FI-00101 Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat. + 358 9 6141 Telefax 020 492 1860 Telefax 020 492 1860 Fax + 358 20 492 1860 Sähköposti: kirjasto@tulli.fi E-post: bibliotek@tulli.fi E-mail: library@tulli.fi Tullikirjasto Tullbiblioteket Customs library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service 020 690 603 020 690 603 + 358 20 690 603
Kauppa 2008 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign Trade of goods by enterprise size 2007 Loka-joulukuu Oktober-december October-December Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvon muutos yritysten kokoluokittain 2007/2006 4. neljännes, % Yhteensä Suuret yritykset Pk-yritykset yhteensä Keskisuuret yritykset Pienet yritykset Mikroyritykset 0 1 2 5 7 6 8 12 11 11 19 23 Vienti Tuonti -5 0 5 10 15 20 25 Helsinki 7.5.2008 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.
1 Pk-yritysten vienti ja tuonti kasvussa vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä Vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä pienten- ja keskisuurten yritysten viennin kokonaisarvo oli 2,2 miljardia euroa, mikä vastaa 11 % kasvua edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Pkyrityksistä erityisesti pienten yritysten viennin arvo kasvoi (23 %). Suurten yritysten vienti vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä oli arvoltaan 14,1 mrd. euroa ja viennin arvo pysyi ennallaan edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Puu- ja paperiteollisuuden tuotteiden vienti laski pk-yrityksillä kahdeksalla prosentilla ja suurillakin yrityksillä kahdella prosentilla. Kemian teollisuuden tuotteiden vienti kasvoi sekä pk-yrityksillä että suurilla yrityksillä. Pk-yritykset kasvattivat osuuttaan metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteiden viennissä, jossa pk-yritysten vienti kasvoi 17 %, kun taas suurten yritysten vienti supistui 5 %. Pk-yritysten sähköteknisen teollisuuden tuotteiden viennin arvo nousi 18 %, keskisuurten yritysten jopa 26 %. Suurten yritysten tuonnin arvo loka-joulukuussa 2007 oli 11,1 mrd. euroa ja pk-yritysten 3,9 mrd. euroa. Pk-yrityksillä tuonnin arvo kasvoi 12 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, suurilla yrityksillä kasvu edellisvuodesta oli vähäistä (2 %). Suurten yritysten puu- ja paperiteollisuuden tuotteiden tuonti kasvoi kahdeksalla prosentilla, pienten ja keskisuurten viidellä. Pk-yritykset kasvattivat osuuttaan kemian teollisuuden tuotteiden tuonnissa, jossa pk-yritysten tuonti kasvoi 9 % ja suurten yritysten vienti supistui prosentilla. Kuten viennissä myös tuonnissa pk-yritykset kasvattivat osuuttaan metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteiden osalta. Pk-yrityksillä tuonnin arvo tässä tuoteluokassa kasvoi 25 % edellisvuodesta, kun se suurilla yrityksillä laski 5 %. Suuret yritykset nostivat sähköteknisen teollisuuden tuotteiden tuonnin arvoa: suurilla yrityksillä kasvua oli viisi prosenttia, pk-yrityksillä tuonnin arvo vastasi edellisvuoden lukemia. Suurten yritysten osuus kokonaisviennin arvosta oli 85 % ja pk-yritysten 14 %. Kokonaistuonnista suurten yritysten osuus oli 72 % ja pk-yritysten vastaavasti 26 %. Kokonaiskehitys (milj. euroa) Vienti Muutos, Tuonti Muutos, 2006/10-12 2007/10-12 % 2006/10-12 2007/10-12 % Pk-yritykset 2 024 2 246 11 3 486 3 917 12 Suuret yritykset 14 111 14 092 0 10 846 11 073 2 Määrittelemätön 1 238 192 x 242 319 x Yhteensä 16 372 16 530 1 14 574 15 310 5 Suurten ja pk-yritysten tuonnista 55 % ja viennistä 57 % käytiin EU-alueen sisällä. Suuret yritykset veivät loka-joulukuussa EU-alueelle 8,1 mrd. eurolla ja EU:n ulkopuolelle 6,0 mrd. eurolla. Pkyritysten viennistä suuntautui 1,2 mrd. euroa EU-alueelle ja 1,0 mrd. euroa EU:n ulkopuolelle. 1 Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia. Tämän vuoksi tietoa ei ilmoiteta. Tullihallitus Tilastoyksikkö
2 Kuvio 2. Viennin arvo kokoluokittain 2007/10-12 ja 2006/10-12, milj. e KOKO VIENTI Suuret yritykset 16 530 16 372 14 092 14 111 Pk-yritykset yhteensä Keskisuuret yritykset Pienet yritykset Mikroyritykset Määrittelemätön 2 246 2 024 1 371 1 287 685 558 190 179 192 238 2007/10-12 2006/10-12 0 5 000 10 000 15 000 20 000 Kuvio 3. Tuonnin arvo kokoluokittain 2007/10-12 ja 2006/10-12, milj. e KOKO TUONTI 15 310 14 574 Suuret yritykset 11 073 10 846 Pk-yritykset yhteensä Keskisuuret yritykset Pienet yritykset Mikroyritykset Määrittelemätön 3 917 3 486 1 731 1 601 1 440 1 212 747 674 319 242 2007/10-12 2006/10-12 0 5 000 10 000 15 000 20 000 Tullihallitus Tilastoyksikkö
3 Kuvio 4. Viennin ja tuonnin arvon kehitys suurilla yrityksillä ja pk-yrityksillä 2004-2007, milj. e 16 000 Milj. e 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 1-3 4-6 7-9 10-12 1-3 4-6 7-9 10-12 1-3 4-6 7-9 10-12 1-3 4-6 7-9 10-12 2004 2005 2006 2007 Suuret yritykset - vienti Pk-yritykset yhteensä - vienti Suuret yritykset - tuonti Pk-yritykset yhteensä - tuonti Kuvio 5. Viennin ja tuonnin arvon kehitys pk-yrityksillä kokoluokittain 2004-2007, milj. e Milj. e 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 1-3 4-6 7-9 10-12 1-3 4-6 7-9 10-12 1-3 4-6 7-9 10-12 1-3 4-6 7-9 10-12 2004 2005 2006 2007 Keskisuuret yritykset - vienti Pienet yritykset - vienti Mikroyritykset - vienti Keskisuuret yritykset - tuonti Pienet yritykset - tuonti Mikroyritykset - tuonti Tullihallitus Tilastoyksikkö
