Turverajalan turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 71/06/2 lupamääräysten tarkistaminen ja jälkihoitotoimien vahvistaminen, Kajaani

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 81/2018/1 Dnro PSAVI/165/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2018 ASIA Turverajalan turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 71/06/2 lupamääräysten tarkistaminen ja jälkihoitotoimien vahvistaminen, Kajaani LUVAN HAKIJA Imuturve Oy Rauhalantie 15 87830 Nakertaja

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 4 Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne... 4 Toiminta... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön... 5 Jälkihoitovaihe... 7 Pöly, melu ja liikenne... 7 Varastointi ja jätteet... 8 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 8 Asutus ja maankäyttö... 8 Suojelukohteet ja pohjavesialueet... 9 Vesistö... 9 Ympäristöriskit... 13 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu... 13 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 14 Hakemuksen täydennykset... 14 Hakemuksesta tiedottaminen... 14 Lausunnot... 14 Muistutukset ja mielipiteet... 16 Hakemuksen muutos... 20 Hakijan vastine ja täydennys... 20 Hakemuksen täydennys... 23 Hakemuksen muutos... 23 Hakemuksen muutoksen johdosta pyydetty lausunto... 24 MERKINTÄ... 24 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 25 SOVELLETTAVA LAKI... 25 YMPÄRISTÖLUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISTA JA JÄLKIHOITOTOIMIEN VAHVISTAMISTA KOSKEVA RATKAISU... 26 LUPAMÄÄRÄYKSET... 26 Päästöt vesiin... 26 Päästöt ilmaan ja melu... 27 Varastointi ja jätteet... 28 Häiriö- ja poikkeustilanteet... 28 Tarkkailut... 28 Kunnossapitovelvoitteet... 29 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito... 29 Luvan voimassaolo... 30 RATKAISUN PERUSTELUT... 30 Lupamääräysten tarkistamisen edellytykset... 30 Lupamääräysten perustelut... 31 Luvan voimassaolon perustelut... 33 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 33 KORVATTAVA PÄÄTÖS... 34 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 34 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 34 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 34

KÄSITTELYMAKSU... 34 Ratkaisu... 34 Perustelut... 34 Oikeusohjeet... 35 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN... 35 MUUTOKSENHAKU... 36 3

4 HAKEMUS Imuturve Oy on 30.12.2013 aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään ja muuttamallaan hakemuksella hakenut Kajaanin kaupungin alueella sijaitsevan Turverajalan turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan nro 71/06/2 lupamääräysten tarkistamista sekä jälkihoitotoimien vahvistamista. Tuotantoalueen pinta-ala on noin 29 ha. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 1.9.2006 antaman päätöksen nro 71/06/2 mukaan luvan saajan on, mikäli se aikoo jatkaa turvetuotantoa ja vesien johtamista vesistöön vuoden 2013 jälkeen, mainitun vuoden loppuun mennessä tehtävä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on muun muassa tullut liittää tarvittavat selvitykset ja suunnitelmat ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 1.9.2006 antamallaan päätöksellä nro 71/06/2 myöntänyt Imuturve Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan turvetuotantoon Kajaanin kaupungissa sijaitsevalla Pihlajasuolla sekä turvetuotantoalueen, mukaan lukien tuotannosta poistunut alue, vesien johtamisen vesiensuojelurakenteiden ja Pihlajapuron kautta Venejärveen. Tuotannossa oleva suopinta-ala on ollut yhteensä 48 ha ja tuotannosta poistunutta aluetta 22 ha. Tuotantoalueen nimi on nykyisin Turverajala. Alue on kokonaisuudessaan hakijan omistuksessa. Alueella on voimassa Kainuun maakuntakaava 2020. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen Kainuun 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty 19.3.2012. Hankealueella tai sen lähialueella ei ole kaavamerkintöjä. Alueelle ei ole laadittu asema- tai yleiskaavoja.

5 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Turverajalan turvetuotantoalue sijaitsee Kajaanin kaupungissa Murtomäen kylässä noin 30 km kaupungista etelään tien 8711 välittömässä läheisyydessä. Tuotantoalue on kokonaisuudessaan sarkaojitettu ja kuivatettu turvetuotantoa varten 1980-luvulla ja otettu tuotantoon vuonna 1988 nimellä Pihlajasuo. Tuotantoa alueella on ollut enimmillään noin 69 ha:n alalla. Tuotannosta on poistunut 40 ha. Tuotantoa on ollut kuluneella lupakaudella keskimäärin noin 21 300 m 3 vuodessa. Alueella tuotetaan jyrsinturvetta imuvaunumenetelmällä. Toiminta käsittää jatkossa Turverajalan turvetuotantoalueen, jonka tuotantopinta-ala on auma-alueineen 29 ha (auma-alueet 0,5 ha). Turve varastoidaan tuotantoalueella oleviin aumoihin ja kuljetetaan tuotantokauden päätyttyä käytettäväksi Kajaaniin. Tuotantokenttien vuosittaiset kunnostustyöt keskittyvät syksyyn ennen vesien jäätymistä. Tuotantoaluetta poistuu vähitellen tuotannosta siten, että tuotannon arvellaan päättyvän alueella noin vuonna 2024. Tämän jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja sitä seuraavaan uuteen käyttömuotoon. Turverajalan lähiympäristö on ojitettua metsää. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Turverajalan valumavedet johdetaan ympäri vuoden laskeutusaltaan 3 kautta vesistöön. Laskeutusaltaaseen kohdistuva valuma-alue on 28,4 ha ja mitoitusvirtaama 0,085 m 3 /s. Laskeutusaltaan mitat: pituus 35 m pohjan leveys 3,0 m syvyys 3,0 m luiskakaltevuus 1:1,5 kokonaistilavuus 890 m 3 vesipinta-ala 370 m 2 vesitilavuus 340 m 3 vesipoikkileikkausala 8,6 m 2 lietetilavuus 120 m 3 Tuotantoalueen ojissa on päisteputket ja lietesyvennykset. Laskeutusaltaat puhdistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä. Altaat on varustettu pintapuomeilla, joilla estetään veden pinnalla mahdollisesti kulkeutuvan turvepölyn pääsy alapuoliseen vesistöön.

6 Eristysojilla johdetaan tuotantoalueen ulkopuoliset vedet tuotantoalueen ja vesiensuojelurakenteiden ohi Pihlajapuroon. Turverajalalla ei ole ollut vapaita alueita pintavalutuskentän rakentamiseen. Valumavesien kemiallisen käsittelyn on arvioitu olevan taloudellisesti kannattavaa vasta huomattavasti suuremmilla tuotantopinta-aloilla. Tuotantoalue on kuulunut Pohjois-Savon turvetuotantosoiden yhteistarkkaluun vuodesta 2007 lähtien. Päästötarkkailukohteena Turverajala oli vuonna 2012. Tuotantoalueella ei ole virtaamanmittausta, joten kuormitukset perustuvat Pohjois-Savon tarkkailusoiden ominaiskuormituslukuihin. Vuosina 2012 2013 näytteet on otettu laskeutusaltaasta lähtevästä vedestä. Veden keskimääräiset typpipitoisuudet ja kemiallinen hapenkulutus ovat olleet lähellä Pohjois-Suomen perustason turvesoiden vuosien 2003 2011 keskimääräisiä pitoisuuksia. Keskimääräinen fosforipitoisuus sen sijaan on ollut pienempi ja kiintoainepitoisuus suurempi kuin keskimäärin Pohjois-Suomen perustason turvetuotantoalueilla (COD Mn 22 mg/l, Kok.N 2 000 µg/l, Kok.P 97 µg/l ja kiintoaine 14 mg/l). Turverajalan laskennalliset bruttopäästöt ovat vaihdelleet vuosittain melko paljon. Turverajalan laskennalliset bruttopäästöt vuositasolla: Vuosi Pinta-ala Vuosikuormitus, brutto (kg) (ha) CODMn Kok.P Kok.N kiintoaine 2007 50 11 000 15 569 3 400 2008 50 17 000 30 790 8 100 2009 50 8 600 18 450 5 200 2010 50 9 800 25 620 5 100 2011 44 8 000 19 430 3 700 2012 36 10 000 19 550 4 700 keskiarvo 48 9 300 19 490 4 300 Turverajalan (29 ha) bruttopäästöjen arvioidaan jatkossa olevan vuositasolla noin 2 100 kg kiintoainetta, 12 kg fosforia ja 320 kg typpeä. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt ovat vuositasolla noin 1 700 kg kiintoainetta, 9 kg fosforia ja 240 kg typpeä.

7 Aiemmin vuosina 2003 ja 2007 tuotannosta poistuneet alat ovat alkaneet luontaisesti metsittyä ja osalle alasta on istutettu männyn- ja kuusentaimia. Samoin vuonna 2012 poistunut ala on luontaisesti metsittymässä ja alueelle on istutettu männyntaimia. Laskeutusaltaat 1 ja 2 ovat käytössä ja ne on edelleenkin varustettu pintapuomeilla, joilla estetään veden pinnalla mahdollisesti vesistöön kulkeutuvan turvepölyn pääsy alapuoliseen vesistöön sekä vedenkorkeudensäätölaitteilla. Altaisiin ei ole enää kertynyt turvetta tai kiintoainesta, eikä altaita ole tarvinnut tyhjentää moneen vuoteen, ja ne ovat alkaneet heinittyä ja metsittyä. Mikäli päästölaskennassa huomioidaan Turverajalan tuotannosta poistunut 6 ha:n ala ovat tuotantovaiheen bruttopäästöt vuositasolla noin 2 500 kg kiintoainetta, 15 kg fosforia ja 390 kg typpeä. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt ovat vuositasolla noin 2 100 kg kiintoainetta, 11 kg fosforia ja 290 kg typpeä. Tuotannon oletetaan jatkuvan noin 11 vuoden ajan, jolloin vuoden 2024 jälkeen tuotantovaiheen kuormitusta ei alueelta enää tule alueiden siirtyessä jälkikäytön piiriin. Päästöt pienenevät ylempänä esitetylle tasolle, kun vuonna 2012 tuotannosta poistunut ala kunnolla metsittyy (arvio viisi vuotta). Jälkihoitovaihe Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Tuottaja kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Tuotannosta jo aiemmin poistuneet alat ovat alkaneet luontaisesti metsittyä ja osalle alasta on istutettu männyn- ja kuusentaimia. Jälkikäyttömuotona alueella tulee olemaan pääasiassa metsäviljely. Pöly, melu ja liikenne Turverajalan turvetuotannosta voi ajoittain aiheutua pölyhaittaa tuotantoalueen kaakkoispuolella noin 400 500 m:n päässä sijaitsevalle lähimmälle asutukselle. Asutuksen ja kiinteistöjen väliin jää kuitenkin metsää, joka vähentää pölyn leviämistä. Hakijan tietoon ei ole tullut valituksia tuotannon aiheuttamista pölyhaitoista. Tuotantokaudella melua aiheutuu työkoneiden liikkumisesta turvekentällä ja turpeen kuormauksesta. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa korkeintaan 30 50. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Turverajalalla turvetuotannossa aiheutuva melu keskittyy lähinnä päiväsaikaan. Tuotantokaudella töitä tehdään sääolojen salliessa aamu- ja iltavuorossa.

