Suomen maatalouden rooli ja muutostarpeet 2025 mennessä? Maaperän rooli Laura Höijer Sisältöjohtaja Baltic Sea Action Group Biokaasuseminaari 11.12.2018 Helsinki Kuvat: Eija Hagelberg ja Sanna Söderlund, BSAG
Baltic Sea Action Group eli BSAG Virallinen nimi Elävä Itämeri säätiö Perustettu 2008 Riippumaton säätiö Ratkaisukeskeisyys Maataloudessa aikaisemmin mm. JÄRKI-hanke (jatkuu edelleen) www.bsag.fi
Miksi maa- ja metsätalous & ruokaketju ei ole kunnossa?
KUSTANNUKSET HEIKKO KANNATTAVUUS ULKOIS- YMPÄRISTÖ- KATASTROFI
Ilmastonmuutos
Lake Erie Itämeri Keltainen meri Meksikonlahti
Vaikutussuhteet Ilmasto ja ilmakehä - Ilmastonmuutos ja Itämeri - Ilmakehän hiilen sitominen maaperään Itämeri - Vaikutusten mittari - Sedimenttien ravinnevarannot Biodiversiteetti Maaperä - Ravinteiden talteenotto ja uudelleenkäyttö - Hiilen dynamiikka Biodiversiteetti
IPCC raportti, hiilen sidonta maaperään keskiössä: Lähde: Ilmasto-opas.fi (Ilmatieteen laitos ja ympäristöministeriö)
Ranskan aloite 4 per 1000 https://www.4p1000.org/
Tiesitkö? Kun vuosittain sidotaan neljä promillea lisää hiiltä yhden metrin kerrokseen peltomaata globaalisti, se tekee 2-3 gigatonnia hiiltä vuodessa. Tämä kompensoi 20 35 % ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Lähde: Misasny, B. (ym.) 2017. Soil carbon 4 per mille. Geoderma, 292 (2017), 59 86. www.elsevier.com/locate/geoderma http://dx.doi.org/10.1016/j.geoderma.2017.01.002
CARBON ACTION-hiilipilotti https://carbonaction.org/etusivu/ - Baltic Sea Action Groupin ja Ilmatieteen laitoksen koordinoima hanke, jossa pyritään kehittämään maatalousmaiden hiilensidonnan menetelmiä, mittausta, mallinnusta ja todentamista. SITRA käynnistys rahoittaa - Yhteistyössä alan tutkimuslaitokset & yliopistot Suomessa ja globaali yhteistyöverkosto sekä yrityksiä - Tavoitteena torjua ilmastonmuutosta tuottamalla globaalisti sovellettava toimintamalli hiilen sitomiseksi maatalousmaahan.
CARBON ACTION Tiede-Maanviljelijät-Päätöksentekijät-Kuluttajat TARKKA KIRJANPITO SEOSVILJELY KOMPOSTIT C: HIILIVILJELIJÄT NEUVONTA, TOTEUTUS B: MENETELMÄT A: MAAPERÄ C DYNAMIIKKA, SPATIAALINEN VAIHTELU, MITTAAMINEN, TODENTAMINEN 3 KOEPAIKKAA PÄÄMAALAJEITTAIN BIOHIILI 10-15 MENETELMÄKOETTA KIERTO- LAIDUNNUS TIETOA HIILIVILJELYSTÄ VILJELYKIERTO VEDEN- HALLINTA MIKROBIT MAA- ANALYYSIT PELTOMETSÄ- PARHAAT VILJELY MENETELMÄTPUUKUIDUT KEVYT- MUOKKAUS JATKUVA KASVIPEITE SUORAKYLVÖ YHTEISTYÖ- HANKKEET VILJELIJÄ- RYHMÄT VARMENTA- MINEN 100 HIILTÄSITOVAA MAATILAA TASOT KÄYNNISTYVÄT SAMANAIKAISESTI 2018
Carbon Action kattaa koko kentän Käytännön viljelijöiden osallistuminen kehitystyöhön 100 hiiliviljelijää ympäri Suomea Kova tieteellinen tutkimus Kenttäkokeet ja laskentamallin kehittäminen, todentaminen Viestintä, koulutus ja vaikuttaminen Yleisviestintä, viljelijöiden kouluttaminen, vaikuttaminen ohjauskeinoihin
Hiilitilat 112 erilaista maatilaa eri puolilla Suomea Hiilen varastoitumista testataan jokaisella tilalla yhdellä peltolohkolla Koulutus, vertaisoppiminen, yhteistyö tutkijoiden kanssa
Mitä hiiliviljelijät haluavat? Uutta tietoa. Oppia. Kannattavuutta. Edelläkävijyyttä. Uusia kontakteja. Tulevaisuudelle uusia näkymiä, maanviljelyn kehittymistä tulevaisuuden tarpeisiin. Jossain vaiheessa meidän omavaraisuus on tarpeen. Uutta tietoa ja osaamista maan kasvukunnon parantamiseen, lisää tuottavuutta, uusia viljelijäkontakteja, mahdollisuutta vaikuttaa ympäristön hyvinvointiin. Uusia, mielenkiintoisia keinoja parantaa maaperän laatua ja sadon tuottavuutta ja olla omalta osaltani alentamassa ihmiskunnan hiilijalanjälkeä. Tämä hanke voisi nostaa maat loistokuntoon uuden tiedon ja toimintatapojen avulla. Mahdollisuuden vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja ihmiskunnan tulevaisuuteen.