4 Taulu 1. Vienti tuoteluokittain (CPA) loka-joulukuussa 2007 Muutos Arvo 2007:10-12/ Osuus Yritysten 2007:10-12 2006:10-12 Osuus ryhmästä CPA Tuoteluokan selite lukumäärä milj. e % % % 20-21 Puu- ja paperiteollisuuden tuotteet 3 140-3 19 100 Suuri yritys 2 890-2 18 92 Pk-yritykset yhteensä 244-8 2 8 - Keskisuuri yritys 142-17 1 5 - Pieni yritys 88 13 1 3 - Mikroyritys 13-14 0 0 Määrittelemätön 7 x 0 0 23-25 Kemian teollisuuden tuotteet 2 369 14 14 100 Suuri yritys 2 077 15 13 88 Pk-yritykset yhteensä 281 13 2 12 - Keskisuuri yritys 155-7 1 7 - Pieni yritys 107 64 1 5 - Mikroyritys 19 7 0 1 Määrittelemätön 11 x 0 1 27-29, 34-35 Metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteet 5 720-1 35 100 Suuri yritys 4 686-5 28 82 Pk-yritykset yhteensä 975 17 6 17 - Keskisuuri yritys 610 14 4 11 - Pieni yritys 282 29 2 5 - Mikroyritys 84 9 1 2 Määrittelemätön 59 x 0 1 30-33 Sähköteknisen teollisuuden tuotteet 4 108 1 25 100 Suuri yritys 3 666 1 22 89 Pk-yritykset yhteensä 399 18 2 10 - Keskisuuri yritys 260 26 2 6 - Pieni yritys 108 4 1 3 - Mikroyritys 31 11 0 1 Määrittelemätön 43 x 0 1 Muut tuotteet 1 193-1 7 100 Suuri yritys 773 2 5 65 Pk-yritykset yhteensä 348 3 2 29 - Keskisuuri yritys 205 0 1 17 - Pieni yritys 99 8 1 8 - Mikroyritys 43 6 0 4 Määrittelemätön 72 x 0 6 Kaikki tuoteluokat yhteensä 9 514 16 530 1 100 100 Suuri yritys 974 14 092-0 85 85 Pk-yritykset yhteensä 7 977 2 246 11 14 14 - Keskisuuri yritys 1 060 1 371 7 8 8 - Pieni yritys 2 292 685 23 4 4 - Mikroyritys 4 625 190 6 1 1 Määrittelemätön 563 192 x 1 1 x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia = Yritysten lukumäärätieto julkaistaan vain kaikille tuoteluokille yhteensä Tullihallitus Tilastoyksikkö
5 Taulu 2. Tuonti tuoteluokittain (CPA) loka-joulukuussa 2007 Muutos Arvo 2007:10-12/ Osuus Yritysten 2007:10-12 2006:10-12 Osuus ryhmästä CPA Tuoteluokka lukumäärä milj. e % % % 20-21 Puu- ja paperiteollisuuden tuotteet 359 9 2 100 Suuri yritys 218 8 1 61 Pk-yritykset yhteensä 131 5 1 37 - Keskisuuri yritys 64 5 0 18 - Pieni yritys 42 5 0 12 - Mikroyritys 25 8 0 7 Määrittelemätön 9 x 0 3 23-25 Kemian teollisuuden tuotteet 2 336 3 15 100 Suuri yritys 1 665-1 11 71 Pk-yritykset yhteensä 646 9 4 28 - Keskisuuri yritys 284-7 2 12 - Pieni yritys 254 31 2 11 - Mikroyritys 108 18 1 5 Määrittelemätön 25 x 0 1 27-29, 34-35 Metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteet 4 698 3 31 100 Suuri yritys 3 237-5 21 69 Pk-yritykset yhteensä 1 434 25 9 31 - Keskisuuri yritys 666 19 4 14 - Pieni yritys 505 40 3 11 - Mikroyritys 263 15 2 6 Määrittelemätön 27 x 0 1 30-33 Sähköteknisen teollisuuden tuotteet 3 058 4 20 100 Suuri yritys 2 284 5 15 75 Pk-yritykset yhteensä 752 0 5 25 - Keskisuuri yritys 331 1 2 11 - Pieni yritys 282-4 2 9 - Mikroyritys 139 7 1 5 Määrittelemätön 23 x 0 1 Muut tuotteet 4 859 9 32 100 Suuri yritys 3 668 8 24 76 Pk-yritykset yhteensä 955 9 6 20 - Keskisuuri yritys 385 12 3 8 - Pieni yritys 358 10 2 7 - Mikroyritys 213 5 1 4 Määrittelemätön 235 x 2 5 Kaikki tuoteluokat yhteensä 27 054 15 310 5 100 100 Suuri yritys 1 422 11 073 2 72 72 Pk-yritykset yhteensä 22 464 3 917 12 26 26 - Keskisuuri yritys 1 586 1 731 8 11 11 - Pieni yritys 4 071 1 440 19 9 9 - Mikroyritys 16 807 747 11 5 5 Määrittelemätön 3 168 319 x 2 2 x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia = Yritysten lukumäärätieto julkaistaan vain kaikille tuoteluokille yhteensä Tullihallitus Tilastoyksikkö
Kauppa 2008 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain loka-joulukuussa 2007 7.5.2008 2008:M08 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Tiina Sevon p. 020 492 1895 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla http://www.tulli.fi/. Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Yhteystiedot: Kontaktuppgifter: Contact information: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Erottajankatu 15-17 A Skillnadsgatan 15-17 A Erottajankatu 15-17 A PL 512 PB 512 P.O.Box 512 00101 Helsinki 00101 Helsingfors FI-00101 Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat. + 358 9 6141 Telefax 020 492 1860 Telefax 020 492 1860 Fax + 358 20 492 1860 Sähköposti: kirjasto@tulli.fi E-post: bibliotek@tulli.fi E-mail: library@tulli.fi Tullikirjasto Tullbiblioteket Customs library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service 020 690 603 020 690 603 + 358 20 690 603
Kauppa 2008 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2006 800 Jälleenvienti Venäjälle v. 2006; tärkeimmät tavararyhmät (matkapuhelimien jälleenviennin arvo epävarma; atk-laitteiden ja kotitalouskoneiden jälleenviennissä erilaisia laskentatapoja) Milj. euroa 700 600 500 400 300 200 100 0 Autot Matkapuhelimet Radiot, televisiot ym. Lääkkeet Atk-laitteet Kotitalouskoneet Voiteluvalmisteet Käsityökalut Helsinki 6.6.2008 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.