8 Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana, noin 60 vuorokauden ajanjakso marras tammikuussa, melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Turpeen toimitusaikana kuorma-autoille tulee Turverajalalle noin neljä käyntiä vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa. Turve kuljetetaan tuotantoalueelta Kajaaniin pääosin talvikaudella valtatien 5 kautta. Tuotantoajan toimituskausien välisinä aikoina toiminnasta aiheutuu satunnaista liikenteen ja työkoneiden aiheuttamaa melua. Tuotannosta aiheutuva meluhaitta keskittyy suon läheisyyteen ja kuljetuksen aiheuttama meluhaitta tielle 8711. Lähinnä melun yöaikainen ohjearvo (50 db) saattaa ylittyä lähimmissä kiinteistöissä ajoittain. Liikenne kulkee Turverajalan lounaispuolelta tien 8711 kautta, jolloin turvesuon välittömässä läheisyydessä olevilla tiloilla kuljetusten aiheuttama meluhaitta on pieni. Tuotantokaudella touko syyskuussa liikenne on huoltoja työmatkaliikennettä. Työmaalla käydään tuotantokauden aikana lähes päivittäin. Varastointi ja jätteet Turvetuotantoalueella muodostuu koko tuotantoaikana noin 50 m3 kantoja ja muuta puuainesta sekä 400 m3 laskeutusaltaiden lietettä. Arvion mukaan niistä ei aiheudu ympäristöhaittaa. Kannot ja muu puuaines murskataan turpeen sekaan ja ne menevät turpeen mukana polttoon. Laskeutusaltaan liete on käytetty maa- ja vesirakennusmateriaalina, maisemoinnissa Pihlajasuon ja Turverajalan alueilla. Turvetuotantoalueella on kolme turveaumaa. Turvetuotantoalueen tukikohdassa on kaksi 1 500 2 300 litran polttoainesäiliöitä, joista suurin osa on paikoillaan ympäri vuoden. Tankkaus tapahtuu tankkauspistooleilla varustetuista säiliöistä. Tankkauspaikka sijaitsee koneiden seisonta- ja huoltopaikan läheisyydessä. Tuotantoalueella syntyy vähäisissä määrin yhdyskuntajätettä, jäteöljyjä sekä kiinteitä öljyisiä jätteitä, kuten öljynsuodattimia. Jätteitä ei kerätä tuotantoalueelle. Urakoitsija hoitaa jätteet pois tuotantoalueelta. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Asutus ja maankäyttö Lähin asutus sijaitsee noin 400 m:n etäisyydellä tuotantoalueen kaakkoispuolella, kaikkiaan alle 500 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta sijaitsee kolme kiinteistöä. 500 1 000 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta sijaitsee yhteensä kuusi kiinteistöä. Asutuksen ja hankealueen välissä on metsää. Tuotantoalue sijaitsee yhdystien 8771 välittömässä läheisyydessä. Nykyisen tuotantoalueen itäpuolella sijaitsee Pihlajasuon tuotannosta poistuneet alat. Alueet ovat luontaisesti metsittymässä ja osittain alueelle on jo istutettu männyn- ja kuusentaimia.

9 Venejärven lähialueella on jonkin verran paikallista asutusta, mutta kesämökkejä ei järven rannalla ole. Vesistön tavanomaisia käyttömuotoja ovat muun muassa veneily, kalastus ja uinti. Turverajalan turvetuotannosta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäröivään luontoon. Turverajalan turvetuotantoalueen ympäristö on jo suurimmaksi osaksi ihmisen muokkaama, ojitettua metsää ja peltoa. Turverajala (entinen Pihlajasuo) on ollut tuotannossa jo pitkään. Turverajalan pöly- ja meluhaittojen esiintymiseen ja voimakkuuteen voidaan vaikuttaa töiden ajoituksella, turveaumojen ja teiden sijoituksella sekä koneiden valinnalla. Turverajalan pöly- ja meluhaitat keskittyvät lähinnä päiväsaikaan. Suolla tuotetaan pääasiassa jyrsinturvetta imuvaunumenetelmällä, ja tuotanto on harvoin ympärivuorokautista. Yöllä vältetään turpeen nostamista asuttujen tilojen lähellä. Jos tuulen suunnan havaitaan olevan turvetuotantoalueelta asuttuja tiloja kohti, tuotantotoimintaa pyritään rajoittamaan siten, että asutukseen kohdistuva pölyhaitta olisi mahdollisimman pieni. Suurin osa aumoista on sijoitettu turvetuotantoalueella mahdollisimman etäälle asutuksesta tuotantoalueen vastakkaisille reunoille. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö Turverajalan välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita. Tuotantoalueella ei ole vesilain 2 luvun 11 :n mukaisia suojeltavia pienvesiä. Tuotantoalueella tai sen läheisyydessä ei ole tiedossa olevia muinaisjäännöksiä eikä kulttuuriperintökohteita. Turverajalan läheisyydessä ei sijaitse vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita tai vedenottoon soveltuvia pohjavesialueita. Lähialueen talouksissa on kaivoja, jotka ilmeisesti ovat talousvesikäytössä. Turverajalan turvetuotannosta ei arvioida aiheutuvan vaikutuksia pohjavesialueisiin tai lähikiinteistöjen veden laatuun tai antoisuuteen. Vesistö ja vedenlaatu Turverajalan turvetuotantoalue sijaitsee Sonkajärven reitin Raudanjoen valuma-alueella, jonka pinta-ala alarajallaan Sukevanjärvellä on noin 410 km 2 ja järvisyys 4,3 %. Pihlajapuron valuma-alue Venejärvellä on noin 15 km 2. Turvesuon valumavedet johdetaan käsittelyn jälkeen laskuojaa pitkin Pihlajapuroon, joka laskee edelleen Venejärveen. Matkaa purkureittiä pitkin Venejärveen on noin 2 km.

10 Pihlajapuron virtaamat voidaan arvioida Myllypuron ja Korpijoen pienten valuma-alueiden vertailujakson 1990 2009 valumien perusteella. Pihlajapuro suu m 3 /s MQ 0,17 MQ (joulu maaliskuu) 0,07 MQ (kesä syyskuu) 0,11 Tuotantoalueelta lähtevän veden laatua on tarkkailtu touko syyskuussa 2012 ja 2013 laskeutusaltaan jälkeen. Tarkkailutulosten perusteella Pihlajapuroon lähtevä vesi on ravinteikasta. Veden ph on vaihdellut hieman happaman ja happaman välillä (ph 4,9 6,8). Vuosina 2012 2013 veden kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn-arvo on ollut keskimäärin 28 mg/l. Fosfori- ja typpipitoisuudet ovat olleet korkeita (kok.p 32 270 µg/l ja kok.n 590 2 300 µg/l). Fosforista on ollut epäorgaanisessa muodossa noin 15 % ja typestä oli ammoniummuodossa noin 50 %. Rautaa valumavedessä on ollut jonkin verran. Kiintoainetta on vuoden 2012 näytteissä ollut keskimäärin 19 mg/l (5,0 91 mg/l) ja vuoden 2013 näytteissä 38 mg/l (3,9 240 mg/l). Pihlajapuron vedenlaatua on tutkittu tarkkailuohjelman mukaisesti vuosina 2012 2013 Turverajalan ylä- ja alapuolelta ja Venejärven Autiolahdella. Venejärven syvänteen ja Venejoen vedenlaatua on tarkasteltu Kainuun ELY-keskuksen puolesta. Pihlajapuron vesi on ollut hapanta ja erittäin tummaa. Kiintoaine-, fosforija typpipitoisuudet ovat olleet hieman suurempia Turverajalan alapuolisella pisteellä yläpuolisen pisteen vedenlaatuun verrattuna. Pihlajapuron molemmilla havaintopaikoilla keskimäärämäiset fosfori- ja typpipitoisuudet ovat olleet kuitenkin selvästi pienempiä kuin Turverajalalta lähtevässä vedessä. Veden kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn-arvo on ollut Turverajalan yläpuolisella havaintopisteellä suurempi kuin alapuolisella pisteellä, keskimääräiset arvot ovat olleet myös suurempia kuin tuotantoalueelta lähtevässä vedessä keskimäärin. Venejärven Autiolahdella veden happitilanne on vaihdellut hyvästä tyydyttävään ollen keskimäärin tyydyttävä. Venejärvi on hapan, erittäin tumma ja sen kemiallinen hapenkulutus on suuri. Kesän kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet reheville vesille ja kokonaistyppipitoisuudet lievästi reheville vesille tyypillisellä tasolla. Keskimääräiset a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet reheville vesille tyypillistä tasoa. Venejärven syvänteessä happitilanne on pintavedessä ja pohjan läheisyydessä vaihdellut huonosta hyvään ollen pintavedessä keskimäärin tyydyttävä ja pohjan läheisyydessä välttävä. Vesi on ollut rautapitoista, väriltään tummaa, hapanta, selvästi humusvaikutteista ja lievästi sameaa niin pinnan kuin pohjan läheisyydessä. Kesän kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet reheville vesille ja kokonaistyppipitoisuudet lievästi reheville vesille tyypillisellä tasolla. Keskimääräiset a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet lievästi reheville vesille tyypillistä tasoa.

