Yhteistoiminta saavuttamassa todellista muutosta. Ruth Stark IFSW:n puheenjohtaja

Samankaltaiset tiedostot
Sosiaalityön eettiset säännöt Sosiaalityön ammattieettiset periaatteet. 1. Johdanto

Ekososiaalisen sosiaalityön mahdollisuus? Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus , Tieteiden talo

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Vastuullisuussuunnitelma 2018

Sosiaalityö ammattina. Mikko Mäntysaari

Osallisuutta vai supermarkettiosallisuutta?

LAPSELLA ON OIKEUKSIA

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Unesco-koulujen seminaari

SUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ. Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu

- ihmisoikeudet koskevat täysimääräisesti vain pientä osaa maailman väestöstä

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018

Sosiaalihuollon lainsäädännön arvolähtökohdat ja arki

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207

Lapsen paras yhdessä enemmän Erityis- ja vaativimman tason kehittäminen Valtakunnallinen kysely sosiaalityöntekijöille

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Kulttuuriosallisuus ja syrjäytymisen ehkäisy

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Kyselyn ensitulokset. Lape seminaari Anna Saloranta

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Ikääntymispolitiikka ja yhdenvertaisuus. Eläkeläiset ry:n valtuuston seminaari

Mikä on Suomen ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen?

PEILISALI - sosiaalityön reflektiivisen itsearvioinnin lomake

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset

YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET

KOOSTE KAUPUNGINJOHTAJIEN KÖÖPENHAMINAN KONSENSUSLAUSUMASTA

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

Pohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä

KANSAINVÄLINEN TYÖJÄRJESTÖ ILO

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet

Köyhyyden vastainen työ EU-tasolla

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ eläkevalmennus osaksi ikäjohtamista ja työhyvinvointitoimintaa

R U K A. ratkaisijana

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Työhyvinvointiosaaminen ja työn muutos Elisa Mäkinen FT, yliopettaja

Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Kuuleeko laki? - Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja?

AMEO-strategia

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

Kansalaiselle oikeus saada palvelua selkokielellä?

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon

Työpari uutta etsimässä Taiteilija ja. sosiaalityöntekijä nuorten sosiaalisesti vahvistavassa työssä

Asumispalveluiden visio. Asumispalveluiden johtoryhmä

Turvallisempi huominen

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Lapsen edun toteutuminen vanhempien erotilanteessa ja sovinnollisessa yhteistyövanhemuudessa

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana

Taloussosiaalityö ja taloudellinen toimintakyky

Strategiset tavoitteet Suomen Lions-liiton vuosikokous, Pori Puheenjohtaja Tuomo Holopainen

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Osallisuus käsitteenä

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA

Sote-asiakastietojen käsittely

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET

TT Panu Pihkala,

Varhain vanhemmaksi toimintamalli

Sosiaalityön eettisyys 2014 kommentti hajatelma puheenvuoro

Yhteisön itseluottamus - Miten sitä valmennetaan?

PA LV E L U T J A VA S T U U T U U D I S T U VAT - Y K S I O P P I L A I TO S VA H V I S T U U

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Leikkien liikkumaan Eino Havas, johtaja

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä

Sosiaalityöntekijöiden ammattitaidon arviointi

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

RATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

Yhteispelillä kohti hyvinvointia. Lapsiperhetoimijoiden yhteistyön tiivistäminen Päijät-Hämeen Kumppanuusverkostossa

Vuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983

sosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Voitto Kuosmanen

viestintä2020! koulutus vuorovaikutus keskustelu some media sanomamme työyhteisö 2o2o

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Köyhyyden monet kasvot

TIEDOSTA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018

Transkriptio:

Yhteistoiminta saavuttamassa todellista muutosta Ruth Stark IFSW:n puheenjohtaja

Muutos

Yhteisön täysivaltaiseen jäsenyyteen

Yhteistoiminta johtaa kestävään kehitykseen Käytännön ammatillinen kokemus on osoittanut meille, että ihmiset eivät halua joutua sellaisen passivoivan sosiaalihuoltojärjestelmän armoille, joka heikentää yhteisön jäsenten mahdollisuuksia auttaa toinen toistaan. Sosiaalipaveluita käyttävät ja niitä tarvitsevat ihmiset kaipaavat reiluutta: yhteisen toimintakentän ja tasa-arvoisia onnistumisen mahdollisuuksia. He haluavat, että heidän äänensä kuuluu ja että he voivat vaikuttaa omaan elämäänsä.

