TERVETULOA MAL 2019 -SEMINAARIIN!
Äänestystulos viime vuoden seminaarista 9.11.2017 Långvikissa Kirkkonummella
20 PÄIVÄ PÄÄTTYY Ohjelma 9-10 TERVETULOA SEMINAARIIN! MISSÄ MENNÄÄN HELSINGIN SEUDUN MAL 2019 -SUUNNITELMALUONNOKSEN KANSSA? MAL 2019 -SUUNNITELMALUONNOS PÄHKINÄNKUORESSA 10 SUUNNITELMALUONNOKSEN KÄSITTELY 11 GALLERY WALK: TUTUSTUMISTA SUUNNITELMAVERSION JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN YDINKOHTIIN JA KESKUSTELUA ASIANTUNTIJOIDEN KANSSA 12 LOUNAS 13 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN ESILLE NOSTAMAT TÄRKEÄT TEEMAT 14.30 KAHVITAUKO 15 PÄIVÄN TYÖSKENTELYN YHTEENVETO JA SEUDUN KUNTIEN TERVEISET VALTION SUUNTAAN 16 VALTION KOMMENTTIPUHEENVUORO HELSINGIN SEUDUN KEHITTÄMISESTÄ LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERI ANNE BERNER 16.30 COCKTAIL-TILAISUUS 17 ILLALLINEN: INSPIROIVANA ILLALLISPUHUJANA MINNA TERVAMÄKI #MAL2019
www.screen.io/akordi Mitä pitäisi tapahtua, että päivän päätteeksi kokisit, että tilaisuus oli onnistunut?
Tilaisuuden avaus HLJ-toimikunnan puheenjohtaja, toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi HSL MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja, toimialajohtaja Mikko Aho Helsingin kaupunki
MAL 2019 -suunnitelmaluonnos pähkinänkuoressa Asunto-ohjelmapäällikkö Mari Randell, Helsinki Kaavoituspäällikkö Mari Siivola, Vantaa Osastonjohtaja Sini Puntanen, HSL
HYVINVOINTI TALOUS JA YHTEISKUNTA MAAPALLON KANTOKYKY Ekologinen kestävyys
MAL 2019 -tavoitteet Vähäpäästöinen Houkutteleva Elinvoimainen Hyvinvoiva
Vaikutusten arviointi on olennainen osa suunnittelua 3x suunnittelu mallinnus vaikutusten arviointi
Vaikuttavilla toimenpiteillä tavoitteista totta (LUONNOS 24.8.2018) Seudun kasvu ohjataan nykyiseen rakenteeseen ja joukkoliikenteen kannalta kilpailukykyisille alueille (kestävän liikkumisen vyöhykkeille sijoittuu XX %) Uusia asuntoja rakennetaan riittävästi ja huolehditaan elinympäristön laadusta (15 000 16 500 asuntoa vuodessa) (mahdollinen toinen tunnusluku?) Joukko- ja pyöräliikenteeseen vahvat panostukset, tieliikenteen kehittäminen tavaraja joukkoliikennelähtöisesti (investoinnit 2030 mennessä: joukko+pyöräliikenne XM tieliikenne YM ) Tehokkaasti päästöjä vähentävä ajoneuvoliikenteen hinnoittelu otetaan käyttöön ja sen tuotot käytetään seudun liikennejärjestelmään (CO2-päästöt X %) (tuotot liikennejärjestelmään X M /v)
MAL 2019 -suunnitelmaluonnoksen kärkikeinot
Sijoitetaan uusi maankäyttö kestävästi hyvin saavutettaville alueille ja mahdollistetaan täydennysrakentaminen nykyisessä kaupunkirakenteessa Tiivistyvässä kaupunkirakenteessa huolehditaan rakentamisen ja elinympäristön laadusta Otetaan asemanseutujen potentiaali käyttöön