11 Venejoen vedenlaatu vuonna 2009 on ollut keskimäärin hyvin samalla tasolla kuin ylempänä Venejärven Autiolahdessa, pitoisuudet ovat kuitenkin olleet keskimäärin hieman alhaisempia kuin Autiolahdella. Vertailua kuitenkin hieman vaikeuttaa se, että Venejoen tulokset ovat vanhempia kuin Autiolahden tulokset. Vaikutukset vedenlaatuun Turverajalan päästöjen vaikutuksia alapuolisessa vesistössä on arvioitu laimenemissuhteen perusteella Pihlajapuron suulla sen laskiessa Venejärveen. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia arvioita ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus suoraan laskentakohtaan ottamatta huomioon vesistöjen nykyistä vedenlaatua ja vesistössä tapahtuvia muutoksia, kuten ravinteiden sitoutumista ja sedimentoitumista. Tuotannosta aiheutuvat alapuolisen vesistön pitoisuusnousut ovat suurimmat talviaikana virtaaman ollessa pieni. Turverajalan turvetuotantoalueen tuotannosta aiheutuvat nettopäästöt kohottaisivat vuositasolla Pihlajapuron kokonaisfosforipitoisuutta keskimäärin 1,7 µg/l, kokonaistyppipitoisuutta 44 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,3 mg/l. Kesäaikaiset pitoisuuslisäykset olisivat fosforille 1,3 µg/l, typelle 55 µg/l ja kiintoainepitoisuudelle 0,5 mg/l. Kesäaikainen pitoisuuslisäys fosforin osalta olisi 4 % Pihlajapuron alaosan kesän 2012 keskimääräisestä pitoisuustasosta, typpi- ja kiintoainepitoisuuksien lisäykset olisivat 6 % keskimääräisistä pitoisuustasoista. Turverajalan tuotannosta aiheutuvat pitoisuuslisäykset eivät aiheuta kesäaikaan selvää rehevyystason nousua Pihlajapurossa, mutta ylläpitävät omalta osaltaan puron rehevyyttä. Paikallisesti lähempänä tuotantoaluetta vaikutukset voivat olla suurempia. Turverajalalta lähtevä vesi on varsin ravinteikasta ja sen kemiallinen hapenkulutus on suuri. Sedimentaatiosta johtuen Turverajalan kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisät Pihlajapuron suulla ovat todennäköisesti jonkin verran pienempiä kuin pitoisuuslisäystä koskevassa laskelmassa on arvioitu. Vedenlaatutulosten perusteella vedenlaatu Pihlajapurossa oli Turverajalan yläpuolisella pisteellä parempi kiintoaine-, fosfori- ja typpipitoisuuksien osalta kuin tuotantoalueen alapuolisella pisteellä. Pitoisuudet ovat kuitenkin olleet molemmilla havaintopaikoilla selvästi alhaisempia kuin tuotantoalueelta lähtevässä vedessä. Turverajalan kuormitus lisää omalta osaltaan Pihlajapuron veden tummuutta ja rehevyyttä. Suurin osa Turverajalan kiintoaine- ja fosforikuormituksesta sedimentoituu Pihlajapuroon ennen kulkeutumistaan Venejärveen. Venejärvessä vesimäärät ovat suurempia kuin Pihlajapurossa, kuormitus voi vaikuttaa osaltaan myös Venejärven vedenlaatuun purkualueen lähistöllä. Vesienhoitosuunnitelma Pihlajapuron alaosa on pintavesityypiltään keskisuuri turvemaiden joki ja sen ekologinen tila on hyvä. Puron yläosaa ei ole luokiteltu. Venejärvi on pintavesityypiltään matala runsashumuksinen järvi. Järven ekologinen tila on hyvä. Venejoki on pintavesityypiltään keskisuuri turvemaiden joki ja joen ekologinen tila on hyvä. Raudanvesi on matala runsashumuksinen järvi ja sen ekologinen tila on erinomainen.

12 Vesienhoitolainsäädännön yleisenä tavoitteena on vesistöjen hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Erinomaisessa ja hyvässä tilassa säilyneiden pintavesien osalta vesienhoidon tavoitteena on nykytilan säilyminen vähintään yhtä hyvänä myös tulevaisuudessa. Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa mainitaan, että turvetuotannolta edellytetään parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä ja talviaikaiseen kuormitukseen on kiinnitettävä huomiota. Huomiota tulisi kiinnittää lisäksi turvetuotantoalueen tuotannon loppuvaiheeseen sekä jälkihoitoon. Kalasto ja kalastus Venejärvi on kokonaisuudessaan Metsähallituksen hallinnoimaa vesialuetta ja tiedot järven kalastosta ja kalastuksesta on saatu läheisen Lahnasjärven osakaskunnan esimiehen haastattelusta. Pihlajapuro on lähinnä kaivettu kanava, eikä sillä ole käytännössä kalataloudellista merkitystä. Venejärvi on tummavetinen järvi, mutta sillä on paikallista kalataloudellista merkitystä. Kalastusta järvellä harjoittavat lähinnä järven länsipuolisen Halla-ahon alueen taloudet. Järvellä kalastaa todennäköisesti noin parikymmentä henkilöä. Tärkeimpiä pyydyksiä ovat verkot, katiska, heittovavat sekä mato- ja pilkkionget. Järvellä harjoitetaan kalastusta ympäri vuoden. Tärkeimmät saalislajit ovat hauki, ahven, siika ja made. Näiden lisäksi saadaan jonkin verran muikkua, lahnaa ja särkeä. Järvi ei ole hyvä muikkuvesi. Metsähallitus on istuttanut järveen vuonna 2009 4 400 kesänvanhaa planktonsiikaa, vuonna 2011 7 000 kesänvanhaa kuhaa ja vuonna 2012 4 500 kesänvanhaa planktonsiikaa. Venejärven lisääntyvä kalasto koostuu sekä vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista, kuten hauki, ahven ja särki sekä vaateliaammista syys- ja talvikutuisista lajeista, kuten siika, muikku ja made. Kevätkutuisten kalalajien kantoihin hankkeella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta. Ravinnekuormituksen aiheuttama perustuotannon kasvu seurausilmiöineen sekä kiintoainekuormitus voi yleensä ilmetä lähinnä ja syys- ja talvikutuisten kalalajien lisääntymisongelmina. Turverajalan kuormituksen vaikutus Venejärven vedenlaatuun on kuitenkin siksi vähäinen, että sillä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta järven siika-, muikku tai madekantoihin kuin korkeintaan Pihlajapuron suun välittömässä läheisyydessä. Turverajalan aiheuttama kokonaisuudessaan melko vähäinen ravinne- ja kiintoaiekuormitus vaikuttaa osaltaan lähinnä Venejärven Autiolahden vedenlaatuun. Kuormitus lisää osaltaan erilaisia kalastukseen liittyviä haittoja, kuten muun muassa veden tummuus, pyydysten likaantunen ja pohjan liettyminen. Kalojen käyttökelpoisuuteen Turverajalan kuormituksella ei arvioida olevan vaikutusta. Käytännössä Turverajalan turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä samaa suuntaan vaikuttavan maa- ja metsätalouden aiheuttamasta kuormituksesta.

13 Yksittäisten pienten turvetuotantoalueiden kalatalousvaikutukset ovat usein marginaalisia, muuta suurehkot yksittäiset suot tai vesistöalueen turvetuotanto kokonaisuudessaan voi ylittää korvaus- tai kompensaatiotoimia edellyttävän vaikutustason. Venejärveen ei johdeta muiden turvetuotantoalueiden kuivatusvesiä eikä Turverajalan kuormituksen arvioida yksinään edellyttävän kalataloudellisia kompensaatiotoimia. Ympäristöriskit Turvepalot ovat merkittävä turvetuotannon riskejä. Turverajalan turvetuotantoalueella on tehty paloviranomaisia varten palontorjuntasuunnitelma. Työmaalla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Paloviranomaiset tekevät säännöllisesti arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Tuotanto keskeytetään kovalla tuulella, tai mikäli tuulen suunta on koneita kohti. Vesistökuormituksen kannalta häiriötilanteita voi aiheuttaa patojen ja penkereiden sortuminen. Tulva-aikoina altaiden veden virtaama saattaa myös ylittää altaiden reunat. Häiriötilanteita pyritään ennaltaehkäisemään rakenteiden hoidolla, kunnon seurannalla ja korjaustoimilla. Turverajalan patojen kuntoa seurataan lähinnä tuotantokauden aikana. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Toiminnan vaikutuksia seurataan ja dokumentoidaan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuilla. Käyttötarkkailun tarkoitus on tuottaa kirjattua taustatietoa toiminnoista ja niiden ajoittumisesta sekä toimintaolosuhteista (muun muassa ojitukset, tuotanto, vesiensuojelutyöt, näytteenotto, mahdolliset valitukset, sääolot). Päästötarkkailu tuottaa hankekohtaista tietoa päästöjen määrästä ja vaikutustarkkailu vaikutuksista ympäristössä. Tuotantoalueella pidetään päiväkirjaa, johon merkitään säätiedot, ojien ja vesiensuojelurakenteiden rakentamis-, kunnossapito- ja puhdistusajankohdat ja kaikki sellaiset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta suolta lähtevän veden laatuun tai kuormitukseen. Turverajalan päästö- ja vaikutustarkkailu toteutetaan Pohjois-Savon turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti. Turverajalan päästötarkkailua toteutetaan lupakauden aikana kahtena vuotena tuotantokauden aikana. Päästötarkkailunäytteet otetaan laskeutusaltaalta 3 kertanäytteinä kahden viikon välein 15.5. 30.9. Päästötarkkailunäytteistä määritetään aina ph, CODMn, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine. Lisäksi kolme kertaa kesässä määritetään fosfaattifosfori, nitraatti- ja nitriittityppi, ammoniumtyppi ja rauta. Päästötarkkailun virtaamanmittausjakso on tuotantokauden ajan eli toukokuun puolivälistä syyskuun loppuun. Turverajalalla virtaamanmittaus toteutetaan päästötarkkailuvuosina tuotantokaudella, mikäli se on mahdollista.