Kansainvälinen sosiaalityön määritelmä 2014 Sosiaalityö on käytäntöön perustuva professio ja tieteenala, jolla edistetään yhteiskunnallista muutosta ja kehitystä, sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä ihmisten ja yhteisöjen voimaantumista ja valtaistumista. Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien, kollektiivisen vastuun sekä moninaisuuden kunnioittamisen periaatteet ovat keskeisiä sosiaalityössä. Sosiaalityö kiinnittyy sosiaalityön, yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden teorioihin sekä alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen tietoon. Sosiaalityössä työskennellään ihmisten ja rakenteiden parissa elämän ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Sosiaalihuolto/Sosiaalisen suojelun järjestelmät 73 %:lla maapallon väestöstä ei ole lainkaan tai on vain rajoitettu mahdollisuus sosiaaliseen suojeluun, koska äärimmäinen köyhyys ja elämän muut vastoinkäymiset vaikeuttavat useimpien maapallolla elävien ihmisten elämää. (ILO (2014( World Social Protection Report 2014/15) Sosiaaliturva on Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen suojaama ihmisoikeus. Valtioiden velvollisuutena on tarjota minimihyvinvointi ja sosiaalinen tuki kaikille kansalaisilleen. ILOn Sosiaalisen suojelun kansallisia vähimmäistasoja koskevassa suosituksessa 202 (2012) määritellään sosiaalisen suojelun vähimmäistaso siten, että se tarkoittaa oikeutta sosiaaliturvaan. Valtiot saavat kuitenkin itse vapaasti suunnitella ja toteuttaa sosiaalisen suojelun järjestelmänsä.

IFSW:n linjaus 2016 Tämä linjaus sisältää kaksi osaa: Ensimmäinen osa käsittelee kaikkien ihmisten tarvetta päästä pätevän sosiaalisen suojelun järjestelmän piiriin. Toinen osa koskee näitä järjestelmiä käyttävien ihmisten parissa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden roolia. Molemmat osat korostavat sitä, että sosiaalityössä sosiaalinen hyvinvointi sijoittuu laajempaan sosiaalisen kehityksen mallin kontekstiin. Tässä kontekstissa sosiaaliturva on muutostekijä, joka johtaa positiivisiin taloudellisiin tuloksiin ja tekee yhteisöistä kestävämpiä, vakaampia ja tasapainoisempia.

Ajankohtaiset teemat Sosiaalisen suojelun tavoitteena on perinteisesti pidetty sitä, että se lieventää epävarmuuden, sairauksien sekä taloudellisen ja sosiaalisen haavoittuvuuden aiheuttamia ongelmia ja auttaa ylläpitämään kaikkien ihmisten elämisen perustasoa. Sosiaalinen suojelu vähentää pelkoja ja tuo varmuutta ja luottamusta siihen, että kyseiset ongelmat eivät lisää köyhtymistä. Viime aikoina käydyissä keskusteluissa on pohdittu sitä, tukevatko perinteiset näkemykset riippuvuutta ja olisiko mahdollista muokata sosiaalisen suojelun järjestelmiä siten, että ne muuttaisivat yhteiskuntaa vähentämällä epätasa-arvoa ja tukemalla sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

Mitä sosiaalisen suojelun järjestelmien pitäisi saada aikaan? Sosiaalisen suojelun järjestelmien pitäisi vaikuttaa ennaltaehkäisevästi ja kestävästi; niiden pitäisi lisätä yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen kestokykyä ja mahdollisuuksia reagoida elämän mukanaan tuomiin riskeihin. Sosiaalisen suojelun pitäisi parantaa haavoittuvassa asemassa olevien ja epävarmoissa olosuhteissa elävien ihmisten tilannetta. Näillä ihmisillä on usein vain vähän mahdollisuuksia selvitä kriiseistä ja elämänsä varrella kohtaamistaan katastrofeista. Sen pitäisi myös edistää perusihmisoikeuksien ymmärtämistä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