ARVIOLTA 30 % VIENNISTÄ VENÄJÄLLE JÄLLEENVIENTIÄ V. 2006 Suomen vienti Venäjälle oli vuonna 2006 hieman yli 6,2 mrd. euroa. Venäjä oli Suomen toiseksi tärkein vientimaa 10,1 %:n osuudella Suomen koko viennistä. Venäjälle suuntautuneesta viennistä arviolta 30 % oli muualla tuotettujen tavaroiden jälleenvientiä. Suomeen tuotuja, muualla valmistettuja henkilöautoja vietiin Venäjälle 724 milj. euron arvosta ja televisioita yms. viihde-elektroniikan laitteita 330 milj. euron arvosta. Näihin lukuihin eivät sisälly transitokuljetuksina Suomen kautta Venäjälle kuljetetut tavarat. Jälleenviennin osuuden arviointi on ongelmallista matkapuhelinviennin vuoksi. Huomattava osa Suomeen tuoduista puhelimista viedään maasta edelleen, mutta Suomessa valmistettujen puhelimien ja muualla valmistettujen puhelimien osuutta viennistä ei voida laskea, joten 594 milj. euron arvoinen matkapuhelinvienti Venäjälle voi olla yhtä hyvin kotimaista tuotantoa kuin jälleenvientiäkin. Myös atk-laitteiden ja kotitalouskoneiden viennistä kotimaisen tuotannon ja jälleenviennin osuuksia on vaikea erottaa. Edellä mainittujen tavaroiden lisäksi Suomesta vietiin Venäjälle mm. lääkkeitä, voiteluvalmisteita, käsityökaluja ja pakettiautoja, jotka olivat muualla tuotettuja. Kaikkiaan viennistä Venäjälle oli suppeimmankin laskutavan mukaan jälleenvientiä ainakin 1,5 mrd. euroa eli neljännes koko viennistä. Enimmillään jälleenviennin arvon voidaan laskea olleen ainakin 2,3 mrd. euroa eli yli 36 % koko viennistä. Todellinen jälleenviennin osuus sijoittunee näiden arvioiden puolivälin tuntumaan eli n. 30 %:iin tai hieman sitä suuremmaksi. Venäjälle suuntautuneen viennin rakenne Kaksitoista suurinta tavararyhmää kattoivat yli kaksi kolmannesta Suomen koko Venäjänviennistä vuonna 2006. Vuotta aiemmin suurimpana ryhmänä ollut matkapuhelinvienti on supistunut selvästi, mutta muiden puhelinlaitteiden samoin kuin henkilöautojen vienti on lisääntynyt huomattavasti. Liitteessä 1. on lueteltu 47 suurta tavararyhmää, joilla on lähes 95 %:n osuus viennistä Venäjälle. Jälleenviennin selvittäminen keskittyy näihin ryhmiin. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät tavararyhmät saattavat sisältää pieniä määriä jälleenvientiä, mutta jälleenviennin osuutta niissä ei voi luotettavasti erottaa, eikä niiden osuus ole tilastollisesti merkittävä. Jälleenviennin arvioinnin lähtökohtana on se, että tilastoitu vienti tavararyhmässä on suurempi tai ainakin jokseenkin yhtä suuri kuin tilastoitu kotimaisen teollisuuden myymä tuotanto. Lisäksi tarkasteltavissa todennäköisissä jälleenvientitavararyhmissä on luonnollisesti oltava vastaava määrä tilastoitua tuontia Suomeen. Liitteessä 1. mainituista 47 tavararyhmästä 28 on sellaisia, joissa kotimainen tuotanto on suurempi kuin Suomen kokonaisvienti. Tällaisia ryhmiä ovat mm. paperi, kartonki ja pahvi, rauta ja teräs, nosto-, lastaus-, maansiirto- ja porauskoneet, värit ja maalit ym. Tällaisissa ryhmissäkin saattaa esiintyä vähäisiä määriä jälleenvientiä, mutta sitä ei voi erottaa tavanomaisesta viennistä.
Muutamissa tavararyhmissä kotimainen tuotanto on selvästi suurempi kuin vienti Venäjälle, mutta jää ryhmän koko vientiä pienemmäksi. Tällöin osa viennistä on ilmeisesti jälleenvientiä, mutta jälleenviennin kohdemaata ei voida määritellä. Tällaisia tavararyhmiä ovat lähinnä: - lankapuhelinlaitteet, mikrofonit yms. - sähkömoottorit, -generaattorit yms. - raskaat tavarankuljetusajoneuvot - värjäys-, peittaus- ym. kemialliset lisäaineet - turkisnahat - moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet. Joidenkin ryhmien tuotantotieto on tilastollisen tietosuojan turvaamiseksi joko osaksi tai kokonaan salattu, joten todellinen tuotanto saattaa olla huomattavasti suurempi kuin julkaistujen tuotantonimikkeiden perusteella käy ilmi. Matkapuhelimien sekä muiden puhelin- ja radiolähetinlaitteiden tuotanto on kokonaan salattu, samoin ajoneuvojen renkaiden tuotanto. Lisäksi öljytuotteiden ja alkumuotoisten muovien tuotantonimikkeistä osa on salattu. Muun tilastoaineiston avulla voidaan kuitenkin päätellä jälleenviennin olemassaolo esim. matkapuhelimien viennissä. Kun Suomen viennistä Venäjälle erotetaan edellä mainituilla perusteilla tavararyhmät, joiden vienti on joko selvästi kotimaista tuotantoa tai joiden viennistä kotimaisen tuotannon ja jälleenviennin osuuksia on hyvin vaikea erotella, jäävät selvitettäväksi seuraavat tavararyhmät: - moottoriajoneuvot - matkapuhelimet - radio- ja tv-vastaanottimet, videolaitteet, nauhurit ym. kuvan ja äänen tallennus- ja esitysmateriaali - atk-laitteet ja niiden osat - kotitalouskoneet - lääkkeet, seerumit, rokotteet - voiteluvalmisteet - sähkökäyttöiset käsityövälineet. Jälleenvienti tavararyhmittäin Moottoriajoneuvot Henkilöautojen tuonti, tuotanto ja vienti vuonna 2006 jakaantui seuraavasti: Taulukko 1. Henkilöautojen kauppa ja tuotanto v. 2006 Tuonti Suomeen, Suuret tuontimaat Tuonti suurimmista maista, Tuotanto Suomessa, Myynti Suomessa, Vienti, Suuret vientimaat Vienti suurimpiin maihin, 2 892 604 762 070 1 852 184 Saksa 814 747 Saksa 773 051 Iso- 423 955 Venäjä 724 357 Britannia Japani 342 824 Viro 177 256 Ranska 261 360