14 Päästöjen laskennassa käytetään hyväksi myös muilta tuotantoalueilta saatuja tuloksia. Vuosipäästöt lasketaan ympärivuotisen aineiston perusteella käyttäen hyväksi koko vuoden seurannassa olevien havaintoasemien tuloksia. Poikkeustilanteissa (esimerkiksi kovat sateet, kaivutyöt) päästötarkkailuvuosina tuottaja ottaa ylimääräisiä kuormitusnäytteitä. Päästötarkkailuvuosina toteutetaan myös vaikutustarkkailua. Vesistönäytteet otetaan tarkkailuohjelman mukaisesti Turverajalan ala- ja yläpuolelta Pihlajapurosta. Päästö- ja vesistötarkkailun tulokset toimitetaan heti Pohjois-Savon ja Kainuun ELY-keskuksille sekä Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuosiyhteenveto toimitetaan lisäksi Sonkajärven kalastusalueelle, ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle ja Suomen ympäristökeskukselle. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan 15.9.2014 tarkemmalla tuotantosuunnitelmakartalla, laskeutusaltaiden mitoitustiedoilla, tarkemmilla tiedoilla tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä tiedoilla niiden aiheuttamasta vesistökuormituksesta, tiedolla mahdollisuudesta tehostaa vesienkäsittelyä sekä vuosien 2012 ja 2013 käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraporteilla. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Kajaanin kaupungissa 22.4. 22.5.2015 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausuntoa Kainuun ELY-keskukselta, Pohjois-Savon ELY-keskukselta, Lapin ELYkeskuksen kalatalousviranomaiselta ja Kajaanin kaupungilta sekä kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Hakemuksen kuulutus on 22.4.2015 julkaistu internetissä aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelussa. Lausunnot 1) Kainuun ELY-keskus on todennut, että hakemuksen mukainen vesienkäsittely johtamalla turvetuotantoalueen vedet laskeutusaltaan kautta suoraan vesistöön ei täytä nykyisellään parhaan käytössä olevan tekniikan kriteeriä. ELY-keskus on esittänyt, että lupamääräyksessä hakija velvoitetaan vesiensuojelun tehostamiseksi vuoden 2015 loppuun mennessä selvittämään onko esimerkiksi laskeutusaltaan 3 viereiselle tuotannosta poistuneelle alueelle mahdollista perustaan kosteikko tai

15 kasvillisuuskenttä, jonne tuotantoalueen valumavedet voidaan johtaa jatkokäsittelyyn laskeutusaltaan 3 jälkeen. ELY-keskus on myös esittänyt, että turvetuotannon päätyttyä jälkihoitovaiheessa hakija velvoitetaan tarkkailemaan vesienkäsittelyrakenteiden kuntoa ja toimivuutta vähintään kaksi vuotta tai kunnes alue on kasvittunut tai otettu jälkikäyttöön siten, että päästöt eivät enää sanottavasti aiheuta vesistökuormitusta. ELY-keskukselle ei ole tullut valituksia Turverajalan tai entisen Pihlajasuon tuotantoalueen toiminnasta, eikä ELY-keskuksella ole ollut tarkastuksissa huomautettavaa tuotantoalueen toiminnasta. ELY-keskus ei siten edellytä tuotantoalueella tehtävän pölypäästö- tai meluseurantaa. Lähimpään asutukseen on kuitenkin matkaa vain 400 m ja kaikkiaan alle 500 m:n etäisyydellä sijaitsee kolme kiinteistöä. Tuotantotoimimiin on näin ollen jatkossakin kiinnitettävä erityistä huomiota ja ne on suunniteltava ja toteutettava siten, että ympäristöön leviää mahdollisimman vähän turvepölyä tai melua. 2) Pohjois-Savon ELY-keskus on todennut, että purkuvesistö eli Sonkajärven reitti (4.58) sijaitsee pääosin Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimialueella. Tuotantoalue sinällään sijaitsee Kainuun ELY-keskuksen toimialueella ja kuuluu sen valvontaan. Näin ollen lausunnossa on käsitelty vain tuotannon vesistövaikutuksia niiltä osin, kuin niillä voi olla vaikutusta Pohjois-Savon alueelle. Hakemuksen mukaan Turverajalan vesien käsittely olisi tarkoitus säilyttää ennallaan eli vedet tultaisiin käsittelemään yhdellä laskeutusaltaalla. Kuitenkin turvetuotannossa yleisesti on viime vuosina voimakkaasti panostettu vesienkäsittelyn tehostamiseen. Tehostaminen on käytännössä tarkoittanut laskeutusaltaasta lähtevän veden edelleen käsittelyä esimerkiksi pintavalutuksella, kosteikoilla tai kasvillisuuskentillä. Hakemuksen lisäselvityksessä hakija on todennut, ettei vesien käsittelyn tehostaminen ole mahdollista, koska Turverajalalla ei ole omistuksessa maata, jolle pintavalutuskentän voisin rakentaa ja sähkö on kaukana. Kuitenkin tuotannosta jo poistunut tuotantoalue on vielä jatkavan tuotantoalueen ja purkuvesistönä toimivan Pihlajapuron välissä. Tästä syystä ELY-keskus on esittänyt, että luvassa annetaan määräys selvittää esimerkiksi vuoden 2015 loppuun mennessä, voidaanko tuotannosta poistuneelle alueelle tai muulle lähialueelle rakentaa kosteikko tehostamaan vesienkäsittelyä. Perusteluna tehostamismahdollisuuden selvittämiselle on lisäksi se, että tuotanto alueella tulisi jatkumaan vielä lähes kymmenen vuotta ja tuotantopinta-alakin on vielä varsin suuri, 29 ha. Mikäli kosteikon rakentaminen olisi mahdollista, tulisi se rakentaa vuonna 2016 ja ottaa käyttöön viimeistään tuotantokaudelle 2017. 3) Kajaanin kaupunginhallitus on todennut, että se yhtyy kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston lausuntoon. 4) Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto on kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena todennut, että vanhojen turvetuotantoalueiden vesiensuojelua voidaan tehostaa pintavalutusken-

16 tällä tai virtaaman säädöllä, kasvillisuuskentällä tai kosteikolla, kemikaloinnilla tai yhdistämällä erilaisia vesiensuojeluratkaisuja. Mikäli turvetuotantoa aiotaan jatkaa, Turverajalan turvetuotantoalueen ympäristöluvassa annettavien määräysten vesien johtamisesta ja käsittelystä tulee olla sellaisia, että ne vastaavat nykyistä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Vesiensuojelujärjestelmien tulisi toimia ympärivuotisesti. Turvetuotantoa tulee harjoittaa niin, ettei melusta ja pölystä aiheudu kohtuutonta haittaa ympäristöön tai lähialueen asukkaille. Tuotantotoimenpiteissä tulee ottaa huomioon tuulen suunta ja voimakkuus, ja tuotanto tulee keskeyttää, mikäli siitä voi olla haittaa vakituiselle ja vapaa-ajan asutukselle. Mikäli tuotantoa harjoitetaan yöaikaan, se tulee tehdä niin, ettei toiminnasta aiheudu meluhaittaa asutukselle. Ympäristöluvassa tulee antaa määräykset käyttötarkkailusta ja turvetuotantoalueen jälkihoidosta. Päästötarkkailu tulee toteuttaa ympärivuotisena. Käyttö- ja päästötarkkailutulokset tulee toimittaa tiedoksi myös Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vaikka turvetuotannon lopettaminen, jälkihoitotoimenpiteet ja alueiden siirtäminen uuteen maankäyttöön vähentäisivätkin kuormitusta vesistöön, on tärkeää, että tuotannosta poistuneiden alueiden vesienkäsittelyrakenteet pidetään toimintakunnossa niin kauan kun jälkikäyttö on lakannut tai pintamaa kasvittunut. Jälkihoidon aikana ei saa syntyä lisäpäästöjä alapuoliseen vesistöön. Turverajalan turvetuotantoalueen toiminnasta ei ole tullut valituksia tai muita yhteydenottoja Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muistutukset ja mielipiteet 5) Kajaanin Seudun Luonto ry ja Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys ry (ILYY) ovat ensisijaisena vaatimuksenaan esittäneet, että hakemus hylätään niiltä osin kuin alla esitetään perustelut kumoamiselle. Lisäksi yhdistykset ovat vaatineet seuraavaa 1. Aluehallintovirasto pyytää lisäselvitystä siitä, miten BAT-taso saavutetaan; 2. Jos keinoja ei löydy, kentät tulee sulkea, tarkkailulupaehdot asettaen lyhyen määräajan kuluessa; 3. Lupaehtoja ja -määräyksiä muutetaan siten, että alla kuvattu vesistöjen toistuva kuormitus ennaltaehkäistään; 4. Mahdollisessa lupapäivityksessä aluehallintoviraston tulee antaa velvoite sedimenttinäytteen otosta.

17 Yhdistykset ovat perustelleet vaatimuksiaan seuraavasti: Ympäristönsuojelulain nojalla turvekenttien käyttämisessä on noudatettava BAT-tekniikkaa. Vesienkäsittelyn puuttuminen on johtanut jo poikkeukselliseen suuriin haittoihin suhteessa turvetuotantoalaan. Erityistä huomiota tulee kiinnittää routa-ajan kuivatukseen ja sadevesien laskeuttamisen uusiin keinoihin. Niin sanottu perustason vesienkäsittely ei ole BAT:in mukaista. Tuotantopinta-ala pitää suhteuttaa paikan ominaisuuksiin, eli alavuuden vuoksi huuhtoumaa tapahtuu liikaa sateilla. Kuivatusvesiä päätyy koko ajan purkuojiin niin, että mukana kulkeutuu kiintoaineita ja mineraalimaata. Pölyämiseksi ei ole luettu sitä oleellista vaikutusta, että pölyä päätyy vesistöön. Pölyämistä ei ole riittävästi huomioitu lupamääräyksissä. Pölyäminen tulee selvittää kunnolla. Ympäristönsuojeluasetus edellyttää, että luvassa on esitettävä raja-arvot haitallisten aineiden päästöille. Valittaja korostaa, että näille ei ole määrätty raja-, vaan tavoitteellisia prosenttiarvoja. Turvejätevesissä on useita metalleja ja muita aineita, joille tulisi asettaa lain vaatimuksen mukaisesti selvät rajat. Turverajalan Pihlajasuon päästöt haittaavat erityisesti vesienhoitolailla huomioitavaa Venejärveä. Sen taskuhietikoilla on kattavasti nimenomaan kasvittomalta Turverajalan alueelta tullutta turvehumusta. Taskuhietikot eivät nyt liety ojikoiden vuoksi, koska alueella ei ole uudisojitusta, ja vanhat suomaiden ojat ovat kasvittuneet ja sammaloituneet. Toiminnanharjoittajalle tulee siis antaa lisäselvityspyyntö päästöistään Venejärveen ja vaatia esittämään korvaus virkistyshaitoista Venejärven liettymisestä niin, että se haittaa uimakäyttöä. Yhdistykset ovat luonnonsuojelulain, ympäristönsuojelulain ja vesienhoitolain tarkoittamia yhdistyksiä, jotka valvovat vesien tilaa. Asia koskee yhdistyksen oikeutta ja etua myös siltä osin, että turvetuotannon haittojen ennaltaehkäisemisessä ja välttämisessä ei ole hankittu riittävää selvitystä. ILYYn osallisuus perustuu myös siihen, että päästöt siirtyvät suoraan ja nopeasti Venejoen välityksellä yhdistyksen toimialueelle Raudanvedelle (joka sisältää sekä molempien maakuntaliittojen sekä Kajaanin ja Sonkajärven virkistykseen kaavoittamia taskuhietikoita ja joita turvehumus liettää). Vesienhoidon ja kaavoituksen lainsäädäntöä on oleellisesti täydennetty edellisen lupakäsittelyn jälkeen. Tämän tulee näkyä sekä tietojen hankinnassa, että lupaehdoissa. Vesienhoitolain 1 :ssä (24.6.2010/623) todetaan muun muassa otetaan huomioon vesien laadun lisäksi vesien kestävä käyttö, vesipalvelut ja niiden taloudellinen selvitys, tulvariskien hallinta, vesien virkistyskäyttö sekä vesiekosysteemien suojelu.... Turverajalan alueella ei ole toteutettu mitään toimia, joilla olisi vähennetty vesienhoitolain 1 :n tulvariskien hallintaa.

