TAIK 2011 Yhteinen ympäristö Tea Lindroos Saara Kähönen Amanda Manner Katri Takkinen LOCAL WARMING
Toteutimme Yhteisen ympäristön kurssiprojektina ihmisen kokoisen villaisen talon. Materiaalina käytimme tarpeettomiksi käyneitä neulevaatteita. Halusimme pohtia projektin kautta ihmisten suhdetta lämmön eri ulottuvuuksiin. Villainen talo, joka sai nimekseen Local Warming, pyrkii herättämään muistoja ja mielikuvia lämmöstä. Kyse on niin talojen kuin mielenkin lämmittämisestä. Local Warming -teos haluaa osaltaan haastaa miettimään jokapäiväisten valintojen ympäristövaikutuksia. Se kutsuu myös keksimään uutta ja luovaa käyttöä korjauskelvottomille vaatteille. Teoksen nimi Local Warming viittaa ilmastokriisiin ja sen paikallisiin seurauksiin. Vaikka globaalia ilmastokysymystä ei voi yksi ihminen ratkaista, on yksittäisillä valinnoilla merkitystä. Käytetyt vaatteet kantavat paljon kulttuurihistoriallisia merkityksiä, ne muistuttavat menneistä tyyleistä ja erilaisista hetkistä, jolloin vaate on ollut käytössä. Näin ollen työssä on voimakas nostalgian ulottuvuus.
Talon rakenteena käytimme pahvia, joka päällystettiin kuplamuovilla. Tiesimme jo etukäteen, että lopullisen teoksen täytyy kestää hieman kulutusta ja olla suhteellisen helposti liikuteltavissa sekä sisä- että ulkotiloissa Kuplamuovia käyttämällä varmistimme, ettei pahvirakenne kastu lumen tai veden vaikutuksesta ja menetä näin muotoaan. Osan materiaaleista saimme lahjoituksena, mutta merkittävä osa oli meidän omia käyttämättä jääneitä neuleisia asusteita. Tämä teki teoksesta entistä henkilökohtaisemman meille tekijöille. Taloa koottiin useampi päivä. Halusimme, että lopullisessa työskentelyjäljessä näkyy persoonallinen ote ja monen tekijän kädenjälki. Tämän mahdollistamiseksi työskentelimme koko projektin ajan yhdessä. Kaikki ryhmämme jäsenet osallistuivat niin talon rakenteiden kokoamiseen, neulevaatteiden kiinnittämiseen ynnä valokuvauksen toteuttamiseen. Lopullisesta teoksesta tuli eräänlainen kulttuurien sulatusuuni. Hyväksyimme tarvikeaineiksi niin isoäidin kutomat vanhat rikkinäiset villasukat kuin Intian hikitehtaissa työstetyt massatuotantopipot. Tärkeintä oli, että neuleasusteella ei ollut enää käyttöä sen alkuperäisessä tarkoituksessaan. Jokainen vaatekappale kertoo omaa historiaansa, mutta yhdessä neuleet muodostavat vielä uniikimman kokonaisuuden. Kierrätetty materiaali antaa tilaa moniulotteiselle tulkinnalle (Lukkarinen, 2008). Teos kertoo arjesta, juhlahetkistä, pakkaspäivistä ja loskakeleistä. Toisaalta se on kannanotto myös naiseudelle ja perinteiden häviämiselle. Mitä pidemmälle teosta työstimme, sitä enemmän merkityksiä se alkoi saada.
Local Warming-teos oli esillä Arabianrannan kirjastossa 10.12.-31.12.2010. Villaisen talon lisäksi asetimme näytteille valokuvasarjan, joka näyttää talon erilaisissa lähiympäristön paikoissa. Niiden kautta villainen talo kommentoi laajempaa yhteiskunnallista keskustelua ja lokaalin ja globaalin suhdetta. Halusimme tuoda teokseen myös toiminnallisen ulottuvuuden. Näyttelyssä tarjosimme katsojille mahdollisuuden osallistua teokseen tuomalla siihen omia tarpeettomia vaatteitaan. Kirjasto toimi näyttelypaikkana hyvin, koska Local Warming työn ideana oli käsitellä kysymyksiä positiivisen kautta. Emme halunneet lietsoa huonoa omatuntoa vaan kyseenalaistaa arkisia valintoja pehmeämmin. Helposti lähestyttävyys ja lempeä kyseenalaistaminen olivat projektin ydinasemassa.
Käynnistäessämme hanketta, emme miettineet työn esikuvia tai sitä, millaiseen taidehistorialliseen traditioon se liittyy. On kuitenkin selvää, että Local Warming liittyy osaltaan kiettätysmateriaali orientoituneeseen ympäristötaiteeseen. Lukkarinen (2008) mainitsee, että kierrätysmateriaalin käyttäminen taideteoksessa on nykyään yksi merkittävimmistä teemoista taiteessa. Tästä suuntauksesta tunnetuimpana esimerkkinä ovat Anu Tuomisen veikeät teokset (ks. http://www.anutuominen.fi/http://www.anutuominen.fi/). Tuomisen töissä muutetaan usein olemassaolevaa materiaalia joksikin toiseksi, siten että kierrätysmateriaali saa uuden merkityksen. Tuomisen teokset ovat yleensä esillä vakiintuneissa näyttelytiloissa ja teokset ovat ennen kaikkea taideobjekteja. Local Warming on sillä tavoin lähtökohdiltaan erilainen, että syntynyt talo on kosketaltava ja tunnusteltava kohde, jota voi myös liikutella. Olennainen osa työskentelymämme olikin talon kuvausprosessi Arabian alueen eri miljöissä. Osa syntyneistä kuvista oli esillä myös näyttelyssä ja loi siten laaja-alaisempaa kokonaiskontekstia Villa talo-projektille. Kuvauspäivä oli tärkeä myös työskentelymme kannalta, saimme spontaanin kiinnostunusta ja innostunutta palautetta kuljetellessamme taloa eri puolilla kaupunginosaa. Se osaltaan valoi uskoa työn mielekkyyteen. Lähteet: Lukkarinen, Leena. 2008. Kierrätysmateriaalien käyttö nykytekstiilitaiteessa - tulkintoja kierrätetystä tekstiilimateriaalista naiseuden ja arjen valossa. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu. Tuominen, Anu. http://www.anutuominen.fi/http://www.anutuominen.fi/ viitattu 20.1.2011