Suomessa valmistetut henkilöautot vietiin lähes poikkeuksetta Saksaan. Tämä voidaan päätellä autojen CN-nimikkeiden ja kappalehintojen perusteella. Venäjälle ja Baltiaan viedyt autot näyttäisivät siten olleen Suomen ulkopuolella tuotettuja. Käytännöllisesti katsoen koko 724 milj. euron arvoinen henkilöautovienti Venäjälle on siis jälleenvientiä. Autojen jälleenvienti on yli kaksinkertaistunut vuodessa, sillä vuonna 2005 Venäjälle jälleenvietyjen henkilöautojen arvoksi arvioitiin 353 milj. euroa. Suomessa valmistetaan sekä kuorma-autoja että raskaita työmaa-ajoneuvoja (ns. dumppereita), joten CN-luokituksesta ei voi karkealla tasolla päätellä, kuinka suuri osuus Venäjälle viedyistä tavarankuljetusajoneuvoista on muualla tuotettuja. Suomessa ei kuitenkaan valmisteta lainkaan pakettiautoja, joten valitsemalla tarkasteluun vain ne CN-nimikkeet, joissa ajoneuvon paino on alle viisi tonnia, voidaan arvioida jälleenvietyjen pakettiautojen arvo: Taulukko 2. Pakettiautojen kauppa ja tuotanto v. 2006 Tuonti Suomeen, Suuret tuontimaat Tuonti suurimmista maista, Tuotanto Suomessa, Myynti Suomessa, Vienti, Suuret vientimaat Vienti suurimpiin maihin, 294 536 0 41 841 Saksa 104 824 Venäjä 21 836 Italia 47 247 Viro 9 273 Japani 36 683 Henkilöautoviennin tavoin myös pakettiautojen vienti Venäjälle on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2005 ja kohonnut lähes 22 milj. euroon. Jonkin verran jälleenvientiä saattaa sisältyä myös raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen vientiin. Kotimainen tuotanto, 120 milj. euroa, on kuitenkin selvästi suurempi kuin Venäjälle suuntautuneen viennin arvo, joten raskaiden ajoneuvojen viennistä on mahdotonta erottaa toisaalta Suomessa valmistettujen, toisaalta jälleenvietyjen ajoneuvojen osuutta. Puhelinlaitteet Erilaisten puhelinlaitteiden vienti voidaan jakaa kolmeen ryhmään: matkapuhelimiin, muihin puhelin- ja radiolähetinlaitteisiin sekä lankapuhelinlaitteisiin ja niiden oheistuotteisiin, kuten mikrofoneihin yms. Suomessa on tuotantoa kaikissa näissä ryhmissä, mutta tuotantotilaston salausten vuoksi vain lankapuhelinlaitteiden ja oheislaitteiden tuotannon arvo on käytettävissä. Koska kotimaisista kulutustilastoista ei selviä lähetinlaitteiden, lankapuhelinlaitteiden ja oheistuotteiden kysyntää, niistä ei voida esittää tarkkaa jälleenvientiarviota. Venäjälle suuntautuneen puhelinlaiteviennin rakenne muuttui vuoden 2006 kuluessa olennaisesti. Vielä vuonna 2005 matkapuhelimien vienti kattoi viidenneksen kaikesta viennistä Venäjälle. Vuoden 2006 aikana matkapuhelinvienti putosi puoleen ja niiden osuus koko viennistä jäi vajaaseen kymmeneen prosenttiin. Samaan aikaan muiden puhelinlaitteiden vienti nelinkertaistui. Kotimaan tuotanto- ja kulutustilastojen puutteellisuuden vuoksi puhelinlaitteiden jälleenviennistä voidaan esittää vain karkeita arvioita. Taulukossa 3. on esitetty tiedot matkapuhelinmarkkinoista:
Taulukko 3. Matkapuhelimien kauppa ja tuotanto v. 2006 Tuonti Suomeen, Suuret tuontimaat Tuonti suurimmista maista, Tuotanto Suomessa, Myynti Suomessa, Vienti, Suuret vientimaat Vienti suurimpiin maihin, 1 360 511 salattu 417 207 6 737 322 Kiina 748 773 Iso- 741 408 Britannia Viro 159 757 Venäjä 594 188 Etelä-Korea 158 813 Saksa 578 491 Unkari 113 979 Saudi- 577 525 Arabia Saksa 99 937 Arabiemiirikunnat 511 628 Kotimaisen tuotannon salauksen vuoksi on mahdotonta erottaa, mikä osuus Venäjälle viedyistä puhelimista on jälleenvientiä. Selvää kuitenkin on, että Suomesta jälleenvietiin huomattava määrä matkapuhelimia, sillä puhelintuonti oli moninkertainen kotimaiseen kysyntään verrattuna. Koska Suomeen tuotujen puhelimien arvo oli lähes miljardi euroa suurempi kuin Suomen markkinoilla myytyjen puhelimien arvo, on mahdollista, että koko Venäjälle suuntautunut 594 milj. euron arvoinen matkapuhelinvienti oli jälleenvientiä. Toisaalta Venäjälle vietyjen puhelimien kappalehinta (189 euroa) oli yli kaksinkertainen Suomeen tuotujen puhelimien keskihintaan (82 euroa) verrattuna, joten Venäjän-vientiin on saattanut sisältyä huomattava määrä Suomessa valmistettuja kalliimpia puhelinmalleja. Tarkkaa tietoa matkapuhelimien jälleenviennin osuudesta ei ole laskettavissa. Muiden puhelin- ja radiolähetinlaitteiden kuin matkapuhelimien tuotannosta ja kotimaan myynnistä ei ole tilastotietoja, joten niiden viennissä ei voida erottaa mahdollista jälleenvientiä. Lankapuhelinlaitteiden, mikrofonien yms. oheislaitteiden kotimaan tuotanto oli puolestaan selvästi suurempi kuin vienti Venäjälle, mutta vain neljännes ryhmän koko viennistä, joten suurin osa viennistä oli muualla tuotettujen tavaroiden jälleenvientiä. Venäjän osuutta jälleenviennistä on kuitenkin mahdotonta erottaa. Radio- ja tv-vastaanottimet, videolaitteet, nauhurit ym. kuvan ja äänen tallennus- ja esitysmateriaali Suomessa valmistetaan hyvin vähäisiä määriä televisiovastaanottimia sekä joitain äänentallennuslaitteita. Käytännöllisesti katsoen kaikkea ryhmän vientiä voidaan pitää muualla tuotettujen tavaroiden jälleenvientinä. Taulukon 4. mukaan Venäjälle vietiin muualla tuotettuja rtvlaitteita, videolaitteita yms. 330 milj. euron arvosta.