18 Hakija ei ole pyrkinyt riittävään BAT-tasoon muun muassa ympärivuotisessa vesienkäsittelyssä. Hakija tosin mainitsee, että kuivatusvedet johdetaan ympäri vuoden laskeutusaltaan 3 kautta vesistöön. Jotta laskeutusallas edes jotenkin toimisi, allas ei saisi jäätyä. Hakija ei ole esittänyt ratkaisua tähän. Ellei lisätoimia esitetä, lupapäätöshakemus on hylättävä ympäristönsuojelulain 4 :n 1 momentin 2) kohdasta ilmenevästä varovaisuusperiaatteesta johtuen. Hankkeesta aiheutuisi yhdessä muiden toimintojen kanssa Venejärvellä ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaista merkittävää pilaantumista tai sen vaaraa, joten lupaa ei voida myöntää. Vaikutusten arviointi on virheellistä monin osin hakemuksessa. i. Tuotantoalueen vaikutuspiirissä on Raudanveden S-alue (hakemuksen sivulla 4 olevalla kartalla), jonne humusvesiä päätyy heikentäen vedenlaatua. ii. Vesi ynnä muita oikeuksia kuuluu Venejärven tilalle 205-409-878-4, jota ei tiettävästi ole huomioitu kuuluttamisessa. iii. Lupapäivitystä arvioitaessa rehevöittävä vaikutus ei ole yksinään oleellista, vaan vesistöön kulkeutuvien humusaineksien määrä. Venejärvi ei ole luontaisesti rehevä, joten vesistö on muuntunut. iv. Hakemuksen sivulla 8, kohdan 5.3 viimeisen kappaleen mukaiseen tulokseen ei ole mahdollisuutta, jos toiminta jatkuu, koska tuotantoalue ei ole BAT:in mukainen. Se, että Turverajalalle ei ole hankittu pinta-alaa pintavalutuskentälle, ei oikeuta pintavalutuskenttävaihtoehdon selvittämättä jättämistä. v. Liettyminen myönnetään, mutta sitä ei kuvailla Venejärven osalta. Yhdistykset painottavat kyläläisten ja virkistyskäyttäjien havaintoja rantojen pikkuhietikoiden liettymisestä. vi. Alapuolisella Raudanjoen valuma-alueella on toistuvasti hallinto-oikeuksissa todettu, että päästöt kulkeutuvat kauas Sukevanjärvellä vedenjakajalta saakka. Kun virtaamia ei rajoiteta, sedimentoitumista tapahtuisi nimenomaan Raudanveteen. Sedimentoituminen virtavesiin ei ole näissä oloissa mahdollista. vii. Hakijalla ei ole kevään sulamisvesille varastokapasiteettia. Alueen kuivatusvesistä suurin osa tulee juuri keväällä ja rankkasateiden yhteydessä. viii. Aluehallintoviraston pitää vaatia ehtoja, joilla ennakolta estetään ympäristönsuojelulain tarkoittamia haittoja. Mikäli aluehallintovirasto ei aseta lisäehtoja jatkoon, haitallisten aineiden päästö Venejärveen aiheuttaa sellaista vesien pilaantumista, joka estää vesienhoitolain mukaisen vesien hyvän tilan saavuttamisen. Hyvän tilan saavuttaminen vaatii jo nykyisellä kuormituksella vesiympäristölle haitallisten aineiden pääsyn minimointia. Hakija itse toteaa hakemuksessa, että fosfori- ja typpipitoisuudet ovat olleet korkeita. Happitilanne on ollut huolestuttava Venejärvessä.

19 On aivan selvää, että hakijan esittämä vesienpuhdistussuunnitelma (laskeutusaltaat, pumppausallas, päisteputket, lietesyvennykset) ei riitä ehkäisemään haittoja. Lupaviranomaisen tulee varmistaa, että loppukäytön johdosta ei jouduta harkinnanvaraiseen vesiluvitukseen. Jos aluetta ei suunnitelmallisesti muuteta kasvipeitteelliseksi, voivat turvepäästöt jatkua vielä pitkään, vaikka turpeenotto päättyisi. ix. Turpeen päätyminen purkuojaan ja Pihlajapuroon heikentää Venejärven tilaa muun muassa elohopean osalta. Sen kaloihin kertymisen tai metyylielohopean muodostumisen osalta ei ole annettu riittävää näyttöä. Hakemuksessa väitetään perusteetta, ettei kuormituksella ole vaikutuksia kalojen käyttökelpoisuuteen. Elohopearajojen ylittyminen olisi sellainen vaikutus. 6) Tauno Ronkainen on 21.10.2015 toimittamassaan mielipiteessä todennut, että Metsähallitus on istuttanut Venejärveen kuhaa ja siikaa. Kalaistutusten onnistumisen turvaamiseksi mataloitunut uoma Pihlajapurosta Venejokeen tulee aukaista. Venejärven tila on heikentynyt huomattavasti vuosien 1965 2015 aikana. Venejärvellä oli Matilanlahdessa 1960 1985 uimaranta, jossa hiekkarantaa oli noin 150 m. Nyt rantaan on kertynyt mutaa noin 20 cm. Pihlajapurolta Venejokisuulle oli uoma, joka on nyt tukkeutunut. Myös Pihlajapuro oli aiemmin hiekkapohjainen, mutta nyt pohja on mutainen. Ennen kalastajat pääsivät uomaa myöten Venejokeen, mutta nykyisin veneellä ei pääse kulkemaan uoman kautta vähäisen veden aikaan. Kun uoma on tukossa, se estää kalojen nousun Venejärveen ja Viinijärveen. Tämän vuoksi uoma tulee ruopata auki. Mudan vuoksi Venejoen yläosa Autionlahdessa on ruohittunut. Mataloituminen ja ruohittuminen estävät vesistön ja uimarannan normaalin käytön. Kalakanta on muuttunut sen vuoksi, että uoman tukkeutuminen estää siian nousun kutupaikoilleen Kampsunkoskeen ja Myllyjokeen. Tämän vuoksi siika on hävinnyt. Tätä on yritetty korjata istutuksilla. Venejärveen on istutettu siikaa ja kuhaa sekä Viinijärveen siikaa. Kokonaisuudessaan kalakanta on kärsinyt elinolosuhteiden muutoksista. Kalojen elinmahdollisuuksia tulee parantaa järvien kunnostustoimenpiteillä. Venejärveä ja Viinijärveä on pilannut 1960 1970-luvuilla vesakkojen myrkyttäminen. Viinijärvi on kärsinyt myös aikanaan tehdyistä ojituksista ja apulannan levityksestä pienkoneella noin 1960-luvun puolessa välissä. Venejärven jäällä koneeseen lastattu kuorma putosi useita kertoja järveen, kun luukut aukesivat. Turvetuotanto levitti järvelle turvepölyä 1980luvun lopulla. Veden pinnassa oli noin kaksi senttimetriä turvetta. Ojituksille on tullut uutta lainsäädäntöä, joka estää ojien vetämisen suoraan järveen. Turpeen nostoon on tullut uusia määräyksiä. Nyt on aika

20 korjata aiemmin tehdyt vahingot sekä haitat ja palata tilanteeseen, jossa siika pääsee kutemaan Viinijärven ja Venejärven koskiin. Hakemuksen muutos Hakija on 10.9.2015 aluehallintovirastoon toimittamassaan kirjeessä todennut, että aikoo vuoden 2015 loppuun mennessä tutkia mahdollisuutta rakentaa turvetuotannosta poistuneelle alueelle kosteikon tai kasvillisuuskentän. Kosteikko tai kasvillisuuskenttä perustettaisiin vuoden 2016 aikana ja otettaisiin käyttöön tuotantokaudella 2017. Rakennettavan kentän koko olisi noin 1,7 ha eli 6 % valuma-alueesta, joka on nyt kooltaan 29 ha. Vedet johdettaisiin turvetuotantoalueelta laskeutusaltaan 3 kautta ojaa myöten kentälle ja sieltä ojaa pitkin laskeutusaltaan 1 kautta Pihlajapuroon ja Venejärveen. Hakijan vastine ja täydennys Hakija on 30.3.2016 toimittanut aluehallintovirastoon vastineen lausuntoihin ja muistutuksiin sekä hakemuksen täydennyksen. Hakija on esittänyt seuraavaa: Kainuun ELY-keskus ja Pohjois-Savon ELY-keskus ovat esittäneet vesiensuojelun tehostamisen selvittämistä. Vesienkäsittelyn tehostamista on vaadittu myös Kajaanin kaupungin ympäristölautakunnan sekä kaupunginhallituksen lausunnoissa. Hakija on päättänyt tehostaa vesiensuojelua rakentamalla kasvillisuuskenttä. Lähiasutukseen kohdistuvien melu- ja pölyhaittojen vähentämiseksi yöllä vältetään turpeen nostamista asuttujen tilojen lähellä. Jos tuulen suunnan havaitaan olevan turvetuotantoalueelta asuttuja tiloja kohti, tuotantotoimintaa pyritään rajoittamaan siten, että asutukseen kohdistuva pölyn leviäminen olisi mahdollisimman vähäistä. Suurin osa aumoista on sijoitettu turvetuotantoalueella mahdollisimman etäälle asutuksesta tuotantoalueen vastakkaisille reunoille. Kajaanin kaupungin lausunnoissa esitettiin Turverajalalle ympärivuotista päästötarkkailua. Ympärivuotinen virtaamanmittaus Turverajalan tuotantoalueella ei ole mahdollista sen vaatimien eristettyjen mittapatorakenteiden rakentamisen vuoksi, joten tarkkailu on esitetty toteutettavan tuotantokaudella (avovesiaika). Päästö- ja vaikutustarkkailu alueella suoritetaan Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelman mukaisesti. Turverajalan vuosikuormitus arvioidaan muiden ympärivuotisten tarkkailusoiden virtaamatietoja hyödyntäen. Lupahakemuksessa Turverajalan päästöt vesistöön oli arvioitu nykyisellä vesienkäsittelytasolla (laskeutusallas), mutta vesienkäsittelyä tullaan tehostamaan vuosina 2016 2017 kasvillisuuskentällä, jolloin päästöt ja vesistövaikutukset pienentyvät. Tuotantokauden aikana tehtävän päästötarkkailun katsotaan olevan riittävä vesistövaikutusten tasoon suhteutettuna.