Asuntotuotanto, toimistorakentaminen ja palvelut keskuksiin ja muille hyvän joukkoliikenteen palvelutason alueille Oikea-aikaisilla joukkoliikenneinvestoinneilla uutta maankäyttöä Sijoitetaan uusi maankäyttö kestävästi hyvin saavutettaville alueille ja mahdollistetaan täydennysrakentaminen nykyisessä kaupunkirakenteessa Tiivistyvässä kaupunkirakenteessa huolehditaan rakentamisen ja elinympäristön laadusta Otetaan asemanseutujen potentiaali käyttöön Tiivistetään asemanseutujen maankäyttöä Asemanseuduista kestävän liikkumisen tukipisteitä
Maankäytön ensisijaiset kehittämisvyöhykkeet
Maankäyttösuunnitelman (MASU-) vyöhykkeitä tulee arvioinnin pohjalta kehittää Lähde: MAL 2019 vaikutusten arviointi (Sitowise)
Varmistetaan asuntotuotannon riittävyys ja kohtuuhintaisuus Vahvistetaan elinympäristöjen laatua Huolehditaan asuntokannan laadusta Edistetään asuntotuotannon monipuolisuutta
15 000 16 500 uutta asuntoa vuodessa, riittävä tuotannon taso edistää myös kohtuuhintaisuutta Tunnistetaan segregaatiouhan alla olevat alueet ja laaditaan konkreettinen ohjelma niiden kehittämiseksi Varmistetaan asuntotuotannon riittävyys ja kohtuuhintaisuus Vahvistetaan elinympäristöjen laatua Huolehditaan asuntokannan laadusta Edistetään asuntotuotannon monipuolisuutta Täydennysrakentaminen ja uudistava lisärakentaminen Kehitetään uudenlaisia kysyntää vastaavia asumiskonsepteja ja luodaan niille mahdollisuuksia
Asuntotuotantoennuste 2018 2019 2020-2024 2025-2029 asuntoja yhteensä asuntoja/ vuosi tavoite 2019 Espoo 3 688 4 079 16 515 15 798 40 080 3 340 3 300 Helsinki 4 274 6 020 34 946 34 897 80 137 6 678 6 600 Kauniainen 15 102 772 535 1 424 119 80 Vantaa 4 530 4 043 15 210 10 498 34 281 2 857 2 640 Pk-seutu 12 507 14 244 67 443 61 728 155 922 12 994 12 620 Hyvinkää 204 283 1 639 2 465 4 591 383 396 Järvenpää 532 817 3 807 2 724 7 880 657 566 Kerava 703 753 2 505 1 390 5 351 446 514 Kirkkonummi 400 435 2 130 2 265 5 230 436 434 Mäntsälä 212 Nurmijärvi 404 287 1 447 1 164 3 302 275 434 Pornainen 80 Sipoo 434 Tuusula 8 373 3 972 3 572 7 925 660 462 Vihti 193 299 821 1 046 2 359 197 344 Kuuma-kunnat 2 444 3 247 16 321 14 626 36 638 3 053 3 876 Helsingin seutu 14 951 17 491 83 764 76 354 192 560 16 047 16 496 Tarkistamaton luonnos (4.9.2018)
MAL-keinoin hillitään alueellista eriytymiskehitystä tarkastellaan heikompia ns. eriytymisvaarassa olevia alueita (alin 10 %) otetaan huomioon tulotaso ja työllisyys.