Taulukko 4. Radio- ja tv-vastaanottimien, videolaitteiden, nauhureiden ym. kuvan ja äänen tallennus- ja esitysmateriaalin kauppa ja tuotanto v. 2006 Tuonti Suomeen, Suuret tuontimaat Tuonti suurimmista maista, Tuotanto Suomessa, Myynti Suomessa, Vienti, Suuret vientimaat Vienti suurimpiin maihin, 930 183 206 607 420 473 765 Etelä-Korea 115 471 Venäjä 329 621 Espanja 114 482 Ruotsi 21 939 Slovakia 102 233 Kiina 94 176 Japani 66 926 Saksa 63 498 Ryhmän tuonti jakaantui hyvin monien maiden kesken, joten Venäjälle suuntautuneen viennin alkuperää ei voida määritellä varmuudella. Atk-laitteet ja niiden osat Atk-laitteiden viennissä tilanne on samankaltainen kuin puhelinlaitteiden viennissä: kotimainen tuotanto on merkittävää, mutta se kattaa vain osan Venäjälle suuntautuneesta atkviennistä. Kotimainen tuotanto on vain kolmannes atk-laitteiden viennistä Venäjälle, joten suurin osa viennistä on jälleenvientiä. Osuus on säilynyt aivan samana kuin vuonna 2005: kotimainen tuotanto on kattanut vajaat 40 % Venäjälle suuntautuneesta atk-viennistä, joten vähintään 60 % ryhmän Venäjänviennistä on jälleenvientiä. Viihde-elektroniikkatuotteiden tavoin tuonti jakaantuu niin monen maan osalle, että jälleenvietyjen tavaroiden todellista alkuperämaata ei voida päätellä. Taulukko 5. Atk-laitteiden ja niiden osien kauppa ja tuotanto v. 2006 Tuonti Suomeen, Suuret tuontimaat Tuonti suurimmista maista, Tuotanto Suomessa, Myynti Suomessa, Vienti, Suuret vientimaat Vienti suurimpiin maihin, 1 489 007 78 369 276 832 617 226 Kiina 444 970 Venäjä 212 148 Saksa 169 915 Ruotsi 106 375 Irlanti 134 849 Kotitalouskoneet Suomessa on viime vuosina tuotettu hyvin vähän kotitalouskoneita. Vuonna 2006 tuotannon arvo jäi edellisvuotiselle tasolle eli 40 milj. euroon. Kotimaisen tuotannon osuus kotimaan markkinoilla myytyjen kodinkoneiden arvosta oli vajaat yhdeksän prosenttia. Viennin arvo oli lähes kymmenkertainen tuotantoon verrattuna, kuten taulukossa 6. on esitetty:
Taulukko 6. Kotitalouskoneiden kauppa ja tuotanto v. 2006 Tuonti Suomeen, Suuret tuontimaat Tuonti suurimmista maista, Tuotanto Suomessa, Myynti Suomessa, Vienti, Suuret vientimaat Vienti suurimpiin maihin, 563 302 40 099 456 528 357 233 Italia 108 280 Venäjä 196 076 Saksa 98 497 Ruotsi 90 813 Kiina 42 682 Unkari 39 698 Vaikka Suomen koko kotitalouskoneiden tuotanto olisi viety Venäjälle vuonna 2006, jälleenviennin osuus viennistä Venäjälle olisi silti ollut n. 156 milj. euroa. Jälleenvientiä kertyi siis kotitalouskoneryhmästä 156-196 milj. euroa. Lääkkeet, seerumit, rokotteet Suomessa tuotetaan lääkkeitä selvästi lääkevientiä enemmän. Tuotanto keskittyy kuitenkin vain osaan lääkkeiden tavaranimikkeistä. Insuliinia ym. hormoneja sisältäviä lääkkeitä ei valmisteta Suomessa, ei myöskään alkaloideja sisältäviä lääkkeitä. Näillä valmisteilla on kuitenkin merkittävä osuus Venäjälle suuntautuneesta lääkeviennistä. Taulukkoon 7. on koottu tiedot hormoneja ja alkaloideja sisältävien lääkkeiden tuonnista ja viennistä: Taulukko 7. Hormoni-, alkaloidi- yms. lääkkeiden kauppa ja tuotanto v. 2006 Tuonti Suomeen, Suuret tuontimaat Tuonti suurimmista maista, Tuotanto Suomessa, Myynti Suomessa, Vienti, Suuret vientimaat Vienti suurimpiin maihin, 185 683 0 98 148 Saksa 63 323 Venäjä 81 637 Tanska 43 477 Iso- Britannia 25 352 Venäjällä on 83 %:n osuus hormoneja, alkaloideja yms. lääkeaineita sisältävien valmisteiden viennistä. Vienti on kokonaisuudessaan jälleenvientiä ja suurelta osin peräisin Saksasta, Tanskasta ja Isosta-Britanniasta. Voiteluvalmisteet Voiteluvalmisteet ovat yleensä öljy- tai rasvapohjaisia tuotteita, joita käytetään mm. ruosteenestoaineina, tekstiilien muokkauksessa, muoviteollisuudessa jne. Lähes kaikki Suomesta viedyt voiteluvalmisteet ovat jälleenvientiä, sillä kotimainen tuotanto on hyvin vähäistä. Vaikka koko kotimainen tuotanto olisi viety Venäjälle, jälleenviennin arvo olisi silti n. 56 milj. euroa.