21 Kajaanin Seudun Luonto ry:n ja Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys ry:n muistutukseen sekä Tauno Ronkaisen mielipiteeseen: Vesienkäsittelyä tehostetaan kasvillisuuskentällä, jolloin vesienkäsittely noudattaa BAT-tekniikkaa. Myös tulvariskien hallinta alueella paranee, kun kasvillisuuskenttä tasaa tulvavirtaamapiikkejä ja lisää sulamis- ja rankkasadevesien varastokapasiteettia. Pihlajasuo (nykyinen Turverajala) on kunnostettu 1980-luvun lopulla, ja tuotantopinta-ala on ollut enimmillään 69 ha (vuonna 2000). Vuoden 2006 ympäristölupapäätöksen (nro 71/06/2) mukainen tuotantoala oli 48 ha, ja nyt käsiteltävän lupamääräysten tarkistamishakemuksen mukainen tuotantoala on 29 ha. Tuotantopinta-ala on ollut suon koko elinkaaren ajan varsin pieni, joten Ronkaisen esittämät ympäristömuutokset Pihlajapurolla ja Venejärvellä eivät ole voineet aiheutua Pihlajasuon/Turverajalan kuormituksesta. Pihlajapuron ja Venejärven vesi on hyvin tummaa ja rehevää luontaisesti, riippumatta Turverajalan kuormituksesta. Vesistötarkkailutulosten mukaan Pihlajapuron kiintoaine-, fosfori- ja typpipitoisuudet ovat olleet Turverajalan alapuolisella pisteellä hieman suurempia kuin suon yläpuolisella pisteellä. Humuksen määrää kuvaava veden kemiallisen hapenkulutuksen arvo on sen sijaan ollut Turverajalan yläpuolisella pisteellä suurempi kuin suon alapuolisella pisteellä. Pienehköstä pinta-alasta johtuen Turverajalan kiintoainekuormitus on ollut sen tasoista, että se ei ole huomattavassa määrin liettänyt Pihlajapuron suuta eikä Venejärveä tai Venejokisuuta. Hakija on asunut Venejärven rannalla syntymästään lähtien 1990-luvun alkuun asti. Pihlajapuron suu oli jo 1970-luvulla matala, ja siinä oli upottava hiekka/turvekerros. Autiolahti, mistä Venejoki lähtee, oli kasvanut umpeen kaislikkoa jo 1970- luvulla. Autiolahdella niitettiin tuolloin veneväylää Venejokisuulle. Matilanlahdella, lähellä Pihlajapuron suuta, oli 1970-luvulla noin 20 m leveä uimapaikka, mutta se ei ollut puhdasta hiekkarantaa vaan mutaista aluetta. Kokonaisuutena Turverajalan kuormituksella ei ole ollut sellaisia liettäviä vaikutuksia, että ne olisivat vaikuttaneet siian tai muidenkaan kalalajien vaellusmahdollisuuksiin. Tuotantoalueen pölyäminen ei ole ollut missään vaiheessa niin voimakasta, että pölyä olisi kertynyt Venejärvelle senttien kerroksia. Tuotantoalueelta on matkaa Venejärvelle suoraan noin kilometri. Ilmakuvatarkastelun mukaan järven ja suon välinen alue on puustoista aluetta, mikä estää tehokkaasti pölyn leviämistä. Tutkimusten mukaan tuotantoalueelta lähtevä turvepölyn määrä on noin kilometrin etäisyydellä tuotantoalueesta samaa tasoa kuin taustalaskeuma. Metsähallitus on istuttanut Venejärveen joinakin vuosina pieniä eriä planktonsiikaa ja kuhaa. Järvi on luontaisesti hyvin tummavetinen, eikä se ole siten hyvä siikavesi. Istutusperäisen, tummia vesiä suosivan kuhan

22 menestymiseen Venejärvessä Turverajalan kuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta. Selvitys mahdollisuudesta tehostaa vesienkäsittelyä Aluehallintovirastoon on 8.9.2015 toimitettu alustava suunnitelma kasvillisuuskentän rakentamisesta. Hakija on tehnyt rakentamisesta päätöksen ja kasvillisuuskenttä toteutetaan suunnitelman mukaisesti. Kenttä rakennetaan tuotannosta poistuneelle alueelle vuoden 2016 aikana ja otetaan käyttöön tuotantokaudella 2017. Kentän koko on noin 1,7 ha eli 6 % valuma-alueesta, joka on nyt kooltaan 29 ha. Mitoitus täyttää ohjeen (Ympäristöministeriö 2013). Vedet johdetaan turvetuotantoalueelta laskeutusaltaan 3 kautta ojaa myöten kosteikko/kasvillisuuskentälle ja sieltä ojaa pitkin vielä laskeutusaltaan 1 kautta Pihlajapuroon ja edelleen Venejärveen. Vesienkäsittelyn tehostaminen kasvillisuuskentällä pienentää turvetuotantoalueelta lähtevää kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Ympäristölupahakemuksessa kuormitusarvio oli tehty nykyiselle perustason vesienkäsittelylle. Arvioidut bruttopäästöt kasvillisuuskentän käyttöönoton jälkeen ovat vuositasolla noin 750 kg kiintoainetta, 6,3 kg fosforia ja 160 kg typpeä. Vastaavasti nettopäästöt ovat 590 kg kiintoainetta, 3,8 kg fosforia ja 100 kg typpeä. Pohjois-Suomen kasvillisuuskentiltä on käytettävissä vain kesäajalta tarpeeksi laaja tarkkailuaineisto kuormituslaskennan pohjaksi, joten muiden vuodenaikojen kuormitusta on arvioitu koko Suomen kasvillisuuskentällisten turvesoiden tarkkailuaineiston perusteella. Jotta kasvillisuuskentän kuormitusarvio olisi vertailukelpoinen nykytilanteen kanssa, on arvioiden perustuttava mahdollisimman samanlaiseen lähtöaineistoon, jotta muun muassa tarkkailuvuosista, alueellisista sääolosuhteiden eroista johtuva virhemarginaali olisi mahdollisimman pieni. Siksi on esitetty myös nykytilanteen (perustason vesienkäsittely) kuormitusarvio päivitettynä vastaavaan tarkkailuaineistoon pohjautuen (kesä: Pohjois-Suomen aineisto, muut vuodenajat: koko Suomen aineisto). Esimerkiksi Pohjois-Suomen kesäajan tarkkailuaineistossa kasvillisuuskenttien ominaiskuormitukset ovat olleet kaikkien tarkasteltujen aineiden (kiintoaine, fosfori, typpi, COD Mn) osalta pienempiä kuin laskeutusaltaallisten turvesoiden. Turverajalan päästöt vesistöön tulevat näin ollen pienentymään kasvillisuuskentän myötä.

23 Turverajalan kiintoaine- ja ravinnekuormitus on arviolta noin 40 60 % pienempää kuin nykyisellä perustason vesienkäsittelyllä. Myös orgaanisen aineksen (CODMn) kuormitus pienentyy nykytilanteesta, arviolta noin 30 %. Laskennalliset pitoisuusvaikutukset vesistössä pienentyvät samassa suhteessa kuin kuormitus. Hakemuksen täydennys Aluehallintovirasto on pyytänyt hakijaa täydentämään hakemustaan tarkemmalla suunnitelmalla rakennettavasta kasvillisuuskentästä sisältäen tiedot sen kasvillisuudesta, rakentamistavasta ja puhdistustehon ylläpitämisestä. Suunnitelmassa tulee huomioida mitä uusimmassa turvetuotantoa koskevassa ohjeessa (2015) on kasvillisuuskentistä ja kosteikoista esitetty. Lisäksi hakijaa pyydettiin ilmoittamaan laskeutusaltaan 1 mitoitustiedot. Hakija on 14.6.2016 täydentänyt hakemustaan seuraavasti: Pihlajansuon vanhalle turvetuotantoalueelle rakennetaan kasvillisuuskenttä vuoden 2016 aikana ja on käytössä vuoden 2017 kesällä. Kasvillisuuskentän koko on 1,8 ha ja se pengerretään ympäriinsä. Turverajalan turvetuotantoalueelta tulevat vedet lasketaan laskeutusaltaan 3 kautta vapaasti virraten ojaa pitkin kasvillisuuskentän jako-ojaan, josta vesi saadaan jaettua tasaisesti koko alueelle. Kasvillisuuskentältä vesi menee ojaa myöten laskeutumisaltaan 1 kautta Pihlajapuroon. Kasvillisuuskenttäalue on kasvittunut hyvin luontaisesti. Siellä kasvaa tupasvillaa koko alueella ja sammal, paju, koivu, mänty ja kaisla ovat myös hyvin kasvaneet. Puhdistustehon ylläpitämiseksi seurataan veden korkeutta ja ettei tule oikovirtauksia vedessä ja että kasvit voivat hyvin. Laskeutusallas 1 on 42 metrin pituinen ja 8 metrin levyinen. Hakemuksen muutos Hakija on 25.1.2017 aluehallintovirastoon toimittamallaan selvityksellä esittänyt Venejärven järvitarkkailun harventamista ja esittänyt seuraavaa:

24 Turverajalan turvetuotantoalueen järvitarkkailupisteenä on ollut Venejärvi, Autiolahti. Venejärvestä on otettu vuosittain näytteitä talvella ja kesällä vuosien 2012 2016 aikana. Turverajalan osalta järvitarkkailu ehdotetaan muutettavaksi siten, että se tapahtuisi joka kolmas vuosi siten, että seuraavan kerran järvitarkkailu tehtäisiin vuonna 2019. Voimassa olevassa ympäristöluvassa ei ole määrätty vesistötarkkailua tehtäväksi vuosittain vaan on sanottu, että vesistötarkkailu on tehtävä entisen PohjoisSavon ympäristökeskuksen määräämällä tavalla. Venejärven happitilanne on ollut talvella keskimäärin välttävä ja kesällä tyydyttävä. Venejärven vesi on ollut keskimäärin väriltään hyvin tummaa, hapanta ja humuspitoista sekä lievästi sameaa. Kiintoainetta vedessä on esiintynyt vähän. Sähkönjohtavuus on ollut luonnonvesien tasoa. Kesän keskimääräiset kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet kuvastivat järven rehevyyttä ja kokonaistyppipitoisuus lievää rehevyyttä. Tarkkailutulosten perusteella Venejärven vedenlaadussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia kyseessä olevien vuosien aikana. Kemiallisen hapenkulutuksen ja sähkönjohtavuuden arvoissa tai kokonaisravinnepitoisuuksissa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa. Väriarvoissa sekä kiintoaine- ja a-klorofyllipitoisuuksissa on havaittavissa hyvin lievästi nouseva suunta, mutta nekin voivat johtua vain vuosittaisista vedenlaadun muutoksista. Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelmassa on sanottu, että jos turvetuotantoalueen pinta-alan osuus on alle 1 % järven valuma-alueesta, järvitarkkailua voidaan harventaa. Turverajalan osuus Venejärven valuma-alueesta on vain noin 0,3 %. Lisäksi Venejärven joka vuotinen vesistötarkkailu aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia tuottajalle turvetuotantoalueen kokoon nähden. Hakemuksen muutoksen johdosta pyydetty lausunto 7) Pohjois-Savon ELY-keskus on hakemuksen muutoksen johdosta katsonut, että Venejärven tarkkailua voidaan harventaa hakijan esityksen mukaisesti siten, että järvitarkkailu toteutetaan kolmen vuoden välein. Seuraava järvitarkkailu tehdään vuonna 2019. Perusteluna on, että lmuturve Oy:n Turverajalan turvetuotantoalueen osuus Venejärven valuma-alueesta on vain noin 0,3 %. Pohjois-Savon turvetuotannon yhteistarkkailuohjelman periaatteiden mukaisesti järvitarkkailua voidaan harventaa tapahtuvaksi kolmen vuoden välein, kun turvetuotantoalueen osuus tarkkailujärven valuma-alueesta on alle 1 %. MERKINTÄ Kainuun ELY-keskus on tehnyt Turverajalan turvetuotantoalueelle valvontasuunnitelman mukaisen määräaikaistarkastuksen 23.8.2017. ELYkeskus on 27.10.2017 toimittanut aluehallintovirastoon tarkastusraportin, josta ilmenee seuraavaa:

25 Turvetuotantoalueen vesienkäsittelyä on tehostettu ottamalla käyttöön kasvillisuuskenttä 5.6.2017. Kentälle vedet johdetaan laskutusaltaan 3 kautta, tuotantoalueen ja tuotantoalueen ulkopuoliset vedet erotetaan toisistaan. Ulkopuoliset vedet on ohjattu tuotantoalueen ohi uusia eristysojia pitkin ja muuntamalla reunaojia eristysojiksi. Tuotantoalueen vesienkäsittelyä varten alueelle on laajennettu laskeutusallasta 3 ja otettu käyttöön sulan maan aikana toimiva kasvillisuuskenttä. Pihlajasuon vedet on aiemmin johdettu kolmen laskeutusaltaan kautta laskuojia pitkin Pihlajapuroon, joka laskee edelleen Venejärveen noin 600 m tuotantoalueen alapuolella. Kasvillisuuskenttä on rakennettu tuotannosta poistuneelle alueelle vuoden 2016 aikana ja otettu käyttöön tuotantokaudella 2017. Kentän koko on noin 1,7 ha. Vedet johdetaan turvetuotantoalueelta laskeutusaltaan 3 kautta ojaa myöten kasvillisuuskentälle ja sieltä ojaa pitkin laskeutusaltaan 1 kautta Pihlajapuroon ja edelleen Venejärveen. Laskutusaltaassa 3 oli pintapuomi ja patolaite. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan laskeutusaltaiden 2 ja 1 kautta. Tukikohta oli siisti, tuulipussi ehjä ja näkyvällä paikalla. Polttoainesäiliö oli katettu ja valuma-altaassa. Auma-alueet 4 ja 3 ovat lähellä eristysojaa eikä riittävää suojavyöhykettä ole. Eristysojiin ei saa joutua kuormauksen tai tuotannon aikana irtonaista turvetta. Käytiin keskustelua siitä, että eristysojaan kaivetaan lietesyvennys, joka toimisi samalla paloaltaana. Toiminnanharjoittajan mukaan lietesyvennykset ja päisteputket on kunnostettu elokuussa. Raportin mukaan on keskusteltu kasvillisuuskentän käytöstä talvikaudella. Toiminnanharjoittajan mukaan rumpuputki voi jäätyä, ellei veden juoksutusta katkaista. Päädyttiin ratkaisuun, jonka mukaan kenttä pidetään käytössä ympärivuotisesti. Kenttä on tehty ja otettu käyttöön jo ennen lupapäätöksen antamista, valvovalta viranomaiselta ei ole asiasta pyydetty kannanottoa. Toiminta ei siltä osin vastaa ympäristölupaa, mutta tehostaa vesienkäsittelyä. Muutoksia vesienkäsittelyyn voi tulla uudessa ympäristöluvassa. Kentän ympäri oli tehty penkereet, tarkastuksella ei oikovirtauksia havaittu. Kenttä näytti toimivan hyvin, vesi jakautui kentälle kohtuullisen tasaisesti. Asiaa ratkaistaessa on ollut esillä ympäristölupaviraston 1.9.2006 antama lupapäätös nro 71/06/2 ja sen perusteena olleet asiakirjat. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U SOVELLETTAVA LAKI Koska hakemus on tullut vireille ennen 1.9.2014, päätöksessä on sovellettu ympäristönsuojelulain (86/2000) säännöksiä muutoin kuin muutoksenhaun osalta.

26 YMPÄRISTÖLUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISTA JA JÄLKIHOITOTOIMIEN VAHVISTAMISTA KOSKEVA RATKAISU Aluehallintovirasto tarkistaa Imuturve Oy:lle 1.9.2006 myönnetyn, Kajaanin kaupungin alueella sijaitsevan Turverajalan turvetuotantoalueen toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan nro 71/06/2 lupamääräykset, muuttaa luvan määräaikaiseksi sekä vahvistaa jälkihoitotoimet. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 29 ha. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa korvattavaa tai toimenpitein hyvitettävää vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. LUPAMÄÄRÄYKSET Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava tämän päätöksen liitteenä 2 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Pihlajapuroon, josta edelleen Venejärveen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä 26.6.2018 toimitetun piirustuksen "Tuotantosuunnitelma, päivätty 25.6.2018, mittakaava 1:5 000, mukaisesti ympärivuotisesti sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaiden ja vuonna 2017 käyttöönotetun kasvillisuuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ja sen täydennyksistä ilmenevällä tavalla. Mikäli vesienkäsittelyrakenteiden jäätymisestä voi aiheutua kasvillisuuskentän toimivuuden merkittävää alentumista, voidaan Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla johtaa vedet ohi kentän, mutta vedet on kuitenkin vähintään 1.5. 30.11. johdettava kentän kautta. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Laskeutusaltaissa 1 ja 3 on oltava pintapuomi ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Oikovirtaukset kasvillisuuskentällä on estettävä. Veden jakautumisesta tasaisesti koko kentälle on huolehdittava jako-ojilla tai putkilla. Tarvittaessa niiden sijoitusta on muutettava ja tehtävä virtausohjaimia. Vesiä on johdettava kasvillisuuskentälle hallitusti kiintoainekuormituksen vähentämiseksi ja tulvimisen estämiseksi. Kasvillisuuskenttäaltaan penkereet on pidettävä kunnossa. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset.

27 3. Vuoden 2019 alusta lukien kasvillisuuskentältä lähtevän veden kiintoainepitoisuus saa olla enintään 10 mg/l. Pitoisuus lasketaan tarkkailukauden (touko lokakuu) keskiarvona kasvillisuuskentän jälkeen mitatuista pitoisuuksista. Jos kasvillisuuskentällä ei tarkkailun perusteella saavuteta asetettua pitoisuusvaatimusta, luvan haltijan on ilmoitettava siitä tarkkailukauden päätyttyä Kainuun ELY-keskukselle ja Kainuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ELY-keskuksen hyväksyttäväksi selvitys ylittymisen syistä ja suunnitelma vesienkäsittelyrakenteen puhdistustehon parantamiseksi. Tarkoituksenmukaiset tehostamistoimet on tehtävä ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla ja järjestettävä tarkkailuliitteestä (liite 3) ilmenevä lisätarkkailu, jolla osoitetaan toimien vaikutus. 4. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. Vesienkäsittelyrakenteille on nimettävä vastuullinen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava ELY-keskukselle. 5. Vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot on pidettävä jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Päästöt ilmaan ja melu 6. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Kun tuuli käy lähiasutukseen päin, pölyävät tuotantotoimet on keskeytettävä alueilla, jotka ovat 500 metriä lähempänä tuotantoalueen läheisyydessä sijaitsevia asuinrakennuksia. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7. Turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä niin, että niistä ei aiheudu kohtuutonta melua.

28 Melua aiheuttavat työt on keskeytettävä yöajaksi (klo 22.00 7.00) alueilla, jotka ovat 500 metriä lähempänä tuotantoalueen läheisyydessä sijaitsevia asuinrakennuksia. Varastointi ja jätteet 8. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan haltijan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan haltijan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Sitä on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Kainuun ELY-keskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. 9. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Pysyvästi paikalleen sijoitettujen polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 10. Luvan haltijalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 11. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Kainuun ELY-keskukselle ja Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. Tarkkailut 12. Luvan haltijan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta kuormituksesta ja sen vaikutuksista ympäristöön. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.