Tehot irti nykysysteemistä Uudet yhteydet kestävän maankäytön mahdollistajina Pientä säätöä palvelutasoon Pyöräliikenteen osuus kasvuun vahvoilla panostuksilla Liikenteen uudet palvelut ja teknologiat tukemaan kestävää liikkumista Tieinvestoinnit tavara- ja joukkoliikenne edellä Parannetaan valtakunnallisia solmuja ja varmistetaan yhteydet Varaudutaan pitkällä tähtäimellä nopeisiin yhteyksiin
Rata- ja metroverkon toimivuus Pikaraitiotiet, maankäytön edellyttämät tieliittymät Tehot irti nykysysteemistä Uudet yhteydet kestävän maankäytön mahdollistajina Pientä säätöä palvelutasoon Pyöräliikenteen osuus kasvuun vahvoilla panostuksilla Bussien runkoyhteydet koko seudulle Kyydinjakopalveluja suunnataan ja tuetaan erityisesti alueilla, jossa ne kilpailevat henkilöauton kanssa Liikenteen uudet palvelut ja teknologiat tukemaan kestävää liikkumista Tieinvestoinnit tavara- ja joukkoliikenne edellä Parannetaan valtakunnallisia solmuja ja varmistetaan yhteydet Varaudutaan pitkällä tähtäimellä nopeisiin yhteyksiin Kilpailukykyinen pääverkko kuntoon
Merkittävimpiä liikenneinvestointeja 2030 (1/2) luonnos Tehot irti nykysysteemistä Espoon kaupunkirata Pasila-Riihimäki, 2.vaihe Helsinki-Pasila - rautatiejärjestelmän kehittämispolku Metron kapasiteetin varmistaminen Tieinvestoinnit tavara- ja joukkoliikenne edellä Kehä III ja säteittäisiä yhteyksiä sen ulkopuolella Keski-Uudenmaan poikittaisyhteys (logistiikka) Joukkoliikenteen tarjonnan lisääminen vyöhykejunaliikenteessä, bussiliikenteen nopeuttaminen ja runkoyhteydet
Merkittävimpiä liikenneinvestointeja 2030 (2/2) luonnos Uudet yhteydet kestävän maankäytön mahdollistajina Vihdintien pikaraitiotie Pohjois- Haagaan + bulevardi Pikaraitiotie Mellunmäki Aviapolis Lentoasema Viikin-Malmin pikaraitiotie Tuusulanväylän pikaraitiotie Maunulaan + bulevardi Pikaraitiotie Matinkylä Suurpelto Kera Leppävaara (Myyrmäki) Uusien maankäyttöalueiden eritasoliittymät ja tiejärjestelyt Vt 4 Malmin lentokenttä (Tattarisillan liittymä) Vt 3 Kuninkaantammi Kehä I Maarinsolmu ja Hagalundin tunneli
Tieliikenteen hinnoittelu tehokas päästö- ja rahoitustoimenpide Pysäköintipolitiikalla ohjataan kestävään liikkumiseen Yhteisin keinoin kasvatetaan sähköautojen ja vähäpäästöisten autojen osuutta Edistetään rakennuskannan energiatehokkuutta
Tiemaksujen tuotot palautuvat seudun liikennejärjestelmään Hankintatuet, latauspisteiden rakentaminen Tieliikenteen hinnoittelu tehokas päästö- ja rahoitustoimenpide Pysäköintipolitiikalla ohjataan kestävään liikkumiseen Yhteisin keinoin kasvatetaan sähköautojen ja vähäpäästöisten autojen osuutta Edistetään rakennuskannan energiatehokkuutta Parannetaan asuntokannan energiatehokkuutta mm. peruskorjausten yhteydessä tehtävillä energiasaneerauksilla Seudun kunnat laativat yhtenäiset pysäköintiperiaatteet ja sitoutuvat niihin
Tienkäyttömaksujen arvioituja vaikutuksia seudulla pääkaupunkiseudun aamuliikenne nopeutuu keskimäärin yli 10 % henkilöautomatkojen määrä vähenee noin 6 % kestävien liikkumismuotojen matkamäärä kasvaa noin 5 % moottoriajoneuvoliikenteen kilometrisuorite laskee 6-7 % pienituloiset maksavat selvästi vähemmän kuin keski- ja suurituloiset, eniten maksetaan Espoossa, Vantaalla ja Sipoossa, vähiten Keski-Uudellamaalla
Päästäänkö tavoitteisiin?
