Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Jari Kouki Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto LuTU-seminaari, Säätytalo,

Samankaltaiset tiedostot
Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Kaisa Junninen Metsähallitus, Luontopalvelut. Metsäbiologian kerhon seminaari Tieteiden talo 24.1.

Lehtojen uhanalaisuus Marja Hokkanen

Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi. Tytti Kontula Suomen ympäristökeskus Riistakonsernin strategiaseminaari , Gustavelund, Tuusula

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous?

Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Säätytalo, Helsinki

Luke-SYKE selvitystyö metsän käytön kestävyydestä

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Luonnon monimuotoisuuden tila ja tulevaisuus Suomessa. Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskus

METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella. Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa

Luontotyyppien uhanalaisuustarkastelu

Luontotyyppien tila ja trendit. Tytti Kontula SYKE / Biodiversiteettikeskus Säätytalo

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

PEFC-sertifioinnin vaikutukset

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa

Kurkisuo. Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve Helena Lundén

Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen. Puukauppaa yksityismetsänomistajien kanssa vuosittain

Lajistoseurannat. Juha Siitonen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv

Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut

Suomen metsävarat

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM

Metsäohjelman seuranta

VARSINAIS-SUOMEN PERINNEMAISEMIEN NYKYTILA. leena Lehtomaa, VARELY, ls-yksikkö

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari

Valtion talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen Jussi Päivinen Metsähallitus, luontopalvelut

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet

Metsäohjelman seuranta

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen

METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit

PEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Puuraaka-aineen saatavuus

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Maaluokka. Kasvupaikkatyyppi km 2

Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset

ELITE: Elinympäristöjen tilan edistäminen Suomessa

METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Lataa Metsien suojelun tarve Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla. Lataa

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

Aineisto ja inventoinnit

Suomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet

TUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA. -Ilman avohakkuita

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö

Uhanalaisuusarvioinnin toteutus ja kattavuus

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus

Elinympäristöjen tilan edistäminen, uudet biotalousinvestoinnit ja metsien kestävä käyttö

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Riittääkö puu VMI-tulokset

Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.

Lajien ja luontotyyppien uhanalaisuus sekä Fennoskandian vihreä vyöhyke kasvua ja hyvinvointia monimuotoisesta luonnosta

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Metsäohjelman seuranta

LuTU-toimintasuunnitelman väliarviointi 2014

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Suomen metsien inventointi

Pohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Metsäohjelman seuranta

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Uudenkaupungin saaristo. Liesluodon toimenpidesuunnitelma. Metsähallitus. Kaj-Ove Pettersson 2014

Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit (DISTDYN): lajistonseuranta ja tutkimusmahdollisuudet

Itämeren luontotyypit ja uuden tiedon tulva. Lasse Kurvinen Metsähallitus Luontopalvelut Lutu-seminaari

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus

Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut

Transkriptio:

Metsäluontotyyppien uhanalaisuus Jari Kouki Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto LuTU-seminaari, Säätytalo, 18.12.2018

Metsäluontotyyppien uhanalaisuus 34 tyyppiä arvioitiin: 76 % uhanalaisia Uhanalaistumisen syinä etenkin kuolleen puun määrän ja vanhojen metsien väheneminen Esimerkkejä uhanalaisista luontotyypeistä: Vanhat havupuuvaltaiset lehtomaiset kankaat (EN) Tammilehdot (VU) Sisämaan tulvametsät (VU) 2 2

Metsien luontotyyppiluokittelu 40 v. 120-200 140-200 140-200 160-220 80-100 Metsien luontotyypit kattavat yli puolet Suomen maapinta-alasta 3

Metsien luontotyyppiluokittelu: arviointiyksiköt 19 kangasmetsien luontotyyppiä, joista 4 ryhmätason tyyppejä. Yhteensä 320 arviointia. 4