29 Käyttötarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla ja päästötarkkailusuunnitelmaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 13. Vesistövaikutustarkkailu ja tarkkailutulosten raportointi on tehtävä Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Turverajalan turvetuotantoalueen osalta Venejärvessä tapahtuva järvitarkkailu tehdään joka kolmas vuosi siten, että seuraavan kerran tarkkailua tehdään vuonna 2019. Vesistötarkkailussa voidaan vuoden 2018 loppuun asti noudattaa vuodeksi 2018 laadittua Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelmaa. Ehdotus uudeksi tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava hyvissä ajoin ennen tarkkailuohjelman voimassaolon päättymistä Pohjois-Savon ELY-keskukselle ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Suunnitelmassa tulee ottaa huomioon, mitä vesienhoidon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetussa vesien tilaa koskevassa seurantaohjelmassa pidetään tarpeellisena seurannan järjestämiseksi. Päästö- ja vesistötarkkailun vuosiraportit sekä kuormitus-, vesienkäsittely- ja pinta-alatiedot on toimitettava Kainuun ELY-keskukselle, Pohjois- Savon ELY-keskukselle, Lapin ELY-keskuksen Pohjois-Suomen kalatalouspalveluille, Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Sonkajärven kalastusalueelle. Tarkkailun tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet 14. Luvan haltijan on osallistuttava laskuojien sekä niiden ja Pihlajapuron yhtymäkohdan alapuolisen osan kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Kainuun ELY-keskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan. Luvan haltijan on esitettävä Kainuun ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Kainuun ELY-keskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Alueelle voidaan jättää jälkikäyttöä ja

30 vesienkäsittelyä tukevia rakenteita, kuten esimerkiksi päisteputkia. Vesien käsittelyä on jatkettava kahden vuoden ajan ja sen jälkeenkin, kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön tai se on kasvipeitteinen. Jälkihoitovaiheessa päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava yhden vuoden ajan. Luvan haltijan on esitettävä Kainuun ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Jälkihoitotyöt on saatettava päätökseen kahden vuoden kuluessa tuotantotoiminnan päättymisestä lukien. Jälkihoitotoimenpiteiden valmistumisesta on ilmoitettava viipymättä Kainuun ELY-keskukselle. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Kainuun ELY-keskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Kainuun ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Luvan voimassaolo Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä nro 71/06/2 myönnetty lupa tämän päätöksen mukaisesti tarkistettuna on tuotantotoiminnan osalta voimassa 31.12.2026 saakka ja jälkihoitotoimien osalta enintään 31.12.2028 saakka. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain (527/2014) 89 :ssä ja 93 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole tässä päätöksessä tarkoitetuista toimista ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta aluehallintovirastolle tehtävällä hakemuksella. RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen edellytykset Kyseessä on Turverajalan (entisen Pihlajasuon) turvetuotantoalueen toiminnalle 1.9.2006 myönnetyn ympäristöluvan nro 71/06/2 lupamääräysten tarkistaminen ja jälkihoitotoimien vahvistaminen. Luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle on ratkaistu Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston tuolloin antamassa päätöksessä. Turvetuotantoalueen pinta-ala on ollut enimmillään 69 ha ja tuotanto jatkuu 29 ha:n pinta-alalla. Hakijan arvion mukaan tuotanto päättyy vuonna

31 2024. Vesienkäsittelyä tehostetaan kasvillisuuskentällä ja kentältä lähtevien vesien kiintoainepitoisuudelle on määrätty päästöraja. Kasvillisuuskenttä tasaa virtaamia. Vesienkäsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Turverajalan olosuhteissa, kun otetaan huomioon jäljellä oleva tuotantoaika. Turvetuotantoa koskeva lupa on tämän päätöksen mukaisesti voimassa vuoden 2026 loppuun saakka, jonka jälkeen tehdään päätöksessä vahvistetut jälkihoitotoimet. Tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, minkä takia pöly- ja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla. Näiden tarkistettujen lupamääräysten mukainen turvetuotantoalueen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Kun otetaan huomioon Turverajalan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuosiksi 2016 2021 mukaan Venejärven ja Venejoen ekologinen tila on hyvä. Raudanveden ekologinen tila on erinomainen. Vesienhoitosuunnitelmassa esitetty on pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettu huomioon siten, että Turverajalan turvetuotantoalueen vesienkäsittelymenetelmänä on ympärivuotinen kasvillisuuskenttä, jota voidaan pitää parhaana käytettävissä olevana tekniikkana Turverajalan olosuhteissa ottaen huomioon pienehkö pinta-ala, määräys kiintoaineen enimmäispitoisuudesta ja jäljellä oleva tuotantoaika. Kun Turverajalan jälkihoitotoimet tehdään tässä päätöksessä määrätyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 90 :n mukaiset toiminnan lopettamisen jälkeiset velvoitteet. Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 5. Ympäri vuoden käytössä oleva kasvillisuuskenttä on alapuolisen vesistön tila ja käyttö huomioon ottaen Turverajalan olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista. Kasvillisuuskentältä lähtevälle vedelle määrätään kiintoaineen osalta enimmäispitoisuusraja. Enimmäispitoisuutta koskevalla määräyksellä varmistetaan, että tuotantoalueelta vesiin johdettavat päästöt alenevat nykyisestä. Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6 ja melun osalta lupamääräyksessä 7. Lähin asutus on noin 400 metrin etäisyydellä. Toiminnasta voi aiheutua

32 asutukselle melu- ja pölyhaittaa. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen rajoittaa toimintaa asutuksen läheisyydessä tuulisena aikana ja määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle on valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) annettu ohjearvoja. Tuotantotoiminta yöaikaan aiheuttaisi todennäköisesti lähellä olevien asuntojen pihapiirissä 50 db:n melutason ylittymisen, joten tuotannon keskeyttäminen asutusta lähimmällä tuotantolohkolla yöaikaan on tarpeen kohtuuttoman rasituksen estämiseksi. Määräykset 8 ja 9 on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 28 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteissa tai poikkeustilanteissa voi aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä. Määräykset 10 ja 11 on annettu päästöjen ja haittojen ehkäisemiseksi. Vahinkojen rajoittaminen sekä ajallisesti että määrällisesti edellyttää ympäristövahinkojen torjuntaan tarkoitettua kalustoa ja toimintasuunnitelmaa. Tiedottamisen sekä ympäristöhaittojen vähentämistoimien ohjaamisen ja valvonnan vuoksi ympäristönsuojelun valvontaviranomaisten on saatava tiedot häiriö- ja poikkeustilanteista viivytyksettä. Luvan haltijan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 12 ja 13 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten sekä ennakoimattomien vahinkojen varalta. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä kasvillisuuskentän ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Luvan haltijan esityksestä ja vesistövaikutuksia valvovan viranomaisen hyväksynnästä johtuen Turverajalan turvetuotantoalueen osalta Venejärvessä tapahtuva järvitarkkailu tehdään jatkossa joka kolmas vuosi. Lupamääräyksen 14 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamisessa. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 15 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Luvanvaraisen toiminnan päätyttyä toimintaa harjoittanut vastaa edelleen lupamääräysten tai valtioneuvoston asetuksen mukaisesti tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi, toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta.

33 Luvan voimassaolon perustelut Luvan haltija on arvioinut tuotannon päättyvän vuoteen 2024 mennessä. Tuotanto-olosuhteet saattavat vaihdella huomattavasti eri tuotantokausina, minkä aluehallintovirasto on ottanut huomioon luvan voimassaoloajan asettamisessa. Koska hakija on pyytänyt jo tässä päätöksessä asetettavaksi myös toiminnan lopettamisen jälkeiset velvoitteet, samalla on syytä täsmällisesti määrätä aika, jona velvoitteet ovat voimassa. Määräaikainen lupa raukeaa määräajan päättyessä. Tämä ei kuitenkaan poista tuottajan vastuuta turvetuotannosta ja jälkihoidosta johtuvista ennakoimattomista vahingoista. Tarkkailua jatketaan tuotantotoiminnan loppumisen jälkeen. Mikäli tarkkailu osoittaa alueelta tulevan kuormituksen voivan aiheuttaa vesistön pilaantumista tai tarkkailua on erityisestä syystä tarpeen jatkaa, tarpeellisille jatkotoimille on mahdollista hakea lupa erillisellä hakemuksella. Myöntämällä lupa määräaikaisena turvataan, että toiminnasta johtuvat velvoitteet täytetään, luvanvarainen toiminta lopetetaan ja toiminnanharjoittajan vastuu tulee riittävän selkeästi määrätyksi. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1) Kainuun ELY-keskuksen vaatimukset otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi. 3) Kajaanin kaupungin kaupunginhallituksen ja 4) Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston vaatimukseen ympärivuotisesti toteutettavasta tarkkailusta aluehallintovirasto toteaa, että hakijan mukaan ympärivuotinen virtaamanmittaus ei ole mahdollista ja että tuotantoalueen lyhyt jäljellä oleva tuotantoaika huomioon ottaen tarkkailu ei ole määrätty tehtäväksi ympäri vuoden. Muutoin vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja tarkkailuliitteestä ilmenevästi. 5) Kajaanin Seudun Luonto ry:n ja Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys ry:n mielipiteessä esitettyyn aluehallintovirasto toteaa, että edellytykset ympäristöluvan nro 71/06/2 lupamääräysten tarkistamiseen ja jälkihoitotoimien vahvistamiseen ovat olemassa tämän päätöksen perusteluista ja määräyksistä ilmenevästi. Kiinteistön Venevalkamapalsta 205-409-878-4 pinta-ala on 0,0750 ha. Hakemuksen tiedoksiantokuulutus on hakemuksen kuuluttamisen yhteydessä lähetetty yhdelle kiinteistön osakkaalle. 6) Tauno Ronkaisen vaatimusten osalta aluehallintovirasto toteaa, että määräyksen 15 mukaan luvan haltijan on osallistuttava laskuojien sekä niiden ja Pihlajapuron yhtymäkohdan alapuolisen osan kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. Enempiä turvetuotantotoiminnasta aiheutuneita kunnossapitovelvoitteita ei ole katsottu tarpeelliseksi asettaa.

34 KORVATTAVA PÄÄTÖS Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 1.9.2006 nro 71/06/2 luparatkaisua lukuun ottamatta. antama päätös PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain (527/2014) 70 :n 2 momentin mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 228 3 momentti ja 229 1 momentti Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 41, 42, 43, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100, ja 103 a Jätelaki (646/2011) 8, 12, 13, 15 17, 28, 29 ja 118 122 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 3 655 euroa. Lasku lähetetään Teille erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Maksun määräämisessä sovelletaan asian vireilletuloajankohtana voimassa ollutta maksuasetusta. Valtioneuvoston asetuksen 1572/2011 mukaan alle 30 ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan hakemusasian käsittelymaksu on 7 310 euroa. Lupamääräysten tarkistamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Näin ollen maksua peritään 3 655 euroa.

35 Oikeusohjeet Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2014 ja 2015 (1092/2013) 8 2 momentti Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2016 (1524/2015) 8 2 momentti Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2017 (1353/2016) 8 2 momentti Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2018 (997/2017) 8 2 momentti PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä sähköpostitse Kajaanin kaupunki Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pohjois-Suomen kalatalouspalvelut Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Kajaanin kaupungin ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan internetissä aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelussa.

36 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Anna-Maria Juntunen Heidi Nyman Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Anna-Maria Juntunen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Heidi Nyman. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0295 017 660 tai 0295 017 500. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti. Merkintä sähköisestä hyväksymisestä on asiakirjan viimeisellä sivulla. Liitteet Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Kartta Liite 3 Tarkkailusuunnitelma

Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 12.10.2018. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusoikeus on myös saamelaiskäräjillä ja kolttien kyläkokouksella ympäristönsuojelulaissa ja vesilaissa säädetyn mukaisesti. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: postiosoite: puhelin: faksi: sähköposti: aukioloaika: Oikeudenkäyntimaksu Korsholmanpuistikko 43, 4. krs PL 204, 65101 Vaasa 029 56 42780 029 56 42760 vaasa.hao@oikeus.fi klo 8 16.15 Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

1 Liite 2