MAL 2019 -päämittarit tavoitetasoineen, luonnos 2 Määräävä tavoitetaso Tavoite -50% Ve 2-44 % Ve 0-33 % Työvoiman saavutettavuus Tavoite +10% Ve 2 +8 % Ve 0 +8 % Alueiden väliset erot pienenevät nykytilanteesta vuoteen 2030 mennessä eikä sosiaalinen eriytyminen kasva vuoteen nykytilanteesta vuoteen 2030 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt Yhteiskuntataloudellinen tehokkuus Tavoite 1,0 Ve 2 2,3
1000t CO2-ekv Määräävänä tavoitetasona liikenteen CO 2 -päästöt 2000-19% 1800 1600 1400 1200-33% -34% -41% -44% Tavoite -50% Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät vähintään 50 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä [CO 2 ] 1000 800 600 400 200 0 2015 2030 ve0 2030 ve1 2030 ve2 (ilman tiemaksua) 2030 ve2 Tavoite Henkilö- ja pakettiautot Linja-autot Kuorma-autot Yhteensä
MAL-valmistelun jatko
MAL-sopimus suunnitelman hyväksymisen jälkeen MAL 2019 -suunnitelma Suunnitelman 1. versio Suunnitelman 2. versio 5.9.2018 MALseminaari Suunnitelmaluonnos 9.11.2017 MALseminaari Suunnitelmaluonnos lausunnoilla Lausuntojen käsittely ja suunnitelman viimeistely MAL 2019 -suunnitelman hyväksyminen 12/2017 3/2018 6/2018 9/2018 12/2018 3/2019
MAL 2019 -suunnitelmaluonnnoksen käsittely Toimitusjohtaja Jonna Kangasoja, Akordi
www.screen.io/akordi Mitä ajatuksia MAL 2019 -suunnitelmaluonnoksen esittely herätti?
www.screen.io/akordi Mitkä teemat tai haasteet ovat keskeisimpiä sinun kuntasi/ organisaatiosi näkökulmasta?
www.screen.io/akordi Mistä asiasta haluaisit tänään syventää tietämystäsi?
Gallery Walk
Gallery Walkin pisteet Maankäytön ensisijaiset kehittämisvyöhykkeet: Essi Leino, Juha Niemelä ja Heikki Palomäki Monipuolinen, kohtuuhintainen ja riittävä asuntotuotanto: Anne Savolainen ja Elisa Ranta Elinympäristöjen laatu ja segregaation ehkäisy: Riikka Karjalainen ja Mari Karsio Miten liikenteen päästövähennystavoitteet saavutetaan? Tuire Valkonen ja Jens West Joukkoliikenne nyt ja tulevaisuudessa: Reetta Putkonen, Mari Siivola ja Riikka Aaltonen Pyöräliikenne nyt ja tulevaisuudessa: Petteri Katajisto ja Mette Granberg Työn tekemisen tulevaisuus: Aila Elo ja Aarno Kononen Talousasiat ja rahoitusvastuut: Mari Randell, Sini Puntanen ja Mervi Karhula Nostoja MAL-barometrista: mitä asukkaat haluavat (miehittämätön piste)
Luottamushenkilöiden esille nostamat tärkeät teemat
Mistä MAL 2019 -suunnitelmaan liittyvistä teemoista haluat tilaisuudessa päästä keskustelemaan seudun muiden luottamushenkilöiden kanssa? Mistä asioista sinun mielestäsi pitäisi löytyä yhteisymmärrys?
LIIKENNE/LIIKENNEHANKKEET
ASUMINEN JA MAANKÄYTTÖ
SIDOSRYHMÄT JA RESURSSIT
Ryhmäkeskustelun työskentelyohjeet Siirrytään ryhmätyötiloihin Asetutaan 10 hengen tuolipiireihin (etsi ryhmä, jossa on tilaa) Fasilitaattori avaa keskustelun Esittäytymiskierros Keskustelu Lopuksi muotoillaan ryhmän viestit kolmeen eri suuntaan: 1. MAL 2019 suunnitelman valmistelijoille (HSL ja kuntien ja valtion viranhaltijat) 2. Seudun luottamushenkilöille 3. Valtiolle Työskentely päättyy klo 14.30, minkä jälkeen siirrytään kahville Yhteinen yhteenveto salissa klo 15.00
Päivän työskentelyn yhteenveto ja seudun kuntien terveiset valtion suuntaan
Valtion kommenttipuheenvuoro Helsingin seudun kehittämisestä Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner
Mitä seuraavaksi? MAL 2019 -suunnitelmaluonnos viimeistellään syyskuussa 5.10. luonnoksen virkamieskäsittely HSL:n hallitus (30.10.) ja HSYK (13.11.) lähettävät luonnoksen lausunnoille suunnitelman viimeistely alkuvuonna 2019 maaliskuussa MAL 2019 -suunnitelman hyväksyminen MAL-sopimuksen laadinta