Kangasmetsien luontotyyppien arvioinnin erityiskysymyksiä ja -tavoitteita: Vuoden 2008 arvioinnin palaute Ekologisesti perusteltu luontotyyppiluokittelu Lähtökohtana metsäkasvillisuusvyöhyke, kasvupaikka, kehitysvaihe, puulajivaltaisuus Käytännön soveltamismahdollisuus Arviointiin soveltuvan empiirisen aineiston saatavuus Kvantitatiivinen, seurattavissa (esim. VMI:n avulla) Avoin, tieteellisesti testattavissa ja korjattavissa 5

Metsäluontotyyppien uhanalaisuus Lehdot, kangasmetsät ja erikoistyypit: 6

Metsäluontotyyppien uhanalaisuus Pohjois-Suomi Etelä-Suomi 7

Kangasmetsien määrän ja laadun arviointi IUCN-kriteerien mukaan tarkastellaan muutosta kolmen ajanjakson kuluessa: 50 viimeksi kuluneen vuoden aikana VMI 5 ja VMI 11 50 tulevan vuoden aikana Luke:n MELA-simulaattori ja ns. politiikkaskenaarion mukainen metsien käyttö vuoden 1750 jälkeen (pitkäaikainen muutos) Käytön historia, luonnonmetsätutkimukset, metsien luontainen rakenne ja dynamiikka 8

Kangasmetsien laadun arviointi Laatua kuvaavat metsän rakennepiirteet: Ekologinen laatu kuvataan kolmen puustomuuttujan avulla: Kuollut puu (m 3 /ha) Järeät puut (kpl/ha) Lehtipuiden osuus (% elävästä puustosta) 9

Pitkäaikaisen muutoksen arviointi (kriteerit A3 ja D3) Kangasmetsät, pinta-alan ja laadun muutokset Pohjois-Suomessa metsät pääosin luonnontilassa 1750 Etelä-Suomessa valtaosa (2/3) metsistä käytössä jo 1750-luvulla Arvioinnissa otettiin huomioon luonnonmetsien rakenne ja varhaisten metsänkäyttömuotojen vaikutus 10

Määräävät arviointikriteerit kangasmetsissä Mitkä kriteerit vaikuttivat useimmin? Pinta-ala 50 v. sitten Laatu 1750 Pinta-ala 1750 Laatu 50 v. sitten 11

Toimenpide-ehdotuksia: lähtökohdat Suomesta ei ole hävinnyt yhtään metsäluontotyyppiä, mutta useimmat metsien luontotyypit ovat uhanalaisia Ekologista heikentymistä helpompi korjata, koska luontotyyppi ei ole kokonaan hävinnyt Viimeaikaisiin heikentymisiin erityishuomio Uhanalaisten metsäluontotyyppien osuus (metsien kaikki luontotyypit): 76 % 41 % 12 1750-l. 50 v. sitten

Toimenpide-ehdotuksia Sa a steta a n ekologisesti hyva laatuiset metsa luontotyyppien esiintyma t Erityisesti vanhat metsät sekä luonnonhäiriön jälkeen syntyneet nuoret metsät Sa a steta a n metsa luontotyyppien ekologisesti ta rkeimma t rakennepiirteet Vanhimmat puuyksilöt (säästöpuina), kuolleet puut Sa a steta a n harvinaisimpien ja eniten taantuneiden metsa luontotyyppien esiintyma t, vaikka niiden laatu olisi heikentynyt. Erityisesti jalopuustoiset ja rehevimmät lehtotyypit Va lteta a n metsa luontotyyppien ekologista laatua heikenta via toimenpiteita Järeän puun korjuuta energiaksi vältettävä, metsänhoidon ja metsänkasvatusmenetelmien monipuolistaminen Ylla pideta a n ja parannetaan metsa luontotyyppien ekologista laatua luonnonhoidon avulla Harjumetsien valoisuuden säilyttäminen, eräiden luontotyyppien kuusikoitumisen estäminen Palautetaan metsiin niiden luontaisia piirteita ennallistamisen keinoin Kulotus talousmetsissä ja ennallistamispoltot avainasemassa Lisa ta a n huonosti tunnettujen metsa luontotyyppien kartoituksia ja niiden tilan seurantaa 13

Metsien luontotyyppien arvioinnin asiantuntijaryhmä KIITOS! 14