Taulukko 8. Voiteluvalmisteiden kauppa ja tuotanto v. 2006 Tuonti Suomeen, Suuret tuontimaat Tuonti suurimmista maista, Tuotanto Suomessa, Myynti Suomessa, Vienti, Suuret vientimaat Vienti suurimpiin maihin, 35 957 3 128 74 075 Ranska 9 636 Venäjä 59 002 Ruotsi 8 673 Saksa 6 421 Sähkökäyttöiset käsityövälineet Lähes kaikki Suomesta viedyt sähkökäyttöiset käsityövälineet ovat jälleenvientiä. Suomessa on vähäisessä määrin käsityökäyttöön tarkoitettujen saha- ja porakoneiden tuotantoa, mutta tuotanto jää murto-osaan tavararyhmän viennistä. Taulukko 9. Sähkökäyttöisten käsityövälineiden kauppa ja tuotanto v. 2006 Tuonti Suomeen, Suuret tuontimaat Tuonti suurimmista maista, Tuotanto Suomessa, Myynti Suomessa, Vienti, Suuret vientimaat Vienti suurimpiin maihin, 158 184 2 477 53 391 Ruotsi 31 193 Venäjä 31 570 Saksa 26 625 Viro 5 787 Kiina 25 447 Muut tavararyhmät, joiden vienti saattaa sisältää jälleenvientiä Edellä lueteltujen tuotteiden lisäksi jonkin verran jälleenvientiä sisältyy todennäköisesti moniin muihinkin vientitavararyhmiin. Eri syistä jälleenviennin osuutta kyseisissä ryhmissä ei kuitenkaan pystytä erottamaan. Osaksi kysymys on siitä, että tiedot kotimaisesta tuotannosta on salattu, osaksi siitä, että ryhmän tuotteita sekä tuodaan Suomeen että tuotetaan Suomessa huomattavia määriä, joten viedyt tavarat voivat olla yhtä hyvin kotimaisia kuin muualla valmistettujakin. Taulukossa 10. on lueteltu tärkeimpiä tällaisia ongelmaryhmiä:
Taulukko 10. Tavararyhmiä, joista jälleenvientiä ei voi erottaa Tavararyhmä Vienti Venäjälle, Osuus viennistä Venäjälle, % Lisätietoja Puhelin- ja radiolähetinlaitteet (paitsi 657 191 10,6 Osa tuotantotiedoista salattu matkapuhelimet) Öljytuotteet 179 720 2,9 Osa tuotantotiedoista salattu Muovit alkumuodossa 142 144 2,3 Osa tuotantotiedoista salattu Lankapuhelinlaitteet, mikrofonit ym. 125 299 2,0 Runsaasti tuontia, tuotantoa ja vientiä samoissa CN-nimikkeissä Sähkömoottorit ja -generaattorit ym. 83 517 1,3 Runsaasti tuontia, tuotantoa ja vientiä samoissa CN-nimikkeissä Ajoneuvojen renkaat 47 002 0,8 Tuotanto salattu Raskaat tavarankuljetusajoneuvot 42 521 0,7 Runsaasti tuontia, tuotantoa ja vientiä samoissa CN-nimikkeissä Värjäys-, peittaus- ym. kemialliset lisäaineet 37 121 0,6 Runsaasti tuontia, tuotantoa ja vientiä samoissa CN-nimikkeissä Turkisnahat 35 669 0,6 Runsaasti tuontia, tuotantoa ja vientiä samoissa CN-nimikkeissä Moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet 25 251 0,4 Runsaasti tuontia, tuotantoa ja vientiä samoissa CN-nimikkeissä Suomessa on paljon puhelin- ja radiolähetinlaitteiden, öljytuotteiden, muovien ja ajoneuvojen renkaiden tuotantoa, mutta salausten vuoksi tarkkoja lukuja ei ole tiedossa. Kaikkien näiden tavararyhmien osalta on mahdollista, että kotimainen tuotanto kattaa viennin täysin. Lankapuhelinlaitteiden, sähkömoottoreiden, raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen, kemiallisten lisäaineiden, turkisnahkojen ja moottoriajoneuvojen osien osalta voidaan pitää varmana, että vientiin sisältyy myös jälleenvientiä, sillä suomalainen tuotanto on liitteen 1. mukaisesti pienempi kuin Suomen koko vienti kyseisissä ryhmissä. On kuitenkin mahdotonta sanoa, sisältyykö kyseinen jälleenvienti Venäjälle suuntautuneeseen vientiin. Yhteenveto Edellä esitetyn aineiston perusteella voidaan arvioida, että vuonna 2006 ainakin n. 30 % Suomen viennistä Venäjälle oli muualla tuotettujen tavaroiden jälleenvientiä. Tärkeimmistä tavararyhmistä jälleenvientiä voidaan arvioida kertyneen seuraavasti: - henkilöautot 724 milj. euroa - matkapuhelimet enintään 594 milj. euroa - radiot, televisiot ym. 330 milj. euroa - atk-laitteet 134-212 milj. euroa - kotitalouskoneet 156-196 milj. euroa - lääkkeet 82 milj. euroa - voiteluvalmisteet 56-59 milj. euroa - käsityökalut 29-32 milj. euroa - pakettiautot 22 milj. euroa Jälleenviennin määrän laskennassa suurin ongelma on vietyjen matkapuhelimien kotimaisuusasteen arviointi. Alla on esitetty kaksi vaihtoehtoista laskentatapaa jälleenviennin määrittelemiseksi:
1) -arvioidaan, että Venäjälle vietiin vain kotimaassa tuotettuja matkapuhelimia, -muista vaihteluvälin sisältävistä tavararyhmistä (atk-laitteet, kotitalouskoneet, voiteluvalmisteet, käsityökalut) valitaan jälleenvienniksi pienin mahdollinen arvo. Tällä laskentatavalla jälleenviennin arvoksi edellä luetelluista yhdeksästä tavararyhmästä saadaan hieman yli 1,5 mrd. euroa eli 24,6 % koko viennistä Venäjälle. 2) -arvioidaan, että matkapuhelinvienti Venäjälle on kokonaisuudessaan muualla tuotettujen puhelimien jälleenvientiä, -muista vaihteluvälin sisältävistä tavararyhmistä (atk-laitteet, kotitalouskoneet, voiteluvalmisteet, käsityökalut) valitaan jälleenvienniksi suurin mahdollinen arvo. Tällä laskentatavalla jälleenviennin arvoksi saadaan lähes 2,3 mrd. euroa eli 36,2 % koko viennistä Venäjälle. Taulukossa 10. mainittuihin tavararyhmiin ja tämän selvityksen ulkopuolelle jääneisiin pienempiin ryhmiin (elektroniikan komponentit, suodatuslaitteet, alumiini, urheiluvälineet, kosmetiikka ym.) sisältyy todennäköisesti jonkin verran jälleenvientiä, joten jälleenviennin osuus nousee edellä laskentavaihtoehdossa 1) mainittua neljännestä suuremmaksi. Toisaalta Venäjälle suuntautuneeseen matkapuhelinvientiin, atk-laitevientiin ja kodinkonevientiin on luultavasti sisältynyt myös kotimaista