Miksi? Sosiaalinen suojelu vakauttaa taloudellista kehitystä, koska on osoitettu, että jokainen sosiaaliseen suojeluun käytetty dollari tuottaa kolmen dollarin taloudellisen tuoton. Kun ihmiset voimaantuvat, he tuovat oman panoksensa talouden kasvuun, mikä johtaa sosiaalisiin ja taloudellisiin tuloksiin. Kattava sosiaalisen suojelun järjestelmä vähentää köyhyyttä, poistaa epätasa-arvoa, tukee sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja luo perustan sosiaalisesti kestävälle taloudelliselle kehitykselle. (Basu & Strickler, 2013).

Linjauksen seuraukset Sosiaalityön etiikasta ja periaatteista puhuttaessa sosiaalityöntekijät pitävät sosiaalisen suojelun järjestelmiä sosiaalisen muutoksen, demokratian ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamisen työvälineinä. Sosiaalityöntekijöiden tehtävänä on toimia välittäjinä valtion tarjoamien palveluiden ja perheyhteisöjen välillä ja tuottaa tuloksia, jotka vahvistavat perheiden ja yhteisöjen kykyä hoitaa asioitaan kestävällä tavalla ja päästä sosiaalisen suojelun järjestelmien piiriin tarpeen vaatiessa. Sosiaalityöntekijät käyttävät osaamistaan, kokemustaan ja taitojaan palvellakseen ja varmistaakseen, että palveluita käyttäviä ihmisiä kohdellaan arvostavasti ja että he pystyvät tekemään päätöksiä suhteessa saamaansa huolenpitoon.

Sosiaalityöntekijät puolustavat työpaikoillaan ja yhteisöissään sitä, että palvelut ovat helposti saatavilla ja että vältetään turhaa päällekkäisyyttä. Sosiaalialan ammattilaisina he rohkaisevat kaikkia muita ammattiryhmiä rakentamaan yhteisymmärrystä asiakkaiden kanssa ja työskentelemään asiakkaan itsemääräämisoikeutta tukien. Sosiaalityöntekijät puolustavat sellaisen helposti saatavan, edullisen ja läpinäkyvän sosiaalisen suojelun järjestelmän kehittämistä, joka nousee yhteisön sisältä ja tukee yhteisöä palveluiden kehittämisessä. Tämä linjaus vaikuttaa myös sosiaalityöntekijöiden työnantajiin. Sosiaalityöntekijöiden työnantajien ja sosiaalisen suojelun järjestelmiä hallinnoivien tahojen on tuettava sosiaalityöntekijöitä, kun nämä puolustavat sosiaalista kehitystä, ihmisten oikeuksia ja yhteisön osallisuutta.

Yhteistoiminta? IFSW:n linjaus sijoittaa sosiaalisen hyvinvoinnin sosiaalityössä laajempaan sosiaalisen kehityksen mallin kontekstiin. Tässä kontekstissa sosiaalinen suojelu on muutostekijä, joka johtaa positiivisiin taloudellisiin tuloksiin ja tekee yhteisöistä kestävämpiä, vakaampia ja tasapainoisempia. Tätä ei voi eikä pidä tehdä yksin, vaan siinä tarvitaan kumppaneita, erityisesti ihmisiä, joilla on järjestelmistä ja niissä työskentelevistä ihmisistä omaan kokemukseen perustuvaa asiantuntijuutta.

Lisätietoja osoitteessa www.ifsw.org www.ifsw.org/policies/the-role-ofsocial-work-in-social-protectionsystems-the-universal-right-to-socialprotection/

Kuinka saamme aikaan todellista muutosta? Kansainväliset järjestöt yhteistyökumppaneina IASSW ICSW IFSW? Maailmanlaajuinen asialista Kansainvälinen sosiaalityön päivä 21. maaliskuuta 2017 Sosiaalityön ja sosiaalisen kehityksen maailmankonferenssi heinäkuussa 2017 Dublinissa