Uusi yhteistyö BSAG ja Valio: https://www.valio.fi/yritys/media/uutiset/maitotiloilta-ratkaisuja-ilmastonmuutoksen-hillintaan-valio-jaitameri-saatio-baltic-sea-action-group-yhteistyohon/
Maaperän ravintoverkko - The Soil Food Web Maaperän monimuotoinen eliöstö toimii tiiviissä vuorovaikutusverkostossa, jossa energia ja ravinteet kiertävät. Jokaisella lajilla on oma tehtävänsä, ja yhdessä ne muokkaavat eloperäisestä aineksesta muhevaa maata ja vapauttavat ravinteita kasvien käyttöön. 11.12.2018 Ruokopelto-hanke
Liang et al. 2017 Nature Ajattelutavan muutos maaperän hiilen tutkimuksessa MIKROBIEN HIILIPUMPPU Vanha näkemys: Maaperän hiili muodostuu lähinnä hajoamattomista kasvinjäänteistä Uusi näkemys: Suuri osa maaperän hiilestä on peräisin mikrobien jäänteistä Mikrobit muuttavat hiiltä vaikeammin hajoavaan muotoon
Kestävä viljely uusiutuva maatalous Jatkuva kasvipeite Tasapainoinen kasvinravitsemus Korkea lehtiala Maksimoi yhteytys Maksimoi mikrobit Lisää heikkokuntoisilla mailla mikrobeja alkupanokseksi Kasvata suuria juuristoja Pidä pellot hyvän tuoksuisina Maksimoi suoja Minimoi muokkaus ja häiriöt Minimoi torjunta-aineiden käyttö Ylläpidä kestäviä muruja ja hyvää rakennetta CC 4.0. Tuomas J. Mattila 2017.
Hiiltä varastoivia toimenpiteitä Maan rakenteen parantaminen Vesitalouden kunnostustoimenpiteet Vähennetty muokkaus Eloperäiset lannoitteet Torjunta-aineiden käytön minimointi Monipuolinen viljelykierto Syväjuuriset kasvit ja nurmet viljelykierrossa Ympärivuotinen vihreä kasvipeitteisyys Kerääjä- ja aluskasvit Eloperäiset maanparannusaineet Biohiili Rotaatiolaidunnus Peltometsätalous
Lähteet: Rajala 2013, Maan eloperäinen aines ja aktiivisuus, Osa1. http://luomu.fi/tietoverkko/wpcontent/uploads/sites/5/2012/05/rajala_j_maan_eloper_aines_ja_biol_aktiivisuus_osa_1_130603.pdf Eloperäinen aines - eliöiden elävää ravintoa Maan eloperäinen aines koostuu sekä elävistä että hajoamisen eri vaiheissa olevista eliöistä, kuten kasveista ja maaperäeliöistä. Hyvä peltomaa sisältää yli 10 prosenttia eloperäistä ainesta, mutta kivennäismailla jäädään helposti jopa puoleen tästä. Peltoon voi saada lisää eloperäistä ainesta esimerkiksi kotieläinten lannasta, kasvimassoista kuten ruo osta ja nurmesta, sekä sellu- ja paperiteollisuuden sivutuotteista. Eloperäinen aines ruokkii maan pieneliöstöä, joka taas vapauttaa ravinteita kasvien käyttöön. Pöpöbaari Mukillinen hiiltä, kiitos! 11.12.2018 Ruokopelto-hanke
Eloperäinen aines Suomessa syntyy vuosittain 21 000 000 tonnia ravinnerikkaita biomassoja, hyödyntämistä tulisi lisätä. Suurimman osuuden muodostaa kotieläinten lanta IPCC:n raportin julkituoma paine ilmastonmuutoksen hillintään, uudet kierrätystavoitteet ja hiilen käytön kokonaisvaltainen parantaminen luovat myös edelleen tarvetta tehostaa biomassojen käsittelyä ja huomioida sen energianäkökulma tarkoituksenmukaisesti. Alueelliset erot ja erityispiirteet tulee ottaa huomioon. Tarvitaan myös kannustimia, rahoitusmalleja ja teknologioita, joita on mukautettu ja sopeutettu kullekin alueelle parhaiten sopiviksi. Viite: Suomen ravinnerikkaiden biomassojen kestävän käytön toimintasuunnitelman luominen 2019 2023, laadittu yhdessä:
Kestävä maaperän hoito tuottaa monia hyötyjä: - Suuremmat sadot ja kestävä ruuantuotanto - Parempi kestävyys ulkoisia tekijöitä kohtaan - Ilmastonmuutoksen hillintä - Ravinnekuormituksen väheneminen Itämereen ja sisävesiin - Luonnon monimuotoisuuden edistäminen - Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Keinot Oikeat toimenpiteet jotka perustuvat tutkimukseen ja tarpeeseen Sitä tukeva tukijärjestelmä Riittävä neuvonta ja informaatio Vertaisoppiminen Palkinto: Viljelyn jatkuminen tulevina vuosikymmeninä ja vuosisatoina
Medianäkyvyys on ollut runsasta syksyn aikana HS 21.10.18