tuotantoa, joten laskentavaihtoehdossa 2) mainittu 36,2 % lienee yliarvioitu. Todellinen jälleenviennin osuus sijoittunee näiden ääripäiden välille, 30 %:n tuntumaan tai hieman sitä suuremmaksi. Jälleenvietävien tavaroiden alkuperää ei voi muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta selvittää, koska käytettävissä ei ole Venäjän alkuperä-/lähetysmaatilastoa. Tavarakohtaisesti voidaan kyllä päätellä muutamia todennäköisimpiä alkuperämaita, mutta yksityiskohtaisempaa erittelyä ei voida tehdä ilman määrämaan tilastoja. Lähteet: Tuonti- ja vientitiedot: Tullihallituksen ulkomaankauppatilasto Tuotantotiedot: Tilastokeskus Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto Kotimaan myyntitilastot: KOTEK (Elektroniikan Tukkukauppiaat ry:n, Kodintekniikkaliitto ry:n ja alan merkittävien vähittäismyyjien yhteistyöfoorumi)
Liite 1. Suomen tuotanto ja vienti v. 2006; suuret tavararyhmät viennissä Venäjälle Tuotanto Vienti Venäjälle Ryhmän osuus Koko vienti Venäjän osuus Tavararyhmä Suomessa () viennistä Venäjälle () koko viennistä () % % Henkilöautot 762 070 724 357 11,6 1 852 184 39,1 Puhelin- ja radioläh.laitteet (paitsi matkapuh.) salattu 657 191 10,6 7 727 807 8,5 Matkapuhelimet salattu 594 188 9,6 6 737 322 8,8 Paperi, kartonki, pahvi 9 544 913 410 623 6,6 8 380 344 4,9 Radio- ja tv-vastaanottimet, videolaitteet ym. 206 329 621 5,3 473 765 69,6 Lääkkeet, seerumit, rokotteet 857 124 310 944 5,0 707 243 44,0 Rauta ja teräs 10 835 379 255 027 4,1 5 385 851 4,7 Atk-laitteet ja niiden osat 78 369 212 148 3,4 617 226 34,4 Kotitalouskoneet 40 099 196 076 3,2 357 233 54,9 Öljytuotteet 643 446(*) 179 720 2,9 3 004 090 6,0 Nosto-, lastaus-, maansiirto- ja porauskoneet 2 668 568 177 943 2,9 1 932 633 9,2 Värit, maalit, kitit yms. 790 348 157 313 2,5 466 533 33,7 Muovit alkumuodossa 614 294(*) 142 144 2,3 804 394 17,7 Lankapuhelinlaitteet, mikrofonit yms. 354 255 125 299 2,0 1 466 141 8,5 Meijerituotteet 1 455 345 106 499 1,7 314 129 33,9 Alukset ja uivat rakenteet 1 588 177 89 806 1,4 1 284 573 7,0 Sähkömoottorit, -generaattorit, -muuttajat ym. 1 617 229 83 517 1,3 1 760 330 4,7 Painotuotteet 3 459 258 81 465 1,3 285 226 28,6 Moottoriajoneuvot tavarakuljetukseen 119 825 64 357 1,0 323 541 19,9 Muovilaatat, -levyt, -kalvot yms. 985 696 60 701 1,0 617 574 9,8 Voiteluvalmisteet 3 128 59 002 0,9 74 075 79,7 Hanat ja venttiilit 361 894 56 877 0,9 292 227 19,5 Puu ja puutavarat 4 549 666 52 829 0,8 2 672 310 2,0 Sähkökytkentälaitteet 666 192 52 442 0,8 467 327 11,2 Ajoneuvojen renkaat salattu 47 002 0,8 300 448 15,6 Maa- ja metsätalouskoneet 419 393 47 622 0,8 301 105 15,8 Kivi-, kipsi- ja sementtitavarat yms. 1 480 139 43 516 0,7 294 376 14,8 Teollisuuden erikoiskoneet 585 381 42 989 0,7 464 767 9,2 Sähkölanka ja -kaapeli 624 266 42 893 0,7 366 725 11,7 Kivennäisainesten käsittelykoneet 512 828 39 954 0,6 359 685 11,1 Huonekalut 1 007 030 39 539 0,6 247 959 15,9 Värjäys-, peittaus- ym. kemialliset lisäaineet 259 276 37 121 0,6 287 874 12,9 Turkisnahat 194 000 35 669 0,6 425 631 8,4 Paperiteollisuuskoneet 1 631 552 32 090 0,5 751 576 4,3 Sähkökäyttöiset käsityövälineet 2 477 31 570 0,5 53 391 59,1 Elektroniikan komponentit 324 910 29 242 0,5 193 976 15,1 Alusten diesel- ja puolidieselmoottorit 1 399 860 27 216 0,4 395 194 6,9 Vilja, myllyteollisuustuotteet, maltaat 218 112 26 263 0,4 104 375 25,2 Kuumennus- ja höyrytyskoneet 199 673 25 688 0,4 204 837 12,5 Moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet 158 469 25 251 0,4 235 935 10,7 Kosmetiikka 98 639 19 898 0,3 66 280 30,0 Lingot, suodatuslaitteet 214 334 19 696 0,3 222 451 8,9 Lasi ja lasitavarat 522 519 19 048 0,3 363 274 5,2 Tehdasvalmisteiset rakennukset 818 849 18 355 0,3 224 878 8,2 Eläintenruoat 388 616 16 576 0,3 21 457 77,3 Saha-, höylä- ym. työstökoneet 151 926 15 707 0,3 95 173 16,5 Alumiini ja alumiinitavarat 220 734 15 663 0,3 274 945 5,7 Suuret tavararyhmät yhteensä 5 878 657 94,5 54 260 390 10,8 Muu vienti 341 614 5,5 7 228 842 4,7 Koko vienti 6 220 271 100,0 61 489 232 10,1 (*) osa tuotannosta salattu Tuotantoluvut on koottu Tilastokeskuksen tuottamasta teollisuuden myydyn tuotannon tilastosta (PRODCOM-luokitus) Turkisnahkojen myydyn tuotannon arvo perustuu Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton tietoihin
Liite 2. Kauppa- ja tuotantotilastoissa käytetyt luokitukset Tärkeimmät vastaavat Tavararyhmä CN-tavaranimikkeet PRODCOM-tuotantonimikkeet Matkapuhelimet 85252091 32201170 (osa) Henkilöautot 87032110-87039090 341021-341024 Paperi, kartonki, pahvi 48010000-48239080 2112 Lääkkeet, seerumit, rokotteet 30011010-30049099 2441; 2442 Rauta ja teräs 72011011-73269098 2710-2722; 2811-2875 (paitsi 281110) Kotitalouskoneet 84181010-84189990, 84221100-84221900, 84501111-84509000, 85091010-85109000, 85161011-85169000 297111-297124; 297127-297128 Radio- ja tv-vastaanottimet, videolaitteet ym. 85191000-85249990, 85271210-85283090 323011-323033 Atk-laitteet ja niiden osat 84711010-84719000, 84733010-84733090 3002 Puhelin- ja radiolähetinlaitteet 85251010-85252010, 85252099-85253090, 85291010-85299088 322011 (osa) Värit, maalit, kitit yms. 32011000-32159080 2412; 2430 Lankapuhelinlaitteet, mikrofonit yms. 85171100-85189000 322020; 323041-323043 Nosto-, lastaus-, maansiirto- ja porauskoneet 84251110-84314980 2922; 2952 (paitsi 295240) Öljytuotteet 27101111-27101999 2320 Sähkökytkentälaitteet 85351000-85389099 3120 Meijerituotteet 04011010-04069099 1551 Muovit alkumuodossa 39011010-39140000 2416 Painotuotteet 49011000-49119900 2211-2222 Alukset ja uivat rakenteet 89011010-89080000 3511-3512 Paperiteollisuuskoneet 84391000-84419090 29551 Elektroniikan komponentit 85401111-85429000 3210 Muovilaatat, -levyt, -kalvot yms. 39171010-39219090 2521 Moottoriajoneuvot tavarakuljetukseen 87041010-87049000 341041-341043; 341051 Hanat ja venttiilit 84811005-84819000 2913 Sähkömoottorit, -generaattorit, -muuttajat ym. 85011010-85049099 3110 Voiteluvalmisteet 34031100-34039990 246631 Ajoneuvojen renkaat 40111000-40139000 2511-2512 Teollisuuden erikoiskoneet 84791000-84799097 295625-295626 Lingot, suodatuslaitteet 84211100-84219900 292314; 292411-292413 Puu ja puutavarat 44011000-44219098 2010-203013 Kivi-, kipsi- ja sementtitavarat yms. 68010000-68159990 2661-2666 (paitsi 266120); 2670; 2681-2682 Sähkökäyttöiset käsityövälineet 84671110-84679900 2941 Maa- ja metsätalouskoneet 84321010-84379000 2932 Huonekalut 94011010-94049090 3611-3615 Sähkölanka ja -kaapeli 85441110-85447000 3130; 3161 Värjäys-, peittaus- ym. kemialliset lisäaineet 38091010-38249099 246632-246648 Lasi ja lasitavarat 70010010-70200080 2611-2615 Kivennäisainesten käsittelykoneet 84741000-84749090 295240; 295262 Kuumennus- ja höyrytyskoneet 84191100-84199080 292311; 292440; 295315; 295622 Kattilat 84021100-84049000 2822-283013 Moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet 87081010-87089998 3430 Saha-, höylä- ym. työstökoneet 84651010-84659990 294312 Vilja, myllyteollisuustuotteet, maltaat 10011000-11090000 01111; 1561; 1597 Kosmetiikka 33030010-33079000 2452 Alumiini ja alumiinitavarat 76011000-76169990 2742 Alusten diesel- ja puolidieselmoottorit 84081011-84081099, 84099900 291113 Turkisnahat 43011000-43040000 1253 Tehdasvalmisteiset rakennukset 94060011-94060080 203020; 281110; 252320; 266120 Eläintenruoat 23091011-23099099 157 Urheiluvälineet 95061110-95069990 364
Liite 3. Jälleenviennin määrittely Jossain muualla kuin Suomessa valmistettujen tavaroiden toimitukset Suomen kautta voidaan luokitella tullikohtelun mukaan kolmeen ryhmään: 1) Kauttakuljetus eli transito. Transitotoimitukset kulkevat Suomen tullialueen kautta, mutta niitä ei missään vaiheessa lasketa vapaaseen liikkeeseen Suomessa. Transito ei kuulu jälleenvientiselvityksen piiriin. Transitoliikenne itään, erityisesti maantietransito, on kasvanut nopeasti viime vuosina, ja transitokuljetusten arvo on moninkertainen verrattuna Suomen vientiin Venäjälle. Meri- ja rautatietransiton arvosta ei ole arviota, mutta pelkästään maantietransiton arvoksi arvioitiin 24,7 mrd. euroa vuonna 2006. Maantietransitosta pääosa koostuu kappaletavaroista, kuten henkilöautoista ja kodinkoneista. Meritse viedään lähinnä massatavaraa ja rautatietransitona mm. kemian teollisuuden tuotteita. 2) Tavaroiden tuonti maahan väliaikaisesti esim. säilytettäväksi tullivarastossa, korjattavaksi tai jalostettavaksi. Tämä EU:n säädösten mukaan määritelty jälleenvienti on Venäjän osalta vähäistä. 3) Muualla valmistettujen ja Suomeen tuotujen tavaroiden vienti edelleen. Kyseiset tavarat voivat Suomessa vaihtaa omistajaa, niitä voidaan varastoida, pakata uudelleen ja kenties varustaa esim. venäjänkielisillä käyttöohjeilla. Tavaran olennainen luonne ja CNtavaraluokituksen mukainen tavaranimike ei kuitenkaan käsittelyn aikana muutu. Tällainen jälleenvienti on Suomen ulkomaankaupassa varsin uusi ilmiö. Se alkoi muotoutua vasta 1990-luvulla Venäjän ja Baltian markkinoiden avautuessa. Jälleenvientikatsauksen tavoitteena on arvioida, mikä osuus kohdassa 3) määritellyllä viennillä on Suomen viennistä Venäjälle. Selvityksessä on käytetty hyväksi Suomen ulkomaankauppatilastojen lisäksi Tilastokeskuksen tuottamaa tilastoa teollisuuden myydystä tuotannosta (PRODCOMluokitus) sekä erilaisia teollisuuden ja kaupan alojen tuottamia myyntitilastoja. Kaikista tavararyhmistä myyntitilastoja ei ole ollut saatavilla (autojen myyntitilasto perustuu lähinnä rekisteröintiin kappaleittain; lääkkeiden myyntitilastossa hormoni- ym. lääkkeitä ei ole eroteltu; voiteluvalmisteiden ja käsityövälineiden myyntiä ei tilastoida). Näissä ongelmallisissa tavararyhmissä kotimainen tuotanto on kuitenkin ollut hyvin vähäistä, joten vienti on voitu päätellä jälleenvienniksi, vaikka kotimaan kysynnästä ei ole ollut tietoa.
Kauppa 2008 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2006 2008:M10 6.6.2008 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p. 020 492 1845 Kari Tähtivaara p. 020 492 1844 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla http://www.tulli.fi/ Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Yhteystiedot: Kontaktuppgifter: Contact information: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Erottajankatu 15-17 A Skillnadsgatan 15-17 A Erottajankatu 15-17 A PL 512 PB 512 P.O.Box 512 00101 Helsinki 00101 Helsingfors FIN-00101 Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat. + 358 9 6141 Telefax 020 492 1860 Telefax 020 492 1860 Fax + 358 20 492 1860 Sähköposti: kirjasto@tulli.fi E-post: bibliotek@tulli.fi E-mail: library@tulli.fi Tullikirjasto Tullbiblioteket Customs library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service 020 690 603 020 690 603 + 358 20 690 603